Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Karkki90]

Mitä enemmän suomessa olisi pienyrityksiä, jotka olisivat vaihtoehto työttömyydelle sen parempi. Jos siinä joku veroton kymppi vilahtaa kassan ohi, niin oikeasti mitä sitten?

Hallitus leikkasi työttömyysrahan suojaosan veks ja tuolloin tiedettiin jo, että mikro ja pienyrityksiä lopettaa. Ideologinen päätös, joka tuotti valtiolle vähän jaettavaksi veronalennuksia, mutta tappoi osan vähästäkin dynamiikasta.

Rakennusala, ravintolat, ruokalat, yksityiset palvelut, parturit ym. Ovat hyviä markkereita. Maatalouden kriisiytyminen on ollut pitkään tiedossa ja käsiä levitellään hallituksesta toiseen. Sote on jo kriisissä ja tämä on ollut nähtävillä jo yli 20 v. Himmeleitä rakennellaan ja vaalien alla karja ajetaan pilttuisiin lupaamalla 9 hyvää.

Meidän ongelmat eivät ratkea kamreerimaisella kyyhöttelyllä.

Saa nähdä mitä seuraa trumpin kauniista suuresta ohjelmasta. Jos se onnistuu, niin peesaajia riittää.

Suojaosien poisto on korkealla, kun mietitään viime aikojen hölmöimpiä poliittisia päätöksiä. Ei ollenkaan ensimmäinen kerta, kun ideologian sokaisemana mennään metsään. Tuskin viimeinenkään. Toivottavasti tämä maassa jo makaavien potkiminen toi edes mielihyvää päätöksen tehneille.

 

[Karkki90]

Suomessa työttömällä ei juuri ole oikeutta harjoittaa sivutoimista yritystoimintaa. Jos työttömän epäillään sellaista harjoittavan, niin riski on iso, ettei työttömyystukea makseta hänelle lainkaan vaikka yritystoiminnan tulot olisivat pienet tai jopa olemattomat. Tässä mielessä yritystoimintaa kohdellaan paljon heikommin kuin mitä palkkatyössä tienaamista.

Korostetaan sanaa EPÄILLÄÄN. Todistusvastuu siirtyy helposti työttömälle ja mites todistat ettei toimintaa ole.

 

[YliKoo]

Jos siinä joku veroton kymppi vilahtaa kassan ohi, niin oikeasti mitä sitten?

Tuohan on tuiki tavallista ja verottajan vähintäänkin epävirallisesti hyväksymä käytäntö.

Suvaitsevaisuuden nimissä tuo ei tietenkään koske hernerokasta tai läskisoosista koostuvia aterioita, jotka eloveenatukkainen baarinpitäjä rotkaisee eteesi, vaan annoksella pitää olla eksoottisempi nimi ja tarjoilija.

 

[J0h1F]

Yritykset lopettavat yleensä, kun homma ei kannata. Tässä maassa raha ei kierrä. Hintojen nousua on vaikea saada monella alalla asiakkailta. Melkoinen osa kansalaisista on pudonnut toimeentulominimiin. Verkkokauppa. Jatkuva talouskriisitiedottaminen panee kukkaronnyörejä visumpaan. Epävarma maailmantilanne.

Istuin vuosia sitten taloustapahtumassa, jossa päivän mittaan esitelmöitiin. Jäi mieleen ainakin yksi pointti: käteinen. Saksa, italia ja muistaakseni Sveitsi olivat esimerkkejä. Pienyritystoiminnan volyymin elinehto on runsas käteisen rahan liikkuminen. Näin siinä todisteltiin. Suomalaispankin edustaja väitti vastaan. Minä ajattelin, että jopas, suomen talousosaamisella onkin jo selkänojaa kertoa muille, miten ne hommat hoidetaan. Onneksi paikalla ei ollut suomen verottajan edustajaa.

Pienet sisämarkkinat ja rahoituksen saamisen sietämätön vaikeus, jos aikoo kasvattaa liiketoimiaan. Mihin saa ja kuka saa ja missä saa. Koettakaas joskus piruuttanne. Pankit eivät laske kotimarkkinoille mitään arvoa pl. Kasvukeskukset.

Suuri on kaunis. Siinä on vaikuttavuutta. Jopa irtoaa hilloa, kävi miten kävi. Suuret on luottotappiotkin sitten, kun homma ei toimikaan. Valtio tarvitsee isoja veronmaksajia, vaikka sellaiseen kuluisi yhtä paljon tukirahaa kuin kertyy veroja, jos ei enemmän.

Suomen taloudesta puuttuu draivi. En epäile, etteikö poliitikot saisi konetta käyntiin.

Kyllä tosiaan, käteinen! Ja vieläpä siinä muodossa, että niillä kolikoilla voi oikeasti maksaa myös kauppojen ulkopuolella, eikä esim. että on laajassa käytössä automaatteja, jotka ottavat vastaan vain osaa kolikoista. Tai niin kuin Suomessa, että eivät ota vastaan mitään käteistä, eivät välttämättä edes korttia.

Käteinen ja sen käytännöllisyys torikaupassa, leipomoissa ja pienissä puodeissa oli myös se syy, miksi Britannia niin pitkään pysytteli vanhassa ei-desimaalijärjestelmäisessä rahassaan. Leipomoissa ja toreilla oli paljon helpompaa käyttää 12-20-jakoista rahaa (1 punta = 20 shillinkiä ja 1 shillinki = 12 penniä), joka jakautui käytännöllisesti käytännön jakotoimitusten (esim. piirakan, kakun tai leivän y.m.) kannalta. Ei tarvinnut ostaa koko satsia kerralla, ja kauppa kävi, myös köyhällä väestönosalla oli varaa ostaa haluamiaan paloja. Ja lasten nuorten oli helppo jakaa kustannukset taskurahoista, kun rahayksiköt jakautuivat käytännön kannalta kätevästi. Desimalisaatio tapahtui vasta maailmanlaajuisen pankkijärjestelmän kehittymisen takia, kun vanhoja jakoja oli epäkäytännöllistä muuntaa muihin valuuttoihin - ja desimalisaatio muuallahan oli lähinnä Ranskan vallankumouksen typeryyksiä, joka johtui silloisten tieteilijöiden jumittumisesta 5+5 sormeen... järkevä numerojärjestelmähän olisi ollut 12-lukujärjestelmä, joka on oleellisesti nopeampi ja kätevämpi päässä laskettavissa jakolaskutoimituksissaan niiden sopivien tasajakojen takia.

Nimenomaan vielä tällainen pienyrittäjyys (torikauppa, leipomot jne.) on kansantalouden kannalta suotuisaa, koska se on yleensä koko tuotantoketjultaan kotimaista, ja estää siten valuuttavirtaa maasta ulos. Vaikka nykyaikana valuutan määrä ei olekaan rajallinen, niin suhteellinen varallisuus vaikuttaa oleellisesti kansantalouksien vetovoimaan ja siten myös maamme kykyyn estää juurettomaksi kasvatetun/liberaalin kansallisen väestönosan maastamuuttoa.