Pohjanmaan lakeuksilla oli eräässä isossa talossa häät. Morsian halusi rippipappinsa vihkimään, niinpä sulhasen äitee oli hevospelillä naapuripitäjän pappia rautatieasemalta hakemassa. Matkaan lähdettiin. Heti matkan päässä papin huomion kiinnitti valtavat viljavainiot, ja kysyi emännältä,"Kenekähän nämä valtavat viljapellot on". Emäntä vastasi "Ei pitäis omia kehua, vaan meijän on pellot". Matka jatku ja tultiin,erittäin tuuhean ja komian kuusimetsä läpi. Pappi kysymään "Kenen on nämä komiat metät." Ja emäntä vastasi, "Ei pitäis omia kehua, vaan meijjän on metät". Kohta tultiin sillalle, joen penkalla oli kylän koltiaisia ongella, pappi käski pysäyttämään. Pappi huusi pojille, "Tulleeko niitä ahvenia". Yks räkänokka vastasi, että "Semmosia mulukun mittasia", johon pappi sanoi "Ei pitäis omia kehua, vaan on pojilla ihan mahottoman isoja ahvenia".