Niinistö liittoutumattomuudesta: "Välttäisin sanataiteilua"

[Tvälups]

yle uutiset Kotimaa 1.6.2013 klo 10:34
Niinistö liittoutumattomuudesta: "Välttäisin sanataiteilua"

Presidentti Sauli Niinistö ei halua ottaa kantaa, onko Suomi liittoutumaton vai ei. Hänestä selkeämpää on kuvata sitä, miten Suomi toimisi erilaisissa tilanteissa.

Presidentti Sauli Niinistö korostaa Suomen nykyisen sotilaallisen yhteistyön merkitystä jatkuvan liittoutumattomuuskeskustelun sijaan. Hän muistutti Yle TV1:n Ykkösaamussa myös, että Suomella on olemassa myös Nato-optio. Kysymykseen Suomen nykyisestä liittoutumattomuuskäsitteestä presidentti ei halunnut suoraan vastata.

- Minä välttäisin nyt tätä sanataitelua tai termikinastelua tässä, Niinistö sanoi.

- Minusta selkeä tapa ajatella tätä asiaa on, että jos joku tulee kysymään tätä asiaa, niin häntä kiinnostaa, mitä me teemme mieluummin kuin miten me leimaamme tekemisemme, Niinistö jatkoi.

Niinistön mukaan Suomi harjoittaa pitkälle menevää yhteistyötä Pohjoismaiden ja EU:n kanssa sekä Nato-kumppanuudessa - myös puolustussektorilla.

- Ja toisaalta yhtä lailla kai tunnettua ja selvää on se, että meillä on olemassa Nato-optio. Jos näin kuvaa, ei se tarvitse mitään leimaa, onko tämä liittoutumattomuutta, sotilaallista liittoutumattomuutta vai sellaista liittoutumattomuutta, jota (ulkoasiainvaliokunnan) puheenjohtaja Soini kuvasi ja jota ei ihan täydellisenä enää olekaan, Niinistö vastasi.

 

[skärdis]

NATO-optio on siis totta! Sitä vaan ei tiedetä ulkomailla, eikä edes Kremlissä.

 

[Tvälups]

5 Kes 2013
#Turpokäräjät Kultarannassa

Kirjoittanut Jarno Limnéll

Turvallisuus koskettaa meitä jokaista. Siksi on hyvä, että mahdollisimman moni suomalainen osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun Suomen turvallisuuden nykytilasta ja etenkin sen tulevaisuudesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkakaan ei saa olla salatiedettä eikä pelkkää poliittista liturgiaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on halunnut aktivoida suomalaista keskustelua kutsumalla Kultarantaan satakunta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa yhteiskunnan eri tahoilta. Kaksipäiväisessä ”fundeeraus-tapaamisessa” on tarkoitus arvioida Suomen paikkaa maailmassa sekä turvallisuuteemme vaikuttavia tekijöitä, kuten Natoa, Venäjää ja Arktista aluetta sekä ulkopolitiikkamme arvoja, painopisteitä ja resursseja. Suurella yleisöllä on YLE Areenan ja sosiaalisen median välityksellä mahdollisuus seurata Kultarannan keskusteluja, sekä lähettää kysymyksiä ja kommentteja keskustelijoille.

Kultaranta-keskustelut voi nähdä yhtenä vastauksena kankealle turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle selontekomenettelylle. Kerran hallituskaudessa tehtävä turvallisuusympäristön arvointi ja sitä seuraava julkinen keskustelu on nykymaailmassa aivan liian harvoin. Arvioita ja keskustelua tarvitaan selontekojen välilläkin, ja juuri tämän puutteen korjaamiseen Kultaranta-keskustelut tähdännevät. Toisaalta on tunnustettava, ettei Suomessa ole juuri käyty laaja-alaista ulkopoliittista keskustelua päivänuutisten ulkopuolella.

Samalla on välttämätöntä pohtia suomalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjaustavan (selontekomenettelyn) uudistamistarvetta. Nykymalli ei toimi, ja uudistamistarve tiedostetaan sekä virkamiesten että poliittisten päättäjien keskuudessa. Asia toivottavasti nousee myös Kultarannassa esille, ja selontekomenettelyn uudistamisessa päästään sanoista tekoihin.

Uhkien ja reaalimaailman faktojen pohtimisen ohella ulkopolitiikassa on tärkeää keskittyä mahdollisuuksiin. Miten Suomi kykenee erottautumaan maailmalla edukseen? Mitä mahdollisuuksia nykytilanne Suomelle avaa, ja miten nämä mahdollisuudet käytännössä hyödynnetään? Esimerkiksi kybermaailmassa Suomelle on avoinna upeita mahdollisuuksia myös ulkopoliittisesti. Näihin olisi nyt aktiivisesti tartuttava. Toivonkin, ettei Kultarannassa keskitytä liiaksi menneiden tapahtumien tai olemassaolevien turvallisuusrakenteiden arviointiin, vaan osataan katsoa koko suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia mahdollisuuksia – ja lähteä edistämään niitä esimerkiksi kyberrauhanvälityksessä.

Presidentti Niinistön peräänkuuluttamaa aktiivista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua tarvitaan Kultarannan jälkeenkin. Yksi mahdollisuus keskustelun jatkamiseksi on muodostaa käytyjen keskusteluiden pohjalta ”Kultarannan lista”, johon olisi kirjattuna kymmenen keskeisintä ulkopoliittista kysymystä. Siis Kultaranta-keskusteluissa esilletulleet ”polttavimmat ja ajankohtaisimmat” kysymykset, joista koko suomalaisen yhteiskunnan olisi hyvä keskustella. Lista toivottavasti nostaisi erilaisia arvioita ja mielipiteitä julkiseen keskusteluun. Näistä voisi jatkaa seuraavassa Kultaranta-tapaamisessa. Tapaamisten yksi tärkeimpiä tavoitteita tulisikin olla keskustelun herättäminen juuri niiden suomalaisten keskuuteen, jotka eivät yleensä tähän keskusteluun osallistu.

Presidentin aloite ulkopoliittisesta keskustelutapaamisesta on hyvin kannatettava. Pöytä on nyt katettu; ulko- ja turvallisuuspoliittiset käräjät voivat alkaa. #Kultaranta ja #Turpokäräjät hashtagejä kannattaa seurata – ajattelin itsekin niitä Kultarannasta käyttää.

 

[baikal]

"kyberrauhanvälityksessä"......tulihan se sieltä. Voi kun joskus ennustukseni menisivät edes vähän pieleen? Hehheh. Askelmerkistö on selvä. Puuttuu enää siunaus julkisesti.

 

[Hejsan]

Parempi että Niinistö ottaa tämän mukaan ajatuksiin

NATO expansion in Nordics would force Russian response:

(Reuters) - Any expansion of NATO to include Sweden and Finland would upset the balance of power and force Russia to respond, Prime Minister Dmitry Medvedev said on Tuesday, underlining Moscow's nerves over moves to bring the Western alliance closer to its border.

Finland shares a long boundary with Russia.

"New participants emerging close to our border will change the parity and we'll have to take this into account and respond to that," Medvedev told a news conference at a summit of Nordic and Russian leaders in Norway.

"NATO ... has a military potential which can be used against our country in certain cases," Medvedev said, as Finnish Prime Minister Jyrki Katainen and Swedish Foreign Minister Carl Bildt looked on

http://www.reuters.com/article/2013/06/04/us-russia-nato-idUSBRE9530UH20130604

 

[Tvälups]

yle Uutiset Blogi 14.6.2013 klo 6:31
Pekka Ervasti: Niinistön Bilderberg

Siinä puskat kuhisee, kun ulko- ja turvallisuuspoliittinen etujoukko kokoontuu viikonloppuna Kultarannan puutarhaan etsimään Suomen kadonnutta liittoutumattomuutta.

Mitään tällaista ei ole nähty sen jälkeen, kun Umberto Econ romaanissa Ruusun nimi punaviittaiset kardinaalit kokoontuivat keskiajalla pohtimaan, omistiko Jeesus vaatteensa.

Sunnuntaina ja maanantaina Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kuuria vaeltaa satapäisenä joukkona tasavallan presidentin kesäresidenssiin Naantalin Luonnonmaan saarelle messuamaan tasavallan olemassaolon kannalta tärkemmistä ikuisuusasioista.

Onko Suomi enää liittoutumaton maa? Ohjaavatko ulkopolitiikkaa muut arvot kuin vienninedistäminen? Kumpi on tärkeämpää ihmisoikeudet vai asekaupat?

Juuri sopivasti Kultarannan kokouksen alla Erkki Tuomiojan (sd.) johtama ulkoministeriö julkisti ensimmäisen ihmisoikeusstrategiansa. Sen mukaan ihmisoikeudet ovat keskeinen tekijä Suomen ulkopolitiikassa.

Julistukset ovat julistuksia, mutta Sakon tarkkuuskiväärit ovat Sakon tarkkuuskivääreitä.

Toisaalta presidentti Sauli Niinistö on varoittanut, että karttakeppimäinen läksyttäminen ei sovi Suomelle.

Presidentti onkin ahkerasti reissannut maailmalla tervehtimässä Aasian ja Keski-Aasian diktaattoreita pitkä liikemieslaahus perässään mukana mm. kotoiset asevalmistajamme.

Julistukset ovat julistuksia, mutta Sakon tarkkuuskiväärit ovat Sakon tarkkuuskivääreitä.

Siinä sitä on keskustelun pohjaa Kultarantaan, jossa ruoditaan Suomen ulkopolitiikan arvoja ja intressejä.

Kauan ei ole siitäkään, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta peukaloi yhtä tasavallan suitsutetuinta turvallisuuspoliittista pyhäinjäännöstä eli liittoutumattomuutta.

Valiokunta siteerasi asiantuntijoita, joiden mukaan keskinäisriippuvuuksien maailmassa liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen ei ole enää mahdollista.

Kenen asiantuntijoiden? Kun valiokunnan asiantuntijalistaa katselee, niin ainakin siellä on kuultu emeritusjournalisti Olli Kivistä, josta tuli Nato-uskovainen jo vähän ennen viidettä ikävuottaan.

Se, että Natoa ei siihen aikaan vielä ollut olemassakaan, on akateemista saivartelua.

Kun liittoutumattomuuden murenemisesta kysyttiin Niinistöltä Ylen Ykkösaamussa, niin presidentti ei suostunut lähtemään mukaan "sanakikkailuun" lainkaan.

Ota se neopreenipuku mukaan, Li!

Hallintoalamaisten on nyt tyydyttävä siihen, että tasavallan ylin ulkopoliittinen johtaja ei suostu suoraan sanomaan, ollaanko sitä liittotumattomia vai eikä sitä olla.

Saapa nähdä uskaltaako joku sitä suoraan Kultarannassa kysyä ja heitetäänkö kysyjä sen jälkeen saunan laiturilta mereen. Suositan neopreenipukua, sillä meri on kaiketi vielä kuitenkin aika viileä.

Presidentin kanslia ei ole julkistanut osanottajalistaa etukäteen, mutta tuskinpa sieltä Nato-uskovaisten pahimpia perkeleitä Jaakko Laaksoa tai Risto Volasta nähdään.

Naton kiintiövastustajan rooli on varattu vasemmistonuorten Li Anderssonille. Ota se neopreenipuku mukaan, Li!

Samaan aikaan kun ulkopoliittinen eliitti saivartelee Kultarannassa ulko- ja turvallisuuspoliittisten uskonkappaleiden parissa, suomalaiset sotilaat pakkaavat rensseleitään Naton sotaharjoituksessa Baltiassa ja toinen porukka virittelee Horneteja ilmasotaharjoitukseen Natomaa Islantiin ensi vuonna.

Siihen asti suomalaiset korpisoturit partioivat myös Naton lippujen alla ISAF-operaatiossa Afganistanissa.

Mutta kuten ulkopoliittinen johto on vakuuttanut, Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, eikä Suomen turvallisuuspoliittisissa linjauksissa oikeastaan mikään ole muuttunut sitten jääkauden.

Toivottavasti Kultarannassa Nato-keskustelu ei mene taas uskovaisten ohipuhumiseksi.

Yhdestä asiasta osapuolet ovat kuitenkin herttaisen yksimielisiä: Venäjä ei ole mikään uhka.

Rintaman välissä ei Suomessa tunnu olevan minkäänlaista ei-kenenkään-maata, jossa voisivat harhailla sellaiset vapaa-ajattelijat, joilla ei ole asiasta kiveen hakattua kantaa, mutta jotka arvostaisivat muutamaa selkeää, objektiivista ja värittymätöntä faktaa.

Jos ei tunnusta väriä, jää värittömäksi.

Yhdestä asiasta osapuolet ovat kuitenkin herttaisen yksimielisiä: Venäjä ei ole mikään uhka.

Moskovasta johdetun itäisen suurvallan suuressa slaavilaisessa sydämessä on aina ollut lämmin paikka pienelle Suomelle.

Joka tätä epäilee, tarkastelkoon lähemmin näiden kahden sopuisan naapurin harmonista yhteiseloa läpi vuosisatojen. Kuten Paasikivi sanoi: tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

Yhtä kaikki, Kultarannan seminaarille on helppo ennustaa pitkää ikää, sillä keskustelun aiheena Nato-jäsenyys on kuin Vuotoksen allas.

Siitä väitellään niin kauan kunnes se on toteutunut. Sitten ei enää tarvitse.

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö

 

[baikal]

Valiokunnan asiantuntija zournalisti Olli Kivinen. Kuten olen koilottanut: Suomessa Nato-jäsenyydestä keskustellaan puolin toisin ideologisista montuista käsin. Missä olisivat silkat faktat? Kuka linkoaisi julkisesti kehiin faktakeskityksen, sitä minä odotan. Saattaa ikä vaan loppua odotellessa.

 

[Samses]

Valiokunnan asiantuntija zournalisti Olli Kivinen. Kuten olen koilottanut: Suomessa Nato-jäsenyydestä keskustellaan puolin toisin ideologisista montuista käsin. Missä olisivat silkat faktat? Kuka linkoaisi julkisesti kehiin faktakeskityksen, sitä minä odotan. Saattaa ikä vaan loppua odotellessa.

Kohtuullisen hankala rasti toteuttaa, koska ko. ideologiset näkökannat sanelevat sen, mikä itse kunkin mielestä on faktaa. Joten "keskustelu" tulee jatkossakin olemaan ideologisista poteroista tapahtuvaa kilpahuutamista.

 

[baikal]

Valiokunnan asiantuntija zournalisti Olli Kivinen. Kuten olen koilottanut: Suomessa Nato-jäsenyydestä keskustellaan puolin toisin ideologisista montuista käsin. Missä olisivat silkat faktat? Kuka linkoaisi julkisesti kehiin faktakeskityksen, sitä minä odotan. Saattaa ikä vaan loppua odotellessa.

Kohtuullisen hankala rasti toteuttaa, koska ko. ideologiset näkökannat sanelevat sen, mikä itse kunkin mielestä on faktaa. Joten "keskustelu" tulee jatkossakin olemaan ideologisista poteroista tapahtuvaa kilpahuutamista.

Eikö olekin pirun turhauttavaa ja itseään toistavaa? Yritämme kokea olevamme jotenkin tapahtumien keskiössä, vaikka olemme vain oman hyötymme verran mukana yhtään missään: vastustajat ja kannattajat, molemmat visusti poteroissa, joiden päällä on kyltti: viis faktoista, ideologia on just.

 

[yrjö]

No ei se ideologia nyt ihan kaikkea sanele kuitenkaan ja kaikkea keskustelua ei mielestäni voi ideologia-sateenvarjon alle kategorisesti panna.

- Intillä ei riittä modernia ohjusaseistusta kovin moneen ilmavoimien tekemään torjuntatehtävään tai parhaalla ja uusimalla ohjuskalustolla ammuttavaan ilmatorjuntaan. Jos kriisi pitenisi ja Suomi olisi geimissä edelleen mukana, mistä lisää?

- Meriyhteydet, ja miksei muutkin yhteydet, vähänkin kauemmas ovat Suomen toimenpiteiden ulottumattomissa.

- Naton liittolaisilta saatua satelliittien ja lennokkien tuottamaa tiedustelutietoa ei ole Suomen saatavissa. Jäsenenä hyvinkin todennäköisesti olisi.

- Suomen omavaraisuus on monessa asiassa vähäisempää kuin mitä ennen oli. Siten myös yhteydet muualle maailmaan ovat tärkeämpiä kuin mitä ne ennen olivat.

- Suomi on "saari". Mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä maayhteyttä on vain pohjoisessa ja kuten tiedetään se on pääosin erämaata. Muualla onkin Itämeri. Huono juttu koska kaikenlaista kamaa pitäis tulla ainakin jonkinlaiseen tahtiin. Lääkkeet, safkat, rokotteet, sotavaltion aseet ja tarvikkeet. Ja tietty energia, energia ja energia.

Jos noista vetää johtopäätöksen, että Suomi tarvitsee ystäviä hädän hetkellä, voiko sitä sanoa pokka pitäen ideologiseksi lausunnoksi? Voisiko tuon laittaa palstalla viljelyn länsi-nöyristely-ytimissäolo -ideologian piikkiin? Vai hyväksytäänkö ideologiasta riippumattomaksi faktaksi? Jos ei niin miksi?

 

[baikal]

No ei se ideologia nyt ihan kaikkea sanele kuitenkaan ja kaikkea keskustelua ei mielestäni voi ideologia-sateenvarjon alle kategorisesti panna.

- Intillä ei riittä modernia ohjusaseistusta kovin moneen ilmavoimien tekemään torjuntatehtävään tai parhaalla ja uusimalla ohjuskalustolla ammuttavaan ilmatorjuntaan. Jos kriisi pitenisi ja Suomi olisi geimissä edelleen mukana, mistä lisää?

- Meriyhteydet, ja miksei muutkin yhteydet, vähänkin kauemmas ovat Suomen toimenpiteiden ulottumattomissa.

- Naton liittolaisilta saatua satelliittien ja lennokkien tuottamaa tiedustelutietoa ei ole Suomen saatavissa. Jäsenenä hyvinkin todennäköisesti olisi.

- Suomen omavaraisuus on monessa asiassa vähäisempää kuin mitä ennen oli. Siten myös yhteydet muualle maailmaan ovat tärkeämpiä kuin mitä ne ennen olivat.

- Suomi on "saari". Mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä maayhteyttä on vain pohjoisessa ja kuten tiedetään se on pääosin erämaata. Muualla onkin Itämeri. Huono juttu koska kaikenlaista kamaa pitäis tulla ainakin jonkinlaiseen tahtiin. Lääkkeet, safkat, rokotteet, sotavaltion aseet ja tarvikkeet. Ja tietty energia, energia ja energia.

Jos noista vetää johtopäätöksen, että Suomi tarvitsee ystäviä hädän hetkellä, voiko sitä sanoa pokka pitäen ideologiseksi lausunnoksi? Voisiko tuon laittaa palstalla viljelyn länsi-nöyristely-ytimissäolo -ideologian piikkiin? Vai hyväksytäänkö ideologiasta riippumattomaksi faktaksi? Jos ei niin miksi?

Takaako Nato-liitto, että tuo ym. lista olisi kriisissä ratkaistavissa positive? Juu, on parempi, että on kavereita, kyllä kyllä, mutta onko kavereilla munkkelia ja himokkuutta, jos puuro palaa pohjaan?

Kannattaa varmasti ottaa ihan todesta jenkkien ilmoitus siitä, että heidän mielenkiintonsa on jatkossa muualla kuin Euroopassa. Okei, voisiko EU katsoa sivusta, jos sen jäsenmaa joutuisi sotilaallisen agression kohteeksi? Ei voisi, mutta onko munkkelia ilman Usaa?

Mulla on tässä vuosien mittaan jalostunut epätieteellinen ajatus siitä, että haemme jotain menneen maailman Liittoa, käsitämme sen Liiton joko tarkoituksella tai tahtomattamme väärin, sen sisältö ei vastaa ehkä enää siihen uhkaan, johon me haluaisimme sen vastaavan?

En halua tästä kiistellä lainkaan, olisi mojovaa, jos Suomessa olisi yksi foorumi ml. Kultarannan symposiumi, jossa pohdittaisiin Liiton arvoa ilman ideologioista ponnistavia mielipiteitä. Mielestäni Liitto ei voi olla ideologiselta pohjalta tehty ratkaisu, päätettiin sitten mitä tahansa, sen on perustuttava pelkkään faktaan, lujaan faktaan. Vailla laajaa konditionaalikeskitystä malliin...voisi, olisi, mahdollistuisiko, auttaisiko, tekisi, jne.

 

[yrjö]

Eikös sopimuksen ja jäsenyyden tarkoitus ole se, et siinä taataan jotain? Eri asia tietty on toteutuuko se. Toteutuuko merkittävien perussopimusten henki esim. Euroopan Unionissa rauhan aikana? Onko ollut luja liitto ja ei ole edes "oikeaa" kriisiä vielä nähty?

Puolustus- eli sotilasliitto katsoisi vierestä meidän kärvistelyä tai antaisi korkeintaan nimellistä apua et voisivat sanoa 5. artiklan täyttyneen, mutta taloudellinen ja poliittinen liitto sen sijaan ei katsoisi, edellyttäen et jenkeiltä löytyy munkkelia. Siis ryhtyisi jämäköihin toimenpiteisiin Suomen avuksi kun "kova" sotilasliitto, jonka jäsenet ovat pitkälti samoja kuin unionin, ei sitä tekisi? Eiks toi ole outoa ajattelua? EU ei saa edes Syyriasta yksimielistä päätöslauselmaa ja siellä nuijaa heiluttaa ideologisesti rauhantahtoiset poliitikot, esim. tunnettu pasifismin puolestapuhuja Erkki Tuomioja. Esittämäsi epäilyt nato-jäsenten innokkuudesta auttaa Suomea pätevät kyllä yhtä hyvin (jos multa kysytään paljon enemmän) unioniin tässä suhteessa. Koska lähes kaikki unionin merkittävät sotilasmaat kuuluvat natoon, mut vain natolla on velvoittava yksiselitteinen artikla. EU taas on tulkinnanvaraisempi näissä asioissa. Ymmärrän täysin noi sun epäilyt, kyl muakin epäilyttää et saataisko apua tarpeeksi sotilasliiton jäseninä. Nythän ei varmasti saada. Maailmanpolitiikka, isot pelurit, Suomi pelinappulana ja etupiirien kauppatavarana jne. Jos luottoa löytyy unioniin kyl sitä sit loogisesti ajatellen löytyvän natonkin suhteen. Jos homma on kiinni jenkkien munkkelista, eiks silloin kannata venäläisiltä salaa mielistellä ja lipoa jenkkien ahteria eli olla ytimissä, pitää Erkki on short leash, jne.? Eikös me noin tehdäkin osapuilleen? Miks toi on niin väärin monien mielestä?

Mut jos on tollanen, vaikkapa perusteltukin, epäilys sotilasliitosta niin mihin voi perustua luottamus siitä et taloudellinen ja poliittinen liitto, siis pohjimmiltaan vapaa- kaupallinen, siis tienaamiseen perustuva, konsepti ja poliittisesti eripurainen yhteisö eli Euroopan Unioni (mikä BTW on niin sekaisin kuin ylipäätään mikään ihmisen tekemä keksintö olla voi), auttasi mitenkään sen paremmin?

On hyvinkin kuvaavaa sanoa, et nato on tai oli etenkin kylmän sodan tarpeisiin luotu konsepti. Kun kylmä sota loppui jäi jäljelle liitto jolla ei ole "vihollista" eikä sillä ole enää samankaltaista selkeää päämäärää. Uusi voimapolitiikan napa nousee Aasiaan ja USAn katse tähyilee sinne. Mut mitä sitten? Ei kai se silti sitä tarkoita et Eurooppa olis pelkkä nolla. Ohjelmakoodi on binäärista, mut real world on hiukan monimutkaisempaa. Tietty myös Suomen kannalta, kun Venäjä kuitenkin on aika tärkeä eikä oikein moni haluaisi tosissan heitä ärsyttää. Mut sotilasliitto nato vaan on edelleen. Ideologiasta riippumaton fakta on myös se, et se on ainoa sellainen mitä on. Oliskin eri asia jos olis vaikka pohjoismainen kalmarin unioni II tai jotain. Usea unionin jäsen luottaa naton tuomaan selkänojaan, kenties perusteetta? Koska päteehän argumentti jenkkien Aasian mielenkiinnosta koko Eurooppan yhtäläisesti.

Noista maailmanpolitiikan, tai mahdollisen sodan tulevasta kulusta ei voi edes puhua muuten kuin konditionaalein ja arveluin. Eihän kukaan voi tietää tulevaa.

Liitto voi hyvinkin taata et Suomi pääsee, jos sellainen tarve tulee, tiedustelutietoon, miksi ei pääsisi? Jos se ei pääse nato-jäsenten tiedustelutietoon niin miksi se pääsisi jonkin ison unionin jäsenmaan tiedusteloutietoon, mikä on kuitenkin naton jäsen? Sama pätee vähän kaikkiin mun ranskalaisin viivoihin.

 

[Tähystäjä]

Eikös sopimuksen ja jäsenyyden tarkoitus ole se, et siinä taataan jotain? Eri asia tietty on toteutuuko se. Toteutuuko merkittävien perussopimusten henki esim. Euroopan Unionissa rauhan aikana? Onko ollut luja liitto ja ei ole edes "oikeaa" kriisiä vielä nähty?

Puolustus- eli sotilasliitto katsoisi vierestä meidän kärvistelyä tai antaisi korkeintaan nimellistä apua et voisivat sanoa 5. artiklan täyttyneen, mutta taloudellinen ja poliittinen liitto sen sijaan ei katsoisi, edellyttäen et jenkeiltä löytyy munkkelia. Siis ryhtyisi jämäköihin toimenpiteisiin Suomen avuksi kun "kova" sotilasliitto, jonka jäsenet ovat pitkälti samoja kuin unionin, ei sitä tekisi? Eiks toi ole outoa ajattelua? EU ei saa edes Syyriasta yksimielistä päätöslauselmaa ja siellä nuijaa heiluttaa ideologisesti rauhantahtoiset poliitikot, esim. tunnettu pasifismin puolestapuhuja Erkki Tuomioja. Esittämäsi epäilyt nato-jäsenten innokkuudesta auttaa Suomea pätevät kyllä yhtä hyvin (jos multa kysytään paljon enemmän) unioniin tässä suhteessa. Koska lähes kaikki unionin merkittävät sotilasmaat kuuluvat natoon, mut vain natolla on velvoittava yksiselitteinen artikla. EU taas on tulkinnanvaraisempi näissä asioissa. Ymmärrän täysin noi sun epäilyt, kyl muakin epäilyttää et saataisko apua tarpeeksi sotilasliiton jäseninä. Nythän ei varmasti saada. Maailmanpolitiikka, isot pelurit, Suomi pelinappulana ja etupiirien kauppatavarana jne. Jos luottoa löytyy unioniin kyl sitä sit loogisesti ajatellen löytyvän natonkin suhteen. Jos homma on kiinni jenkkien munkkelista, eiks silloin kannata venäläisiltä salaa mielistellä ja lipoa jenkkien ahteria eli olla ytimissä, pitää Erkki on short leash, jne.? Eikös me noin tehdäkin osapuilleen? Miks toi on niin väärin monien mielestä?

Mut jos on tollanen, vaikkapa perusteltukin, epäilys sotilasliitosta niin mihin voi perustua luottamus siitä et taloudellinen ja poliittinen liitto, siis pohjimmiltaan vapaa- kaupallinen, siis tienaamiseen perustuva, konsepti ja poliittisesti eripurainen yhteisö eli Euroopan Unioni (mikä BTW on niin sekaisin kuin ylipäätään mikään ihmisen tekemä keksintö olla voi), auttasi mitenkään sen paremmin?

On hyvinkin kuvaavaa sanoa, et nato on tai oli etenkin kylmän sodan tarpeisiin luotu konsepti. Kun kylmä sota loppui jäi jäljelle liitto jolla ei ole "vihollista" eikä sillä ole enää samankaltaista selkeää päämäärää. Uusi voimapolitiikan napa nousee Aasiaan ja USAn katse tähyilee sinne. Mut mitä sitten? Ei kai se silti sitä tarkoita et Eurooppa olis pelkkä nolla. Ohjelmakoodi on binäärista, mut real world on hiukan monimutkaisempaa. Tietty myös Suomen kannalta, kun Venäjä kuitenkin on aika tärkeä eikä oikein moni haluaisi tosissan heitä ärsyttää. Mut sotilasliitto nato vaan on edelleen. Ideologiasta riippumaton fakta on myös se, et se on ainoa sellainen mitä on. Oliskin eri asia jos olis vaikka pohjoismainen kalmarin unioni II tai jotain. Usea unionin jäsen luottaa naton tuomaan selkänojaan, kenties perusteetta? Koska päteehän argumentti jenkkien Aasian mielenkiinnosta koko Eurooppan yhtäläisesti.

Noista maailmanpolitiikan, tai mahdollisen sodan tulevasta kulusta ei voi edes puhua muuten kuin konditionaalein ja arveluin. Eihän kukaan voi tietää tulevaa.

Liitto voi hyvinkin taata et Suomi pääsee, jos sellainen tarve tulee, tiedustelutietoon, miksi ei pääsisi? Jos se ei pääse nato-jäsenten tiedustelutietoon niin miksi se pääsisi jonkin ison unionin jäsenmaan tiedusteloutietoon, mikä on kuitenkin naton jäsen? Sama pätee vähän kaikkiin mun ranskalaisin viivoihin.

Koska NATO nyt on ainakin tietyissä piireissä kaiken pahan alku, itse pääpiru ja varsinainen ilmestyskirjan peto, niin olisi kiva kuulla jäsenyyden vastustajilta välillä järkisyitä sille, että miksi NATO:on ei kannata liittyä? Jos nyt saisi vaikka kymmenen asiallista perustetta sille, että miksi Suomen ei kannata liittyä NATO:oon, niin siinä olisi hyvä lähtökohta syvällisemmälle keskustelulle. Itse tällä hetkellä kannatan NATO-jäsenyyttä, mutta kanta ei ole mitenkään lopullisesti lukkoonlyöty, vaan riippuu siitä, että mikä on kulloisessakin tilanteessa Suomelle oikeasti parasta...

Monesti suomalaisessa NATO-keskustelussa on ongelmana se, että ihmisillä on vahvan ideologiset ennakkokäsitykset asioista, joiden pohjalta tilannetta sitten arvioidaan. Toisin sanoen NATO-kannat on lyöty lukkoon jo ennen keskustelun aloittamista, eikä kantaa olla valmiita muuttamaan, muuttuipa turvallisuuspoliittinen asetelma Pohjois-Euroopassa sitten miten paljon mihin suuntaan tahansa...

 

[baikal]

Juu, ja toisinpäin. Eli sekä vastustus- että kannatus kumpuavat ideologioista enemmän kuin faktoista. Minusta on lähes itkettävää se, että p-valiokunta kutsuu asiantuntijana esitelmöimään zournalistin. Ei hallelujaa pojat. Mitä ihmeen salattua faktaa Olli Kivisellä on esitettävänä? Onko seuraava esitelmöijä Jari Sarasvuo tai Matti Nykänen?

Tässä suomalaisessa, kotikutoisessa Nato-keskustelussa mättää jokin ja pahasti. Minusta Niinistö teki miehen työn, kun alkoi peräänkuuluttaa nimenomaan uutta keskustelua, hän hakee nyt jotain, mitä emme selvästi tiedä.

 

[Tvälups]

yle Uutiset Suora linja 16.6.2013 klo 10:15
Hivutetaanko Suomea kohti sotilasliittoa?

Presidentti Sauli Niinistö on kutsunut Kultarantaan satakunta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa sunnuntaiksi ja maanantaiksi (16.-17.6.) keskustelemaan Suomen ulkopolitiikan tärkeimmistä aiheista. Hivutetaanko Suomea kohti sotilasliittoa?

Kultarannassa nousee esille Suomen suhde Natoon sekä pohjoismainen ja EU:n yhteinen puolustus. Seminaarissa puhutaan myös ulkopolitiikan arvoista ja intresseistä.

Jos Suomen liittoutumattomuus on murentunut, niin mistä se johtuu?

Onko meitä hivutettu kohti sotilasliittoa? Kenen toimesta?

Kuuluvatko moraaliset arvot ja painotukset mielestäsi ulkopolitiikkaan?

Miten presidentti Niinistö on mielestäsi selviytynyt ulkopoliittisena johtajana?

 

[Tvälups]

yle Uutiset Politiikka 17.6.2013 klo 3:37
Presidentti Niinistö: Turvallisuuskeskustelua hallitsevat tunteet, ei looginen ajattelu

Presidentti Sauli Niinistö perusteli avajaispuheessaan Kultarannan tilaisuuden tarpeellisuutta Suomen asemalla muuttuvassa maailmassa. Niinistö toivoo, että keskusteluissa saataisiin aikaan uusia avauksia turvallisuuspolitiikasta. Presidentti pitää Suomen nykyistä keskustelua tunnepitoisena ja urautuneena.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käsitteli Kultarannan keskustelutilaisuuden avajaispuheessaan maailman muuttumista ja sen vaikutuksia Suomen turvallisuus-ja ulkopoliittiseen asemaan.

- Kukaan meistä ei pysty sanomaan, missä maailman mahti makaa parikymmenen vuoden kuluttua. Aiemmin läntinen raha puhui, nyt läntinen velka kahlehtii. Se on valtava muutos, jos on tottunut paukuttamaan nuijaa ja nyt huomaa olevansa nuijan alustana.

Tiukkana talousmiehenä tunnettu Niinistö sivusi talouspolitiikan lisäksi puheessaan myös valtapolitiikkaa. Niinistö puhui myös EU:n ja Yhdysvaltojen valtatyhjiöstä. Presidentti näki ristiriidan lännen vahvan johtajuuden kaipuulla, ja toisaalta lännen esittämillä moitteilla itäisten maiden epädemokraattisuudesta ja liian vahvasta johtajuudesta.

Turvallisuuspolitiikka nostaa tunteet pintaan

Niinistö puhui lisäksi hiljattain valmistuneesta puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, ja sanoi sen jälkikeskustelun kiinnittäneen hänen huomionsa.

- Muotoseikka alkoi kiinnostaa enemmän kuin itse keskustelun syvyys. Se oli sana liittoutuminen tai liittoutumattomuus, voidaanko siitä enää puhua?

Niinistön mukaan suomalaisilla on patoutuneita tunteita, jotka pulpahtavat pintaan puhuttaessa puolustus- tai turvallisuuspolitiikasta. Niinistön mukaan tunteet hallitsevat enemmän yleistä keskustelua kuin looginen ajattelu. Hän sanoo, että suomalaisilla on taipumusta toistensa ohipuhumiseen.

- Nämä ikäänkuin pakottavat liikkumaan siinä vanhassa keskustelun kaavassa eli kulkee omaa raidettaan ja antaa muiden kulkea väärä raidetta. Tämä näkyi vuosi sitten esimerkiksi Islannin ilmavalvonnan kohdalla. Keskustelu kiri huomattavasti tämän ohi heti seuraavalla viikolla. Se meni siihen, että Natoon vai ei Natoon.

Presidentti Niinistö viittasi puheessaan myös tuoreeseen Ylen Nato-kyselyyn ja sen tuloksiin.

- Yllättävää siinä oli paitsi se, että enemmistö suomalaisista ei enää tunnista täyden liittoutumattomuuden olemusta. Niin useampi oli vastaan sellaista Natoa, jossa Ruotsi olisi mukana, kuin sellaista Natoa, jossa Ruotsi jäisi ulkopuolelle. Ristiriita tulee siitä, että kun suomalaisilta muutama kuukausi sitten kysyttiin, miten he suhtautuvat pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, jossa Ruotsi on mukana. Se nähtiin erittäin positiivisena.

"Keskusteluissa pureudutaan tunnetasolta asian ytimeen"

Niinistö kertoo, että he ovat saaneet tilaisuuteen noin 300 kommettia tavallisilta kansalaisilta eri välineiden kautta. Presidentti sanoo, että kansalaiset pitävät turvallisuuspolitiikasta käytävää keskustelua välttelevänä ja siinä on mukana turhaa leimaamismentaliteettia.

Niinistö toivoo, että tilaisuudessa käytävissä keskusteluissa päästäisiin pureutumaan tunnetasoa syvemmälle itse asian ytimeen ja jotain uutta saataisiin liikkeelle.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittavaan tapahtumaan Naantalin Kultarannassa ottaa osaa satakunta poliitikkoa, tutkijaa ja toimittajaa sekä elinkeinoelämän edustajaa.

 

[Tvälups]

Wahlroos Kultarannassa: Kannatti tulla
il Maanantai 17.6.2013 klo 12.29

Miksikö täällä olen? Kyse on talousasioista. Pankkiiri Björn Wahlroos sanoi, että Kultarantaan kannatti tulla.

Wahlroos edusti presidentin kesäasunnon keskusteluissa elinkeinoelämän raskainta sarjaa. Media roikkui puvuntakin hihoissa niin, ettei hän juuri kahvia ehtinyt juomaan.

Wahlroos kertoi tulleensa paikalle puhumaan EU:sta eikä Natosta.

- Jos minä yritän miettiä, miksi minä täällä olen, niin eiköhän kyse ole enemmän noista talousasioista, Wahlroos sanoi Iltalehdelle.

Wahlroos on huolissaan EU:n taloudesta. Hänen mielestään EU:n pitäisi ottaa rahapolitiikkaan mallia Yhdysvalloista.

Wahlroos ei kuitenkaan usko euron hajoavan.

- Enkä usko, että EU:kaan hajoaa. Mutta jos liittovaltiota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, niin silloin se riski on olemassa.

Monimutkaista

Presidentti Sauli Niinistö ei innostunut aamupäivän kiistelystä, jossa yritettiin määritellä Suomen liittoutumattomuutta tai osittaista liittoutumista.

- En ole välttämättä sitä mieltä, että pitää löytää joku hyvin lyhyt leima asioille, jotka ovat aika monimutkaisia.

Kultaranta-keskustelu alkoi suunnilleen niillä linjoilla, joita presidentti etukäteen kuvaili: Paavo Väyrynen (kesk) kaipasi menneitä puolueettomuuden aikoja, ja jotkut haikailivat Natoa.

- Ainakin kerrankin puhuvat samassa huoneessa, Niinistö hymähti kahvitauolla.

Asemasotaa

Presidentti ei odota, että keskusteluista syntyisi varsinaista synteesiä. Myös Väyrynen arveli, että keskustelijoista kukaan tuskin mielipidettään muuttaa.

Väyrynen pitää tiukasti kiinni puolueettomuus-määritelmästä. Hänen mukaansa maa on joko liittoutunut tai liittoutumaton, eikä Suomi ole liittoutunut.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti Väyrysen tiivistystä osuvana.

Nato ja EU

Iltapäivällä keskusteluja käydään medialta suljettujen ovien takana. Natosta alustavat ministeri Jaakko Iloniemi ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps)

EU.sta ottavat yhteen Eurooppaministeri Alexander Stubb ja euroedustaja Sampo Terho (ps).

Stubb hehkutti tilaisuuden erinomaisuutta jo aamupäivällä..

- Toivottavasti vielä ensi vuonna saataisiin muutama ulkomaalainenkin mukaan.

 

[baikal]

Niinistö on tainnut lukea minun postejani mp-netistä.....vai miten on, kun olette alati tölvineet arvioitani keskustelun tasosta? En löydä tähän hätään vahvempia linkkejä kuin Suomen Ylipäällikön teesistö.

 

[Tvälups]

yle Uutiset Kotimaa 17.6.2013 klo 22:25
Niinistö: Nato voisi suojella kyberuhalta

Presidentti Sauli Niinistön mukaan uusi, urbaani maailma on hauras. Sotilasliitto Natosta voisi olla hyötyä esimerkiksi kyberuhkien suhteen. Niinistön kritisoi talouskriisiä läpikäyvää Eurooppaa tietoisesta itsepetoksesta.

Kultarannan keskustelutilaisuutta isännöinyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli tyytyväinen tilaisuuden antiin.

- Tavoitteena oli, että päästään suorempaan puheeseen -ja minusta päästiin, Niinistö totesi Ylen A-studion haastattelussa.

Keskusteluissa esitettiin väite, jonka mukaan Suomen niin kutsuttu Nato-optio olisi menossa umpeen. Niinistö ei tähän usko.

- En usko, että Naton ovi olisi millään tavalla sulkeutunut meiltä. Asia voidaan ilmaista niin, että meillä on mahdollisuus, niin kuin kaikilla, jättää jäsenhakemus, jos siihen päädytään. Katsotaan sitten, mitä Nato tekisi.

"EU-puolustuksen kehittämiseen on herätty"

Niinistön mukaan Nato-jäsenyyttä olisi harkittava uudelleen, mikäli Eurooppaan tai sen lähialueille iskisi mittava konflikti tai sotatilanne. Muuttuva maailma tuo mukanaan uudenlaisia uhkia. Esimerkiksi näistä Niinistö nostaa erilaiset kyberuhat, jotka liittyvät tietoturvallisuuteen.

- Urbanisoitunut maa -ja maailma- on kovin haavoittuvainen ja herkkä. Sen suojaaminen sujuu varmasti yhteistyössä paremmin.

Itsepetosta on se, että yritämme ylläpitää kulutustamme ja menojamme ottamalla luottoa tai painamalla lisää rahaa

- Presidentti Niinistö

Niinistö arvelee, että EU-maiden yhteiseen puolustuksen kehittämiseen on nyt herätty. EU valmistautuu nyt joulukuussa ensimmäistä kertaa keskustelemaan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, Niinistö muistuttaa.

- Totta on, ettei siinä ole edetty, eikä varmaan tulla myönteisessäkään tapauksessa etenemään kovin nopeasti.

Niinistö: Eurooppa elää itsepetoksessa

Presidentti Niinistö oli yllättynyt siitä, ettei EU-keskustelussa keskitytty talouteen.

- En kaipaa taloudesta talouspoliittista puhetta. Näen kuitenkin, että talous on vallankäytän väline, ja alkaa olla yhä keskeisempi maailmanpolitiikassa.

Niinistön mukaan Eurooppa ei ole enää sitä, mitä ennen; vauraasta ja taloudellista valtaa käyttelevästä maanosasta on tulossa velkainen maanosa. Niinistön mukaan Euroopan painoarvo maailmalla on keventynyt. Tämä ei ole Niinistön mukaan turvallisuusuhka, mutta kylläkin uhka eurooppalaisuudelle.

Eurokriisin sijaan Niinistö haluaisi nostaa keskusteluun Euroopan harjoittaman "tietoisen itsepetoksen". Talouskasvua on Niinistön mukaan povattu yhä uudelleen ensi vuodelle. Ja sitä seuraavalle.

- Sellaista ensi vuotta ei vain ole tullut. Itsepetosta on se, että yritämme ylläpitää kulutustamme ja menojamme ottamalla luottoa tai painamalla lisää rahaa.

Niinistö peräänkuuluutta talonpoikaisjärkeä talouspolitiikkaan.

- Kovin kauan ei voi velaksi elää.

 

[AKE-ukki]

Juhannuksen jälkeen kuulemme isännän (Putin) kannan Suomalaisen poliittisen johdon käymään NATO keskusteluun. Joutuuko (jälleen) Suomen poliittinen johto Stubbing/Katainen/Niinistö peräytymään tahtotilastaan???