Tässä pohtinut noita ensiviikon torstaina alkavia poliittisia lakkoja. SAK haluaa hallituksen neuvottelupöytään mutta ei hallituksella taida olla mitään tarvetta lähteä pakittamaan asiassa. SAK:n toiminta itseasiassa taitaa juuri alleviivata sitä asiaa, että mm. poliittisille lakoille tulee tehdä jotain. Mitä tulee työelämän muihin heikennyksiin niin monet niistä ovat tarpeellisia mutta mm. sairasloman karenssi päivää en kannata. Enkä usko, että myöskään työnantajat tulevat siitä hyötymään sitä kautta, että sairaslomat tädennäköisesti pidentyvät sen sijaan, että niitä jätettäisiin pitämättä. Toki vaikutusta saattaa olla sen suhteen, että ns. asenne saikut jäävät pois mutta kuinka paljon niitä sitten on suhteessa aitoihin sairaslomiin? Veikkaan, että häviävän pieni määrä. Flunssat taitavat olla yleisin työntekijöitä sänkyyn kaatavia ja se että ensimmäinen päivä muuttuu palkattomaksi tarkoittaa sitä, että sairas sinnittelee töissä tartuttamassa muita ja kun lopulta kaatuu petiin jälkitaudin turvin sitten ollaankin viikko pois töistä kerralla. Samalla ollaan saatu levitettyä tauti koko työyhteisöön ja mahdollisesti myös asiakkaisiin.
Riippuu niin paljon siitä, minkälaisissa työ-yhteisöissä ja tehtävissä on pyörinyt. Vuorotyössä ei välttämättä edes huomaa, jos mattimaija jäi otti ommoolommoo tai jos se ei vaikuta omaan työhön mitenkään, kun taas esimies- tai päättävässä asemassa olevat huomaa sen. Sitten on voinut käydä työsuhdelotossa niin hyvin, ettei tällaisiin ole joutunut törmäämään.
On sellaistakin tullut nähtyä, joka piti ihan selkeää ommoolommoo ja haki sitä varten ihan saikkutodistuksetkin, mutta diagnoosi oli aina sellainen, ettei asiaa pysty käytännössä mitenkään varmistamaan ja lääkärin on pakko luottaa henkilön omaan sanaan. Jostain syystä erityisesti hyvin ikäviä tehtäviä sisältävät työpäivät saattoi hyvinkin mennä saikutteluun, mikä exponentiaalisti nosti kaikkien muiden vtuksen määrää, joutuessa tekemään senkin edestä hommia. Vuosien jälkeen se kuitenkin loppui aikalailla seinään, kun ylempi esimies pari kertaa piti sivistävän puhuttelun asiasta ja firmalla olisi ollut tuotannollistaloudelliset mahdollisuudet taustalla. Ei enää siinä iässä ja ammattitaidottomuudella oikein saisi enää uusia töitä.
Mutta sitten taas tällainen on suurimman osan kannalta aika penseää, että muutaman perseilijän takia kaikki joutuvat kollektiivisesti kärsimään, koska itse perseilijän mieltä ei missään nimessä saa pahoittaa. Toki jos on pistänyt palamaan tuhansia euroja yksityisetsivään ja tarjonnut kaikki tuet ensin, niin sitten ehkä voi puuttua asiaan, kunhan on myös vetänyt lakibingon aukottomasti oikein. Suurin osa saikuista on kuitenkin sitä 1-2 päivän luokkaa, jolloin suurin osa on poissa ihan syystä ja näiden työpanos olisi aikalailla murto-osa normaalista, eikä vielä seuraavana päivänäkään kovin hyvä, kun ei ole annettu levätä.
Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mikään kiellä työnantajaa maksamasta näitä päiviä. Kyllä työnantaja ne maksaa, jos arvostaa hyvää työvoimaa. Mikä taas tarkoitaa, ettei kenenkään ole pakko mennä työnantajalle töihin, joka ei tarjoa etua.