Päivän vitsi
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Jopuni
Kenraali
Johtaja oli sihteerinsä kanssa liikematkalla Helsingissä. He olivat
ajoissa tilanneet hotellista huoneet, mutta jonkun väärinkäsityksen
vuoksi heille oli varattu kahden huoneen sijasta yksi kahden
hengen huone ja kaikki muut huoneet olivat varattuna. Oli majoituttava samaan huoneeseen. Kun oli vuoroin käyty iltapesulla, niin käytiin sitten makuulle eri sänkyihin. Hetken kuluttua pimeydestä kuului sihteerin ääni:
- Joko te nukutte, herra johtaja?
- En nuku.
Jonkun ajan kuluttua sihteeri liversi taas:
- Joko herra johtaja on unessa?
- Eipä ole uni vielä tullut, kuului vastaus.
Taas kului vähän aikaa ja sihteerin sängystä kuului ääni:
- Herra johtaja, joko nyt olette saanut unen päästä kiinni?
- En ole saanut. Kuulkaahan, kun meille nyt kävi näin, että jouduimme
samaan huoneeseen ehdottaisin, että olisimme tämän yhden yön kuin
aviopari ikään. Sopisiko se teille?
- Kyllähän se minulle sopii, sihteeri kikatti.
- Hyvä juttu, ja nyt sitten eukko pidät suusi kiinni, että täällä
lopultakin saa nukutuksi!
ajoissa tilanneet hotellista huoneet, mutta jonkun väärinkäsityksen
vuoksi heille oli varattu kahden huoneen sijasta yksi kahden
hengen huone ja kaikki muut huoneet olivat varattuna. Oli majoituttava samaan huoneeseen. Kun oli vuoroin käyty iltapesulla, niin käytiin sitten makuulle eri sänkyihin. Hetken kuluttua pimeydestä kuului sihteerin ääni:
- Joko te nukutte, herra johtaja?
- En nuku.
Jonkun ajan kuluttua sihteeri liversi taas:
- Joko herra johtaja on unessa?
- Eipä ole uni vielä tullut, kuului vastaus.
Taas kului vähän aikaa ja sihteerin sängystä kuului ääni:
- Herra johtaja, joko nyt olette saanut unen päästä kiinni?
- En ole saanut. Kuulkaahan, kun meille nyt kävi näin, että jouduimme
samaan huoneeseen ehdottaisin, että olisimme tämän yhden yön kuin
aviopari ikään. Sopisiko se teille?
- Kyllähän se minulle sopii, sihteeri kikatti.
- Hyvä juttu, ja nyt sitten eukko pidät suusi kiinni, että täällä
lopultakin saa nukutuksi!
tulikomento
Supreme Leader
Johtaja oli sihteerinsä kanssa liikematkalla Helsingissä. He olivat
ajoissa tilanneet hotellista huoneet, mutta jonkun väärinkäsityksen
vuoksi heille oli varattu kahden huoneen sijasta yksi kahden
hengen huone ja kaikki muut huoneet olivat varattuna. Oli majoituttava samaan huoneeseen. Kun oli vuoroin käyty iltapesulla, niin käytiin sitten makuulle eri sänkyihin. Hetken kuluttua pimeydestä kuului sihteerin ääni:
- Joko te nukutte, herra johtaja?
- En nuku.
Jonkun ajan kuluttua sihteeri liversi taas:
- Joko herra johtaja on unessa?
- Eipä ole uni vielä tullut, kuului vastaus.
Taas kului vähän aikaa ja sihteerin sängystä kuului ääni:
- Herra johtaja, joko nyt olette saanut unen päästä kiinni?
- En ole saanut. Kuulkaahan, kun meille nyt kävi näin, että jouduimme
samaan huoneeseen ehdottaisin, että olisimme tämän yhden yön kuin
aviopari ikään. Sopisiko se teille?
- Kyllähän se minulle sopii, sihteeri kikatti.
- Hyvä juttu, ja nyt sitten eukko pidät suusi kiinni, että täällä
lopultakin saa nukutuksi!
Olen kuullut sellasen version, jossa liikematkalla oleva firman pomo tilaa huoneeseensa huoran. Yön sankaritar sitten tiedustelee että haluaisiko herra johtaja mitään erikoispalvelua vielä ekstrana ? Pomo vastaa: Ala nalkuttaa. Minulla on kova koti-ikävä.
Nestehukka
Kapteeni
Joskus niihin aikoihin kun tuo paikallinen seurahuone oli saatu uudelleen rakennettua punaisten tulitikkuleikkien jäljiltä ja itsekin jonkinlaisen työpaikan löytänyt aloin käymään siellä lounaalla varmaankin jonkinlaisen perusteettoman optimismin vallassa. Eihän sen paikan listalta voinut muuta kuin silakkalaatikkoa syödä joten tilasin siis sitä käytännössä joka päivä. Myöhemmin kuulin että sen paikan silloista tarjoilijatarta erästä Virtasen Irmeliä ( nimi muutettu ) silakkalaatikko kuurini oli alkanut jurppimaan ja hän ottikin yhden menun erilleen raaputtaen siitä pois silakkalaatikon. Kun sitten saavuin jälleen lounaalle, Irmeli ojensi minulle juuri tuon käsitellyn menun jota selasin yhä uudelleen löytämättä etsimääni, lopulta Irmeli kyllästyi odottamaan astui lähemmäksi ja kuiskasi korvaani "Minä olen rapsuttanut siitä mistä herra niin pitää". Luonnollisesti komensin neidin pesemään heti kätensä ja tuomaan sitten minulle silakkalaatikkoa.
Jopuni
Kenraali
Mies istuu baaritiskillä hemaisevan neidon vieressä. Jonkin ajan kuluttua neito yltyy kehumaan miehen komeaa rannekelloa. Onhan se hieno, sanoo mies, sillä voi mm. surfailla netissä, lähettää tekstiviestejä ja fakseja. Sanoipa vielä näkevänsä kellostaan, että neidolla ei ole pikkuhousuja jalassaan. Kyllä mulla pikkuhousut on, sanoi neito. No perhana, sanoi mies katsoen kelloaan, taas se on tunnin etuajassa!
Tosijuttu.
Lapsi halusi suorittaa metsästyskortin. Sai sen. Kävi ennen koetta kansalaisopiston järjestämän kurssin.
Kurssi järjestettiin kahdella viikolla tiistaisin ja torstaisin klo 18.00-20.30 joten ehdin käväistä kotona syömässä ja ottaa tyttären kyytiin ja tuoda kylille.
Aikaa tappaessani törmäsin kerran yhteen nuorempaan kollegaan, joka alkoi päivitellä, että miten ja miksi niin nuori lapsi suorittaa metsästyskortin. Totesin, että "Se sanoi, että hänkin haluaa syödä lihaa ja minä totesin, että hän tietää miten lihaa saa." Ei olla hirveästi sen jälkeen raatailtu.
Lapsi halusi suorittaa metsästyskortin. Sai sen. Kävi ennen koetta kansalaisopiston järjestämän kurssin.
Kurssi järjestettiin kahdella viikolla tiistaisin ja torstaisin klo 18.00-20.30 joten ehdin käväistä kotona syömässä ja ottaa tyttären kyytiin ja tuoda kylille.
Aikaa tappaessani törmäsin kerran yhteen nuorempaan kollegaan, joka alkoi päivitellä, että miten ja miksi niin nuori lapsi suorittaa metsästyskortin. Totesin, että "Se sanoi, että hänkin haluaa syödä lihaa ja minä totesin, että hän tietää miten lihaa saa." Ei olla hirveästi sen jälkeen raatailtu.
Jopuni
Kenraali
Lähetyssaarnaaja oli jo vuoden toiminut opettajana pienessä afrikkalaisessa kylässä keskellä villeintä Afrikkaa.
Eräänä päivänä, heimon päällikkö kutsui hänet välittömästi luokseen puhutteluun.
Hän sano: Sinä olla ollut meidän luona jo vuosi... En ymmärtää, sinä tietää... Yksi minun nuorin vaimo saada juuri lapsi. Lapsi olla kuin valkoinen. Kaikki minun vaimot ja muut lapset olla musta. Koko kylä olla musta paitsi sinä. Sinä olla ainoa valkoinen. Minä rangaista ankarasti...
Tähän lähetyssaarnaaja vastasi: Katsopas noita lampaita niityllä: Minkä värisiä ne ovat?
" ne olla valkoinen", vastasi päällikkö
"aivan. Paitsi tuo yksi pieni karitsa on musta, vaikka sen emo ja muut lampaat ovat valkoisia... Luonnolla on tapana järjestää yllätyksiä kuten tuo musta karitsa ja valkoinen vauva... Ymmärrätkö?"
Päällikkö pohti hetken ja vastasi: Minä ymmärtää... Minä olla ihan hiljaa minun valkoinen vauva ja sinä et kerro kellekään musta karitsa.
Eräänä päivänä, heimon päällikkö kutsui hänet välittömästi luokseen puhutteluun.
Hän sano: Sinä olla ollut meidän luona jo vuosi... En ymmärtää, sinä tietää... Yksi minun nuorin vaimo saada juuri lapsi. Lapsi olla kuin valkoinen. Kaikki minun vaimot ja muut lapset olla musta. Koko kylä olla musta paitsi sinä. Sinä olla ainoa valkoinen. Minä rangaista ankarasti...
Tähän lähetyssaarnaaja vastasi: Katsopas noita lampaita niityllä: Minkä värisiä ne ovat?
" ne olla valkoinen", vastasi päällikkö
"aivan. Paitsi tuo yksi pieni karitsa on musta, vaikka sen emo ja muut lampaat ovat valkoisia... Luonnolla on tapana järjestää yllätyksiä kuten tuo musta karitsa ja valkoinen vauva... Ymmärrätkö?"
Päällikkö pohti hetken ja vastasi: Minä ymmärtää... Minä olla ihan hiljaa minun valkoinen vauva ja sinä et kerro kellekään musta karitsa.
Rymy-Reetu
Luutnantti
^tuosta tarinasta on olemassa sarjakuvastrippi jossain netissä.
– Olin menossa 4-vuotiaan tyttöni kanssa junalla mummon luo. Eväänä oli leipää ja iso Jaffa. Syönnin jälkeen tyttöni kulki pitkin käytävää laulaen Minttua ja Villeä. Eräs vanhempi rouva kysyi, etkö anna isälle sitä limua? Vastaus oli: ”Minun isä juo vain Lapin Kultaa.” Voi sitä vaunuosaston riemua ja minun noloutta, muistelee kuusikymppinen mies.
Tämän sanoin ihan itse 4-vuotiaana. Asuimme isäni vanhempien luona, ja samassa taloudessa asui lapseton setäni vaimonsa kanssa. Minä kävin aina saunassa Pekka-sedän ja Elli-tädin kanssa. Kerran saunasta tultuamme, olin kovaan ääneen tuvan ovella sanonut: ”Pekka-sedällä on isot utareet jalkojen välissä.” Oli ollut muilla naurussa pitämistä, mutta minulta loppui heidän kanssaan saunominen kertalaakista.
Muutama muu hyvä täällä:
Tämän sanoin ihan itse 4-vuotiaana. Asuimme isäni vanhempien luona, ja samassa taloudessa asui lapseton setäni vaimonsa kanssa. Minä kävin aina saunassa Pekka-sedän ja Elli-tädin kanssa. Kerran saunasta tultuamme, olin kovaan ääneen tuvan ovella sanonut: ”Pekka-sedällä on isot utareet jalkojen välissä.” Oli ollut muilla naurussa pitämistä, mutta minulta loppui heidän kanssaan saunominen kertalaakista.
Muutama muu hyvä täällä:
Viimeksi muokattu:
Jopuni
Kenraali
Pikku-Kallen kouluun oli tullut koulutarkastaja seuraamaan opetuksen laatua.
Englanninkielen tunti oli juuri meneillään ja opettaja oli ymmärrettävistä syistä hermostunut.
Koulutarkasta istuutui takariviin pikku-kallen viereen.
opettaja kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja pyysi oppilaita sanomaan, mitä se on suomeksi.
yksikään oppilaista ei viitannut, mikä oli omiaan lisäämään opettajan jännitystä. hän pyöritteli jännittyneenä liitua sormissaan ja vahingossa pudotti sen, hän kumartui nostamaan sitä ja samalla pikku-kalle viittasi innokkaasti. opettaja nyökkäsi pikku-kallelle.
Kalle: " varjele, mikä per*se..."
opettaja punastui ja käski Kallen välittömästi kansliaan rehtorin puhutteluun.
lähtiessään Kalle kuiskasi vihaisena koulutarkastajalle: " ei pitäisi kuiskata, jos ei tiedä."
Englanninkielen tunti oli juuri meneillään ja opettaja oli ymmärrettävistä syistä hermostunut.
Koulutarkasta istuutui takariviin pikku-kallen viereen.
opettaja kirjoitti taululle englanninkielisen lauseen ja pyysi oppilaita sanomaan, mitä se on suomeksi.
yksikään oppilaista ei viitannut, mikä oli omiaan lisäämään opettajan jännitystä. hän pyöritteli jännittyneenä liitua sormissaan ja vahingossa pudotti sen, hän kumartui nostamaan sitä ja samalla pikku-kalle viittasi innokkaasti. opettaja nyökkäsi pikku-kallelle.
Kalle: " varjele, mikä per*se..."
opettaja punastui ja käski Kallen välittömästi kansliaan rehtorin puhutteluun.
lähtiessään Kalle kuiskasi vihaisena koulutarkastajalle: " ei pitäisi kuiskata, jos ei tiedä."
Jopuni
Kenraali
Tästä vitsistä on useampi versio.
Mies meni lokakuun lopulla pankinjohtajan juttusille ja pyysi 20 euron lainaa puoleksi vuodeksi.
"Noin pientä summaa emme yleensä lainaa, mutta koska olet kanta-asiakas, niin suostumme siihen", johtaja vastasi.
"Jätän kyllä vakuudeksi uuden Harley Davidson moottoripyöräni", mies sanoi.
"Laina on niin pieni, ettei tarvitse. Kyllä me luotamme sinuun", pankinjohtaja vakuutti.
Lainaa hakenut mies piti... päänsä ja toi kiiltävän moottoripyöränsä pankin autotalliin. Kun hän kuuden kuukauden kuluttua tuli maksamaan lainansa ja haki Harrikkansa tallista, pankinjohtaja kysyi:
"Miksi ihmeessä jätit meille kalliin pyöräsi noin pienen lainan vuoksi?"
"Olisitko itse keksinyt prätkälle parempaa paikkaa, johon olisit saanut sen lämpimään säilöön koko talveksi 20 eurolla
Mies meni lokakuun lopulla pankinjohtajan juttusille ja pyysi 20 euron lainaa puoleksi vuodeksi.
"Noin pientä summaa emme yleensä lainaa, mutta koska olet kanta-asiakas, niin suostumme siihen", johtaja vastasi.
"Jätän kyllä vakuudeksi uuden Harley Davidson moottoripyöräni", mies sanoi.
"Laina on niin pieni, ettei tarvitse. Kyllä me luotamme sinuun", pankinjohtaja vakuutti.
Lainaa hakenut mies piti... päänsä ja toi kiiltävän moottoripyöränsä pankin autotalliin. Kun hän kuuden kuukauden kuluttua tuli maksamaan lainansa ja haki Harrikkansa tallista, pankinjohtaja kysyi:
"Miksi ihmeessä jätit meille kalliin pyöräsi noin pienen lainan vuoksi?"
"Olisitko itse keksinyt prätkälle parempaa paikkaa, johon olisit saanut sen lämpimään säilöön koko talveksi 20 eurolla