Kumpi väistyy: Deutsche vai Merkel?
27.9.2016 09:47
Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223460-kumpi-vaistyy-deutsche-vai-merkel
7 kommenttia
Deutsche Bank, Saksan suurin luottolaitos on ollut jo vuosia euroalueen murheenkryyni. Pankki on vuoden alusta menettänyt puolet markkina-arvostaan ja yksistään eilen maanantaina yli 7 %.
Arvioiden mukaan Deutschen markkina-arvosta useampi prosentti on myyty lyhyeksi, eli sijoittajat (mukaan lukien George Soros) odottavat kurssin laskevan lisää. Viime päivien laskun katalyytti oli Yhdysvaltain päätös langettaa DB:lle 14 miljardin USD:n sovittelusakko finanssikriisiä edeltävistä asuntolainajärjestelyistä.
Tässä tulee väistämättä Lehman Brothersin alamäki mieleen. Muistan kun pankille naureskeltiin sinä päivänä kun yhtiön markkina-arvo alitti kyseisen vuoden pankkiireille maksettavan bonus-budjetin. Se oli alle viikko ennen pankin kaatumista. Nyt odotellaan, milloin Deutschen markkina-arvo (nyt 16 miljardia euroa) alittaa sakkovaatimuksen. Elämme kuitenkin eri aikoja!
Pankki on ilmoittanut, ettei sillä ole aikeita maksaa sakkoa kyseisessä suuruudessa. Markkinoilla kannetaankin huolta siitä, että Deutsche joutuisi joka tapauksessa nostamaan merkittävän määrän (jopa 20 miljardia euroa) uutta pääomaa maksaakseen edes osan nyt langetetuista sakoista.
Liittokansleri Merkel vakuutti viikonloppuna, ettei Saksan liittovaltio lähtisi Deutschea pelastamaan. Sittemmin onkin pankissa ja pörssissä juostu sekuntikellon kanssa: jos luottamus alkaa kadota, katoavat pankilta vastapuolet. Se on aika iso juttu silloin, kun pankilla on 70 000 miljardin edestä johdannaisia. Toisaalta, viime vuosina on totuttu siihen, että poliitikot astuvat pelastusoperaatioineen kuvaan jossain vaiheessa. Nyt odotellaan, kuinka kauan kurssin annetaan laskea ennen kuin sen aika on.
Johdannaiset toimivat hyvän sään aikana
Deutschen pelastaminen saattaisi totuttuun tapaan välttää lyhyen tähtäimen taloudellisen kaaoksen, mutta se aloittaisi samalla melkoisen poliittisen mylläkän. Saksa on itse ollut merkittävä aloitteentekijä pankkiunionissa, jonka tarkoitus on välttää yhteisvastuulliset pelastustoimet ja säilyttää pankin omistajat ja alkuperäiset vastapuolet maksajina. Esimerkiksi Italialta se on evännyt mahdollisuuden pelastaa omia konkurssikypsiä pankkejaan julkisin varoin. EU:n sijoittajavastuuseen tähtäävät
bail-in-säännöt astuivat voimaan alkuvuodesta.
Euroopan pankkisektorilla on laajemminkin ongelmia, joista osa on hallinnassa ja osa ei. Negatiivinen korkoympäristö heikentää koko sektorin kannattavuutta. Pankeilla on karkeasti ottaen kahdenlaisia taseongelmia: joko merkittävä määrä järjestelemättömiä luottoja perinteisessä antolainauksessa (italialaiset pankit) tai merkittäviä ja sekavia johdannaissalkkuja (Deutsche, Credit Suisse). Johdannaisriskit on toki pääasiassa netotettu. Silti niiden kautta pankilla on moniulotteisia vastapuoliriskejä, joista paraskaan analyytikko ei pääse täysin perille.
Riskien netotus toimii kirjanpidossa mainiosti silloin kun asiat ovat hyvin, mutta kun markkinapaniikki iskee, on vaikea ennustaa, kenelle jää mustapekka käteen. Johdannaisilla pystyy kohtuullisen mainiosti suojautumaan markkinariskeiltä, mutta vastapuoliriskeiltä ei. Jos ketjussa joku kaatuu ja kaikki ovat ostaneet suojauksia toisiltaan, kuka lopulta maksaa laskun?
Deutsche on pelastettu jo monesti...
Deutschen ongelmat alkoivat jo 10 vuotta sitten. Finanssikriisin aattona Euroopan suurimpiin kuuluva pankki oli maailman velkaantunein: sen sijoitukset olivat
68-kertaiset pankin tier 1 -pääomaan nähden. Deutsche selvisi
täpärästi finanssikriisin myllerryksestä. Kun Yhdysvaltain liittovaltio pelasti vakuutusjätti AIG:n, Deutsche oli suurin edunsaaja. Lisäksi pankki sai merkittävää likviditeettitukea sekä Fediltä että EKP:ltä.
Deutsche oli myös merkittävä Kreikan ja muiden periferiamaiden rahoittaja. DB välttyi kuitenkin Kreikan aiheuttamilta luottotappioilta kuuluisassa velkajärjestelyssä (jota ei sellaiseksi saa sanoa), jossa pankkien Kreikka-omistukset
siirrettiin markkina-arvoa korkeammilla tasoilla EKP:n taseeseen. Deutsche oli myös mukana Irlannin asuntokuplan rahoittamisessa… Mutta silloinkaan DB ei joutunut vaikeuksiin, kun Irlannin valtio sekä EU päättivät pelastaa pankit.
Mitä Deutschelle nyt tulee käymään? Veikkaisin, että jollain aikavälillä Deutschen pääosin taseen ulkopuolinen johdannaissalkku eristetään ja taataan (todennäköisesti tavalla tai toisella EKP:n toimesta), pankin muut toiminnot pilkotaan ja myydään muihin pankkeihin, tallettajat saavat pitää rahansa, mutta osa pankin velkojista jää nuolemaan näppejään.
Eli bailout tavalla, joka viime vuosina euroalueella on yleistynyt: keskuspankki astuu kehiin. Siihen ei tarvita hankalaa demokraattista päätöksentekoa, sitä ei tarvitse kutsua velkajärjestelyksi, ja Merkel voi säilyttää kasvonsa. Veronmaksajia ja tallettajia ei suoraan pistetä maksumiehiksi, näin vuosi ennen Saksan vaaleja. Tämä olisi se hallittu vaihtoehto. Ja vaihtoehtoa ilman “hallitsemisyritystä” tuskin tulee.