Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Vääpeli]

Sinne meni SSAB tehdas. Ei ollu vaikutusta poliittisella lakolla aka ei uskalleta sanoa että oli, ettei lakko laajene SSABlla.

Investoinnit | SSAB:n jätti-investointi karkasi Ruotsiin: ”Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta päätökseen”

SSAB arvioi kokonaisinvestoinnin olevan noin 4,5 miljardia euroa.

www.hs.fi

 

[Veromies]

Sinne meni SSAB tehdas. Ei ollu vaikutusta poliittisella lakolla aka ei uskalleta sanoa että oli, ettei lakko laajene SSABlla.

Investoinnit | SSAB:n jätti-investointi karkasi Ruotsiin: ”Poliittisilla lakoilla ei mitään vaikutusta päätökseen”

SSAB arvioi kokonaisinvestoinnin olevan noin 4,5 miljardia euroa.

www.hs.fi

Ei kai poliittisilla lakoilla ole vaikutusta, kun investoinnit kohdistuvat tulevaisuuteen ja poliittiset lakot ollaan hyvin suurella varmuudella kieltämässä Suomessa. Sen sijaan Ruotsin etuina oli vanhempi konekanta, jonka alasajo on suhteessa halvempaa kuin uudemman konekannan.

 

[Heikkiv]

Onkohan muuten missään muussa EU maassa tällainen poliittisten lakkojen laki mikä Suomessa tuo vuoden 1946 laki määrittelee ?

Siis en tarkoita sillä, että noita poliittisia lakkoja oli ollut paljon, vaan sillä miten suhteeton meteli tuon lain muuttamisesta on nyt syntynyt. Tuntuu jotenkin aivan järjettömältä touhulta.

Mitäköhän tällä voitetaan, niinkuin kansakunnan näkökulmasta ?

 

[Rada-Man]

Onkohan muuten missään muussa EU maassa tällainen poliittisten lakkojen laki mikä Suomessa tuo vuoden 1946 laki määrittelee ?

Siis en tarkoita sillä, että noita poliittisia lakkoja oli ollut paljon, vaan sillä miten suhteeton meteli tuon lain muuttamisesta on nyt syntynyt. Tuntuu jotenkin aivan järjettömältä touhulta.

Mitäköhän tällä voitetaan, niinkuin kansakunnan näkökulmasta ?

1946 on hauska tarina. Tuolla viitataan työehtosopimuslakiin, joka on todellisuudessa vuodelta 2002. Lakejahan muutetaan pykälä kerrallaan aina tarpeen mukaan. Aivan kuten vuoden 2023 rikoslain pohjalla on laki 1800-luvulta.

 

[Heikkiv]

1946 on hauska tarina. Tuolla viitataan työehtosopimuslakiin, joka on todellisuudessa vuodelta 2002. Lakejahan muutetaan pykälä kerrallaan aina tarpeen mukaan. Aivan kuten vuoden 2023 rikoslain pohjalla on laki 1800-luvulta.

"Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946 ja sovittelua koskeva laki työriitojen sovittelusta on vuodelta 1962. Muu työelämää koskeva lainsäädäntö on 2000-luvulta"

Poliittisten lakkojen osalta tuolta lainsäädäntöä mielestäni ei ole muutettu 2000-luvulla eli kysymys ei ole mistään tarinasta. Eli käytännön tasolla tässä päivitetään 40-luvun lainsäädäntöä. Vai onko sinulla heittää linkkiä että tuota olisi muutettu.

Joka tapauksessa, missä muussa EU maassa poliittiset lakot on näin kuten Suomessa ?

Mikä ihmeen tabu tämä asia Suomessa on ollut ?

Ai niin, kun Suomessa on "sovittu" ettei hallitus voi määritellä lainsäädäntöä "näissä" asioissa. Ettei AY-herrat vaan suutu ...

 

[Veromies]

Onkohan muuten missään muussa EU maassa tällainen poliittisten lakkojen laki mikä Suomessa tuo vuoden 1946 laki määrittelee ?

Siis en tarkoita sillä, että noita poliittisia lakkoja oli ollut paljon, vaan sillä miten suhteeton meteli tuon lain muuttamisesta on nyt syntynyt. Tuntuu jotenkin aivan järjettömältä touhulta.

Mitäköhän tällä voitetaan, niinkuin kansakunnan näkökulmasta ?

Jos poliittisia lakkoja ei ole ollut paljon, eikä niistä siis ole ongelmaa, niin miksi niitä ollaan kieltämässä? Aiotaanko sitten ruveta porsastelemaan, kun vastustusmahdollisuudet on viety pois?

 

[Heikkiv]

Jos poliittisia lakkoja ei ole ollut paljon, eikä niistä siis ole ongelmaa, niin miksi niitä ollaan kieltämässä? Aiotaanko sitten ruveta porsastelemaan, kun vastustusmahdollisuudet on viety pois?

Kai täälläkin halutaan lainsäädännön noudattavan valtaosaa EU-maista. Nythän se on nähty, että tuokin laki olisi pitänyt päivittää jo aikoja sitten.

No eipä ne näytä muissa EU-maissa porsastelevan. Vai onko pelkästään Suomessa "porsastelevat" työnantajat ? Hallituksenhan valitsee aina kansa, joten mistä se porsastelu nyt sitten alkaisi ?

Minusta alkaa tuntua, ettei täällä porsastele muut kun liitot ja niitähän ei tunnetusti kansa valitse.

 

[Veromies]

Kai täälläkin halutaan lainsäädännön noudattavan valtaosaa EU-maista. Nythän se on nähty, että tuokin laki olisi pitänyt päivittää jo aikoja sitten.

No eipä ne näytä muissa EU-maissa porsastelevan. Vai onko pelkästään Suomessa "porsastelevat" työnantajat ? Hallituksenhan valitsee aina kansa, joten mistä se porsastelu nyt sitten alkaisi ?

Minusta alkaa tuntua, ettei täällä porsastele muut kun liitot ja niitähän ei tunnetusti kansa valitse.

Jos tosiaan ainoa peruste poliittisten lakkojen kieltämiselle on se, että halutaan olla samiksia muiden kanssa, niin heikoilla argumenteilla mennään.

Taitaa tässä todellisena tavoitteena olla se, että paikallista sopimista laajennetaan, saadaan yritykset eroamaan työnantajaliitoista, jolloin työehtosopimusten yleissitovuus katoaa ja näin päästään yhä useammassa yrityksessä tilaan, jossa minkäänlaista todellista pohjaa työehdoille ei ole.

Vähintäänkin pitäisi säätää minimityöehtolaki ja säätää työn vastaanottamisen velvollisuus pois. Neuvotteluasema on aika heikko, jos toinen osapuoli voi viedä elannon karenssin ajaksi, mikäli ei hyväksy ehtoja.

 

[Rada-Man]

"Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946 ja sovittelua koskeva laki työriitojen sovittelusta on vuodelta 1962. Muu työelämää koskeva lainsäädäntö on 2000-luvulta"

Poliittisten lakkojen osalta tuolta lainsäädäntöä mielestäni ei ole muutettu 2000-luvulla eli kysymys ei ole mistään tarinasta. Eli käytännön tasolla tässä päivitetään 40-luvun lainsäädäntöä. Vai onko sinulla heittää linkkiä että tuota olisi muutettu.

Joka tapauksessa, missä muussa EU maassa poliittiset lakot on näin kuten Suomessa ?

Mikä ihmeen tabu tämä asia Suomessa on ollut ?

Ai niin, kun Suomessa on "sovittu" ettei hallitus voi määritellä lainsäädäntöä "näissä" asioissa. Ettei AY-herrat vaan suutu ...

Ei työehtosopimuslaki ole sisällöltään vuodelta 1946 sen enempää, kuin rikoslaki vuodelta 1889. Molempia on toistuvasti uudistettu ja päivitetty. Uusin pykälä ratkaisee.

Totta kai hallitus voi säätää eduskuntaenemmistönsä turvin sellaisia lakeja kuin haluaa. Meillä vain on ollut tapana, että etujärjestöjen on hyväksyttävä merkittävät työelämämuutokset. Varmaankin siksi, että läpi jyrätyt muutokset tulevat vaikkapa työnantajan syliin seuraavalla TES-kierroksella, kun duunarit hakevat kompensaatiota. Yksimielisyysvaade on toki koskenut muitakin kuin ay-liikettä. Hyvänä esimerkkinä se, kun SY kaatoi Sipilän hallituksen aikana 2016 (?) paikallisen sopimisen järjestäytymättömien työnantajien osalta.

 

[Heikkiv]

Ei työehtosopimuslaki ole sisällöltään vuodelta 1946 sen enempää, kuin rikoslaki vuodelta 1889. Molempia on toistuvasti uudistettu ja päivitetty. Uusin pykälä ratkaisee.

Vielä kerran. Onko sitä poliittisten lakkojen lainsäädäntöä muutettu 1946:n jälkeen vai ei ?

 

[Heikkiv]

Taitaa tässä todellisena tavoitteena olla se, että paikallista sopimista laajennetaan, saadaan yritykset eroamaan työnantajaliitoista, jolloin työehtosopimusten yleissitovuus katoaa ja näin päästään yhä useammassa yrityksessä tilaan, jossa minkäänlaista todellista pohjaa työehdoille ei ole.

Tuo on taas täysin jossittelua. Liitto sanoo että sitten ne varmaan tekee sitä ja tätä.

Jos tosiaan ainoa peruste poliittisten lakkojen kieltämiselle on se, että halutaan olla samiksia muiden kanssa, niin heikoilla argumenteilla mennään

Kyllä tuollaisilla asioilla on merkitystä kun investoijat analysoivat mihin maihin EU:n alueella tuovat investointejaan. Eikö ne investoinnit ole juuri se asia mitä tässäkin maassa on huudettu 15 vuotta ? Aika vaikeaa täällä on ainakaan työn hinnalla kilpailla.

 

[Veromies]

Vielä kerran. Onko sitä poliittisten lakkojen lainsäädäntöä muutettu 1946:n jälkeen vai ei ?

Herranen aika. Miksi joku asia on huono, ja siis poistettava, vain siksi, että se on vanha?

Turha korjata sitä, mikä ei ole rikki. Poliittiset lakot eivät olleet ongelma, kunnes hallitus päätti yrittää poliittisten lakkojen poistamista.

 

[Veromies]

Kyllä tuollaisilla asioilla on merkitystä kun investoijat analysoivat mihin maihin EU:n alueella tuovat investointejaan. Eikö ne investoinnit ole juuri se asia mitä tässäkin maassa on huudettu 15 vuotta ? Aika vaikeaa täällä on ainakaan työn hinnalla kilpailla.

Investoinnit eivät ole itseisarvo. Saisimme paljon invenstointeja ja täystyöllisyyden vauvasta vaariin, kun poistaisimme kaikki suojaverkot ja työsuojelulait. Ainakaan itse en halua elää sellaisessa yhteiskunnassa.

 

[lihapakaste]

Herranen aika. Miksi joku asia on huono, ja siis poistettava, vain siksi, että se on vanha?

Turha korjata sitä, mikä ei ole rikki. Poliittiset lakot eivät olleet ongelma, kunnes hallitus päätti yrittää poliittisten lakkojen poistamista.

Edellisen kerran viriteltiin poliittisia lakkoja Sipilän porvarihallitusta vastaan. Poliittiset lakot kohdistuvat aina ja vain oikeistohallitukseen kun vasemmisto ei halua myöntää hävinneensä vaaliuurnilla. Miltä tuntuisi, jos työnantajat aloittaisivat poliittisen työsulun aina vasemmiston voitettua vaalit? Kiinnostaisiko poliittisten työsulkujen kieltäminen?

 

[Heikkiv]

Herranen aika. Miksi joku asia on huono, ja siis poistettava, vain siksi, että se on vanha?

Turha korjata sitä, mikä ei ole rikki. Poliittiset lakot eivät olleet ongelma, kunnes hallitus päätti yrittää poliittisten lakkojen poistamista.

Onhan tuo ongelma. Tämä keväthän sen on näyttänyt.

Edelleenkin

Vielä kerran. Onko sitä poliittisten lakkojen lainsäädäntöä muutettu 1946:n jälkeen vai ei ?

 

[Rada-Man]

Vielä kerran. Onko sitä poliittisten lakkojen lainsäädäntöä muutettu 1946:n jälkeen vai ei ?

Käsittääkseni tulkinta oikeudesta poliittisiin työtaistelutoimiin tulee jostain muualta, kuin työehtosopimuslaista. Työehtosopimuslaki ottaa kantaa laittomiin työtaisteluihin ja niistä määrättäviin korvauksiin/sakkoihin. Suoraa lakipykälää ei välttämättä ole lainkaan. Eikä ole ollutkaan. Tämänhetkiset tulkinnat ovat huomattavasti uudempia, kuin 1946. Joskus noita katselin ja muistaakseni siellä oli liuta perustuslain tulkintoja ja erilaisia ennakkopäätöksiä yms. 1990-ja 2000-luvuilta.

 

[Heikkiv]

Edellisen kerran viriteltiin poliittisia lakkoja Sipilän porvarihallitusta vastaan. Poliittiset lakot kohdistuvat aina ja vain oikeistohallitukseen kun vasemmisto ei halua myöntää hävinneensä vaaliuurnilla. Miltä tuntuisi, jos työnantajat aloittaisivat poliittisen työsulun aina vasemmiston voitettua vaalit? Kiinnostaisiko poliittisten työsulkujen kieltäminen?

Tämä on juuri se asia mitä ei haluta tunnustaa. Poliittisia lakkoja nimenomaan käytetään poliittiseen vaikuttamiseen.

Se on itseasiassa täysin demokratian vastainen jo käsitteenäkin. Se on yksi syy miksi niistä on läntisissä demokratioissa lainsäädännöllä hankiuduttu eroon.

 

[Rauhantekijä]

Sinne meni SSAB tehdas. Ei ollu vaikutusta poliittisella lakolla aka ei uskalleta sanoa että oli

Niin.....ja eihän SSAB ole mikään pakko sanoa yhtään mitään päätöksensä perusteesta Suomen osalta. Kertoo vaan sen mikä liittyy Ruotsiin sijoittamiseen. Yhtiön mediajohto on varmaan riittävän ammattilaisia ettei syötä finskien lapaan tarpeettomasti.

.

 

[Rauhantekijä]

Kyllä tuollaisilla asioilla on merkitystä kun investoijat analysoivat mihin maihin EU:n alueella tuovat investointejaan.

Olihan tästä keskustelua lakon alussa. Pientä veikkausta nimenomaan SSAB uuden tehtaan menemisestä Ruotsiin. Niin meni.

Lisäksi tulee muistaa että SSAB Raahe on Suomen suurin haittapäästäjä. Nyt hankaloituu samalla myös demarihallituksen voimakkaasti ajama koko Suomen päästöjen vähentäminen suunnitellussa ajassa.
Voi perustellusti kysyä liittojohtajalta: Miten meni noin omasta mielestä?

.

 

[Heikkiv]

Käsittääkseni tulkinta oikeudesta poliittisiin työtaistelutoimiin tulee jostain muualta, kuin työehtosopimuslaista. Työehtosopimuslaki ottaa kantaa laittomiin työtaisteluihin ja niistä määrättäviin korvauksiin/sakkoihin. Suoraa lakipykälää ei välttämättä ole lainkaan. Eikä ole ollutkaan. Tämänhetkiset tulkinnat ovat huomattavasti uudempia, kuin 1946. Joskus noita katselin ja muistaakseni siellä oli liuta perustuslain tulkintoja ja erilaisia ennakkopäätöksiä yms. 1990-ja 2000-luvuilta.

Tähän asiaan ei ole haluttu tehdä selkeää lakia ja johdettu nykyinen tulkinta näin, koska poliittista lakkoilua ei ole erikseen kielletty lainsäädännössä. Näin ollen, ei ole tässä asiassa väärin sanoa, että lainsäädäntö on tältä osin vuodelta 1946.

Nyt tilanne on selkeä jatkossa, kun tuo tulee lainsäädäntöön oikeasti. Voidaan jatkossa puhua vaikka 2024 laista ja siinä poliittiset lakot on rajoitettu kestoltaan 24h. Poliittisia lakkoja tuokaan toki ei lopeta, koska tulevat ketjuttamaan avainaloilla noita 24h lakkoja jatkossa, että vahinko on mahdollisimman suuri kun halutaan poliittisesti vaikuttaa. Parempi olisi ollut Saksan malli, mutta on tuokin laki askel oikeaan suuntaan.

Terveempi malli olisi, että Liitot aktivoisivat jäseniään äänestämään eduskuntavaaleissa, jos haluavat lainsäädäntöä jatkossa muuttaa. Nämä tällaiset ohitustiet, millä nyt yritetään lainsäädäntöön vaikuttaa, ovat vähän kehitysmaiden meininkiä.