Eihän tuossa sanottu ongelmaksi firman toimintaa teknologisella alalla. Vaan se, jos ansaintalogiikka nojaa liikaa uuteen teknologiaan tai on muuten epämääräinen. Tiedon ansaintalogiikka on mitä selkein ja vanhanaikaisin: asiakkaat maksavat tehdystä työstä. Joten ota se vaan mukaan tarkasteluun.

Yritys joka toiminta ja liikeidea perustuu pelkästään palveluiden (työn tekemisen) laskuttamiseen ei ole yleensä (minun mielestäni) kovin kiinnostava sijoituskohde. Siinä harvemmin syntyy niin paljon lisäarvoa että siitä riittäisi kunnolla jaettavaa siivua (=osinkoja) ulkopuolisille sijoittajille. Ehkä Tieto ei ole ihan pelkästään tällainen yritys. Käsittääkseni heillä on ainakin palvelukonsepteja sekä ohjelmistoja joilla palveluihin saadaan tuotettua lisäarvoa jne. En kuitenkaan pidä Tietoa minään IT-maailman tulevaisuuden tähtenä.

Ehkä Warren Buffett on saanut kuulla että Suomen valtio on aloittelemassa yhteisiä IT-projekteja IBM:n kanssa. Siinä ovat miljardit taas löysässä..Ehkä jokunen, ulkomailta lainattu ropo saattaa kilahtaa myös Warrenin kirstuun.
 
Kiinteistöihin sijoitetaan tällä(kin) hetkellä. Nimenomaan omakotitaloihin eikä kerros- tai rivitaloihin. Näin toimien ei tarvi välittää muiden mielipiteistä vaan itse voi toimia hallituksena.
Kohteen pitää olla uusi tai muuten tehty laadukkaasti. Ja sitten vain vuokralle. Vuokrataso sillai sopiva että vuokralaisesta saa ns "hyvän ja pitkäaikaisen vuokralaisen". Tavoitteena varmistaa että voi jäädä ajoissa eläkkeelle ja riittävä määrä vuokrakohteita varmistaa mieleisen tulotason ja itse voi valita ajankohdan työelämästä poistumiseen. Tiukan paikan tullen voi sitten realisoida pääomaa jos yllätyksiä tulee.
Se miten kohteen arvo suhteutettuna ostohintaan on nykymaailmassa on ikuinen spekulaatio ja voi olla ettei omia pois saa.
Toisaalta "osinnonjako" säilyy joka kuukausi.
 
Korostaisin tuota "jos niiden päälle ymmärtää". Eikä ainoastaan kiinteistöjen yleensä, vaan myös paikallisen oikeusjärjestelmän ja kulttuurin tuntemus on ehdoton edellytys tuonkaltaisissa sijoituksissa. Suomi on vielä aika lintukoto verrattuna Eurooppaan. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin törmää jo vuokrasääntelyn kaltaisiin omituisuuksiin, ja Ranskassa anarkistit voivat tehdä about mitä hyvänsä.

http://hommaforum.org/index.php?topic=85070.0
http://www.taloussanomat.fi/asumine...ly-pahentaa-ruotsin-asuntopulaa/201411977/310

Lisäksi mitä kauempana kiinteistö on, sitä kalliimpaa siitä huolehtiminen yleensä on. Oli kyse sitten metsästä, asunnosta tai juurikin siitä rakennusmaasta. Lähtö tuhansien kilometrien päähän järjestelemään käytännön asioita - tai asiamiehen käyttö - syö äkkiä sievoisen loven tuottoihin, jos kyseessä ei ole mikään miljoonasijoitus.

Aivan!
Minun äitini juuret ovat saksassa, joten sieltä meinasin tehdä muutaman hankinnan.
Todellakin, jos lähtee jonnekkin kauas laittamaan rahaa kiinni, niin täytyy olla valmis tekemään asioita näiden investointien puolesta. Joskus menee valtavasti rahaa pelkkiin asiamiehiin, jollei ole itsellä kykyä tehdä/toteuttaa paikallisia vaatimuksia.

Eräs entinen kollega hankki Kolumbiasta unelma "mökin" jonne hänellä on ollut suunnitelmana vetäytyä eläkkeelle, kun se päivä koittaa. No kuitenkin viidakon voima on aikamoinen, nimittäin kun siellä ei tietysti nyt asuta kokoaikaiseseti, niin luonto alkaa vallata alaa ja pihaa!
Betonipihan lävitse puskee lehtivihreää ja vajavassa vuodessa on tilan ympärysmuuri alkanut kärsiä luonnon voimista. Paikalla olisi oltava tämän tuostaan hoitamassa tilaa, tai sitten pitää hommata tilanhoitaja/talkkari paikalle...
 
Jokainen saa vapaasti valita sijoittaako omien eettisten näkemystensä mukaan tai taloudellisin perustein. Kaiken lisäksi meillä jokaisella on omat käsityksemme ns. eettisistä asioista.

Voin sanoa että yleisesti ottaen kavahdan sijoittamasta mihinkään jota perusteellaan ns. eettisillä syillä.
Silti joillain meistä on omatunto, ja haluamme tehdä eettisesti oikeita ja rakentavia tekoja, edes sillointällöin. Jotkut aloittelevat sijoittajat saattavat kaivata yrityksen eettisyysanalyysia, tai työkaluja sen analyysin muodostamiseen omatoimisesti. Vaikutat sen verran liberaalilta kapitalistilta että sinun jos kenen luulisi kannattavan mitä tahansa keinoa millä saadaan lisää pelaajia sijoitusleikkeihin.
 
Raytheoniin ja Locmartiin voisi sijoittaa..jos olisi ylimääräistä.
 
Eettisyys? Mitä se on, voiko sitä syödä? Enkö saakaan laittaa rahojani Lockheed Martiniin, vaikka tiedän F-35:n olevan seuraava hävittäjämme?
Tässä tulee pesäero eloonjäämis- ja sodanajan sijoituskäyttäytymiseen ja rauhanajan sijoituskäyttäytymiseen. Jos kannatat F-35 hankintaa koska koet että sen hankinta edistää eloonjäämistä tai olet muutoin huolissasi Suomen ilmapuolustuksesta, niin anna mennä vaan. Mutta jos koet että sijoittamisesi siihen on rauhanajan käyttäytymistä, niin tiedä että kaikki mitä Lockheedin tehtailla ja työympäristössä tapahtuu, niin sinä olet osaltasi vastuussa siitä. On vastuutonta sijoittaa sokeasti, ja on vastuutonta antaa vastuuttomien ihmisten pitää rahansa. Raha on ase, sijoittaja on metsästäjä ja pörssit ovat metsästysmaita. Minä en halua mitään muuta kuin että sijoittajilla, kuten kaikilla muillakin ihmisillä, olisi korkean resoluution kuva pienten tekojensa seurauksista, sekä omasta osallisuudestaan niihin. Jokaisen sijoituksen tulee olla moraalinen/eettinen arvovalinta.
 
Minä en halua mitään muuta kuin että sijoittajilla, kuten kaikilla muillakin ihmisillä, olisi korkean resoluution kuva pienten tekojensa seurauksista, sekä omasta osallisuudestaan niihin. Jokaisen sijoituksen tulee olla moraalinen/eettinen arvovalinta.

Meillä kaikilla on omat näkemyksemme eettisyydestä.

Pyrin välttämään kaikenlaista pakkovaltaa. Olipa se sosialistista, vihreää tai mitä tahansa diktatuuria. Ainakin toistaiseksi vierastan myös ns. eettisiksi luokiteltuja sijoitusvalintoja. Niissä on yleensä aina taustalla oman poliittisen ja yhteiskunnallisen näkemykseni vastaisia arvoja. Mutta en sinällään vastusta niitä, jätän mielihyvin kyseiset sijoitukset muiden hyödynnettäviksi.

En myöskään kuvittele että olisin aina oikeassa. Suon itselleni ja muille vapauden olla niin oikeassa kuin väärässäkin. Loppuviimeksi uskon siihen että ns. "pitkässä juoksussa" aika ja tulevaisuus ohjautuu kaikissa asioissa parhaimman vaihtoehdon mukaisesti. Näin luonto ja evoluutio on ohjannut ns. maailmaa jo miljardien vuosien ajan.
 
Lähtökohtaisesti tätä eettisyyttä on aika vaikea arvioida sijoittajana, paitsi joidenkin pinnallisten huhupuheiden mukaan.

Lähtökohtaisesti ajattelen, että lainsäädännön tulee määrittää riittävä eettisyyden taso, niin ettei minkään alan kilpailutilanne häiriinny siitä että siellä on toimijoita jotka saavat vapaasti päättää sivuuttaa nämä minimit, ja saada sitä kautta markkinahäiriköinnillä osuuksia. Sellaisiin maihin en pahemmin sijoittaisi jossa näin ei ole.

Tietty tässä on rajansa, jos tiedän että joku firma myy crack-huumetta sokeille lapsille tai jauhaa uhanalaisia, söpöjä pöllö- ja hyljevauvoja polttoaineeksi koska sellainen on Luxemburgissa olevan peiteyhtiön kautta erään porsaanreiän kautta laillista toimintaa, niin passaan. Mutta lähtökohtaisesti pidän kohtuuttomana että sijoittajan pitäisi tietää kovin kattavasti firmojen eettisiä toimintatapoja, korupuheisiin enkä edes tilintarkastusyhtiön vastuullisuusraportointiasiantuntijan puumerkkiin vuoskarissa en luottaisi liikaa.

Edit: Esim. kuinka moni tietää, että Norjassa kohdunpoisto-operaatio koiralle on eettisistä syistä ehdottomasti kielletty (ehkä jollain eläinlääkärin erikoiskehotuksella), sen sijaan Suomessa tätä suositellaan tehtäväksi ennaltaehkäisevänä asiana, kun pienet (yli-?) jalostetut seurakoirat tuppaavat ennen pitkää saamaan kohtutulehduksen ja kuolemaan siihen. Ihan vaan sivuavana anekdoottina - kumpi sitten on oikeassa?
 
Viimeksi muokattu:
Lähtökohtaisesti tätä eettisyyttä on aika vaikea arvioida sijoittajana, paitsi joidenkin pinnallisten huhupuheiden mukaan.

Lähtökohtaisesti ajattelen, että lainsäädännön tulee määrittää riittävä eettisyyden taso, niin ettei minkään alan kilpailutilanne häiriinny siitä että siellä on toimijoita jotka saavat vapaasti päättää sivuuttaa nämä minimit, ja saada sitä kautta markkinahäiriköinnillä osuuksia. Sellaisiin maihin en pahemmin sijoittaisi jossa näin ei ole.

Tietty tässä on rajansa, jos tiedän että joku firma myy crack-huumetta sokeille lapsille tai jauhaa uhanalaisia, söpöjä pöllö- ja hyljevauvoja polttoaineeksi koska sellainen on Luxemburgissa olevan peiteyhtiön kautta erään porsaanreiän kautta laillista toimintaa, niin passaan. Mutta lähtökohtaisesti pidän kohtuuttomana että sijoittajan pitäisi tietää kovin kattavasti firmojen eettisiä toimintatapoja, korupuheisiin enkä edes tilintarkastusyhtiön vastuullisuusraportointiasiantuntijan puumerkkiin vuoskarissa en luottaisi liikaa.

Edit: Esim. kuinka moni tietää, että Norjassa kohdunpoisto-operaatio koiralle on eettisistä syistä ehdottomasti kielletty (ehkä jollain eläinlääkärin erikoiskehotuksella), sen sijaan Suomessa tätä suositellaan tehtäväksi ennaltaehkäisevänä asiana, kun pienet (yli-?) jalostetut seurakoirat tuppaavat ennen pitkää saamaan kohtutulehduksen ja kuolemaan siihen. Ihan vaan sivuavana anekdoottina - kumpi sitten on oikeassa?

Aivan!
Jotta tuntisi sijoituskohteensa kunnolla, tarvitaan sitä "yleistä tietoa ja tietoisuutta". Siksi sanon, että yritän tutustua edes jotenkin joihinkin sijoituskohteisiin, mutta epätoivoistahan se on, koska ei tuollaisiin yhtiöihin pysty mitenkään oikeasti tutustumaan! Jotkut pienemmät puljut voisivat juuri ja juuri olla selviteltävissä kyselemällä ympäriinsä, että kuin pulju toimii... ehkä? :)
 
http://www.taloussanomat.fi/liikenn...tajat-riemastuivat/20169840/12?pos=luetuimmat
Tanskalainen jättivarustamo jakautumassa kahtia – sijoittajat riemastuivat

Nyt voisi olla ehkä hankintapaikka, jos tuntee alaa ja yritystä??? Tai sitten ei. Miten on, jos suuri korealainen varustamo onnistuu saneerautumaan kuntoon konkurssin suojamenettelyn kautta ja saakin sitten markkinoille hyvä jalansijan??? Tippuuko AP Moller-Maersk kurssi, kuin "flyygeli parvekkeelta"???
 
http://www.taloussanomat.fi/liikenn...tajat-riemastuivat/20169840/12?pos=luetuimmat
Tanskalainen jättivarustamo jakautumassa kahtia – sijoittajat riemastuivat

Nyt voisi olla ehkä hankintapaikka, jos tuntee alaa ja yritystä??? Tai sitten ei. Miten on, jos suuri korealainen varustamo onnistuu saneerautumaan kuntoon konkurssin suojamenettelyn kautta ja saakin sitten markkinoille hyvä jalansijan??? Tippuuko AP Moller-Maersk kurssi, kuin "flyygeli parvekkeelta"???

Maersk voisi olla hyvä ostos pitkään holdisalkkuun kunhan tuo kurssin laskeminen saa nyt vähän vauhtia noista eri varustamoiden konkursseista. Pari viime vuotta maksanut 300kr osinkoa joka antaa päivän kurssilla 10200 noin 3% pintaan tuoton. Ei minusta vielä ostohinnoissa, mikään kasvuyrityshän tuo ei ole joten osinkotuotto olisi ainakin itselleni kaiken a & o sen hankinnassa. Ehkä mikäli hinnasta sulaa vielä 20% niin sitten alkaa jo osinkokoneenakin olemaan minusta kohdallaan.
 
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/09/26/porssi-pakkasella-yit-nousee/20169942/170

Rakennusyhtiö YIT ilmoitti kirjaavansa heinä-syyskuun tulokseensa yhteensä 27 miljoonan euron kuluerän, joka liittyy Venäjän asuntoliiketoimintaan. YIT on saattamassa loppuun kolmen vuoden ajan käynnissä ollutta pääomanvapautusohjelmaa. Sen avulla yhtiö on vapauttanut tase-eristään pääomaa noin 340 miljoonaa euroa.
Ohjelman alkuperäisestä tavoitteesta vapauttamatta on noin 45 miljoonan euroa. Nämä tase-erät ovat tontteja, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti Venäjällä.
YIT:n osake oli 2,3 prosentin nousussa.

Venäjällä on kohtuullistakin korkeampi riski YIT.llä! Osa porukasta on sählääjiä ja osa saa lisää "ansioita" suoraan venäläisiltä alihankkijoilta.
Erittäin riskialtis osake tällä haavaa... Saisi laskea hinta lisää...
 
Aiemmasta sijoitushistoriastani (hajautusta perusteollisuuden, isojen teknojen ja rahastojen kesken) poiketen keskitin lähes kaikki varat Bittiumiin vajaat vuosi sitten.
Syyt:
1) Firma operoi kehityksen kärjessä kolmella Megatrendi-alalla: Internet of Things, Tietoturvallinen mobiililiikenne sekä viranomaisten (poliisi, asevoimat) taktiset tiedonsiirtoratkaisut. Kaikilla alueilla Bittiumilla on hyviä tuotteita sekä essentiaalipatentteja.
2) Firmalla on likvidiä kassaa kuin kroisoksella eli noin 3-4€/osake hinnan ollessa noin 7€
3) Firma on osallisena todella rahakkaissa kilpailutuksissa (MEXSAT, ESSOR, FIRSTNET) yhdessä suurten yhteistyökumppanien kanssa (Harris).
4) Varma liikevaihto yhteistyöstä PV:n kanssa M18-viestijärjestelmän tuottamisessa.

Tämän lapun kanssa saattaa todenteolla rikastua parin vuoden kuluessa.

Bittiumia en tunne kuin yleissivistyksen tasolla, mutta esim. Inderes antaa aika kalliit PE ja EVEBIT -kertoimet.

vuosi 16 56,8 37,4
vuosi 17 32,1 19,7

Eli, vaikuttaa siltä että nuo näkymät on jo aika perusteellisesti otettu huomioon yhtiön markkina-arvossa. Mikä saattaa tarkoittaa sitä, että vaikka yhtiö pärjäisi erinomaisesti, ei sijoitus välttämättä silti olisi erinomainen.

Tämä tällaisena ystävällisenä varoitteluna. Mielellään kyllä kuulee perusteluja tarkemmin. Pystyykö Bittium esim.kolminkertaistamaan tuloksensa kolmessa vuodessa?
 
Bittiumia en tunne kuin yleissivistyksen tasolla, mutta esim. Inderes antaa aika kalliit PE ja EVEBIT -kertoimet.

vuosi 16 56,8 37,4
vuosi 17 32,1 19,7

Eli, vaikuttaa siltä että nuo näkymät on jo aika perusteellisesti otettu huomioon yhtiön markkina-arvossa. Mikä saattaa tarkoittaa sitä, että vaikka yhtiö pärjäisi erinomaisesti, ei sijoitus välttämättä silti olisi erinomainen.

Tämä tällaisena ystävällisenä varoitteluna. Mielellään kyllä kuulee perusteluja tarkemmin. Pystyykö Bittium esim.kolminkertaistamaan tuloksensa kolmessa vuodessa?

Tuloksen parantamisesta sellainen toteamus, että olen vierestä seurannut ja useita yrityksiä "passannut" yli 25 vuoden ajan ja aina, kun aletaan puhua kerrannaisista tuloksissa, liikevaihdoissa, yms liiketalouden osa-alueista, mennään täysillä metsään! Oletuksina ovat liian kovia ja sitten tulee ylilyöntejä johdossa, josta seuraa sekaannusta ja tulos vaan heikkenee...
 
Tuloksen parantamisesta sellainen toteamus, että olen vierestä seurannut ja useita yrityksiä "passannut" yli 25 vuoden ajan ja aina, kun aletaan puhua kerrannaisista tuloksissa, liikevaihdoissa, yms liiketalouden osa-alueista, mennään täysillä metsään! Oletuksina ovat liian kovia ja sitten tulee ylilyöntejä johdossa, josta seuraa sekaannusta ja tulos vaan heikkenee...

Näin juuri, siksi asiasta varoittelinkin.
 
Kumpi väistyy: Deutsche vai Merkel?
27.9.2016 09:47 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223460-kumpi-vaistyy-deutsche-vai-merkel
7 kommenttia
Deutsche Bank, Saksan suurin luottolaitos on ollut jo vuosia euroalueen murheenkryyni. Pankki on vuoden alusta menettänyt puolet markkina-arvostaan ja yksistään eilen maanantaina yli 7 %. Arvioiden mukaan Deutschen markkina-arvosta useampi prosentti on myyty lyhyeksi, eli sijoittajat (mukaan lukien George Soros) odottavat kurssin laskevan lisää. Viime päivien laskun katalyytti oli Yhdysvaltain päätös langettaa DB:lle 14 miljardin USD:n sovittelusakko finanssikriisiä edeltävistä asuntolainajärjestelyistä.



Tässä tulee väistämättä Lehman Brothersin alamäki mieleen. Muistan kun pankille naureskeltiin sinä päivänä kun yhtiön markkina-arvo alitti kyseisen vuoden pankkiireille maksettavan bonus-budjetin. Se oli alle viikko ennen pankin kaatumista. Nyt odotellaan, milloin Deutschen markkina-arvo (nyt 16 miljardia euroa) alittaa sakkovaatimuksen. Elämme kuitenkin eri aikoja!



Pankki on ilmoittanut, ettei sillä ole aikeita maksaa sakkoa kyseisessä suuruudessa. Markkinoilla kannetaankin huolta siitä, että Deutsche joutuisi joka tapauksessa nostamaan merkittävän määrän (jopa 20 miljardia euroa) uutta pääomaa maksaakseen edes osan nyt langetetuista sakoista.



Liittokansleri Merkel vakuutti viikonloppuna, ettei Saksan liittovaltio lähtisi Deutschea pelastamaan. Sittemmin onkin pankissa ja pörssissä juostu sekuntikellon kanssa: jos luottamus alkaa kadota, katoavat pankilta vastapuolet. Se on aika iso juttu silloin, kun pankilla on 70 000 miljardin edestä johdannaisia. Toisaalta, viime vuosina on totuttu siihen, että poliitikot astuvat pelastusoperaatioineen kuvaan jossain vaiheessa. Nyt odotellaan, kuinka kauan kurssin annetaan laskea ennen kuin sen aika on.



Johdannaiset toimivat hyvän sään aikana



Deutschen pelastaminen saattaisi totuttuun tapaan välttää lyhyen tähtäimen taloudellisen kaaoksen, mutta se aloittaisi samalla melkoisen poliittisen mylläkän. Saksa on itse ollut merkittävä aloitteentekijä pankkiunionissa, jonka tarkoitus on välttää yhteisvastuulliset pelastustoimet ja säilyttää pankin omistajat ja alkuperäiset vastapuolet maksajina. Esimerkiksi Italialta se on evännyt mahdollisuuden pelastaa omia konkurssikypsiä pankkejaan julkisin varoin. EU:n sijoittajavastuuseen tähtäävät bail-in-säännöt astuivat voimaan alkuvuodesta.



Euroopan pankkisektorilla on laajemminkin ongelmia, joista osa on hallinnassa ja osa ei. Negatiivinen korkoympäristö heikentää koko sektorin kannattavuutta. Pankeilla on karkeasti ottaen kahdenlaisia taseongelmia: joko merkittävä määrä järjestelemättömiä luottoja perinteisessä antolainauksessa (italialaiset pankit) tai merkittäviä ja sekavia johdannaissalkkuja (Deutsche, Credit Suisse). Johdannaisriskit on toki pääasiassa netotettu. Silti niiden kautta pankilla on moniulotteisia vastapuoliriskejä, joista paraskaan analyytikko ei pääse täysin perille.



Riskien netotus toimii kirjanpidossa mainiosti silloin kun asiat ovat hyvin, mutta kun markkinapaniikki iskee, on vaikea ennustaa, kenelle jää mustapekka käteen. Johdannaisilla pystyy kohtuullisen mainiosti suojautumaan markkinariskeiltä, mutta vastapuoliriskeiltä ei. Jos ketjussa joku kaatuu ja kaikki ovat ostaneet suojauksia toisiltaan, kuka lopulta maksaa laskun?



Deutsche on pelastettu jo monesti...



Deutschen ongelmat alkoivat jo 10 vuotta sitten. Finanssikriisin aattona Euroopan suurimpiin kuuluva pankki oli maailman velkaantunein: sen sijoitukset olivat 68-kertaiset pankin tier 1 -pääomaan nähden. Deutsche selvisi täpärästi finanssikriisin myllerryksestä. Kun Yhdysvaltain liittovaltio pelasti vakuutusjätti AIG:n, Deutsche oli suurin edunsaaja. Lisäksi pankki sai merkittävää likviditeettitukea sekä Fediltä että EKP:ltä.



Deutsche oli myös merkittävä Kreikan ja muiden periferiamaiden rahoittaja. DB välttyi kuitenkin Kreikan aiheuttamilta luottotappioilta kuuluisassa velkajärjestelyssä (jota ei sellaiseksi saa sanoa), jossa pankkien Kreikka-omistukset siirrettiin markkina-arvoa korkeammilla tasoilla EKP:n taseeseen. Deutsche oli myös mukana Irlannin asuntokuplan rahoittamisessa… Mutta silloinkaan DB ei joutunut vaikeuksiin, kun Irlannin valtio sekä EU päättivät pelastaa pankit.



Mitä Deutschelle nyt tulee käymään? Veikkaisin, että jollain aikavälillä Deutschen pääosin taseen ulkopuolinen johdannaissalkku eristetään ja taataan (todennäköisesti tavalla tai toisella EKP:n toimesta), pankin muut toiminnot pilkotaan ja myydään muihin pankkeihin, tallettajat saavat pitää rahansa, mutta osa pankin velkojista jää nuolemaan näppejään.


Eli bailout tavalla, joka viime vuosina euroalueella on yleistynyt: keskuspankki astuu kehiin. Siihen ei tarvita hankalaa demokraattista päätöksentekoa, sitä ei tarvitse kutsua velkajärjestelyksi, ja Merkel voi säilyttää kasvonsa. Veronmaksajia ja tallettajia ei suoraan pistetä maksumiehiksi, näin vuosi ennen Saksan vaaleja. Tämä olisi se hallittu vaihtoehto. Ja vaihtoehtoa ilman “hallitsemisyritystä” tuskin tulee.
 
Brittipunta on edukas nyt, sitä ehtisi pelimies hankkia, tosin nousua pitää voida odottaa se 9 vuotta ainakin, mutta mahdollisuus 20% puhtaaseen voittoon on mahdollinen...
 
Netflixsistä löytyy.



http://www.episodi.fi/elokuvat/the-big-short/

Pitäisi varmaan hieman huolestua, kun huomaa jännittävänsä talousromahduksen merkit havainneiden ja sen kustannuksella rahallista hyötyä havittelevien kyynisten, numerot ihmiskohtaloiden edelle asettavien, ahneiden ja muutenkin luonteeltaan epämiellyttävien hyypiöiden puolesta. Positiiviset roolimallit ovat kuitenkin vähissä vuonna 2007 Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta vyöryneen maailmanlaajuisen laman taustoja valottavassa, aihepiiriin nähden yllättävän hauskassa draamassa The Big Short.

Yhdysvaltojen talouskasvu on elokuvan alussa pitkään perustunut siihen, että kaikki uskovat asuntojen hintojen kasvavan jatkuvasti. Näin ollen asunnon hankkimiseksi kannattaa ottaa isokin laina, koska myyntitilanteessa saa omansa ja enemmänkin takaisin. Miksipä siis ei samalla ostaisi useampaakin kämppää ihan sijoitusmielessä? Tai kerralla kunnolla kulutusluottoa asuntolainalla hankittua taloa vastaan, kun arvonnousu kuitenkin kuittaa velat ajan myötä?

Christian Balen esittämä Michael Burry käy läpi tuhansia asuntolainoja, ja huomaa kuinka ihmisillä alkaa olla yhä vaikeampi suoriutua velvoitteistaan. Koska asiapaperimarkkinoilla on mahdollista ostaa vakuuksia arvonmenetyksiä vastaan, Burry pyytää isoja pankkeja myymään itselleen sadoilla miljoonilla arvopapereita, jotka muuttuvat arvokkaiksi, jos asuntolainoihin perustuvat rahastot ja liikelaitokset romahtavat.

Helppoa rahaa vuolevat pankit solmivat Burryn kanssa hänelle lähes päin naamaa nauraen sopimuksia sadoilla miljoonilla dollareilla. Metallimusiikkia kuuntelevaa, paljain jaloin viihtyvää, epäsiististi pukeutuvaa ja siis trendikkäisiin rahapiireihin sopimatonta erakkoa eivät tahdo ymmärtää hänen työnantajansa tai asiakkaansakaan. Mutta niljakas pankkimies (Ryan Gosling) ymmärtää yskän ja tekee vedonlyönnistä omaa alaansa vastaan tuotteen, jota kauppaa sijoittajille.

Vihanhallintaongelmainen sijoittaja (Steve Carell) tiimeineen tarttuu miehen hölynpölyltä kuulostavaan tarjoukseen, ja heidän ruohonjuuritasolle jalkautuvan faktojen tarkistustyönsä myötä katsojalle avautuu tilanteen sairaus, kun maailman mahtavimman talousmahdin polttoaineiksi paljastuvat typeryys, välinpitämättömyys, ahneus ja häikäilemättömyys.

The Big Short on valtavan pitkä ja sisällöltään kylmäävä, mutta lähinnä Will Ferrell -komedioista tunnettu Adam McKay pitää sen pyörät pyörimässä tekemällä järkyttävästä huvittavaa ja kamalalla tavalla kutkuttavaa. Kun korttitalo ei paljastu pelkästään tyhjän päälle rakennetulta vaan jopa suoralla korruptiolla kasaan liimatulta, katsoja jo jännittää kaiken tuhoutumista veikanneiden puolesta pankkien pitäessä kulisseja väkisin pystyssä.

Sen sijaan, että alalla toimivat päähenkilöt selostaisivat monimutkaisia talouskuvioita elokuvan kontekstissa, McKay pysäyttää kerronnan ja pistää julkkikset konkretisoimaan termistöä. Vieraannuttava tehokeino toimii yllättävän hyvin. Sen sijaan keinottelijoita inhimillistävät henkilökohtaiset tarinat tuntuvat lähes päälleliimatuilta.
 
Back
Top