Esimerkiksi siten, että perustuslaissa on velkakatto ja kunkin hallituskauden budjetin on oltava hallituskauden päätyttyä tasapainossa (=4 vuoden jaksolla tasapainossa; jos vuotena 1 tuhlataan, pitää se tasapainottaa vuosina 2 - 4). Poikkeama sallittaisiin ainoastaan maan ollessa sotatilassa.
Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu
- Viestiketjun aloittaja tonoppa
- Aloitus PVM
Tekemällä siitä kansalaisvelvollisuus kuten asevelvollisuus tai oppivelvollisuus. Palauttamalla demokratia sen alkuperäiseen tarkoitukseen.
Eihän tuo estäisi mitään. Budjetin sisälläkin voi etenkin viimeisenä hallitusvuotena tehdä järjettömyyksiä. Perinteinen vaalibudjetti, mutta steroideilla. Lisäksi budjetti on pelkkää paperia ja todellisuus selviää vasta jälkikäteen.
Mahdolisuus vaikuttaa asioihin on se iso palkinto tuohon työhön ryhtymisessä. Sen eteen sitten siedetään sitä lokaa ja pitkiä kokouksia.
Aiemmin kuntien lautakuntatyöhön osallistuminen oli kansalaisvelvollisuus. Eli sinne lautakuntaan olisi voitu periaatteessa pakottaa joku. Käytännössä kaikissa kunnissa (poikkeuksena kai lähinnä jotkut muutaman sadan asukkaan kunnat) lautakuntiin halukkaita on kuitenkin paljon enemmän kuin paikkoja, joten siksi velvollisuus kai poistettiin.
tankki-tapsa
Kenraali
Surkeat poliitikot. Suomalaisten suosikkipuolue kokoomuksen leikkaus oli se että SDP "oppositio" poliitikolle keksitty "saamelaisen sovinto ja anteeksiantokomitean" PJ ei saa kuin 8k€/kk. Voisi saada 10-60l€k/kk joten taas on leikattu!
Yksikään eduskuntapuolue ei aja politiikka jossa valtion tehtävät määriteltäisiin uudelleen, kantokyvyn mukaan, Yksikään eduskuntapuolue ei aja politiikkaa jossa nykypoliitikot laitettaisiin ITSE maksamaan, tai siis nautimaan, ajamansa politiikan hedelmät, esimerkiksi majoittamalla ja elättämällä 3, maailman tänne houkutellut asukkaat,
Aikuiset hallituksessa?
rähinäremmi
Alikersantti
Onko tästä "paisuneesta" julkisesta sektorista jotakin tarkempaa dataa? Mielenkiinnosta kysyn. Siis mitä itse tunnen julkisen sektorin duunareita niin ne on poliiseja, hoitajia ja opettajia. Taitaa siellä joku sairaalan siivoojakin olla. Tietysti palokunnat ja armeijan tyypit on myös. Mutta en ole koskaan törmännyt mihinkään epämääräisiin kampaviimeri-ryhmiin.. En väitä että niitä ei ole, varmasti on, mutta olisi kiva nähdä jotakin lukuja asiassa.
On helpompi kartottaa, miksi tässä ollaan ja vaikeampaa nähdä, miten kierteestä ulos. Yritän.
Hallituksen leikkauspolitiikalla on ollut jalo motiivi. On haluttu vakauttaa julkinen talous, hillitä julkisen velan kasvua ja vastata pitkän aikavälin kestävyysongelmiin.
Taloustieteessä kuitenkin on konsensus siitä, että jos julkista kulutusta ja sosiaaliturvaa leikataan taantuman tai heikon kasvuvaiheen aikana, vaikutus pahentaa talouden tilaa. Leikkaukset osuvat sosiaaliturvaan ja palveluihin juuri silloin, kun kotitalouksien ostovoima ja kulutus eivät ole vahvalla pohjalla.
Huomaan myös, että julkisten menosäästöjen ohella hallitus ei ole merkittävästi lisännyt investointeja kasvua tukeville aloille. Pitäisi keskittyä.ainakin näihin: energia, kvanttiteknologia, materiaaliteknologia, tekoäly, terveysteknologia.
Muuta elvyttävää olisi pienten ja keskituloisten työn verotuksen keventäminen kohdennetusti. Ansiotulovähennystä tai perusvähennystä voisi vahvistaa.
Ruoka- ja energiakustannusten kompensointia voisi harkita heikoimmassa asemassa oleville. Lapsilisiä voisi myös harkita tarkistettaviksi.
Leikkaukset voisivat jatkua tehottomista yritystuista ja päällekkäisestä hallinnosta. Peruspalvelut (koulutus, terveys) säästyvät tässä mallissa, koska ovat kasvun pohja.
Valtion omaisuutta on käytettävä investointivipuna, ei kulutusmenoihin.
Ja ehdottomasti sopeutukset saatava ainakin kahden hallituskauden aikajänteelle. On saatava lisää ennustettavuutta ja rauhallisuutta.
Hallituksen leikkauspolitiikalla on ollut jalo motiivi. On haluttu vakauttaa julkinen talous, hillitä julkisen velan kasvua ja vastata pitkän aikavälin kestävyysongelmiin.
Taloustieteessä kuitenkin on konsensus siitä, että jos julkista kulutusta ja sosiaaliturvaa leikataan taantuman tai heikon kasvuvaiheen aikana, vaikutus pahentaa talouden tilaa. Leikkaukset osuvat sosiaaliturvaan ja palveluihin juuri silloin, kun kotitalouksien ostovoima ja kulutus eivät ole vahvalla pohjalla.
Huomaan myös, että julkisten menosäästöjen ohella hallitus ei ole merkittävästi lisännyt investointeja kasvua tukeville aloille. Pitäisi keskittyä.ainakin näihin: energia, kvanttiteknologia, materiaaliteknologia, tekoäly, terveysteknologia.
Muuta elvyttävää olisi pienten ja keskituloisten työn verotuksen keventäminen kohdennetusti. Ansiotulovähennystä tai perusvähennystä voisi vahvistaa.
Ruoka- ja energiakustannusten kompensointia voisi harkita heikoimmassa asemassa oleville. Lapsilisiä voisi myös harkita tarkistettaviksi.
Leikkaukset voisivat jatkua tehottomista yritystuista ja päällekkäisestä hallinnosta. Peruspalvelut (koulutus, terveys) säästyvät tässä mallissa, koska ovat kasvun pohja.
Valtion omaisuutta on käytettävä investointivipuna, ei kulutusmenoihin.
Ja ehdottomasti sopeutukset saatava ainakin kahden hallituskauden aikajänteelle. On saatava lisää ennustettavuutta ja rauhallisuutta.
Kukapa sen luvun määrittää ja jokainen on mielestään korvaamaton asemassaan. Sote kertoo kaiken tarpeellisen. Mene joskus kotikaupunkisi päätalolle, pue huopikkkaat jalkaan ja varo sokaistumasta siitä dynaamisesta ympäristöstä.
Nallea kehutaan ja ylistetään "työpaikkojen luomisesta" yms. ja pidetään nerona. Sitten jos muistelee, mitä se teki 1980-luvun kasinotalouden ja 1990-luvun laman aikana, niin hirveästi ei kyllä voi arvostaa.
Ja edelleen Wahlroosin nimellä ja Hankenin taustalla on aika paljon helpompi pärjätä kuin jos niitä ei ole.
Nalle on hyvä malli jos haluaa kerätä itselleen lisää kanssaihmisistä ja kansantaloudesta piittaamatta. Jos nuo ehdot eivät täyty niin oppi-isä kannattaa hakea muualta. Tämä ei tarkoita ettei mitään yhteisiä etuja olisi, mutta juttuja kannattaa vahvasti suodattaa.
arix
Respected Leader
Nalle on älykäs mutta pelaa ainoastaan omaa peliään, oma napa on sille tärkeintä...
Raveni
Greatest Leader
Eduskunnnassa ja vieläpä 20 vuoden ajalta. Se tässä on ongelmana, edelleenkään tilannekuvaa ei uskota tai siitä riidellään. Koska poliitikko elää kansansuosiosta tätä suosiota yritetään ostaa vääristämällä tilanne kuvaa ja niitä keinoja joita tarvitsisi tehdä tilannekuvan muuttamiseksi. Tässä on 20 vuotta istuttu eduskunnassa perse penkissä ja ihmetelty sekä odoteltu, että homma ratkaisee itsensä. Ei ole ratkaissut.
Jos jotain positiivista niin nyt ei voida istua toista 20 vuotta koska tarkkailuluokan pitäisi luoda painetta ja jos se ei vielä luo ja tilanne jatkuu nykyisellään niin 10 vuoden sisällä päätään IMF tarkkis luokalle ja siellä ei enää ihmetellä. Laina hanat ovat kiinni ja korko nykyiseen nähdenkin jo kolminkertaiset.
Raveni
Greatest Leader
Ei siitä varmaan ainakaan ajantasaista dataa ole. Kun puhutaan julkisesta sektorista niin monet tarkoittavat sillä hallintoa ja tarkemmin sitä byrokratian määrää jolla on tarkoitus tehdä itsestä ja omasta työstä tärkeä. Byrokratia Suomen mittakaavassa on kuin hiekkaa heittäisi rasvattujen rattaiden päälle.
Raveni
Greatest Leader
Samaa mieltä, että lyhyellä aikavälillä tilanne saattaa heikentyä mutta pidemmällä aikavälillä se paranee. Sanoisin, että syy on suomalaisen anteliaan sosiaaliturvan jolla taitaa Suomen tapauksessa olla merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Se miksi leikkauksiin on päädytty johtuu siitä, että ei ole ollut vaihtoehtoa. Monet toimet ennen kuin näkyvät positiivisina vaikutuksina vievät vuosia. Velkaantumisen aiheuttama kassa kriisi on kuitenkin akuutti ja se kriisi päättyy siihen kun lainoittajat lyövät korot korkealle ja käytännössä Suomi ei saisi lainaa markkinoilta. Sen jälkeen tapahtuu sen luokan äkkijarrutus, että vahingot ovat nykyiseen leikkauspolitiikkaan nähden mantereita siirtävät. Suomi onn myös ollut taantumassa vähän riippuen miten se katsotaan viimeiset 20 vuotta joka taitaa olla tietynlainen ennätys jopa euroopassa. Kasvuun ei olla nokian vuosien jälkeen päästy kiinni. Aina ennusteet lupaavat sitä seuraavalle vuodelle joka on poliitikolle vähän sellainen odotetaan ja katsotaan josko ei tarvitisi mitään tehdä juttua.
Suomessa ostovoima on jäänyt inflaatiosta jälkeen jo vuosia sitten. Kulutus laahaa myös koska ne kenellä on rahaa ei ole tarvetta kuluttaa. Ei ihminen roinaakaan määräänsä enempää tarvitse.
Suomella TKI rahoitus on käsittääkseni kasvanut mutta voin olla määrässä. Suomessa ongelma tuntuu olevan että kun löytyy hyviä innovaatioita niin ne myydään ulkomaille ja tällä ostajalla ei välttämättä ole intressissä lähteä hyödyttämään Suomea.
Pienituloiset eivät maksa veroaja nytkään niin en oikein näe, että siellä olisi kevennettävää. Se tarkoittaisi käytännössä vain että ostovoiman muutamien eurojen kasvu (1000 eurosta 1% on vain 10€) rahoitettaisiin tulon siirtojen kautta. Keskituloiset maksavat veroja ostovoimastaan ja tämä on jo nyt osa ongelmaa että sieltä paljon tuloja päätyy kulutukseen mutta kun ei ole monellakaan enää mistä kuluttaa. 2500 euron - 4000 euron tuloluokka on varmaankin se joka Suomessa on monessa mielessä sitä köyhintä kansanosaa kun ei saa edes mitään tukia.
Ruoka- ja energiakustannusten kompensointi olisi jälleen käytännössä tulonsiirto joka tulisi rahoittaa jonkun muun tekemästä työstä. Verotetaanko yrityksiä vai työntekijöitä?
Mikä on tehoton yritystuki? Itse miellän sen sellaiseksi, että jos yritys saa yhteiskunnalta etuja mutta ei palkkaa työntekijöitä ja/tai maksa veroja niin rahat valuvat hukkaan. Jos taas yritykselle tuen ansiosta mahdollistuu ihmisten palkkaaminen ja verojen maksu jota se ei muuten pystyisi tekemään tai sen toiminta ei suomessa kannattaisi ja se tekisi sen muualla niin en näe sellaista tukea tehottomana. Hallinnosta ei voida leikata ennen kuin tarkennetaan ne tehtävät joita valtion ja kuntien tulee lakisääteisesti hoitaa. Poistetaan tehtäviä niin sen jälkeen voidaan leikata hallinnosta. Täytyy muistaa että monet tehtävät liittyvät Suomessa sosiaaliturvan eri muotojen pyörittämiseen. Leikattavaa varmasti olisi.
Suomi on polarisoitunut poliittisesti ja taloudellisesti sekä sen suhteen miten taloutta pitäisi hoitaa. Nyt jo puhutaan, että seuraava vasemmisto hallitus "korjaa" nykyisen tekemät päätökset. Tärkeintä tuntuu olevan valta ja siihen pääsy kuin se, että korjattaisiin Suomen tilanne yhdessä.
tankki-tapsa
Kenraali
Jos hetken luettelet tietämiäsi julkispuolen ammattaja ja sitten selvität paljonko niitä on. Niitä on n. 200 000. Julkispuolen koko on luokkaa 900 000. Mistään ei voi leikata.
Anna mun arvata. Sun mielestä kaikki nämä eivät olekaan ehdottoman välttämättömiä
maahanmuuttokoordinaattori
kotouttamiskoordinaattori
maahanmuuttosihteeri
kotouttamisohjaaja
maahanmuutto-ohjaaja
monikulttuurisuustyöntekijä
monikulttuurisuusyksikön / maahanmuuttopalvelujen suunnittelija
maahanmuuttajien palveluohjaaja
pakolaisohjaaja / pakolaistyön ohjaaja
kotoutumiskoulutuksen asiantuntija
työllisyyspalveluiden asiantuntija (maahanmuuttajataustaisille) +
kotoutumisasiakkaiden työvoimaneuvoja
monikulttuurisuuskouluttaja
kotoutumisasiantuntija
monikulttuurisuustyön ohjaaja
kotoutumiskouluttaja
vertaisohjaaja maahanmuuttajille suunnatuissa hankkeissa
kotouttamisen hankekoordinaattori
neuvontatyöntekijä
kielituen ohjaaja / suomen kielen ohjaaja
Migrin ylitarkastaja / tarkastaja / asiantuntija
turvapaikkapuhuttelija
kansainvälisen suojelun asiantuntija
kielitaidon ohjaaja
Valma– ja kotoutumiskoulutusten opettajat
kansainvälisyyskoordinaattori
monikulttuurisuusterveydenhoitaja
maahanmuuttajaperheiden perhetyöntekijä
sosiaaliohjaaja (maahanmuuttajat)
kotoutumisen sosiaalityöntekijä
Laitaoikeistolainen talouspoliittinen nerous piilee siinä, että kun vain saksii ja saksii, tulee joku deus ex machina, joka nostaa sitten talouden.
Mutta kun se menee vähän toisin. Sopeuttamisia tarvitaan ja tarve on 9-10 miljardia, mutta tarvitaan myös investointeja ja kohdennettuja, harkittuja buustauksia. Tämä pitää nähdä hyvin pitkällä aikavälillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mutta kun se menee vähän toisin. Sopeuttamisia tarvitaan ja tarve on 9-10 miljardia, mutta tarvitaan myös investointeja ja kohdennettuja, harkittuja buustauksia. Tämä pitää nähdä hyvin pitkällä aikavälillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Julkinen sektori pitää mitoittaa kansantalouden kantokyvyn mukaan. Joka tapauksessa nyt mennään aivan liian lujaa firman piikkiin. Pahinta on se, että jos suomen talous olisi kasvanut tasaista 3 prosentin luokkaa viimeiset 20 vuotta, niin on mahdollista, että olisimme saman ongelman äärellä.