Nykyaikainen sodankäynti - sotilaallinen voima muutoksessa

[JOKO]

Ongelma ei ole kuljettaminen vaan joukkojen perustaminen ja kouluttaminen, joka on hidasta ja vaatii poliittista päätöksentekoa. Puoli miljoonaa kiväärimiestä paperilla lämmittää minua paljon vähemmän kuin vaikka vain 100000 jotka on keretty perustaa, varustaa ja laittaa metsään.

Me pystymme muutamassa päivässä saamaan useamman satatuhatta ukkoa auttavasti aseisiin ja pelipaikalle, kunhan perustamisorganisaatio on oikein rakennettu. Nykyaikana ei ole mikään pakko kutsua miehiä riviin ö-luokan postissa lähetetyllä kirjeellä. Ensimmäisenä perustettaville joukoille voidaan myös tyytyä jakamaan varusteiksi vain lapiot, panssarimiinat, rynkyt ja lippalakki kokardilla. Näillä joukoilla ja varusmiehillä saa jo tulppaa aikaan ajan voittamiseksi.

Suurvaltojen osalta logistiikka rajoittaa, vaikka tahtoa olisi. Panssarit, tykit, ammukset ja polttoaine eivät helpolla heilahda useamman tuhannen kilometrin päähän. Iivana pystyy jonkinlaiseen yllätykseen vain heti rajan takana valmiudessa olevilla joukoilla ja niillä ei ihmeitä tehdä.

 

[Samses]

Me pystymme muutamassa päivässä saamaan useamman satatuhatta ukkoa auttavasti aseisiin ja pelipaikalle, kunhan perustamisorganisaatio on oikein rakennettu. Nykyaikana ei ole mikään pakko kutsua miehiä riviin ö-luokan postissa lähetetyllä kirjeellä. Ensimmäisenä perustettaville joukoille voidaan myös tyytyä jakamaan varusteiksi vain lapiot, panssarimiinat, rynkyt ja lippalakki kokardilla. Näillä joukoilla ja varusmiehillä saa jo tulppaa aikaan ajan voittamiseksi.

Suurvaltojen osalta logistiikka rajoittaa, vaikka tahtoa olisi. Panssarit, tykit, ammukset ja polttoaine eivät helpolla heilahda useamman tuhannen kilometrin päähän. Iivana pystyy jonkinlaiseen yllätykseen vain heti rajan takana valmiudessa olevilla joukoilla ja niillä ei ihmeitä tehdä.

Näistä emme ole eri mieltä. Toivoa sopii, että a) perustamishommat on mietitty kuntoon (uskon että on) ja että b) että poliittiselta johdolta löytyy ns. munaa ja tilannetietoisuutta kovan paikan tullen tehdä tarvittavat päätökset jäämättä aikailemaan. Puoli vuorokauttakin voi olla merkityksellinen aikavoitto/-tappio. Kokonainen vuorokausi ihan varmasti on sitä.

 

[Vonka]

Iivana pystyy jonkinlaiseen yllätykseen vain heti rajan takana valmiudessa olevilla joukoilla ja niillä ei ihmeitä tehdä.

On suunnitelmat, valmius ja kyky. Eivät he muuten olisi ammattitaitoisia.

Karjalan ja Itämeren sotaharjoitukset (nimiltään "strategisten rajaseutujen haltuunotto" sekä "läheisen naapurimaan puolueettomuuden varmistaminen") sekä esim. tämä edellinen syksyn mittava sotaharjoitus antavat suuntaa siitä, että Suomen ja Baltian jutut on myös korvamerkitty joukoille, jotka on tehtävään valmisteltu.

Suuria operatiivisia harjoituksia, joissa viimeistellään eri aselajien yhteistoimintaa, pidetään juuri siksi. Ainakin ulkomailla.

Illegaalit taas ovat jo maassa.

Näin on ollut ja näin on oleva.

 

[scip10]

Ei pidä paikkaansa. Jalkaväkeä voidaan toki nykyisin lennättää nopeasti ympäri maailmaa. Raskaan kaluston ja niiden tarvitseman huollon kuljettaminen vaatii edelleen viikkoja tai kuukausia.

Toki noin, mutta silti sodankäynnin(kin) tempo on jotain aivan muuta kuin vuosikymmeniä sitten.

Eivät suurvallat sattumoisin perusta nopean toiminnan joukkoja, eikä PV pelkistä kustannuspaineista ole sodan ajan joukkoja pienentänyt. Puolustajalle on kyky nostaa valmiutta kaiken a ja o.

 

[veffeade]

Heitänpä tähän härniksi seuraavan: Jos jotain merkittävää yritetään saada aikaiseksi nykyisellään; olkoon kohde vaikka Ruanda; ns. suurvaltojen toimesta, niin kumpi ehtii ensin: (EU forcea en laske mukaan ollenkaan, kun nojaavat vain Naton kalustoon); Siis Jenkit vaiko Ryssät ?. Veikkaan ruskeita poikia. Heillä kun on jo valmiin shabluuna toimittaa ne ja tuo ja nämä härpäkkeet paikan päälle sinne ja tänne. Jenkeillä ja onneksi vielä edelleen myös kinkuilla tuo touhu tehdään muutoin kuin ilmateitse :/...

 

[JOKO]

Toki noin, mutta silti sodankäynnin(kin) tempo on jotain aivan muuta kuin vuosikymmeniä sitten.

Minä en tähän usko. Salamasota onnistuu vain teknisesti, taidollisesti tai määrällisesti epätasaisten osapuolien mittelössä. Sopivien voimasuhteiden vallitessa taistelut ovat edelleen samanlaista raakaa vääntöä, kuin oli vaikkapa kesän -44 taistelut Kannaksella tai kesän -43 taistelut Kurskin ympäristössä.

 

[OldSkool]

Hyvä vonka, mielestäni tiivistit olennaisimman, en tosin ole kahlannut kokonaan läpi tuota bittikauden tiiliskiveä. Aika monessa tällaisessa esityksessä kannattaa huomata poimia se: nimittäin YLIVOIMAN MERKITYS. Silkka aineellinenkin ylivoima lopulta perii tst-kentän kuninkaan viitan. Ja kun tuota lähtee pohtimaan eteenpäin, se panee väkisin miettimään, millä keinoin ylivoima parhaiten kiistetään? Miten puolustusratkaisut syntyvät, kun tai jos lähtökohtana vääjäämättä on "vain" TORJUNTAVOITTO? Jos nostat sodan aloittamisen kynnystä ja satsaat siihen, tarkoittaako se myös sitä, että torjuntavoiton saalistaminen tulee todennäköisemmäksi? Vai pelaako tuo ratkaisu vain ennaltaehkäisevänä toimena? Lukumääriä kannattaa miettiä ja ratkaisuja, joiden voimin torjuntavoiton haaliminen tulee edes mahdolliseksi. Onko paras pidäke korkea teknologia vähissä määrin vai matalampi teknologia suurissa määrin? En osaa sanoa, todennäköisesti molempi komponentti on jees völjyssä, mutta raha rietas tulee vastaan. En osaa sanoa.

Hyvä kysymyksenasettelu. Josta minulle tulee (ei yllätä) mieleen asevelvollisuusarmeijan ja reservin teoreettinen voima. Jos naapuri reenaa valtion x haltuunottoa niin voitte olla varma että nykypäivänä keinovalikoimassa on valtion x ammattisotilaiden profilointi, arviointi, seuranta, paikantaminen ja poistaminen pelistä. Ei sen keinon tarvitse aina olla snaipperi, huhujahan oli siitä että Irakissa yksi vahvin joukko ostettiin hiljaiseksi.
Ammattiarmeijan, jonka koko on kymmeniätuhansia, profilointi tuolla tavoin on varmasti kevyempi temppu, kuin sellaisen, jossa on koulutettua reserviä satojatuhansia. Siksi koulutetun reservin ylläpitäminen on investointien kärkihankkeita. Ja sen tuottavuus lasketaan siitä että sitä ei koskaan käytetä.
Muistakaas että olen YYA-vuosien karpaasi, ja saatan katsella uhkakuvamaisemaa historiallisten silmälasien läpi...

 

[Vonka]

Hyvä kysymyksenasettelu. Josta minulle tulee (ei yllätä) mieleen asevelvollisuusarmeijan ja reservin teoreettinen voima. Jos naapuri reenaa valtion x haltuunottoa niin voitte olla varma että nykypäivänä keinovalikoimassa on valtion x ammattisotilaiden profilointi, arviointi, seuranta, paikantaminen ja poistaminen pelistä. Ei sen keinon tarvitse aina olla snaipperi, huhujahan oli siitä että Irakissa yksi vahvin joukko ostettiin hiljaiseksi.
Ammattiarmeijan, jonka koko on kymmeniätuhansia, profilointi tuolla tavoin on varmasti kevyempi temppu, kuin sellaisen, jossa on koulutettua reserviä satojatuhansia. Siksi koulutetun reservin ylläpitäminen on investointien kärkihankkeita. Ja sen tuottavuus lasketaan siitä että sitä ei koskaan käytetä.
Muistakaas että olen YYA-vuosien karpaasi, ja saatan katsella uhkakuvamaisemaa historiallisten silmälasien läpi...

Ja minä kotiuduin kolme päivää sen jälkeen, kun Suomeen ammuttiin ohjus (jota joulupukkikin kävi katsomassa)...

Meidän aikanamme kun lentäjä muutti johonkin, parissa päivässä ilmestyivät itäiset "taulukauppiaat" ovelle tarkistamaan, onko oikea mies, kuka tulee avaamaan - miten helppo siitä olisi jatkaa tehtävää jne. Hävittäjälentäjän kouluttaminen vie aikaa.

Osalla maassamme olleista urheiluvalmentajista oli piilotehtävä.

Oudot maakaupat sotilaallisten kohteiden läheltä ovat jo aika näkyviä juttuja. Tarkoitan, että jos varikon ja linkin vierestä "yritys" ostaa pelkkää arvotonta rääseikköä, jossa on pari tyhjää rakennusta mutta aitaa koko alueen, tuntuu erikoiselta bisneksetä jo sinisilmillekin.

Kyllä viisas pitää kaikki aseet ja kaliberit ja huolehtii käyttäjistä. Jos meitä onnettomuus kohtaisi, tarvittaisiin koko kansan yhteinen ponnistus.

 

[baikal]

Hyvä kysymyksenasettelu. Josta minulle tulee (ei yllätä) mieleen asevelvollisuusarmeijan ja reservin teoreettinen voima. Jos naapuri reenaa valtion x haltuunottoa niin voitte olla varma että nykypäivänä keinovalikoimassa on valtion x ammattisotilaiden profilointi, arviointi, seuranta, paikantaminen ja poistaminen pelistä. Ei sen keinon tarvitse aina olla snaipperi, huhujahan oli siitä että Irakissa yksi vahvin joukko ostettiin hiljaiseksi.
Ammattiarmeijan, jonka koko on kymmeniätuhansia, profilointi tuolla tavoin on varmasti kevyempi temppu, kuin sellaisen, jossa on koulutettua reserviä satojatuhansia. Siksi koulutetun reservin ylläpitäminen on investointien kärkihankkeita. Ja sen tuottavuus lasketaan siitä että sitä ei koskaan käytetä.
Muistakaas että olen YYA-vuosien karpaasi, ja saatan katsella uhkakuvamaisemaa historiallisten silmälasien läpi...

Suuri reservi voi olla aika kiusallinen hyökkääjän kannalta. Se tuo ymmärtääkseni sitä suuremman paineen käytettävissä olevalle ajalle, jossa tavoitteet pitää saavuttaa. Jos koko meikäläinen reservikatras koroitetaan aseisiin, niin ei se ihan läpihuutona käy läänien haltuunottaminen ja niiden hallussa pitäminen, siihen on panostettava ja on pantava potentiaalia kehiin.

Edelleen: sodan aloittamisen kynnystä nostaa ehkä parhaiten se, että valmiudessa on korkeata teknologiaa vähin joukoin. Ja mahdollinen seuraava vaihe nostaa sitten esiin suuren lukumäärän eri tavoin varustettua ja koulutettuakin väkeä. Tulenavausjengi on varmasti aika kohtuullisen kokoinen, se toinen jengi on hirmuinen määrältään.

Mutta edelleen: jos sodankäynti temppuineen on muutoksessa, kuten topikin avauksessa väitetään, niin mitä se tarkoittaa? Tarkoittaako se mm. että Maavoimiin on luotava suurempi valmius ja tehtävien kirjo on listana vaikuttava?

 

[ctg]

Mutta edelleen: jos sodankäynti temppuineen on muutoksessa, kuten topikin avauksessa väitetään, niin mitä se tarkoittaa? Tarkoittaako se mm. että Maavoimiin on luotava suurempi valmius ja tehtävien kirjo on listana vaikuttava?

Ei se pelkästään ole maavoimien taikka minkään muun osaalueen oma rastinsa, vaan koko homma on muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi. Autonomiset sotalaiteet on jo nyt tullut lennokkien muodossa, ja maavoimissa puhutaan pitkälti miehittämättömistä torneista sun muista jutuista. Joten luulen että se muutos on melko pitkälle tätä rataa, missä mekanisointi ja tekoälyt hyppää kehiin suorittamaan matsia, ennenkuin yksikään sotilas on menettänyt henkensä. Ja voihan se hyvinkin olla, että tulevaisuudessa muutamassa vuosikymmenessä me näemme kokonaan mekaanisen armeijan ottavan osaa kamppailuun lihallista osapuolta vastaan.

 

[baikal]

Ei se pelkästään ole maavoimien taikka minkään muun osaalueen oma rastinsa, vaan koko homma on muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi. Autonomiset sotalaiteet on jo nyt tullut lennokkien muodossa, ja maavoimissa puhutaan pitkälti miehittämättömistä torneista sun muista jutuista. Joten luulen että se muutos on melko pitkälle tätä rataa, missä mekanisointi ja tekoälyt hyppää kehiin suorittamaan matsia, ennenkuin yksikään sotilas on menettänyt henkensä. Ja voihan se hyvinkin olla, että tulevaisuudessa muutamassa vuosikymmenessä me näemme kokonaan mekaanisen armeijan ottavan osaa kamppailuun lihallista osapuolta vastaan.

Näin varmasti sotakentällä, joka on konkreettinen. Mutta entäs se usvan seassa pöllöttävä, vaikeasti hahmotettava ja hallittava sumuinen sodankäynti? Tarvitaanko siinä Lihaksia ja Luoteja? Nörttejä ja kirjoituspöytäeverstiä? Miten vastata tuohon Usvasodan huutoon?

 

[ctg]

Nörttejä ja kirjoituspöytäkensartteja tarvitaan vaikka olisi kyse ihan siitä tavallisesta matsista. Ei siitä pääse mihinkään. Mutta en tajua mitä tarkoitat vaikeasti hahmotettavissa olevalla sodankäynnillä, taikka tuolla usvasodalla. Ei maailma ole mikään tietokonepelikenttä, missä jannut katoaa kuin pieru saharaan nappia painamalla. Sellaista on vain fiktioissa.

 

[JOKO]

Ei se pelkästään ole maavoimien taikka minkään muun osaalueen oma rastinsa, vaan koko homma on muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi. Autonomiset sotalaiteet on jo nyt tullut lennokkien muodossa, ja maavoimissa puhutaan pitkälti miehittämättömistä torneista sun muista jutuista. Joten luulen että se muutos on melko pitkälle tätä rataa, missä mekanisointi ja tekoälyt hyppää kehiin suorittamaan matsia, ennenkuin yksikään sotilas on menettänyt henkensä. Ja voihan se hyvinkin olla, että tulevaisuudessa muutamassa vuosikymmenessä me näemme kokonaan mekaanisen armeijan ottavan osaa kamppailuun lihallista osapuolta vastaan.

Jalkaväkimiehen kouluttamisen ja varustamisen hinta pyörii tuhansissa tai korkeintaan kymmenissä tuhansissa euroissa. Useimmat sotakoneet maksavat satoja tuhansia tai miljoonia. Raha tulee puoltamaan ihmisten käyttämistä sotahommissa. Siirtyminen kokonaan konearmeijaan tulee vaatimaan suurvallalta entistä suurempaa taloudellista ylivoimaa suhteessa vastapuoleen.

 

[ctg]

Kuten sanoit, kyse on rahasta, ei mistään muusta. Ei edes siitä että teknologiaa ei ole. Ja tällä kertaa teknologia ei ole jäämässä vain amerikkalaisten yksityisomaisuudeksi, vaan kohti määrävaltaista konearmeijaa ollaan menossa.

 

[kimmo.j]

Itse uskon parhaan lopputuloksen saavutettavan hyvällä kokonaisuudella, tarvitaan sitä nykyaikaista konearmejaa jolla on hyvä liikkuvuus, suojaa ja tulivoimaa.
Sen lisäksi tarvitaan kevyttä jalkaväkeä ja paljon. Molemmille ehdoton edellytys on hyvä johdettavuus, siis niitä johtamisjärjestelmiä jolla tilannekuva pidetään ajantasalla.
Myös kyky muodostaa muodostelmia tehtäväkohtaisesti on tärkeää. Tällä tarkoitan aivan ryhmätasolta, isoihin yhtymiin eri puolustushaarojen kesken.

 

[OldSkool]

Laitanpa vinkin tänne Taktiikka- ja Strategia puolelle, en kuitenkaan löytänyt sellaista "Kirjat" -tråådia jollainen muistaakseni jossain kyllä oli. Modet siirtäkää jos tarve.
Siis: Heikki Nikusen kirja "Airpower - Ilmavoimat" näkyy olevan myynnissä sopuhintaan jotain 16 eur noissa valtateiden varsilla olevissa Kirjapörssi tms myymälöissä. Sattui ainakin mukaan isänpäivänä Warkauden Portista.
Kirjaa en ole vielä kuin selaillut mutta se siis tiivistää ilma-aseen käytön 1. maailmansodasta aina Irak 2003. Serbiasta sanotaan selkeästi että valemaaleja toki oli mutta niitä oikeita maaleja tuhottiin huomattavasti tehokkaammin kuin Serbian tiedotus on saanut maailmalle (ja jopa minullekin) levitettyä.

 

[baikal]

Laitanpa vinkin tänne Taktiikka- ja Strategia puolelle, en kuitenkaan löytänyt sellaista "Kirjat" -tråådia jollainen muistaakseni jossain kyllä oli. Modet siirtäkää jos tarve.
Siis: Heikki Nikusen kirja "Airpower - Ilmavoimat" näkyy olevan myynnissä sopuhintaan jotain 16 eur noissa valtateiden varsilla olevissa Kirjapörssi tms myymälöissä. Sattui ainakin mukaan isänpäivänä Warkauden Portista.
Kirjaa en ole vielä kuin selaillut mutta se siis tiivistää ilma-aseen käytön 1. maailmansodasta aina Irak 2003. Serbiasta sanotaan selkeästi että valemaaleja toki oli mutta niitä oikeita maaleja tuhottiin huomattavasti tehokkaammin kuin Serbian tiedotus on saanut maailmalle (ja jopa minullekin) levitettyä.

Maailma on pieni. Minäkin syödä röhvelsin isänpäivänä WP:ssa. Ohikulkiessa.

Serbia sai helvetinmoista vetoapua slaavilaiselta ystäväkansalta tiedotussodassaan. Ja kun tuo ystävä oli tuossa kohtaa vielä hyvisten kirjoissa, viesti meni läpi kuin riuku suohon. Pitää hankkia tuo kirja.