Northern Wind 19

Kulumisen takia. Ihan turha niitä on pitää normaalissa harjoituksessa kiinni. Kerran kun menee puunkylkeä vasten, niin naamio rullautuu pois. Ei järin kustannustehokasta.
Tämä on sinällään ihan ymmärrettävää. Jäin vain pohtimaan, että kun verkkoa niin kovasti kehuttiin (tai kai lähinnä todettiin sen ominaisuudet) silloin kun modauksesta kerrottiin, niin tässä olisi ollut mahdollisuus testata sitä laajemmassa skaalassa. Toki varmasti verkko on asianmukaisesti jo aiemmin testattukin.
 

Lepard

Kapteeni
Äkkiseltään näin voisi luulla - vaan se ei ole sittenkään niin.
Naapurin joukot on tarkoitettu toimimaan aivan toisenlaisissa olosuhteissa ja suurin osa joukoista ja sotilaista on ihan toisenlaisista maastoista. Heillä on vain muutama joukko, joiden koulutusvaruskunta on suunnilleen meikäläisissä maastoissa. Niidenkin sotilaista pääosa on kotoisin muualta kuin metsämaastosta ja niidenkin joukkojen päätoiminta-alue on muualla kuin metsämaastoissa, joten koulutus tähtää muualle kuin metsämaastoon.
Joten yhtä hankalaa se on briteillä kuin naapurin pojillakin - aivan kuin on meilläkin jos joudumme jollekin ukrainalaista peltomaastoa muistuttavaan paikkaan tappelemaan.
Kyllä, neuvostoaikaan taistelu Suomen kaltaisessa maastossa listattiin taisteluksi "metsä-suomaastossa". Vuoristotaistelun kaltaisia erityisolosuhteita, joita varten joukot pitää kouluttaa erikseen ja joka vaatii erityistä taktiikkaa. Ei ole nykypäivän Venäjän asevoimissa monia joukkoja jotka olisi siihen koulutettu. Mikä näkyy, kun katsoo millaisissa maastoissa joukkoja etupäässä koulutetaan. Etenkin naapurin kovapanosammunnat ovat mielenkiintoisia tästä näkökulmasta.
 

Lepard

Kapteeni
Vaikka suomalaiset erityisolosuhteet ovatkin vääntäytyneet ilkikuriseksi meemiksi näkemyksettömien suissa, ne ovat luojankiitos myös ihan oikea asia. Ei tosin ole mikään ihme ettei suuri osa ihmisistä tätä selventämättä ymmärrä, onhan kyse maasta jonka suurimmasta kaupungista Helsingistä pääsee metsäränniä pitkin ihan ydinkeskustasta aina Utsjoelle asti. Meille metsä on vielä onneksi ihan luonnollinen osa elämää, vannoutuineimpia betoniviidakon sissejä lukuunottamatta.
Samoin @Kapiainen mainitsema toiminta-alueeseen räätälöity koulutus, kalusto ja toimintatavat antavat huomattavan etulyöntiaseman meille, SA-vahvuushan on käytännössä täynnä erilaisia olosuhdespesialisteja, kaupunkijääkäripataljoonista aina hajautetusti taisteleviin jääkärikomppanioihin ja kaikkea siltä väliltä.

Rajantakaiset moottoroidut ja mekanisoidut joukot eivät tosiaankaan mielellään jalkaudu ja lähde syvyyteen saapastelemaan, vaan eteneminen tapahtuu uria pitkin ja niiden välittömässä läheisyydessä, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Olen itsekin usein hikoillut miettiessäni esimerkiksi Ukrainan kaltaista skenaariota, jossa joutuisimme taistelemaan avoimessa, silmänkantamattomiin jatkuvassa peltomaassa tasankokansaa vastaan. Alkaisi se kaivautuminen maistumaan aika äkkiä homman pitkittyessä! Toki kansallemme ja kulttuurillemme tyypilliset luonteenpiirteet avittaisivat suuresti tuloksellista toimintaa, mutta aika kusista hommaa se olisi silti.
Toki kannattaa meilläkin muistaa, että se metsissä samoilu pikku porukoissa ei ole se pääasia. Vaikutus pitää kyetä keskittämään avainmaastoihin. Se edellyttää suluttamista, riittävää jalkaväki- ja pst-tulta sekä epäsuoraa tulta pysäytetyn vihollisen niskaan. Ja se vaikuttaminen pitää suunnitella etukäteen, jalkamiehenä metsässä kun on huono yrittää ottaa kiinni panssarikiilaa joka painaa uraa eteenpäin. Nähty monissa harjoituksissa.
 

Lepard

Kapteeni
Voitko kertoa tarkemmin? Ja mitä heikkouksia siitä koituu naapurille meikäläisissä olosuhteissa?
Kaikki isommat (ja pääosin kyllä pienemmätkin) ammunnat näyttävät olevan aina hyvin avoimessa maastossa. Toki esim Niinisalossa omien panssarijoukkojemme ammunnat tapahtuvat osin avoimessa maastossa, mutta siellä hyödynnetään kuitenkin kumpuilevaa maastoa ja osa joukosta ampuu aina peitteisessä maastossa. Sama muillakin ampumakentillä, löytyy avoimia alueita mutta aina harjoitellaan joukkojen siirtämistä maastoa hyväksi käyttäen ja osa ammunnoista on peitteisessä maastossa. Naapurilla kaikki näyttävät olevan avoimella platalla, jossa kummempaa maastonkäyttöä ei harjoiteta. Todennäköisesti johtuu sekä perinnöstä, että myös joukon heikommasta koulutustasosta. Aukealla on helpompi valvoa ja kun vaunut ajavat suorilla urilla, ei pääse vahinkoja tapahtumaan. Ei yksinkertaisesti uskalleta viedä joukkoa peitteiseen maastoon vaativampaan ammuntaan. Joka tietenkin kostautuu tositilanteessa jos joudutaan peitteiseen maastoon...
Tosin eipä nuo jenkkienkään ammunnat pääse vaativuudellaan vaikutusta tekemään.
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Toki kannattaa meilläkin muistaa, että se metsissä samoilu pikku porukoissa ei ole se pääasia. Vaikutus pitää kyetä keskittämään avainmaastoihin. Se edellyttää suluttamista, riittävää jalkaväki- ja pst-tulta sekä epäsuoraa tulta pysäytetyn vihollisen niskaan. Ja se vaikuttaminen pitää suunnitella etukäteen, jalkamiehenä metsässä kun on huono yrittää ottaa kiinni panssarikiilaa joka painaa uraa eteenpäin. Nähty monissa harjoituksissa.
TIETENKIN.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Piti hakea kirjastosta Tomas Ries Luja Tahto kirja. Kun kerran hehkutin ja en jaksanut lähteä mökiltä hakemaan omaani.

Muistin luvun väärin. Luku käsittelee Maavoimia ja seuraava lainaus on sivulta 354.

Koulutus Suomen Puolustusvoimissa kovaa, ja kuri on tasolla, jota ei enää tapaa monissakaan länsimaissa. Näihin yhdistyy henkilökohtaisen aloitteellisuuden voimakas painottaminen. Kaikkeen tähän on niin ikään lisättävä suomalaisten periytynyt karski, jääräpäinen ja väkivaltainen luonne. Myös Neuvostoliiton maahantunkeutumisyritysten menestyksellinen torjuminen 1939-40 ja 1944 on jättänyt psykologiseksi perinnöksi luottamuksen siihen, että maan puolustaminen on mahdollista

Samalla sivulla alampana jatkuu

Erityinen paino on asetettu pienten yksiköiden suorittamille ylläköille ja pimeätaistelulle. Pimeyttä, pakkasta ja vaikkeaa maastoa pidetään suomalaistaistelijoiden lounnollisena liittolaisena. Ja näinen olosuhteiden hyödyntämiseksi tehdään kaikki voitava.



Näin Thomas Ries 1989.

Ps. Aika olisi jo kypsä seuraavalle alan klassikolle
 
Viimeksi muokattu:

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
Aika usein kyse on tosiaan myös siitä että simulaser ei ole yhtäkuin kova A-tarvike. Laserin tielle kun sattuu risu, oksa, heinikkoa jne niin "osumaa" ei tule. Maaliprismoissa voi olla vikaa, laser-lähettimessä on vikaa jne jne. Tai sitten on sorruttu kikkailuun eli pelailuun ja naamiointi "ihan vahingossa" olikin mennyt maaliprisman päälle. Ihan inhimillistähän se toki on. Näitä kaikkia em. tilanteita pyritään erotuomaroinnilla ratkomaan heti paikanpäällä, mutta erotuomari ei ole kaikkialla samaan aikaan, joten aina jää jotakin huomaamatta. Lisäksi joskus myös erotuomarit sortuvat pelaamiseen ja omien suosimiseen - mikä on inhimillistä sekin. Kun erotuomaroi itse kouluttamaansa joukkoa, niin aina silloin tällöin sorrutaan eroaseella pelaamaan.
Tilanne voi myös olla se että joku tuhottu psv tai joukko herätellään samantien henkiin jotta saadaan kuvattua isompi/vahvempi vihollinen jollekin joukolle tai että saadaan testattua joku isompi kokonaisuus joka halutaan testata. Nämä tällaiset asiat jäävät usein itse toimivan joukon yksilöiltä huomaamatta, joka sitten aiheuttaa turhautumista.

Hyvä esimerkki on myös se, että jonkun liikkeen eteen ilmestyy sirotemiinoite, vaikkei vastapuolella ole harjoituskaluston puolesta kykyä ampua RAKH:llä sirotteita. Ja sitten simin pysäyttämä kärkijoukkue pahoittaa mielensä jne jne.
Onhan näitä :)
Yksi hauskimmista tempuista oli "ampua" miinoite paikalleen eroaseella. Aika nopeasti loppui eroaseen jakaminen esim. vaununjohtajan konetykiksi harjoituksessa jossa ei vaunusimuja ollut käytössä.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuossa taannoin haastattelin yhtä harjoituksessa ollutta...

Kysyin: "No minkälainen oli harjoitus?

"Muuten oli tylsää mutta..."
"Me päästiin kylpylään kesken harjoituksen ja saatiin vaihtaa puhtaat vermeet.. pari tuntia meni"
"Niin ja harjoituksen loputtua oltiin Haaparannassa pari tuntia"... "mä ostin tornin nuuskaa ja kävin hampparilla siellä meni 20 euroo"

Siinä varusmiehen näkökulmasta harjoituksen kohokohdat ja Haaparannan kaupat ilmeisesti tyhjeni Suomalaisten harjoitusjoukkojen ansiosta nuuskasta!:D
 
Viimeksi muokattu:

adam7

Ylipäällikkö
Tuossa taannoin haastattelin yhtä harjoituksessa ollutta...

Kysyin: "No minkälainen oli harjoitus?

"Muuten oli tylsää mutta..."
"Me päästiin kylpylään kesken harjoituksen ja saatiin vaihtaa puhtaat vermeet.. pari tuntia meni"
"Niin ja harjoituksen loputtua oltiin Haaparanassa pari tuntia"... "mä ostin tornin nuuskaa ja kävin hampparilla siellä meni 20 euroo"

Siinä varusmiehen näkökulmasta harjoituksen kohokohdat ja Haaparannan kaupat ilmeisesti tyhjeni Suomalaisten harjoitusjoukkojen ansiosta nuuskasta!:D
Niinhän se on sieltä sammakkoperspektiivistä katsottuna. Oman ryhmän ja joukkueen tehtävä näkyy, mutta jo komppania alkaa olla hämärää, jollei miehistöä pidetä ajan tasalla.
Kyselitkö osallisujalta ollenkaan tiesikö mitä olivat tekemisissä tai annettiinko heille tilannetietoja?
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niinhän se on sieltä sammakkoperspektiivistä katsottuna. Oman ryhmän ja joukkueen tehtävä näkyy, mutta jo komppania alkaa olla hämärää, jollei miehistöä pidetä ajan tasalla.
Kyselitkö osallisujalta ollenkaan tiesikö mitä olivat tekemisissä tai annettiinko heille tilannetietoja?
Täytyy tuohon palata myöhemmin.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@adam7 Heille kerrottiin pintapuolisesti kokonaistilanne. Tietokatkos tarkempien tietojen osalta tuli ryhmänjohtajan tasolla. Olivat useasti huhujen varassa. Elikkä tieto ei kulje alas asti... perinteiseen intin tapaan.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
@adam7 Heille kerrottiin pintapuolisesti kokonaistilanne. Tietokatkos tarkempien tietojen osalta tuli ryhmänjohtajan tasolla. Olivat useasti huhujen varassa. Elikkä tieto ei kulje alas asti... perinteiseen intin tapaan.
Ite sodin loppusodan jääkäripataljoonan huoltokomppanian lääkintäjoukkueessa. Voin sanoa että ei siellä tiennyt hyökäyttiinkö vai peräännyttiinkö me. Jossain vaiheessa vissiin hyökättiin
 
Top