Mönkkäreitä on mainostettu tuohon käyttöön. Kulkevat paremmin metsässä. Mutta miksikäs ei, varmaan isommassa porukassa olisi käyttöä myös isommalle lavalle, etenkin jos toiminta sallii, että ajoneuvo jää kauemmas taakse.
Ottoajoneuvot (ent. Teknikaalit / ottoajoneuvot Suomessa)
- Viestiketjun aloittaja KIM
- Aloitus PVM
Mönkkäreitä on mainostettu tuohon käyttöön. Kulkevat paremmin metsässä. Mutta miksikäs ei, varmaan isommassa porukassa olisi käyttöä myös isommalle lavalle, etenkin jos toiminta sallii, että ajoneuvo jää kauemmas taakse.
En usko, että kehitysmaan asukit tai ukrainalaiset ovat niin tyhmiä, että näkevät vaivaa huonontaakseen ajoneuvojaan. Sama konsepti on keksitty niin monta kertaa eri paikoissa, että sen on pakko tuottaa lisäarvoa käyttäjilleen.
Länsimaiset asevoimat eivät ole siviiliajoneuvoja tarvinneet, koska heillä on käytössään oikeat sotilasajoneuvot. SA-tilanteessa niitä ei kuitenkaan kaikille riitä, ja olen aika varma että siviiliajoneuvoja tultaisiin myös meillä aseistamaan.
Autolla on enemmän kuljetuskykyä ja parempi liikkuvuus tiellä kuin mönkijällä. Maastossa tilanne on tietysti toinen.
Kun noita ottoajoneuvoja joka tapauksessa olisi käytössä, eikö niitä kannattaisi myös aseistaa? Nykyajan liikkuvassa sodankäynnissä saattaa aina tulla eteen se "mitä helvettiä?!" -hetki, kun siirtymän aikana yllättäen tuleekin vihollispartio tai -ajoneuvo vastaan. Varsinaiseen taisteluunhan tuollaisista ei tietenkään ole.
RPG83
Soome Majori
Millä ne aseistetaan? Itkoja ei taida olla loputtomasti, ja ylipäätänsäkin olisin huolissani siitä, että mistä niitä kehälavetteja saadaan siihen hätään? Jos konflikti pitkittyy kuukausiin tai vuosiin, niin toki silloin niitä voidaan saada materiaaliapuna, mutta mitenkäs esim. 1 viikon harmaa vaihe ja 2 viikon sota?
Uskoakseni käytännön aseistus olisi siinä, että matkustajat (tai talvella vain pelkääjän paikalla istuva) avaavat ikkunansa ja väijytykseen jouduttaessa avaavat tulen rynnäkkökivääreillä. Halpaa ja yksinkertaista, ei vaadi suurempia muutostöitä.
Pakettiautostahan voi ampua myös ilman ovien avaamista.
RPG83
Soome Majori
Nyt en ihan ymmärrä pointtiasi. Mistä tahansa ajoneuvosta voi ampua ilman ovien avaamista. Syy siihen, miksi halusin avata ikkunat, oli siinä, etteivät hylsyt lentelisi valtoimenaan ajoneuvon sisällä ja jotta melurasite alenisi (kuulovaurion vaara pienenee). Pääasiassa huolenani oli kuitenkin ne hylsyt, jotka lentävät kuskin naamalle ym. kivaa.
Eipä siinä oikeastaan mitään pointtia ollutkaan. Jostain vain hiipi mieleen kuva väijytykseen joutuneesta Hiacesta, jonka peräkammarissa ryhmän verran ukkoja napsauttaa vaihtimen sarjatulelle ja ampuu lippaan tyhjäksi.
Samovarius
Ylipäällikkö
Liikkuvasta autosta ampuminen on vaikeampaa kuin miltä näyttää. Sitäpaitsi toheloinkin tuliasemissaan väijyvä vihollinen tähdännee kuskia. Jos väijytykseen on ajettu, ainoa toivo lienee poistua koslasta mahdollisimman sukkelasti. Jäykkäperäisen rynkyn tempominen ikkunasta ulos saattaa hyvinkin viedä saman ajan, mikä Pajerolta menee pysähtymiseen.
Vertailun vuoksi, eihän Pasi-ryhmänkään ole tarkoitus taistella tarkoitukseen huomattavasti paremmin soveltuvassa ropposessaan.
RK sylkee hylsyt oikealle, ja Suomessa kuski istuu vasemmalla. Vasemman takapenkkiläisen hylsyt tosin saattavat tulla niskaan. Briteissä tämäkin on luonnollisesti pohdittu viimeiseen asti: sen lisäksi, että SA-80 antaa vasenkätiselle käyttäjälle mahdollisuuden saada hampaat kurkkuun ja suun täyteen hylsyjä, pääsee sikäläisen lantikan kuski kokemaan oikein riemukaaren tuota yritettäessä. Suosittelen tässä vaiheessa hurskaampia foorumilaisia lukemaan tusinan Ave Mariaa, että Valmet M82 hylättiin alkumetreillä. Pessimistit narauttakoon pullon auki, että moiselta vitsaukselta vältyttiin.
Vertailun vuoksi, eihän Pasi-ryhmänkään ole tarkoitus taistella tarkoitukseen huomattavasti paremmin soveltuvassa ropposessaan.
RK sylkee hylsyt oikealle, ja Suomessa kuski istuu vasemmalla. Vasemman takapenkkiläisen hylsyt tosin saattavat tulla niskaan. Briteissä tämäkin on luonnollisesti pohdittu viimeiseen asti: sen lisäksi, että SA-80 antaa vasenkätiselle käyttäjälle mahdollisuuden saada hampaat kurkkuun ja suun täyteen hylsyjä, pääsee sikäläisen lantikan kuski kokemaan oikein riemukaaren tuota yritettäessä. Suosittelen tässä vaiheessa hurskaampia foorumilaisia lukemaan tusinan Ave Mariaa, että Valmet M82 hylättiin alkumetreillä. Pessimistit narauttakoon pullon auki, että moiselta vitsaukselta vältyttiin.
RPG83
Soome Majori
Tarkoitatko nyt, että ajon aikana auki oleva ikkuna aiheuttaa sääsuojan menetyksen? Voisiko tuohon viritellä mitään lastulevyä tms. joka ohjaisi ilmavirran muualle kuin autoon sisälle? Meinasin siis sitä etumatkustajan ikkunaa.
Jos taas ajoneuvolla joudutaan väijytykseen ja siinä hajoaa ikkunoita, niin se on pienin murhe sodassa. Matkustajat voivat olla onnellisia, jos selvisivät tilanteesta hengissä. Ehjän ajoneuvon hankinta ei ole iso ongelma.
Ajattelin sitä, että kun niillä hylsyillä on kuitenkin kohtalaisesti liike-energiaa, niin ne mahdollisesti kimpoilisivat takaisin ikkunalasista ampujan yli kuskin puolelle.
Kommenttini oli hieman tyhmä. Jos joudutaan väijytykseen, niin auton kohtalo on aika merkityksetöntä, mutta esim. tuulilasia ei oikein voi ruveta poistamaan vain sen takia, että KVKK saadaan siihen kuskin viereen ampumavalmiiksi. Ja en oikein usko, että olisi mukava jatkuvasti ajella ikkuna auki, oli tarve ampua ulos tai ei. Tai oikeastaan minä tiedän, että se ei ole kivaa, minä nimittäin teen sitä työkseni.
Kyllähän meillä harjoitellaan teknikaalisotaa Sergeit kuorma-auton lavalla tai perässä. Maahanlaskuntorjunnassa noilla on joissakin paikoissa mahdollista toimia.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Siviiliajoneuvot sotilaskäytössä:
Joka tapauksessa jos pilliin vihelletään niin Suomen asevoimilla tulee olemaan käytössä suuret määrät siviliiajoneuvoja.
-Ihan ensimmäiseksi ajoneuvoihin askarrellaan sotavalot (osaatko tehdä - jos et osaa ota selvää). Sen jälkeen käskystä suoritetaan ajoneuvojen naamiomaalaus (joka suoritetaan tiettyjen perusperiaatteiden mukaan) väärin tehty naamiomaalaus kun saa ajoneuvon erottumaan paremmin. Lisäksi ajoneuvoihin tarvitaan naamioverkkoja, vararenkaita ja työkaluja. (Aika harvassa siviilikuorkissa on esim. pioneeritarvike laatikko.)
-Jos ajoneuvoihin aletaan väkertämään muutoksia on aivan ensimmäiseksi kysyttävä mihin niillä muutoksilla pyritään vastaamaan. Mahdollistetaanko jonkun aseen tai järjestelmän käyttö (raskas sinko tai vaikka komentoradio -virta & antennien läpiviennit)? Vai lisätäänkö ajoneuvon sopivuutta käyttöön esim. poistetaan haavoittuneiden kuljettamiseen käytettävästä bussista istuimet? Pyritäänkö ajoneuvo suojaamaan sirpaleilta/luodeilta vai miinoilta ? Kuka tekee, missä ja mitkä ovat käytettävä aika/resurssit.
Yleensä valtiot tai muut sotimista harjoittavat organisaatiot ottavat siviiajoneuvoja käyttöön ja ajan/tarvikkeiden puutteessa sitten siviiliajoneuvoja korkeintaan modataan ghettotyyliin "hiluxista ohjaamon yläosa pois ja lavalle hitsataan jalusta raskaallesingolle tai ITKK:lle". Jos aikaa, resursseja tai suunnitelmia ei ole niin tuohon se yleensä jääkin.
Aikoinaan rhodesialaiset joutuivat käymään pitkää sotaa sissien kanssa. Sissit alkoivat miinoittaa teitä. Rhodesian armeija ei nähnyt asiassa ongelmaa "niinhän sitä sodissa tehdään". Sen sijaan poliisit lähettivät upseereitaaan tutustumaan portugalilaisten vastasissisitoimintaan Mosambikissa. Se mitä poliisit löysivät rajan takana oli heille kauhistus. Käytännössä portugalilaiset olivat menettäneet liikkuvuutensa, kun suurempi yksikkö poistui asutuskeskuksesta ajoneuvojen edessä kulki tutkaimin varustettuja pioneerejä jotka tutkivat tutkaimilla tien ajoneuvojen edestä. Ajoneuvojen etenemisnopeus oli siis kävelyvauhtia hitaampi.
Rhodesiaan oli kuitenkin ehditty rakentaa ennen itsenäistymistä fordin tuotantolaitos. Kun poliisien havainnot yhdistettiin autoinsinöörien osaamiseen ja suoritettiin sekä teoreettista tutkimusta, että tutkittiin miinan ajaneita ajoneuvoja, rhodesialaiset kehittivät seuraavanlaisia vastatoimia miinoja vastaan.
-Nopeusrajoitukset - hitaasti miinan ajavan ajoneuvon vauriot ovat paljon pienempiä kuin nopeasti miinaan ajavan.
-Turvavyöt ja kypärät - ajoneuvossa olevat ihmiset pysyvät paikoillaan ja eivät kolhi itseään ajoneuvon rakenteisiin.
- Lokasuojien terässuojat - vähensivät paineaallon vaiktusta ajoneuvossa.
-Hiekkasäkit tai panssarointi lattiassa - vähensivät paineaallon vaikutusta ajoneuvossa.
-Renkaiden täyttäminen vedellä - sitoivat räjähdysenergiaa ja erityisesti räjähdyksessä syntyvää lämpöä.
-Liukuhihna - yllättäen tutkijat totesivat että teollisuuden koneissa käytettävä kuljetinhihna sitoi hyvin miinaräjähdysten painevaikutusta. Liukuhihna materiaalia alettiin käyttämään erilaisten ajoneuvojen lisäsuojana.
Ajoneuvoihin tehdyt muutokset toteutettiin joko varikoilla, yksityisissä yrityksissä tai maan ainoassa autotehtaassa. Suojatuissa ajoneuvoissa kuolemat/haavoittumiset miinoista jäivät murto-osaan suojaamattomien ajoneuvojen tappioista. Sodan loppuvaiheessa käytännössä kaikki turvallisuusjoukkojen autot oli modifioitu miinojen varalta ja maaseudulla monet asukkaat olivat siirtyneet suojattujen ajoneuvojen käyttöön. Ajoneuvojen suojaaminen ei jäänyt myöskään pelkkään miinasuojaukseen vaan sodan loppuvaiheessa esim. maanviljelijä saattoi ajaa landroverilla joka oli sekä panssaroitu että miinasuojattu ja jonka katolla oli väijytysten varalta tappoautomaatti jonka haulikot kattoivat 270 astetta ajoneuvon ympäristöstä.
Sodan pitkittyessä rhodesialaiset kehittivät myös omia panssaroituja- ja erikoisajoneuvoja kuten Pookien. Useimmat panssariajoneuvot rakennettiin esim. siviilikuormurin alustalle. Ongelmaksi kuitenkin muodostui mm. panssariteräksen heikko saatavuus. Rhodesialaisten keksiliäisyys oli kuitenkin huippuluokkaa esim. Pookien tarvitsemat renkaat saatiin ilmaiseksi Etelä-Afrikkalaiselta formularadalta. (Eivät tarvinneet käytettyjä formuloiden renkaita.) Miinojen etsintä ajoneuvoon saatiin kyseisiä renkaita käyttämällä niin alhainen "maapaine", että panssarimiinat eivät lauenneet vaikka niiden yli olisi ajanut.
Joka tapauksessa jos pilliin vihelletään niin Suomen asevoimilla tulee olemaan käytössä suuret määrät siviliiajoneuvoja.
-Ihan ensimmäiseksi ajoneuvoihin askarrellaan sotavalot (osaatko tehdä - jos et osaa ota selvää). Sen jälkeen käskystä suoritetaan ajoneuvojen naamiomaalaus (joka suoritetaan tiettyjen perusperiaatteiden mukaan) väärin tehty naamiomaalaus kun saa ajoneuvon erottumaan paremmin. Lisäksi ajoneuvoihin tarvitaan naamioverkkoja, vararenkaita ja työkaluja. (Aika harvassa siviilikuorkissa on esim. pioneeritarvike laatikko.)
-Jos ajoneuvoihin aletaan väkertämään muutoksia on aivan ensimmäiseksi kysyttävä mihin niillä muutoksilla pyritään vastaamaan. Mahdollistetaanko jonkun aseen tai järjestelmän käyttö (raskas sinko tai vaikka komentoradio -virta & antennien läpiviennit)? Vai lisätäänkö ajoneuvon sopivuutta käyttöön esim. poistetaan haavoittuneiden kuljettamiseen käytettävästä bussista istuimet? Pyritäänkö ajoneuvo suojaamaan sirpaleilta/luodeilta vai miinoilta ? Kuka tekee, missä ja mitkä ovat käytettävä aika/resurssit.
Yleensä valtiot tai muut sotimista harjoittavat organisaatiot ottavat siviiajoneuvoja käyttöön ja ajan/tarvikkeiden puutteessa sitten siviiliajoneuvoja korkeintaan modataan ghettotyyliin "hiluxista ohjaamon yläosa pois ja lavalle hitsataan jalusta raskaallesingolle tai ITKK:lle". Jos aikaa, resursseja tai suunnitelmia ei ole niin tuohon se yleensä jääkin.
Aikoinaan rhodesialaiset joutuivat käymään pitkää sotaa sissien kanssa. Sissit alkoivat miinoittaa teitä. Rhodesian armeija ei nähnyt asiassa ongelmaa "niinhän sitä sodissa tehdään". Sen sijaan poliisit lähettivät upseereitaaan tutustumaan portugalilaisten vastasissisitoimintaan Mosambikissa. Se mitä poliisit löysivät rajan takana oli heille kauhistus. Käytännössä portugalilaiset olivat menettäneet liikkuvuutensa, kun suurempi yksikkö poistui asutuskeskuksesta ajoneuvojen edessä kulki tutkaimin varustettuja pioneerejä jotka tutkivat tutkaimilla tien ajoneuvojen edestä. Ajoneuvojen etenemisnopeus oli siis kävelyvauhtia hitaampi.
Rhodesiaan oli kuitenkin ehditty rakentaa ennen itsenäistymistä fordin tuotantolaitos. Kun poliisien havainnot yhdistettiin autoinsinöörien osaamiseen ja suoritettiin sekä teoreettista tutkimusta, että tutkittiin miinan ajaneita ajoneuvoja, rhodesialaiset kehittivät seuraavanlaisia vastatoimia miinoja vastaan.
-Nopeusrajoitukset - hitaasti miinan ajavan ajoneuvon vauriot ovat paljon pienempiä kuin nopeasti miinaan ajavan.
-Turvavyöt ja kypärät - ajoneuvossa olevat ihmiset pysyvät paikoillaan ja eivät kolhi itseään ajoneuvon rakenteisiin.
- Lokasuojien terässuojat - vähensivät paineaallon vaiktusta ajoneuvossa.
-Hiekkasäkit tai panssarointi lattiassa - vähensivät paineaallon vaikutusta ajoneuvossa.
-Renkaiden täyttäminen vedellä - sitoivat räjähdysenergiaa ja erityisesti räjähdyksessä syntyvää lämpöä.
-Liukuhihna - yllättäen tutkijat totesivat että teollisuuden koneissa käytettävä kuljetinhihna sitoi hyvin miinaräjähdysten painevaikutusta. Liukuhihna materiaalia alettiin käyttämään erilaisten ajoneuvojen lisäsuojana.
Ajoneuvoihin tehdyt muutokset toteutettiin joko varikoilla, yksityisissä yrityksissä tai maan ainoassa autotehtaassa. Suojatuissa ajoneuvoissa kuolemat/haavoittumiset miinoista jäivät murto-osaan suojaamattomien ajoneuvojen tappioista. Sodan loppuvaiheessa käytännössä kaikki turvallisuusjoukkojen autot oli modifioitu miinojen varalta ja maaseudulla monet asukkaat olivat siirtyneet suojattujen ajoneuvojen käyttöön. Ajoneuvojen suojaaminen ei jäänyt myöskään pelkkään miinasuojaukseen vaan sodan loppuvaiheessa esim. maanviljelijä saattoi ajaa landroverilla joka oli sekä panssaroitu että miinasuojattu ja jonka katolla oli väijytysten varalta tappoautomaatti jonka haulikot kattoivat 270 astetta ajoneuvon ympäristöstä.
Sodan pitkittyessä rhodesialaiset kehittivät myös omia panssaroituja- ja erikoisajoneuvoja kuten Pookien. Useimmat panssariajoneuvot rakennettiin esim. siviilikuormurin alustalle. Ongelmaksi kuitenkin muodostui mm. panssariteräksen heikko saatavuus. Rhodesialaisten keksiliäisyys oli kuitenkin huippuluokkaa esim. Pookien tarvitsemat renkaat saatiin ilmaiseksi Etelä-Afrikkalaiselta formularadalta. (Eivät tarvinneet käytettyjä formuloiden renkaita.) Miinojen etsintä ajoneuvoon saatiin kyseisiä renkaita käyttämällä niin alhainen "maapaine", että panssarimiinat eivät lauenneet vaikka niiden yli olisi ajanut.
pstsika
Haukka
Mihin kehälavettia tarvitsee jos ITKK laitetaan Hilixin lavalle käyttäen tkk-jalustaa ja kiinnittäen sen jalat pulteilla lavan rakenteisiin? Itse olen ainakin tavannut ttk-jalutoja, joissa oli kuin valmiiksi tehty reiät pulteille ja ainoa mitä pitäisi tehdä olisi ottaa pora kauniiseen käyteen ja nykäistä reiät auton pelteihin. Sitten vaan pultit kiinni, purje täyteen hiekkasäkkejä, remmi puimuriin ja ajelemaan pillurallia.
RPG83
Soome Majori
No sitten ei mitään. Viestini oli (taas) näitä "neitsyt opettaa naimaan" juttuja.
Niin siis tällaisista puhutaan?
Kyseessä lienee variaatio Lord Estin laulusta tutusta reaggaerekasta.
Deeiii
Eversti
Sääsuojasta. Tanskalaisilla tiedustelijoilla oli ainakin takavuosina ajokkeinaan Mersun G-vaunuja, joista puuttui koko koppi tuulilasia myöten. Kyllähän ne urheasti niilläkin ajeli Balkanin ei-aina-niin-leppoisassa säässä. Päällä oli sadeviitta ja vissiin muuta toppausta m/muumio. Pelkääjä puristi MG3:n kahvasta.
Olivat varsinkin sadesäällä hivenen kateellisia kopillisia autoja omistaneille kansallisuuksille. Mutta tosi kovassa tilanteessa ymmärrän kyllä, miksi haluttaisiin ajaa mahdollisimman riisuutulla mallilla, viileässäkin.
Olivat varsinkin sadesäällä hivenen kateellisia kopillisia autoja omistaneille kansallisuuksille. Mutta tosi kovassa tilanteessa ymmärrän kyllä, miksi haluttaisiin ajaa mahdollisimman riisuutulla mallilla, viileässäkin.
Kyllä ihan oikea sotaan suunniteltu ja valmistettu ajoneuvo on teknikaalia parempi. MUTTA niitä panssaroituja ja aseistettuja autoja ei ole tarpeeksi kuin jenkeillä ja venäjäläisillä. Minusta on paljon parempi jos on käytössä 20 teknikaalia kuin 1 oikea sotilasajoneuvo, jota ei ole raaskittu koskaan ostaa.
Siviilihenkilöauto tai -pakettiauto on kuitenkin lähinnä nopea puoliryhmän ja sen varusteiden siirtymisväline paikasta A paikkaan B. Siviiliautoihin voi viritellä aseitakin, mutta olisko ne kuitenkin parhaimmillaan jossakin muonan kuljetuksessa, sairaankuljetuksessa ja tai lähetillä "takalinjoilla"?
Asetta parempi turva jossakin Honda crv:ssä on mielestäni kova vauhti ja nopea suojaan ajo ja nopea ulospääsy. Ikkunoista ampumalla ei kuitenkaan osu mihkään. Ampuma-asento on aina huono. Paku tai farkku tai mikä vaan auto voi olla ihan kova sana esim. ta-partion siirtymiseen tuliasemien läheisyyteen. Tai sinkopartiolla. Tai itkk/krkk ryhmän ajoneuvoja siten, että ampuminen tapahtuu vasta kun on jalkauduttu. B-kortilla ajettavan auton panssarointi on ihan älytöntä jollei sitten ole käytössä jotain erittäin kallista ja kevyttä materiaalia.
Varsinainen teknikaali on ilmeisesti siviiliajoneuvo josta on tarkoitus ampua kiinteällä aseella. Jos sellainen pitäisi syystä tai toisesta tehdä niin ensimmäisenä tulee kyllä mieleen laittaa sellaiseen kranaattikonekivääri katolla. Takapenkin paikalla tai pickupin lavalla ampuja seisomassa piippu eteenpäin. Soveltuisi ehkä parhaiten kohteensuojauksen partiointiin tai muuhun vastasissitoimintaan talvella tai kesällä sorateillä. Tällaisella autolla ajeltaisiin nopeasti etsimässä jälkiä vihollisen liikkeistä. Päätarkoituksena tehdä havainto. Tällaisessa ajossa nopeasta tulenavauksesta kk:lla tai krkk:lla voisi olla eniten hyötyä. Tai no ehkä suojasavuheitteet toimisivat vielä paremmin.
Joku maajussi jos sotaan lähtiessään pakkaa Ducatoonsa metsurin varusteet, tolppakengät, jatkoroikkia, hitsausvehkeet, hinausliinan, aggregaatin, polttoainetta, vesiastioita, pressuja, lapion, rautakangen, kirveen ja kuution klapeja, niin auto ei tod. näk. jää perkkinä toimivan MacDonaldsin parkkipaikalle odottamaan sodan päättymistä, vaan lähtee komppanian huollon mukaan.
Siviilihenkilöauto tai -pakettiauto on kuitenkin lähinnä nopea puoliryhmän ja sen varusteiden siirtymisväline paikasta A paikkaan B. Siviiliautoihin voi viritellä aseitakin, mutta olisko ne kuitenkin parhaimmillaan jossakin muonan kuljetuksessa, sairaankuljetuksessa ja tai lähetillä "takalinjoilla"?
Asetta parempi turva jossakin Honda crv:ssä on mielestäni kova vauhti ja nopea suojaan ajo ja nopea ulospääsy. Ikkunoista ampumalla ei kuitenkaan osu mihkään. Ampuma-asento on aina huono. Paku tai farkku tai mikä vaan auto voi olla ihan kova sana esim. ta-partion siirtymiseen tuliasemien läheisyyteen. Tai sinkopartiolla. Tai itkk/krkk ryhmän ajoneuvoja siten, että ampuminen tapahtuu vasta kun on jalkauduttu. B-kortilla ajettavan auton panssarointi on ihan älytöntä jollei sitten ole käytössä jotain erittäin kallista ja kevyttä materiaalia.
Varsinainen teknikaali on ilmeisesti siviiliajoneuvo josta on tarkoitus ampua kiinteällä aseella. Jos sellainen pitäisi syystä tai toisesta tehdä niin ensimmäisenä tulee kyllä mieleen laittaa sellaiseen kranaattikonekivääri katolla. Takapenkin paikalla tai pickupin lavalla ampuja seisomassa piippu eteenpäin. Soveltuisi ehkä parhaiten kohteensuojauksen partiointiin tai muuhun vastasissitoimintaan talvella tai kesällä sorateillä. Tällaisella autolla ajeltaisiin nopeasti etsimässä jälkiä vihollisen liikkeistä. Päätarkoituksena tehdä havainto. Tällaisessa ajossa nopeasta tulenavauksesta kk:lla tai krkk:lla voisi olla eniten hyötyä. Tai no ehkä suojasavuheitteet toimisivat vielä paremmin.
Joku maajussi jos sotaan lähtiessään pakkaa Ducatoonsa metsurin varusteet, tolppakengät, jatkoroikkia, hitsausvehkeet, hinausliinan, aggregaatin, polttoainetta, vesiastioita, pressuja, lapion, rautakangen, kirveen ja kuution klapeja, niin auto ei tod. näk. jää perkkinä toimivan MacDonaldsin parkkipaikalle odottamaan sodan päättymistä, vaan lähtee komppanian huollon mukaan.
koponen
Kenraali
Olettekos arvon kanssakeskustelijat muuten ampuneet millään aseella liikkuvasta autosta?
Oman vaatimattoman kokemukseni mukaan edes auttavaan häirintätuleen riittävä osuminen on se paljon puhuttu amerikan temppu. Oli sitten ikkuna, sivuovi tai peräti lava ja katto ampumisen puitteina. Osumista ei paljon kannata puhua kuin todella lyhyillä ameteilla, pikatilanteeseen nähden epärealistisen vakaasti ajettaessa.
Tuohon nähden körkki voisi olla ainoa "valmiusase" teknikaalissa.
Toisaalta, painavampien aseiden / partioiden siirtelyssä ennen jalkautumista asemaan kevyet ja mieluusti suhteellisen tieltäpoistumiskykyiset ajoneuvot ovat rautaa. Ja huollollisesta / varustekuljetuksen näkökulmasta ihan yhtä tarpeellinen se hiluxi on kuin rauhan aikanakin.
Oman vaatimattoman kokemukseni mukaan edes auttavaan häirintätuleen riittävä osuminen on se paljon puhuttu amerikan temppu. Oli sitten ikkuna, sivuovi tai peräti lava ja katto ampumisen puitteina. Osumista ei paljon kannata puhua kuin todella lyhyillä ameteilla, pikatilanteeseen nähden epärealistisen vakaasti ajettaessa.
Tuohon nähden körkki voisi olla ainoa "valmiusase" teknikaalissa.
Toisaalta, painavampien aseiden / partioiden siirtelyssä ennen jalkautumista asemaan kevyet ja mieluusti suhteellisen tieltäpoistumiskykyiset ajoneuvot ovat rautaa. Ja huollollisesta / varustekuljetuksen näkökulmasta ihan yhtä tarpeellinen se hiluxi on kuin rauhan aikanakin.