Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kenraali Gustav Hägglund menetti tuhansia Wincapitalle
Iltalehti
Maanantai 23.8.2010
Kuva: Kenraalin metsästyskaveri on punertava suomenpystykorva Tarja. (NINA KAVERINEN)
Puolustusvoimain entinen komentaja myöntää olleensa hölmö, kun uskoi nopeaan rikastumiseen.
Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund hävisi tuhansia euroja sijoitus- ja verkostomarkkinointisivusto Wincapitalle, kertoo Ilta-Sanomat.
Sunnuntain Helsingin Sanomat uutisoi ensimmäisenä Hägglundin rahasijoituksesta huijariyritykseen.
- Ehdimme juuri pistää rahamme sen tilille, ennen kuin yritys katosi internetistä, Hägglund kertoi Helsingin Sanomissa.
Pienestä pitäen metsästänyt Hägglund kertoi HS:ssa monen muunkin metsästäjän hukanneen rahojaan Wincapitaan. Yksi metsästyskavereista houkutteli myös Hägglundin mukaan rahaa sijoittamaan.
- Epäilin kauheasti, kun olin lukenut näistä pyramideista, mutta ajattelin, että jos se vielä sen puoli vuotta pystyssä pysyisi, niin saisin rahani pois, hän sanoo Ilta-Sanomissa.
Ennen sijoitustaan Hägglund kysyi pankistaan Nordeasta neuvoa. Sieltä varoitettiin laittamasta rahaa epäilyttävään sijoitukseen.
- Mä hullu menin. Laitoin vähän rahaa. Noo, en nyt kauhean paljon...no kyllä siinä nyt kuitenkin, mitä siinä oli, kyllä mä taisin kymppitonnin hävitä suurin piirtein, hän kertoo Ilta-Sanomissa.
Kenraali ei ole tehnyt rikosilmoitusta Wincapitasta.
Bodyguard kirjoitti:Paasikivi oli Moskovassa neuvottelemassa Stalinin ja Molotovin kanssa. Paasikivi sitten lipsautti kesken kaiken, että Suomella on puoli miljoonaa miestä rajalla. Molotov nauroi ja vastasi, että heilläpä on miljoona. Paasikivi hätääntyi ja sanoi soittavansa Helsinkiin. Palattuaan soittamasta Juho-Kusti näytti helpottuneelta ja Molotov ihmetteli tätä. Paasikivi sanoi, että oli käskenyt antaa miehille toisen patruunan.
Hejsan kirjoitti:Tiedätkö mitä neuvostoliitolainen betongi sisältää?
80% hiekka, 10% vettä ja 10% mikrofooneja
Turussa jaettu tontteja puolueiden kiintiöillä
Turun Sanomat 11.10 2010
Puolueet varasivat vielä 1990-luvun alussa järjestelmällisesti osan Turun kaupungin omakotitonteista omille suosikeilleen. Asia käy ilmi Turun Sanomien haltuunsa saamista kokoomuksen valtuustoryhmän työvaliokunnan muistiinpanoista. Niiden mukaan 75 prosenttia vuonna 1990 harkinnanvaraisesti jaetuista tonteista kiintiöitiin puolueittain valtuustoryhmien koon mukaisesti.
Vain osa tonttien saajista oli poliitikkoja. Useimmiten kyse oli heidän tuttavistaan ja Turun urheilijoista. Esimerkiksi 1989 tontin sai neljä TPS:n jääkiekkoilijaa.
Omakotitonttien sulle–mulle-jako oli vain osa Turun hullujen vuosien puoluepeliä. Kokoomusveteraani Pekka Ruola kuvaa esimerkiksi virkojen jakoa ”päättömäksi”. Hän kertoo, että jopa bussikuskien valinnat pantiin kaupunginhallituksessa uusiksi, koska töihin oli lautakunnassa otettu ”vääriä henkilöitä”.
Eräs kokoomusvaikuttaja muistelee, että ”virkapaikat jaettiin 1960-luvulta 1980-luvulle siivoojaan ja talonmieheen saakka”. Katurakennuspuoli oli TPS:n ja porvarien maailmaa, kiinteistötalkkarit ja siivoojat kuuluivat vasemmistolle ja TuTolle. Puoluekiintiöihin kuuluivat myös kioskitontit, myyntipaikat sekä urheilu- ja veneseurojen avustukset.
Jäänteenä ajasta ovat yhä puolueita lähellä olevien järjestöjen vuokratuet ja harkinnanvaraiset avustukset.
Suurimman mittakaavan korruptiota esiintyi puolueiden ja rakennusliikkeiden välillä.
– Vuokrattiin ja myytiin tontteja halvalla ja kaavoitettiin rakentajien maita. Niistä puolueet sitten rahastivat välistä, muistelee tuolloinen apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä (sd).
Hän puhuu jopa rakenteellisesta korruptiosta. Ilmiö hiipui, kun tonttitarjonta lisääntyi 1990-luvulla.
– Hypermarket-paikat ovat aina niin arvokkaita, että niistä kannattaa maksaa, Määttä arvelee.
Maanantaina pidettiin varmasti saamelaiskäräjien historian lyhin yleiskokous, jossa päätettiin ruhtinaalliset neljä asiaa: 1) kokouksen avaus, 2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) pöytäkirjantarkastajien valinta ja 4) kokouksen esityslista. Näiden asioiden käsittelyn jälkeen 11 saamelaiskäräjäjäsentä jätti kokouksen, vaikka oli hyväksynyt kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä esityslistan…
Saamelaiskäräjien yleiskokous, mukaan lukien 11 kokouksen jättänyttä käräjäjäsentä, on hyväksynyt saamelaiskäräjien budjetin ja määrännyt saamelaiskäräjien kokouksien määräksi neljä. Nyt kokouksella ei ollut päätösvaltaa päättää yhdestäkään varsinaisesta asiasta.
Saamelaiskäräjien on silti maksettava kokouskulut, virkamiesten työpanoksen ja matkakulut...
Minulla oli myös hyviä uutisia kerrottavana, neuvottelumme oikeusministeriön kanssa on tuottanut tulosta ja olemme saamassa hieman lisärahoitusta saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettiin.
Museo kirjoitti:"Jo vain oli ennen kallaa tässäkin järvessä. Saimma verkoilla neljäkinsattaa rautua päivässä. Ei ole ennää rautua, turisti on kaiken pilkkinyt pois."
Suomessa on muitakin vähemmistöjä kuin somalit ja suomenruotsalaiset.
Ohessa Saamelaiskäräjien puheenjohtajan selostus viimeisestä kyseisen toimielimen kokouksesta ja alkuperäiskansan rauhanomaisesta toimintakulttuurista.
Maanantaina pidettiin varmasti saamelaiskäräjien historian lyhin yleiskokous, jossa päätettiin ruhtinaalliset neljä asiaa: 1) kokouksen avaus, 2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) pöytäkirjantarkastajien valinta ja 4) kokouksen esityslista. Näiden asioiden käsittelyn jälkeen 11 saamelaiskäräjäjäsentä jätti kokouksen, vaikka oli hyväksynyt kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä esityslistan…
Saamelaiskäräjien yleiskokous, mukaan lukien 11 kokouksen jättänyttä käräjäjäsentä, on hyväksynyt saamelaiskäräjien budjetin ja määrännyt saamelaiskäräjien kokouksien määräksi neljä. Nyt kokouksella ei ollut päätösvaltaa päättää yhdestäkään varsinaisesta asiasta.
Saamelaiskäräjien on silti maksettava kokouskulut, virkamiesten työpanoksen ja matkakulut...
Minulla oli myös hyviä uutisia kerrottavana, neuvottelumme oikeusministeriön kanssa on tuottanut tulosta ja olemme saamassa hieman lisärahoitusta saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettiin.
Mitäköhän pitäisi etelän miehenä tästäkin ajatella?
Norjalaiskonsultin neuvo: Terve huumori tekee hyvää työyhteisölle
Taloussanomat
Hyvä huumori ei ole vain hauskaa. Norjalaisen organisaatiokonsultti Kyrre Saetherin mukaan työyhteisön arkeen kytketty huumorin viljely vähentää tuntuvasti sairauspoissaoloja.
Viestintäsuunnitelmat ja -kartoitukset ovat organisaatioissa arkipäiväisiä työkaluja, mutta monessako niistä on mukana luku huumorin viljelystä työyhteisössä?
Norjalaisen organisaatiokonsultin mukaan mikä tahansa vitsailu ei ole eduksi, mutta kun huumorista tehdään strateginen työkalu, alkaa työyhteisö voida entistä paremmin. Hyvä huumori yksinkertaisesti vähentää stressiä, Kyrre Saether opastaa kirjassaan Humor management.
Ruotsalaisen Du & jobbet -lehden haastatteleman Saetherin mukaan huumorin hyödyt saadaan esiin kartoittamalla työpaikalla esiintyvä huumori ja tunnistamalla se, mikä oikeasti on hauskaa. Tämän jälkeen vain kehotetaan työntekijöitä huumorin viljelyyn.
Huumoriin kannattaa suhtautua vakavasti?
Reseptiään konsultti kertoo kokeilleensa aivan käytännössä ja hyvin tuloksin työskennellessään osastonjohtajana Baerumin sairaalassa. Kun huumori integroitiin työyhteisön arkeen, laskivat sairauspoissaolot kolmessa kuukaudessa 10,9 prosentista 1,7 prosenttiin. Tällä tasolla ne myös pysyivät seuraavan puolen vuoden ajan.
Henkilöstön "hoito-ohjelmaan" osastolla kuuluivat muun muassa säännölliset huumoriannokset ja makea nauru lounastauoilla. Huumori oli hyvin arjenläheistä. Yhdessä naurettiin esimerkiksi hassuille sattumuksille ja sairauskertomusten kielikukkasille.
Toisena esimerkkinä huumorin hyvistä vaikutuksista Saether käyttää bergeniläistä SAS Radissons -hotellia, jossa sairauspoissaolot vähenivät kymmenyksellä ainakin vuoden ajaksi, kun johto päätti, että huumori sisällytettäisiin yritysstrategiaan, Du & jobbet kertoo.