Noo, en ihan osta sikäli, että jostakin joutuisi koko kansana luopumaan - jos vaikka mietitään Tanskaa, Sveitsiä tai kauempaa Uutta Seelantia, Kanadaa. Ei elintaso merkittävästi ainakaan heikompi kuin täällä.
Se mistä pitäisi luopua on ajatus siitä, että yhteiskunta kantaa yksilöstä suuremman vastuun kuin hän itse. Toimeentulotuki on nimensäkin puolesta tukitoimi - mutta meillä valitettavan usein päätoimi.
Parikymmentätuhatta voit kuitenkin tienata verotta joten yhteiskunnan rasitetta ei vielä siinä vaihessa ole.
Se on totta, että yrittäjyys pitäisi olla vähemmän hallinnollinen status. Suoraviivaisempi verotus/ansio. Mutta koulutuksen vaatimus ei varmasti ole pahasta vaan senkin hallinnollinen olemus - pitäisi paremmin vastata elinkeinoelämän tarpeita. Ettei kouluteta ammattiin johon ei työvoimaa tarvita. Tai, että yritys voisi paremmin edelleen kouluttaa tekijöitään.
Holhoamisen esimerkkejä on useita ja yhteiskunnan varassa eläminen on liian helppoa.
Jos joku valitsee toimettomuuden niin toki häntä voi tukea. Mutta hänen asemansa tulisi olla hänen valintansa mukainen suhteessa niihin jotka yrittävät itsensä työllään elättää. Jos vaikka mietitään koko työikänsä työttömänä vaeltanutta niin hänen eläkkeensä ei paljoa jää sairaanhoitajan vastaavasta.
Köyhemmissä maissa ihmisillä on paljon enemmän viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta kaikenlaisen pienemmän tienaamisen suhteen kuin mitä Suomessa. Siellä ihmisillä on yleensä paljon erilaista bisnestä meneillään ja kaikenlaisia kaupustelijoita ja palveluntarjoajia on runsaasti katukuvassa. Yksi syy tälle on toki sosiaaliturva, eli sosiaaliturva vähentää ihmisten motivaatiota sen kaltaiseen ponnisteluun. Mutta hyvin paljon on kyse myös säädöksistä ja yhteiskunnan rakenteista ylipäätään.
Suomessa tienaaminen on rankasti säädeltyä, ja siksi täällä ei käytännössä tulisi kyseeseen vaikkapa se ulkomailla yleinen näky missä joku leipoo jotain kotikeittiössään ja menee sitten myymään leipomuksiaan kadunvarteen tai asemalla bussi- tai junamatkustajille. Kauppojen keskusliikkeiden tehokkaat hankintaorganisaatiot tekevät myös sen, että pienen mittakaavan kauppatoiminnan kannattavuus on ylipäätään heikko.
Mitä koulutuksiin tulee, niin Suomessa ammattikoulun penkillä vietetään yleensä vähintään 2 vuotta, mikä koulutuksen maksuttomuudesta huolimatta tarkoittaa sitä, että kynnys kouluttautumiseen on korkea. Asia olisi toinen jos Suomessa olisi vaikkapa USA:n tyyppisiä muutamien kuukausien mittaisia ammattikoulutuksia. Lyhyt koulutus olisi työttömän helppo suorittaa jos töitä ei muuten tunnu löytyvän. Myös erilaisten korttikoulutusten viidakko on iso työllistymisen este Suomessa. Toki koulutusvaatimusten vähentämisellä on haittapuolensa, mutta toisaalta korkeista koulutusvaatimuksista maksetaan hintaa korkeamman työttömyyden muodossa.