Nato puolustautuu Suomea vastaan

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Kohta ovat Nato-fobistit täpinöissään; Nato puolustautuu Suomea vastaan. Mukana on kaiken kukkuraksi suomalaisia upseereita osana Nato Response Forcea (NRF). Mihin maailma onkaan menossa?



http://www.hs.fi/ulkomaat/Naton+harjoituksessa+hyökkääjä+tulee+Suomesta/a1383014933969

Uutiset Ulkomaat
1383014933969.gif

Naton harjoituksessa hyökkääjä tulee Suomesta
29.10.2013 11:10 Päivitetty 29.10.2013 11:50 0
Helsingin Sanomat
Nato
1305739088144

Naton meriharjoitus Välimerellä syyskuussa.

Puolustusliitto Nato harjoittelee marraskuussa Itämerellä jäsenvaltioiden puolustamista, ja vihollisen maaperä harjoituksessa sijaitsee Suomen ja Ruotsin alueella.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Nato-harjoituksen asetelmasta ei voi vetää mitään poliittisia johtopäätöksiä. ”En ole tietoinen kyseisen harjoituksen tarkoituksesta ja skenaariosta”, Katainen sanoo Helsingin Sanomille Oslossa, jossa hän osallistuu Pohjoismaisen ministerineuvoston kokouksiin.

”Harjoituksissa on aina kaksi puolta”, Katainen sanoo.

”Perinteisen tiedon mukaan Natossa tunnetaan ja arvostetaan Suomen puolustuskykyä ja osaamista. Myös Suomi harjoittelee Nato-maiden piirissä, ja osallistumme Naton kriisinhallinnan operaatioihin. Olisi siis vaikea kuvitella, että Natolla olisi jokin uusi, muuttunut riskiarvio Suomesta.”

Ruotsalaislehti Svenska Dagbladetin mukaan 2.–9. marraskuuta järjestettävän Steadfast Jazz -suurharjoituksen taustaskenaariossa hyökkääjä on kuvitteellinen valtio, joka kattaa puolet Suomesta ja Ruotsista. Vihollisiin kuuluu lisäksi kuvitteellinen saari Norjan edustalla.

Osia Suomesta ja Ruotsista on harjoituksessa vihollisesta erillään. Pohjanlahden länsirannalla on pieni Natolle myötämielinen kaistale ja Etelä-Ruotsi on romahtanut valtio.

Skenaario on nimeltään Skolkan, ja sen on määrä korvata Naton edellinen harjoitusskenaario Cerasia, lehti kertoo.

Cerasian maasto ja sen kohtaamat kuvitteelliset kriisit perustuivat Afrikan sarveen ja Somaliaan. Pohjoismaihin sijoittuva Skolkan liittyy Naton huomion kääntymiseen pois pian päättyvästä Afganistan-operaatiosta ja takaisin puolustusliiton ydintehtävään eli jäsenmaiden puolustamiseen.

Steadfast Jazz -operaatiossa Nato harjoittaa nopean toiminnan joukkojaan ja kokeilee muun muassa Baltian maiden ja Puolan puolustamista. Harjoitukseen ottaa osaa 20 valtiota ja noin 6000 sotilasta. Suomesta mukana on joitakin esikuntaupseereita.
 
Puolustusliitto Nato harjoittelee marraskuussa Itämerellä jäsenvaltioiden puolustamista, ja vihollisen maaperä harjoituksessa sijaitsee Suomen ja Ruotsin alueella.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Nato-harjoituksen asetelmasta ei voi vetää mitään poliittisia johtopäätöksiä.


"Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Nato-harjoituksen asetelmasta ei voi vetää mitään poliittisia johtopäätöksiä."

Onko mies pässi vai valehteleeko muuten vain? Tietenkin voi ja pitääkin. Mikäli Baltia ja Puola joutuisivat konfliktiin, Suomenlahden pohjoisranta (Ruotsin kaakkoisrannikko, Suomenlahden suuret saaret, Ahvenanmaa, Gotlanti) muodostaa siellä operoivalle vakavan sivustauhan. Ettäkö me vain "saunoi ja pirtei" rakentaisimme? Kyllä kai, mutta kun meiltä ei kysytä. Forss haluaa muistuttaa, ettei näillä nälkään tapetuilla Puolustusvoimilla hallita tärkeää suurvallan defensiivistä puolustusvyöhykettä.

Rahaa lisää tai rahaa lisää ja Natoon. Muita teitä ei ole.

Paitsi asian ja tilanteen hyväksyminen. Siis sen, että uhka Baltiaan ja Puolaan tulee Suomen ja Ruotsin alueilta vaikkakaan ei suomalaisista ja ruotsalaisista.
 
Rauhoittukaa nyt hyvät miehet ja kootkaa itsenne, nukutaanhan nyt vielä yön yli, tuskin tässä vielä ihan jäniksen selässä ollaan.:cool:
 
Skolkan? Skolka = lintsata, pinnata. Jos skenaarion nimestä voi mitään päätellä, niin tuossa harjoitellaan tilannetta, jossa yksi Nato-maa on joutunut hyökkäyksen kohteeksi ja muut koettavat keksiä keinoja luistaakseen viidennen artiklan velvoitteista.
 
Skolkan? Skolka = lintsata, pinnata. Jos skenaarion nimestä voi mitään päätellä, niin tuossa harjoitellaan tilannetta, jossa yksi Nato-maa on joutunut hyökkäyksen kohteeksi ja muut koettavat keksiä keinoja luistaakseen viidennen artiklan velvoitteista.

Tai jotkut ovat horjuttaneet alueen vakautta luistamalla oman alueensa isännyydestä päästämällä puolustuksensa rappiolle. :)
 
Tulee mieleen juttu kun valvontakomission aikaan joukko neuvostoliittolaisia upseereita tuli seuraamaan sotaharjoituksia. Vähän aikaa tutkiskeltuaan he hoksasivat että sotaharjoituksen maaliosasto sijaitsi idässä. "Teidän harjoituksessanne vihollinen tulee idästä, te siis valmistaudutte sotimaan Neuvostoliittoa vastaan!" räyhättiin harjoitusta johtavalle suomalaisupseerille, jolla paloi pinna kun hän yritti selittää että sotaharjoituksissa pitää olla vihollinen ja se oli yksi ja sama missä ilmansuunnassa se sattui sillä haavaa harhailemaan.
 
Tulee mieleen juttu kun valvontakomission aikaan joukko neuvostoliittolaisia upseereita tuli seuraamaan sotaharjoituksia. Vähän aikaa tutkiskeltuaan he hoksasivat että sotaharjoituksen maaliosasto sijaitsi idässä. "Teidän harjoituksessanne vihollinen tulee idästä, te siis valmistaudutte sotimaan Neuvostoliittoa vastaan!" räyhättiin harjoitusta johtavalle suomalaisupseerille, jolla paloi pinna kun hän yritti selittää että sotaharjoituksissa pitää olla vihollinen ja se oli yksi ja sama missä ilmansuunnassa se sattui sillä haavaa harhailemaan.


Jep, ja Suomessa on vuosikymmeniä harjoitetu sisällisodan varalta kun milloin punaiset, siniset, keltaiset tai vihreät suomalaiset sotilaat ovat harjoitelleet toisiaan vastaan Suomen maaperällä. Ensimmäinen otsikkoni oli tarkoituksellisesti provosoiva. Olen huvittuneena seurannut median nettisivujen älämölöä (en siis täällä) siitä, että Nato muka harjoittelee Suomea vastaan.

Oleellista asiassa on, että siinä missä Nato nyt harjoittelee puolustusta, Venäjä harjoitteli aiemmin syksyllä hyökkäystä. Siinä on vissi ero!

Olin kauan sitten mukana eräässä sotaharjoituksessa, jossa harjoituksen johdon kauhistukseksi kiinni saatu "keltaisten" sotilas puhui "ainoastaan" venäjää. Kuulustelu nauhoitettiin ja nauha piilotettiin :) .
 
Yritin sijoittaa tuota karttakertomaa muuallekin ja kas, aika hyvin osuu Kiinan alueellekin, kun vähän laventaa ja supistaa, kattelkaas. Liekö yleensäkin tuollaiset isot harjoitukset vähän sellaisia "yleispäteviä"`? Kieltämättä, on pakko myöntää, tekee varmaan ihan hyvää, että venäläisten harjoitusryppääseen vastataan muuallakin kuin Savitaipaleella. Kenties tuo esiintyminen kertoo jotain. Ei mulla ole mitään sitä vastaan, että Nato puolustaa Suomea, kunhan ei tarvitse liittyä siihen.:D
 
No..en edes muista kuinka monta kertaa olen täällä keskusteluissa sanonut, että jos Venäjä operoi Virossa, on Suomen eteläinen rantamaa väkisin osana sitä operaatiota.
Venäläiset harjoittelivat hetki sitten omaa osuuttaan siinä leikissä - NATO vastaa nyt omalla harjoituksellaan - kuten tapoihin tässä pelissä on iät ja ajat kuulunut.
Tarvitseekö tässä nyt kenellekään täällä rautalangasta vääntää mistä tuossa NATO:n harjoituksessa on kysymys?!?! Todennäköisesti ei - mutta väännän silti: NATO:n vihollinen ei tuossa reenissä ole Suomi, vihollinen on Suomen alueella...iso ero...
 
http://yle.fi/uutiset/salainen_doku...ssa_suomi_oli_neuvostoliiton_valtaama/6914587

Mielenkiintoinen juttu YLE:n sivustoilla ja silloinkin Naton vihollinen olisi tullut Suomen kautta. Juttuun voisi lisätä sen, että 1980-luvun Suomen puolustusvoimat olivat niin heikolla hapella, ettei Neuvostoliitolla olisi ollut vaikeuksia tulla maamme kautta. Lisäksi YYA-sopimus oli voimassa ja osa johtavista poliitikoistamme olivat valmiita lähtemään Neuvostoliiton kelkkaan.

Tähän aikaan haikakailioita löytyy yhä ja puolustusvoimien rahoitusongelmien myötä olemme sinne myös liukumassa.


Ulkomaat 2.11.2013 klo 20:37 | päivitetty 3.11.2013 klo 7:22
Salainen dokumentti: Ydinsota oli erittäin lähellä 1983 - sotapelissä Suomi oli Neuvostoliiton valtaama
Länsivallat liikuttivat suuria asevoimia keskisessä Euroopassa. Neuvostoliitto uskoi lännen valmistelevan täysimittaista sotaa, joten se määräsi asevoimansa valmistautumaan ydinsotaan.

Ydinsota olisi syttynyt väärinkäsityksen seurauksena. Nato-maat käynnistivät marraskuussa 1983 suuren sotaharjoituksen nimeltä Able Archer (Taitava jousimies). Neuvostoliitossa harjoitus näytti niin uskottavalta, että Kremlissä osa sotilasjohtajista piti sitä valmistautumisena hyökkäykseen. Kuva: Yhdysvaltain merivoimat
Britanniassa julkistetut, tähän saakka salassa pysyneet hallituksen dokumentit paljastavat, että maailma oli erittäin lähellä täysimittaista ydinsotaa vuonna 1983. Tapahtuma säikäytti Britannian pääministerin Margaret Thatcherin, minkä ansiosta Nato-maat alkoivat liennyttää välejä Neuvostoliiton kanssa. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian.

Britannian hallituksen asiakirjat on saanut haltuunsa ydinaseita vastustava järjestö Nuclear Information Service (NIS). Sen mukaan ydinsota oli tuolloin paljon lähempänä kuin esimerkiksi Kuuban kriisin aikaan vuonna 1962.

Ydinsota olisi syttynyt väärinkäsityksen seurauksena. Nato-maat käynnistivät marraskuussa 1983 suuren sotaharjoituksen nimeltä Able Archer (Taitava jousimies). Neuvostoliitossa harjoitus näytti niin uskottavalta, että Kremlissä osa sotilasjohtajista piti sitä valmistautumisena hyökkäykseen. Harjoitukseen osallistui 40 000 Nato-maiden sotilasta eri maissa ja käytössä oli mm. monia Britannian sotilaslentokenttiä.

Harjoituksen asetelma oli, että Varsovan liiton joukot olivat vallanneet Jugoslavian, jossa oli puhjennut mellakoita. Tämän jälkeen puna-armeija olisi miehittänyt myös Suomen, Norjan ja Kreikan. Tavanomaisin asein alkanut konflikti olisi laajentunut ja käyttöön olisi otettu myös kemialliset aseet ja ydinaseet. Sotaharjoituksia oli eri puolilla Keski-Eurooppaa.

Neuvostoliitto varautui ydinsotaan
Pian harjoituksen jälkeen länsimaihin tuli pelottavaa tiedustelutietoa Neuvostoliitosta. Moskovassa kenraalit olivat saaneet käsityksen, että Nato oli valmistautumassa todelliseen sotaan. Neuvostoarmeijan raskaimmat aseet määrättiin valmiuteen.




Neuvostoliiton käyttämä ja käytöstä sittemmin poistettu ydinaseella varustettu RSD-10 Pioneer tai SS-20 Saber - keskipitkän matkan ohjus (IRBM). Kuva: George Chernilevsky / Wikimedia Commons
Itä-Saksaan ja Puolaan sijoitetut 12 strategista pommikonetta varustettiin ydinasein ja 70 ydinasein varustettua SS-20-ohjusta määrättiin korotettuun valmiustilaan. Samaan aikaan ydinasein varustetut venäläiset sukellusveneet käskettiin siirtymään Pohjoisnavan alueelle jään alle, jotta niitä ei kyettäisi havaitsemaan.

Aluksi länsimaissa arveltiin, että kyseessä oli vain neuvostojoukkojen vastaus sotapeliin, mutta myöhemmin ilmeni, että Varsovan liitto oli tosissaan.

Neuvostoliiton käytökseen vaikuttivat eräät tapahtumat, jotka olivat kiihdyttäneet idän ja lännen välisen vastakkainasettelun äärimmilleen. USA:n presidentti Ronald Reagan oli pitänyt aiemmin samana vuonna puheen, jossa hän oli nimennyt Neuvostoliiton "pahan valtakunnaksi" ja kertonut avaruuteen sijoitettavasta ohjuspuolustusjärjestelmästä. Syyskuussa Neuvostoliitto oli ampunut alas eteläkorealaisen matkustajakoneen, joka oli eksynyt sen ilmatilaan.

Kylmää sotaa liennytetään
Nyt julki tulleet asiakirjat kertovat pääministeri Thatcherin säikähtäneen mahdollisuutta, että ydinsota voi syttyä väärinkäsityksestä. Hän määräsi heti virkamiehensä valmistelemaan ehdotusta Yhdysvaltain johdolle, jotta se saataisiin aloittamaan Neuvostoliiton kanssa tietojenvaihdon sotaharjoituksista epäselvyyksien välttämiseksi.

Ronald Reagan tarttuikin asiaan. Seurauksena oli liennytyksen kausi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton suhteissa.

Nuclear Information Service haluaa muistuttaa, että kyseessä ei ollut ainoa kerta, kun maailma oli ydinkatastrofin partaalla. Läheltä-piti-tilanteita oli useita.

Ydinaseita vastustava järjestö toteaa myös, että vaikka kylmä sota on jäänyt historiaan, maailmassa on edelleen tuhansia ydinaseita. Niiden aiheuttama vaara on kaikkea muuta kuin väistynyt.

Lue myös
The Guardian: How a war game brought the world to the brink of nuclear disaster

  • kokkonen_yrj%C3%B6.jpg
    Yrjö Kokkonen Yle Uutiset
 
Mielenkiintoinen juttu YLE:n sivustoilla ja silloinkin Naton vihollinen olisi tullut Suomen kautta. Juttuun voisi lisätä sen, että 1980-luvun Suomen puolustusvoimat olivat niin heikolla hapella, ettei Neuvostoliitolla olisi ollut vaikeuksia tulla maamme kautta. Lisäksi YYA-sopimus oli voimassa ja osa johtavista poliitikoistamme olivat valmiita lähtemään Neuvostoliiton kelkkaan.

Tähän aikaan haikakailioita löytyy yhä ja puolustusvoimien rahoitusongelmien myötä olemme sinne myös liukumassa.

Toi on yksi Suomen historian synkimpiä asioita ever ja sodan jälkeisessä Suomessa ehkä merkittävin yksittäinen huono asia ja asia jota Suomessa häpeän suunnattomasti.
 
http://yle.fi/uutiset/salainen_doku...ssa_suomi_oli_neuvostoliiton_valtaama/6914587

Mielenkiintoinen juttu YLE:n sivustoilla ja silloinkin Naton vihollinen olisi tullut Suomen kautta. Juttuun voisi lisätä sen, että 1980-luvun Suomen puolustusvoimat olivat niin heikolla hapella, ettei Neuvostoliitolla olisi ollut vaikeuksia tulla maamme kautta.

Niin aina. Poliitikoista tiedä sitten. Manu siinä oli ylipäällikkönä.

Neuvostoliiton suunnitelma suursodassa oli työntyä muutamassa päivässä Kanaalin rannalle Keski-Euroopan läpi: tämä Suomi olisi ollut sivusuunta. Norjaan olisi työnnytty Lapin läpi helpohkosti kyllä. Ja Baltia oli jo Neuvostoliiton. Olisimme siis pussissa jo valmiiksi.

Keski-Eurooppaan neuvostojoukot olisivat tuupanneet tietysti kaiken parhaan voimansa ja kalustonsa, valtaosan ydinsodan varalle tehtyjä BMP-II-vaunuja ja parhaat tst-panssarit, lukumäärät.

Rähmälläänolon huippuvuodet (1973 oli demokratian kuolinisku) alkoivat taittua Koiviston kaudella. 1984-1985 harjoiteltiin sotaa panssaroituja ja moottoroituja vahvoja kiiloja vastaan aika fiksustikin. Olin kerran 19-vuotiaana varusurhona PsPr:n kanssa maaliosastona keskisuomalaisille aluejoukoille (reserviläisille). Ne toimivat aika fiksusti: tulppa eteen ja sivulta käskyä odottavan liikkeestä vähän hyytyneen pääjoukon kimppuun, iltahämärissä pääsivät kevytsinkoineen metsästä lähelle uraa, eihän jääkäreitäkään nyt riitä aina joka metrille. Mehän oli totuttu voittamaan kaikki vastaantulevat varuspataljoonat mennen tullen. Tosin siinä oli silmänlumetta. Jos me pojat olisimme itse kansilta johtaneet toimintaa, liike ei olisi koskaan hyytynyt. Meitä pidäteltiin harjoitusteknisistä syistä pari kertaa.

Mikä oli viholliskuva? Poliitikoista riippumatta, tuskin kukaan panssariarmeijaa lännestä ja mereltä odotti? :) Suurin ongelma oli A-tarvikkeiden todellinen määrä, jonka "asejuna Saksasta II" poisti 1990-luvun alkupuolella hetkeksi. Se oli varmasti akilleenkantapää.

Eli jotain jäynää olisi niille tehty, mutta kyllä se meidän ammusarsenaali oli vaatimaton, vaikka teoreettista reserviä oli paljon. Paljolla verellä ja tahdolla olisi sitäkin kulutettu tietysti. Taktiikka maastoon oli ihan oikea.

Ilmavoimat oli Draken ja Mig-kalustoa, aikaansa nähden hyöty tietysti tasan yhtä suuri kuin Horneteista nyt eli parin päivän homma. Maavoimilla oli T-55, T-72 tuli 1980-luvun alussa, BMP-I ja BMP II. Parhaimmillaan meillä oli n. 300 taistelupanssaria, kun se T-55M-modifioitu oli 1980-luvun lopulla valmis, kaksi panssariprikaatia, hyvä tykistö ja helkkarin paljon rynnäkkökiväärimiehiä, teoreettisesti 700 000.

Kyllähän mekin ydinsota otettiin lukuun. Meillä oli pojilla sellainen vitsikin: "Ei ydinpommia kannata pelätä. Mennään johonkin painanteeseen ja pannaan suojaviitta päälle. Eikä sitten nosteta päätä turhan aikaisin, sillä tuuli tuo mukanaan kerrostaloja ja busseja". :)

Mutta tietysti mietittiin vakavasti, että linnustetaan sitten loppuun asti, jos ei muuta enää voi ja maailma palaa. Yksi Aaltonen Raumalta (ei oikein oppinut kaavoja) tiivisti sotilasvalan: "Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että lataan ja ammun, kunnes kentälle sammun." Hyväksyttiin valaksi.

En mä tiedä. Ei silloin keskeytetty, jos nyt oli oltu yksi yö sateessa puun alla.

Pojat oli hyviä ja aluejoukot vielä silloin siihen tehtävään kelpoja ja kertautettuja. Mutta ammuksia. Niitä pitää olla.
 
Viimeksi muokattu:
http://yle.fi/uutiset/salainen_doku...ssa_suomi_oli_neuvostoliiton_valtaama/6914587

Mielenkiintoinen juttu YLE:n sivustoilla ja silloinkin Naton vihollinen olisi tullut Suomen kautta. Juttuun voisi lisätä sen, että 1980-luvun Suomen puolustusvoimat olivat niin heikolla hapella, ettei Neuvostoliitolla olisi ollut vaikeuksia tulla maamme kautta.

80-luvulla puolustus oli päinvastoin vahvempi kuin kertaakaan aiemmin 40/50-luvun taitteen jälkeen (ilmapuolustuksen osalta pohjamutiin päästiin jo 40-luvun lopussa, maavoimat olivat välttävässä kunnossa luultavasti vielä 50-luvun puolelle). 80-luvulla Puolustusvoimat nauttivat jo kohtalaista arvostusta ja rahoitus oli melko vakaalla pohjalla. Oikeasti heikossa hapessa puolustus oli 60- ja 70-luvuilla kun varsin laajalle levinnyt näkemys oli, että tuleva sota on joka tapauksessa ydinsota, puolustukseen ei ole mahdollisuuksia ja Puolustusvoimien tarpeellisuus kyseenalaistettiin ylipäänsä. Lisäksi aiemmista sodista ei enää saatu vetoapua puolustuskyvyn ylläpitoon ja kommunistit olivat tällöin kaikkein vahvimmillaan ja he vastustivat lähtökohtaisesti kaikkea varustautumista ja suhtautuminen Neuvostoliittoon oli luonnollisesti positiivista. Suomettuminen (mihin luultavasti viittaat) saavutti kyllä huippunsa 80-luvun alussa, mutta sen motivaattorina oli lähinnä oman edun ajaminen Neuvostoliiton kautta, ei ideologia.
 
80-luvulla puolustus oli päinvastoin vahvempi kuin kertaakaan aiemmin 40/50-luvun taitteen jälkeen (ilmapuolustuksen osalta pohjamutiin päästiin jo 40-luvun lopussa, maavoimat olivat välttävässä kunnossa luultavasti vielä 50-luvun puolelle). 80-luvulla Puolustusvoimat nauttivat jo kohtalaista arvostusta ja rahoitus oli melko vakaalla pohjalla. Oikeasti heikossa hapessa puolustus oli 60- ja 70-luvuilla kun varsin laajalle levinnyt näkemys oli, että tuleva sota on joka tapauksessa ydinsota, puolustukseen ei ole mahdollisuuksia ja Puolustusvoimien tarpeellisuus kyseenalaistettiin ylipäänsä. Lisäksi aiemmista sodista ei enää saatu vetoapua puolustuskyvyn ylläpitoon ja kommunistit olivat tällöin kaikkein vahvimmillaan ja he vastustivat lähtökohtaisesti kaikkea varustautumista ja suhtautuminen Neuvostoliittoon oli luonnollisesti positiivista. Suomettuminen (mihin luultavasti viittaat) saavutti kyllä huippunsa 80-luvun alussa, mutta sen motivaattorina oli lähinnä oman edun ajaminen Neuvostoliiton kautta, ei ideologia.

Samoilla linjoilla. 1979-1980 olivat tietenkin pahat, koska Suomea ei johtanut tässä maailmassa oleva mies, vaan presidentin terveydentilan salaava kolmen kopla: Paavo Väyrynen, Keijo Korhonen ja kanslianeuvos Juhani Perttunen. Voisin lisätä tähän vielä neljännen muskettisoturin, Viktor Vladimirovin.

Vuonna 1981 meillä oli Koivisto hoitamassa presidentin tehtäviä sijaisena, tai väliaikaisena. Kyllä se 1980-luku alkoi olla sitten jo parempi. Vaikea sanoa, mitä Manu sitten ylipäällikkönä olisi sanonut, jos Eurooppa olisi alkanut palaa.
 
En mä tiedä. Ei silloin keskeytetty, jos nyt oli oltu yksi yö sateessa puun alla.

Pojat oli hyviä ja aluejoukot vielä silloin siihen tehtävään kelpoja ja kertautettuja. Mutta ammuksia. Niitä pitää olla.

Puolustusvoimien tilannetta ja yleistä ajankuvaa torstai-aamuna 3.11.1983 on mielenkiintoista pohtia, kun on kerrankin täsmällinen kiintopiste. Oma mielenkiintoni noihin aikoihin kohdistui tutin imemiseen ja Dublo-palikoihin.

Mitä sivustasuunnalla olevat suomalaiset olisivat saaneet vastaansa? Olisiko Neuvostoliitolla ollut Etelä-Suomen suunnalla käytettävissä ollenkaan A-kategorian joukkoja? Kuinka nopeasti he olisivat saaneet liikkelle B- ja C-kategorian divisioonia ja millaista kalustoa niillä olisi ollut? Luulen, että maaottelu ollut kahden reserviläisarmeijan kohtaaminen, joissa molemmissa suuri osa joukoista olisi ollut aseistettu toisen maailmansodan aikaisella/tasoisella materiaalilla. Suomalaisten varustuksesta olisivat puuttuneet mm. Pasit, Nasut, Sanlat, 155m tykit, Apilas ja TOW.

Puolustusvoimat oli aika erilainen vuonna -83. Maata puolustettiin selkeästi varuskunnista käsin, sillä pelkästään Itä-Suomessa oli toistakymmentä varuskuntaa. Maavoimien rauhanajan joukko-osastoilla oli selkeä rooli jatkuvan valmiuden ylläpitämisessä ja vanhassa palvelusaikajärjestelmässä oli jatkuvasti koulutettuja varusmiehiä palveluksessa. Koulutus ei tapahtunut SA-kokoonpanossa ja palveluksessa oli ilmeisesti jonkin verran tyhjäkäyntia. Mutta kyllä silloinkin varmasti osattiin kouluttaa, vaikka painotukset saattoivat olla erilaisia (ja hiukset pidempiä), kuin nykypäivänä. Noihin aikoihin reservin fyysinen suorituskyky oli varmaankin huipussaan: Varusmiesten cooper-testitulosten huippu sijoittui vuoteen -79 ja yleinen kansanterveys parani vuosi vuodelta. Sotilaat eivät olisi olleet aliravittuja, ylipainoisia tai tarvinneet tekohampaita alle kolmikymppisinä.
 
Mä en osaa sanoa kuin Parolasta. Panssarijääkärikomppaniassa alokasajan hiihtomarssin pituus aamulla saattoi olla Hätilään ahkiota vetäen (siinä teltat, kamiinat, telamiinat ym.) n. 20 km ja sitten siellä harjoiteltiin + hiihdettiin takaisin, kun valo loppui. Ei nyt heti ensi päivänä, vaan valan jälkeen, mutta kuitenkin vielä peruskoulutusvaiheessa ennen AUK:ta. Matkalla kpääll teki ylläköitä, että piti levittäytyä ja vastata tuleen. Valamarssi helmikuussa tulleilla oli fillareilla tai hiihtämällä Padasjoelle (n. 90), viikko tulen ja liikkeen avulla ryömimistä ja sitten vala kirkossa + fillarilla takaisin Parolaan. Siellä oli ne perinteiset kyynelkaasujutut, napalmrata ja napalmin sammutus. Palava nukke oli aina fiktiivisesti jonkun äiti tms.

Meidän joukkue ampui alokasajan keskiarvona 150 m makuulta 90 pistettä.

Kasarmioloissa aamulenkit juostiin karvalakki päässä ja nahkasaappaat jalassa, 3-4 kertaa kasarmin ympäri lujaa klo 06:10. Pidin muuten itseäni tullessa huonokuntoisena, kun meinasi alokasaikana katketa välillä. Mutta niin meinasivat muutkin. Cooper meni tullessa 2850 ja lähtiessä 3100.

Aukissa opeteltiin aseita lisää ja se perusryhmänjohtaminen. Jääkärijoukkue jalkautui nuljukumin yläluukuista kahdeksassa sekunnissa ketjuun. Samassa ajassa piti mennä sisään vaunun viereltä. Hitaammin nykyiset pienet ryhmät nykyään tulevat Pasin ahterista, mikäli YouTube pitää paikkansa.

PsRUK:ssa oli vain 24 oppilasta jaettuna vaunulinjaan ja jääkärilinjaan, ja se oli Parolannummella, ei Haminassa. Jääkäripuolella kouluttajia oli oikeastaan vain yksi, yleensä pitkän linjan luutnantti tai yliluutnantti, ja hänellä sitten nuorempi apuri. Kurssin pituus oli tasan 105 päivää.

Minusta leivottiin PsTiedjJoht. Aseista ammuin Panssarikoulussa kovia laukauksia seuraavilla aseilla rk:n lisäksi: kevytsinko, kertasinko, kvkk, Pulemjet Kalashnikova, Suomi-Kp, Ukko-Pekka, Lahti-pistooli ja joku kiikarikivääri, jonka merkkiä en muista. Kevytsingolla: ryömintä tuliasemaan, lataaja mukana: kaksi laukausta vanhaan Charioteer-vaunuun, etäisyys 200 m, molemmat osuivat tornin juureen kylkeen.

Maastossa olimme paljon. Hätilässä miltei aina viikosta muutama päivä meni harjoituksissa. Opittiin miinat + heksogeenilla heittämään/siirtämään/särkemään puita ja kiviä sekä tekemään niistä sellaisia kaljatölkki/naulapommeja ym. Saimme johtaa tulta, kun krh-joukkue ampui kovia jne. Se oli kyllä tiukasti valvottua. PsRUK:n loppuleiri on todella vaativa partiokilpailu. Muutama vuorokausi meni nukkumatta juosten. Kunnon rasteja, tulenjohto, lihavan havoittuneen tuonti suolta, kahvinkeitto sateessa, suolla kuriiripostin ryöstö liikkuvasta autosta yhtenä ja lopuksi maratonin kalkkiviivoilla eli perillä vaikea ammunta herkällä aseella - ilmakiväärillä (oikein hapoilla ollessa on muuten kamalan vaikea suoritus)! Täydet pisteet seuraavasta: auton pysäytys + kuljettajan eliminoiminen + postin kaappaus.

Minua ei laitettu alokkaille, vaan sotajoukkueeseen, joten sain olla sitten maastossa koko ajan, yksi oli Niinisalossa kolmekin viikkoa kestävä sotaharjoitus, siellä oli reserviläisiä. Loppusodassa hyökättiin Parolasta Mommilaan. Siihen mennessä jääkärit osasivat suojata urat todella hyvin. Komppanian varapäällikkönä johdin tulitukiosastoa (vaunut) enkä sotkenut henkilökohtaista asetta. Yhden väkivaltaisen tiedustelun tein yöllä, ettei vastapuoli olisi turhaan nukkunut, mutta itse en ampunut.

Sotiminen? Jääkäripataljoona soti yhdessä vaunupataljoonan kanssa. Aina kun liike pysähtyi, Jjoht komensi vaikka Aarne 1 vasempaan, Aarne 2 ja 3 oikealle. Vaunut tulitukeen. Aarne 1 piti tasan, kunnes 2 ja 3 olivat rinnalla. Tilanne meni joko ohi ja jatkettiin tai sitten edettiin, joskus hyökättiin. Ei mitään avaruustiedettä. Joskus harjoiteltiin sitä, että toinen ryhmä ampuu jotain pistettä kaikilla aseilla ja toinen etenee siihen pisteeseen ja sitten on toisen vuoro edetä ym. Joukkue oli osa komppaniaa, joka taas soti pataljoonan mukana ja se taas taisteluvaunupataljoonan kanssa. Rovajärvellä tuli myös Jääkäripatteristo mukaan touhuun.

En muista päivää, että olisi tarvinnut liikaa olla kenttälakki väärin päin pitkissään. Yksi tylsä vartiokeikka oli. Vartiossa oli yöllä 30 miestä, joista kolmasosa oli kerrallaan ulkona kovat piipussa kiertämässä omilla alueillaan. Erään hallin luota piti soittaa puolen tunnin välein (hallissa oli korkean valmiuden taisteluvaunuja kaikkien aseiden ammukset lastattuna ja tankattuina valmiina ajoon väistöalueelle).

Koko prikaati meni väistöalueelle kerran ja silloin teki niin koko Etelä-Suomen sotilaslääni. Yllätysharjoitus liittyi johonkin kireään tilanteeseen maailmalla. Varuskunta tyhjeni about tunnissa. Vaikka oli syksy, otettiin suksetkin mukaan vaunujen kylkiin ja taakkatelineille. Hälytyksestä olimme aika pian ulkona, ajoimme jonnekin metsiin. Sitten odotettiin, vaunut lähtövalmiina metsissä mutta naamioitiin vielä. Päivän mittaan sitten käskettiin takaisin.

Harjoitukset olivat silloin viimeistä kertaa todella isoja, kuten Varsta 1984. Oli useita resrviläispataljooniakin, kokonaiset prikaatit eri alueilta ja sitten kaikki aselajit yhteistoimintaharjoituksessa. Se oli iso juttu, josta vielä tänä päivänä esimerkiksi porilaiset puhuvat, että jos ei ole siellä ollut, ei ole ollut harjoituksessa..

Tullessa olimme sellaisia tumpeloita finniposkia, mutta loppuvaiheessa kun näki junan ikkunasta maiseman, sitä mietti, miten jollekin harjanteelle hyökkäisi. Sitä luki niin sitä maisemaa. Ja me olimme hyökkäysjoukko.

Varmaan tuon voisi nykyjekuilla tehdä lyhyemmässä ajassa. Koulutus on hyvää. Tottumusta tulee ehkä vähän vähemmän ihan miehistölle. Mutta ei se ennenkään se 8 kuukautta hirveän pitkä aika ollut. Tosin siitä oli ainakin jääkäreillä paljon ihan vain pitkäkestoista harjoittelemista ja leirejä.

No en mä tiedä, oliko tästä kuvauksesta nyt mitään apua.

Ja tottahan kaikki miettivät silti vain, koska sitä lomaa saa ja että miten pääsisi helpolla. Sehän on sen kupletin juoni.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top