TBman

Respected Leader
En bongannut tähän aiheeseen passelia ketjua, niin tällaisen sitten perustin.

Haluatko kertoa mitä tiedät/teet pörssissä, tässä on siihen paikka. "Sisäpiirin" tietoa vaikkapa valmistajan erityisyydestä ja erinomaisuudesta, tai vaikkapa valmistajan erittäin suuresta osaamattomuudesta. Tuo pointtisi esiin ja me muut sitten juttua taivastellaan sekä kehutaan toistemme sijoitusten / haamusalkkujen erinomaisuutta!!! (tai nauretaan kahveet näppikksille) :)

Minun 5 cent/item on tässä:

NOKIA: osakkeet hommattu herranen aika sitten ja kun olisi pitänyt myydä 2007 niin olin niin duunissa, etten muistanut koko asiaa :D
SAMPO: osakkeet hommattu jo hirmuinen aika sitten, pankkiirimme sai kerättyä osingot mitä kuului tulla 2003 mennessä, kun koko osakekirjanippu oli unohtunut vaatekaappiin ja vein ne sitten pankkiin arveluna, että "hävitetäänkö nämä miten" :D
FORTUM: osakkeet hankittu muistaakseni jo 1990 luvulla, en vaan muista million
NESTE: isäni hankkimia osakkeita joskus, en edes tiedä milloin ja vaarilta kun kysyin asiasta, niin tokaisi vaan "pidä ne nyt tiukasti pankissasi ja sano muksuilles, etteivät myy niitä koskaan" siis todellinen holdariosake :D
KONE: isäni hankinta, ilmeisesti 1979 luvulla??? Ei mitään käsitystä milloin äijä on nuo hommannut!
YIT: 1990 alkuvuosien taloupaineissa taistelleen yhtiön hankintaa, tarkoituksena oli "jotain, en muista mitä"
CRAMO: 2012 romahdus... Järjetön hankkeeni (kuten useat muutkin)
STATOIL: mutsin hankinta, äiti on tehnyt tällaisen hankinnan joskus, mutta tyypillinen äitini sijoitus, aina tulee rahaa. :)
KESKO: osakkeet hommattu 1990 luvun loppupuolella, en käsitä mikä oli mielessäni silloin, vissiin raha???
LOCKHEED MARTIN: äitee asialla, en tiedä edes milloin, tai miten hän tämän on hoidellut, ei ollu internettiä vielä silloin 1970 luvulla käytössä
NORTHOP: ks yllä.. On se mutsi kyllä kova...
CATERPILLAR: 1991 hankittuja osakkeita, onneksi ostin ne palkkatililtä taaloina, joten arvo lie noussut ja laskenut jotenkin, ei ole koskaan jaksanut edes kiinnostaa, mutta osinkoa on tullut joka vuosi
TOYOTA: useampi lava-auto ollut täältä, hyviä ovat olleet, myös osakkeita, äidin tekosia.


Eli mitä ajattelen hankkia jatkossa:
Sijoitusasuntoja vielä hieman lisää. (ei suomeen)
sijoitusyksiöitä 2 kpl, suomeen (ehkä Mikkeli, Kouvola, Kerava, Järvenpää, Pori, Helsinki akselilla)
Konevuokrausyhtiötä hieman lisää ja kilpailevaa toimintaa.
Sonera, Elisa

Ja rahamäärä jota käytän tällaiseen seuraavien vuosien aikana :
osakkeet: 7000 E, asunnot 170000 E omaa rahaa, ilman velkavipuloita.

haukkukaa paskaksi, tai kehukaa hyväksi, kaikki kommentit tervetulleita.

JA AINA HYVÄT VIHJEET OVAT TERVETULLEITA! :)
 
Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta ei helppoa. Warren Buffettin luotsaama sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on lausunut julki omat kriteerinsä potentiaalisille yritysostokohteille. Nämä tuntomerkit löytyvät avoimesti lueteltuina yhtiön vuosikertomuksen liitetiedoista.

Listasin tähän merkintään maailmankuulun sijoittajan suosimat ajattomat sijoituskriteerit. Lisäksi sovelsin näitä periaatteita Helsingin pörssin viitekehyksessä kartoittaakseni kiinnostavia yhtiöitä Omahan oraakkelin filosofian valossa. Mitkä yhtiöt päätyivät Buffettin teoreettiselle ostoslistalle Suomesta?

Berkshire Hathawayn minimikriteerit potentiaaliselle ostokohteelle ovat seuraavat:
a)
Yhtiön täytyy olla riittävän suuri kokoluokaltaan. Käytännössä yhtiöllä tulee olla todisteellisesti vähintään 75 miljoonan dollarin liikevoitto. Kriteeri on ehdoton siltä osin, että kannattavuuden tulee olla jo osoitettua: ei siis riitä, että tulospotentiaali löytyy yritysjohdon esityskalvoilta tulevaisuuden suunnitelmista. Buffettin mukaan yhtiön kokoluokasta on mahdollista joustaa sillä poikkeuksella, jos ostettava liiketoiminta istuu suoralta kädeltä johonkin jo Berkshiren portfoliossa entuudestaan olemassa olevaan yhtiöön.

b) Ostettavalla liiketoiminnalla täytyy olla todisteellinen kyky tuottaa tulosta kaikissa suhdannevaiheissa – ei siis riitä, että yhtiön tulos nousee pinnalle vain hyvinä vuosina. Buffett suhtautuu erityisen kriittisesti poikkeuksellisen lupaavilta näyttäviin tulevaisuutta koskeviin kasvuennusteisiin, yritysjohdon ylitsepursuavaan itseluottamukseen ja käänneyhtiön statuksen tavoitteluun.

c) Ostettavalla liiketoiminnalla täytyy olla jo osoitettu kyky tuottaa korkeita oman pääoman tuottoja vain vähäisellä tai olemattomalla velkataakalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön hyvä kannattavuus ei saa perustua ylivelkaantumiseen ja korkealla rahoitusriskillä toimimiseen.

d) Ostokohteella täytyy olla osaava, motivoitunut ja osakkeenomistajien intressiä edistävä yritysjohto. Vaatimus kuulostaa luonnolliselta siksi, että Berkshire Hathawayllä ei yksinkertaisesti ole tarjota uutta yritysjohtoa jokaiselle ostokohteelleen.

e) Ostettavan liiketoiminnan täytyy olla ansaintalogiikaltaan selkeää ja muutoinkin ymmärrettävää. Buffettin mielestä liian monimutkaiset ja huomattavan paljon uutta teknologiaa sisältävät toimintamallit eivät ole kiinnostavia, koska hän ei kykene arvioimaan riittävällä tarkkuudella uusien alojen tulevaa ansaintalogiikkaa ja kestävää tuloksentekopotentiaalia.

f) Yhtiöllä ja sen osakekannalla täytyy olla järkevä ostohinta. Hyväkään yhtiö ei ole automaattisesti hyvä sijoitus, jos osakkeen arvostustaso on ostohetkellä auttamattoman korkea.

Buffettin potentiaalisten suomalaisten ostokohteiden kartoittaminen on yksinkertaisinta aloittaa kiistattomimmasta kriteeristä eli absoluuttisen liikevoiton vähimmäistasosta (75 mUSD eli 58 mEUR). On sanomattakin selvää, että kansanosakkeista esimerkiksi Nokia, Outokumpu ja Talvivaara kelpaavat Buffettin tarkastelussa ainoastaan takansytykkeiksi. Yhtiöt tekevät tuntuvaa tappiota, eikä kukaan kolmikosta uskalla maksaa osinkoa edes kassasta tai ottamalla velkaa.

Edellä mainittu kolmikko pois lukien OMXH:n suuret yhtiöt täyttävät liikevoiton kokoluokan kriteerin varsin hyvin. Lisäksi keskisuurista pörssiyhtiöistä esimerkiksi Cramo, Ramirent, Sponda ja Tikkurila yltävät riittävään liiketoiminnan kokoluokkaan.

Jyvät alkavat kuitenkin erottua akanoista jo varhaisessa vaiheessa siirryttäessä toiseen kriteeriin eli todisteelliseen kykyyn tuottaa tulosta koko taloussuhdanteen yli. Esimerkiksi Cramo teki tappiota vuosina 2009 ja 2010, minkä lisäksi yhtiön oman pääoman tuotto on edelleen yksinumeroinen. Vastaavasti Ramirentin oman pääoman tuotto jäi vuosina 2009 ja 2010 alle 5 prosentin tasoon, mitä voidaan pitää korkeintaan välttävänä suorituksena. Myös Spondan kohdalla tilikauden 2009 tappio on punainen vaate Buffettin näköaistille.

Kolmas ostokriteeri eli korkea oman pääoman tuottokyky ilman suurta velkataakkaa on tulkittavissa vaatimukseksi selvästi kaksinumeroisesta ROE:sta suhdanteen yli. Suoritin tältä osin tarkastelua viimeisten viiden tilikauden ajalta. Oman pääoman tuottoriman alittavat esimerkiksi Amer Sports, Cargotec, Citycon, Huhtamäki, Kemira, Kesko, Neste Oil, Sanoma, Stockmann, Stora Enso ja UPM-Kymmene.

Jäljellä jäävissä yhtiöissä Fiskarsin, Fortumin ja TeliaSoneran omistajarakenteet estävät Buffettin mahdolliset ostoaikeet. Vähiin käyvällä ostokandidaattien listalla Tieto toimii todennäköisesti liian teknologiaorientoituneella toimialalla Buffettiin makuun, joskin Berkshire Hathaway on viime aikonut hankkinut merkittäviä määriä IBM:n osakkeita salkkuunsa.

Ostokriteerien listan loppuosa vaatii hienoista tulkintaa laadullisten tekijöiden osalta. Esimerkiksi yritysjohdon kyvykkyys ja liiketoiminta-alueiden kiinnostavuus riippuvat sijoittajan omista mieltymyksistä ja tulkinnoista. Henkilökohtaisesti päästän Buffettin laatimasta suodattimesta läpi viisi kotimaista pörssiyhtiötä, jotka ovat seuraavat:

Kone, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 821 mEUR. Yhtiö on kasvollisesti omistettu, minkä lisäksi osakkeenomistajat ovat nauttineet selvästi kasvavasta osinkovirrasta viime vuosina. Viimeisten viiden vuoden aikana Koneen oman pääoman tuotto on säilynyt ilmiömäisen korkealla tasolla 32,4 ja 46,8 prosentin välissä. Kaiken kukkuraksi yhtiöllä ei ole lainkaan korollista nettovelkaa, vaan lähes 800 mEUR nettokassa tilikauden 2013 alussa. Lisäksi konsernilla on päivänselvä kasvunäkymä Aasiassa vuosiksi eteenpäin.

Konecranes, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 138 mEUR. On huomionarvoista, että yhtiön oman pääoman tuotto on pysynyt viimeisten viiden tilikauden aikana poikkeuksetta yli 16 prosentin tasolla. Osaltaan Konecranesin laadusta viestii lisäksi oman pääoman tuoton viiden tilikauden keskiarvo, joka yltää tasolle 24,6 prosenttia. Omistaja-arvon kasvattamiseen suuntautuvaa fokusta korostaa myös se tosiasia, että Konecranes ei ole kahdesta Eurooppaa viimeisten neljän vuoden aikana kohdanneesta taantumasta huolimatta laskenut kertaakaan osakekohtaista osinkoaan vuoden 2008 jälkeen.

Tikkurila, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 74 mEUR. Yhtiöllä on vahva markkina-asema Pohjoismaissa ja Venäjällä, mikä on konkretisoitunut liikevoiton asteittaisena kasvuna viimeisten neljän tilikauden aikana. Tikkurila kykenee generoimaan omalle pääomalleen keskimäärin selvästi yli 20 prosentin tuottoja. Lisäksi Tikkurila on kasvollisesti omistettu ja osingonmaksukyvyltään erinomainen yhtiö, jonka vuotuinen investointitarve on toistaiseksi kovin maltillinen. Tämä mahdollistaa osingonjakosuhteen säilyttämisen korkeana.

Nokian Renkaat, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 415 mEUR. Konserni toimii Tikkurilan tavoin markkinajohtajana Pohjoismaissa ja Venäjällä. Konsernin tase on tilikauden 2013 alussa nettovelaton, minkä lisäksi erityisen positiivista on yhtiön kyky tuottaa yli 25 prosentin oman pääoman tuottoa jopa päättyneellä tilikaudella, jonka aikana autojen kysyntä suorastaan romahti kaikkialla Euroopassa.

Sampo, jonka liikevoitto tilikaudella 2012 oli yhteensä 1616 mEUR. Finanssikonserni on kasvollisesti omistettu ja omilla toimialoillaan Pohjoismaiden markkinajohtaja. Sampo on kyennyt kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan jokaisena vuonna konsernijohtaja Stadighin valtakaudella. Sampo-konsernin ydinliiketoiminta eli vakuuttaminen on myös lähellä Warren Buffettin sydäntä, sillä Berkshire Hathawayn kruununjalokivi GEICO harjoittaa pitkälti vastaavanlaista vakuutusliiketoimintaa USA:ssa. Myös Sampo-konsernin osakkuusyhtiö Nordea muistuttaa huomattavan paljon Berkshire Hathawayn osittain omistamaa kalifornialaispankki Wells Fargoa.

Tarkastelussa on kenties tilaa vielä varovaiselle spekulaatiolle. Jos yhtiön liikevoiton suuruusluokasta annetaan hieman periksi, päätyisivät ostokohteiden listaukseen myös Vacon (liikevoitto vuonna 2012 yhteensä 36 mEUR), Olvi (liikevoitto vuonna 2012 yhteensä 31 mEUR) ja Vaisala (liikevoitto vuonna 2012 yhteensä 30 mEUR).

Lopulta suurin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin siihen, miksi Warren Buffett ei ole toistaiseksi ostanut edellä listaamiani kotimaisia pörssiyhtiöitä. Liittyisikö oikea vastaus Buffettin viimeiseen ostokriteeriin eli mainittujen yhtiöiden nykyisiin arvostustasoihin?
 
Globaali indeksirahasto kohtuullisilla kuluilla ja kuukausittaisella säästöerällä. Minä olen siis mummosijoittaja :D
 
Makrotalous on maailmassa ml Suomi sillä tolalla että sijoitan tätänykyä säilykkeisiin ja rynkynpateihin.
 
ETF indeksirahastoja kuukausisäästäen sisään on oma normaaliosakesäästämiseni kaava. Joskus pitänyt aikahajautettua suoraa osakesalkkua mutta vaikea kerätä niin paljon tietoa että siinä onnistuisi stock pickingissä edes kohtalaisesti. Minifutuureilla olen ottanut joskus rankasti vivutettua näkemystä ja joskus ottanut huikeita nousuja mutta myös turpaani oikein kunnolla ja kovaa sitten että paloi säästöjä pidemmältäkin aikaväliltä. Raaka-aine minifuutureja kanssa joskus hankkinut, helpompaa omistaa kultaa tai öljyä numeroina kuin fyysisenä kellarissa. Toki pieni fyysinen kulta-omistus perittynä, sen verran kultana että tarvittaessa saa kriisin hetkellä perheelle autoon täyden tankin ja purkin nötköttiä vaikka ei bensa-asemat & ruokakaupat enää toimisikaan. :)
 
ETF indeksirahastoja kuukausisäästäen sisään on oma normaaliosakesäästämiseni kaava. Joskus pitänyt aikahajautettua suoraa osakesalkkua mutta vaikea kerätä niin paljon tietoa että siinä onnistuisi stock pickingissä edes kohtalaisesti. Minifutuureilla olen ottanut joskus rankasti vivutettua näkemystä ja joskus ottanut huikeita nousuja mutta myös turpaani oikein kunnolla ja kovaa sitten että paloi säästöjä pidemmältäkin aikaväliltä. Raaka-aine minifuutureja kanssa joskus hankkinut, helpompaa omistaa kultaa tai öljyä numeroina kuin fyysisenä kellarissa. Toki pieni fyysinen kulta-omistus perittynä, sen verran kultana että tarvittaessa saa kriisin hetkellä perheelle autoon täyden tankin ja purkin nötköttiä vaikka ei bensa-asemat & ruokakaupat enää toimisikaan. :)

Joo, tuo kulta jäi minulta pois, isä on ostanut joskus sellaisen levyn kultaa, joka on puurasiassa, samettiverhotussa ja vielä kunnon suojamuovissa sitten siellä... Noh, se on siellä pankissa, että jos äkkikriisi iskee, niin valtion karvainen ja luiseva käsihän se sieltä vie sitten, mutta jos se on alkupanokseni itsenäisyytemme eteen, niin ei se ole minun mielestäni siitä kilosta kiinni, viekööt! :D
 
Kehottaisin tuottavaan JA eettiseen sijoittamiseen. Paskafirmoja tai heidän johtohenkilökuntaa ei saa tukea rahoillaan, vaan jokaisen pitää osaltaan syöstä heidät pörssistä. Musta lista yksilöiden nimistä. Tähän maahan tarvitaan taho joka arvioisi ja listaisi eri yritysten eettisyyden, mitä se nyt sitten tarkoittaisikaan (toteutuneet ympäristöarvot, työntekijöiden kohtelu, palkkataso, kotimaisuusaste...). Eettisyysindeksi?

Valio investoi hiljattain Venäjälle. Että se mielessä sopii tukea sitä lafkaa.

Muistaako joku kun Fazer vähän yritti koukuttaa ilmaistyövoimaa itselleen? Vaihdoin toiseen suklaaseen ja leipään.

Tämän toiminnan eettisyyden näkyvyyden puuttumisen (=sokean voitonteon kulttuurin) takia osasta nuorista varmaan kasvaa erittäin yhteiskuntavastaisia ja erittäin kapitalismivastaisia. Kasvualustaa vihreille, vasureille ym. anarkisteille.
 
Itse pitäisin tärkeimpänä miettiä mikä on:
A) Sijoittamisen ja säästämisen tavoitteena.
- esim. itselleni se on ollut taloudellinen riippumattomuus.
Kun on asettanut itselleen tavoitteen on jo helpompaa luoda oma näkemys
B) Sijoitusohjelmasta (strategiasta) omien resurssiensa ja näkemystensä mukaan.
- mitä ja miten sijoittaa sekä kasvattaa pääomaa.
- miten voisi edistyä muissakin tavoitteissa
Ja kolmanneksi voi
C) Laatia jonkinlainen aikataulu tavoitteiden toteuttamiselle.
- välitavoitteet 5, 10, 15, 20, jne. vuosien päähän.
- millä tasolla pitää edetä sijoituksiensa suhteen em. aikataulussa.
- ja, koska viimeistään tulee saavuttaa asettamansa lopullinen tavoitetila.
D) Miten elää ja toimia saavuttaessaan tavoitteensa
- jatkaako ahneuksissaan omaisuuden keräämistä vaikkei siihen olisi erityistä tarvettakaan. (kun sijoitusten, eläkkeiden jne. tuotot kattaa/turvaa oman kulutuksen loppuelämän ajaksi)
- haluaako irtaantua esimerkiksi varsinaisesta työstä ja vastuusta jne.
- kykeneekö olemaan onnellinen ja tyytymään tavoitteidensa täyttymiseen.
- mahdollisesti kykenee osin jopa luopumaan saavuttamistaan.
E) Mitä jos ei pääsekään tavoitteisiinsa?
- onko mahdollista hyväksyä tilanne ja tyytyä hieman vähempään?
- sekin on mielestäni yksi hyvä ajatus ettei sijoita mihinkään vaan tuhlaa sen minkä kykenee.

Eikä kaikkien sijoitusten tarvitse olla suoraan taloudellisia instrumentteja, siis osakkeita, rahastoja jne.
Suosittelen sijoittamaan myös jatkuvaan opiskeluun ja omaan monipuoliseen osaamiseen sekä harrastuksiin, terveyteen jne. Ennen kaikkea kannattaa sijoittaa läheisiin ihmisiin, omaan perheeseen ja ystäviin.
- kaikki em. voivat mainiosti olla rinnakkaisina sijoituskohteina.

Varsinaiseen, kohdan B mukaiseen, sijoittamiseen suosittelen pitkänteistä ja säännöllistä säästämistä. Warren Buffett'in ohjeita voi mainiosti (soveltaen) noudattaa. Pitkässä juoksussa pärjää sijoittamalla kannattaviin (=osinkoa jakaviin) sekä omalla toimialallaan menestyviin/johtaviin yrityksiin. Kannattaa myös hajottaa sijoituksiaan eri toimialoille, ulkomaisiin yhtiöihin jne. Jokaisella sijoitukselle on hyvä laatia aikataulutetut tavoitetasot (osakkeen arvonnousu, osinkojen määrä jne.) joiden perusteella voi päättää ostoista ja myynneistä. Sijoitussalkussa on hyvä olla myös käteistä/valuuttaa ostoja varten. Jo muutaman sadantuhannen sijoituksilla alkaa saada tarjouksia sijoitusammattilaisilta. Niitä kannattaa harkita. Isommat sijoitukset on syytä hoitaa luotettavan ammattilaisen avustuksella/yhteistyöllä. Sitäkin voi miettiä onko Suomi ainoa paikka sijoituksille ja ns. vakinaiseen asumiseen.

Hajautus on myös sitä ettei kaikkea sijoiteta arvopapereihin. Esimerkiksi rakennusmaa, metsäsijoitus jne. voi olla varsin hyvä vaihtoehto. Muutkin kiinteistöt saattavat olla kelpo kohteita. Jos niiden päälle ymmärtää. Eikä pelkästään Suomessa. Hyviä kohteita voi katsella myös ulkomailta.
 
Kehottaisin tuottavaan JA eettiseen sijoittamiseen. Paskafirmoja tai heidän johtohenkilökuntaa ei saa tukea rahoillaan, vaan jokaisen pitää osaltaan syöstä heidät pörssistä. Musta lista yksilöiden nimistä. Tähän maahan tarvitaan taho joka arvioisi ja listaisi eri yritysten eettisyyden, mitä se nyt sitten tarkoittaisikaan (toteutuneet ympäristöarvot, työntekijöiden kohtelu, palkkataso, kotimaisuusaste...). Eettisyysindeksi?

Valio investoi hiljattain Venäjälle. Että se mielessä sopii tukea sitä lafkaa.

Muistaako joku kun Fazer vähän yritti koukuttaa ilmaistyövoimaa itselleen? Vaihdoin toiseen suklaaseen ja leipään.

Tämän toiminnan eettisyyden näkyvyyden puuttumisen (=sokean voitonteon kulttuurin) takia osasta nuorista varmaan kasvaa erittäin yhteiskuntavastaisia ja erittäin kapitalismivastaisia. Kasvualustaa vihreille, vasureille ym. anarkisteille.

Jokainen saa vapaasti valita sijoittaako omien eettisten näkemystensä mukaan tai taloudellisin perustein. Kaiken lisäksi meillä jokaisella on omat käsityksemme ns. eettisistä asioista.

Voin sanoa että yleisesti ottaen kavahdan sijoittamasta mihinkään jota perusteellaan ns. eettisillä syillä.

Toisekseen en ole innostunut sijoittamaan valtion/yhteiskunnan ylläpitämään liiketoimintaan. Monestakin syystä.
Kartan myös sijoituksia Venäjälle. Nykyinen tilanne siellä ei ole kestävä. Yleisellä tasolla ei kiinnosta olla minkäänlaisessa tekemisessä roistovaltion kanssa, joka kaiken lisäksi on konkreettisensa uhkana Suomelle.
 
Katsotaas... Arvometallit ostetaan aina, AINA, fyysisessä muodossa. Tiedoksi @MeriTJ .

1axg4y.jpg

Mitä tulee sijoituskohteisiin, niin olen aika lailla samaa mieltä Suomesta kuin @Creidiki , tosin osin eri syistä. Nyt ei ole mitenkään hyvä aika tehdä suuria investointeja Suomeen, vaikka en kehota myymäänkään (pl. sijoitusasunto Lappeenrannassa). Suomen taloudelliset ja ennen kaikkea geopoliittiset näkymät ovat varsin epävarmat. Katsotaan tilannetta 10 vuoden kuluttua uudestaan. In the meantime taskussa polttelevat rahat kannattaa pistää kiinni ulkomaisiin osakkeisiin ja/tai ETF:iin, mieluusti ulkomaisen brokerin kautta.

Jos kuitenkin haluaa sijoittaa kotimaisiin kohteisiin, pitää hakea korkeaa tuottoa. S-Ryhmän osuusmaksut on yksi hyväksi havaittu kohde.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset...skikka-nain-s-ryhma-maksaa-korkoa/20157527/12
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=143845&start=1770&tstart=0

Kehottaisin tuottavaan JA eettiseen sijoittamiseen. Paskafirmoja tai heidän johtohenkilökuntaa ei saa tukea rahoillaan, vaan jokaisen pitää osaltaan syöstä heidät pörssistä. Musta lista yksilöiden nimistä. Tähän maahan tarvitaan taho joka arvioisi ja listaisi eri yritysten eettisyyden, mitä se nyt sitten tarkoittaisikaan (toteutuneet ympäristöarvot, työntekijöiden kohtelu, palkkataso, kotimaisuusaste...). Eettisyysindeksi?

Eettisyys? Mitä se on, voiko sitä syödä? Enkö saakaan laittaa rahojani Lockheed Martiniin, vaikka tiedän F-35:n olevan seuraava hävittäjämme?

haukkukaa paskaksi, tai kehukaa hyväksi, kaikki kommentit tervetulleita.

Lääkealan yhtiöt loistavat poissaolollaan. Kuitenkin lääkkeet ovat siellä loppupäässä, mistä ihmiset tinkivät. Me emme ole ainakaan tervehtymässä ihan lähiaikoina, eikä medikalisaatio ole loppumassa...
 
Hajautus on myös sitä ettei kaikkea sijoiteta arvopapereihin. Esimerkiksi rakennusmaa, metsäsijoitus jne. voi olla varsin hyvä vaihtoehto. Muutkin kiinteistöt saattavat olla kelpo kohteita. Jos niiden päälle ymmärtää. Eikä pelkästään Suomessa. Hyviä kohteita voi katsella myös ulkomailta.

Korostaisin tuota "jos niiden päälle ymmärtää". Eikä ainoastaan kiinteistöjen yleensä, vaan myös paikallisen oikeusjärjestelmän ja kulttuurin tuntemus on ehdoton edellytys tuonkaltaisissa sijoituksissa. Suomi on vielä aika lintukoto verrattuna Eurooppaan. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin törmää jo vuokrasääntelyn kaltaisiin omituisuuksiin, ja Ranskassa anarkistit voivat tehdä about mitä hyvänsä.

http://hommaforum.org/index.php?topic=85070.0
http://www.taloussanomat.fi/asumine...ly-pahentaa-ruotsin-asuntopulaa/201411977/310

Lisäksi mitä kauempana kiinteistö on, sitä kalliimpaa siitä huolehtiminen yleensä on. Oli kyse sitten metsästä, asunnosta tai juurikin siitä rakennusmaasta. Lähtö tuhansien kilometrien päähän järjestelemään käytännön asioita - tai asiamiehen käyttö - syö äkkiä sievoisen loven tuottoihin, jos kyseessä ei ole mikään miljoonasijoitus.
 
Nyt ei ole mitenkään hyvä aika tehdä suuria investointeja Suomeen,

En ole maailmanlopun Matti mutta globaalin velan suhde globaaliin bruttokansantuotteeseen saa kylmän hien pintaan ja pelkästään Deutsche Bankin tase laittaa kylmähermoisimmankin miehen löysäämään kravatin solmua.

Kakki osuu tuulettimeen lähiaikoina eikä roiskeet jakaudu tasaisesti.
 
Korostaisin tuota "jos niiden päälle ymmärtää". Eikä ainoastaan kiinteistöjen yleensä, vaan myös paikallisen oikeusjärjestelmän ja kulttuurin tuntemus on ehdoton edellytys tuonkaltaisissa sijoituksissa. Suomi on vielä aika lintukoto verrattuna Eurooppaan. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin törmää jo vuokrasääntelyn kaltaisiin omituisuuksiin, ja Ranskassa anarkistit voivat tehdä about mitä hyvänsä.

http://hommaforum.org/index.php?topic=85070.0
http://www.taloussanomat.fi/asumine...ly-pahentaa-ruotsin-asuntopulaa/201411977/310

Lisäksi mitä kauempana kiinteistö on, sitä kalliimpaa siitä huolehtiminen yleensä on. Oli kyse sitten metsästä, asunnosta tai juurikin siitä rakennusmaasta. Lähtö tuhansien kilometrien päähän järjestelemään käytännön asioita - tai asiamiehen käyttö - syö äkkiä sievoisen loven tuottoihin, jos kyseessä ei ole mikään miljoonasijoitus.

Juuri näin ajattelin..

Kiinteistöihin sijoittava joutuu tekemään itse selvittelemään monenlaisia asioita..eikä siihen ole aina saatavilla samalla tavalla ammattiosaajien apua kuin osakkeiden kohdalla.

- kiinteistö on sijoitus jota on vaikea siirtää muualle ja esimerkiksi verottaja tietää tämän hyvin.
- kiinteistövero syö aika paljon tuottoja, vaikka sen saisikin sälytettyä vuokralleottajan kuluksi.
- valtio ojentaa ahneen kätensä myös vuokratuottoihin, joilla pitää kattaa kaikenlaista muutakin kiinteistön ylläpitoa. (ymmärrän toki että kuluja voi vähentää verotuksessa, mutta siitä huolimatta tahtoo kertyä kulua tortapotorta)
- laskevissa trendeissä kiinteistön myynti saattaa pitkittyä (vrt. osakkeet)
- varsinkin vanhoissa kiinteistöissä voi tulla yllättäviä remontteja, uusissa taas rakennusvirheitä. Näiden selvittäminen vaatii kiinteistön omistajalta tietoa ja osaamista jne.
- myös kiinteistön sijainnin arviointi ja siihen pohjautuva hintakehitys vaatii osaamista ja tietoa paikallisista markkinoista
- joskus voi syntyä ongelmia myös vuokralaisten toimesta tai sitten ei löydy vuokralleottajaa asiallisella hinnalla.

Mutta kyllähän kiinteistöillä tienaa ja saa arvonnousua..mutta kuten sanottu osaamisen merkitys on niiden kohdalla aika suuri. Mutta saa vapaasti olla toista mieltä..

Metsien osalta asia ei ole ihan niin tarkkaa kuin sijoituskiinteistöllä. Vaikka sielläkin verottaja on joka käänteessä ottamassa osuuttaan..Itse asun maalla ja harrastan metsästystä joten siksi on aika luontevaa omistaa jonkin verran metsiä ja maita. Metsissä on usein kysymys kymmenien vuosien ja käytännössä yli sukupolvien menevästä sijoituksesta. Erilaiset tontit ja tonttimaat kulkevat siinä sivussa. Hankinnat tehdään enimmäkseen naapurien tai kyläläisten kuolinpesistä ja yleensä asialliseen sekä muutenkin sopivaan markkinahintaan.
 
Vähiin käyvällä ostokandidaattien listalla Tieto toimii todennäköisesti liian teknologiaorientoituneella toimialalla Buffettiin makuun, joskin Berkshire Hathaway on viime aikonut hankkinut merkittäviä määriä IBM:n osakkeita salkkuunsa.
Eihän tuossa sanottu ongelmaksi firman toimintaa teknologisella alalla. Vaan se, jos ansaintalogiikka nojaa liikaa uuteen teknologiaan tai on muuten epämääräinen. Tiedon ansaintalogiikka on mitä selkein ja vanhanaikaisin: asiakkaat maksavat tehdystä työstä. Joten ota se vaan mukaan tarkasteluun.
 
Aiemmasta sijoitushistoriastani (hajautusta perusteollisuuden, isojen teknojen ja rahastojen kesken) poiketen keskitin lähes kaikki varat Bittiumiin vajaat vuosi sitten.
Syyt:
1) Firma operoi kehityksen kärjessä kolmella Megatrendi-alalla: Internet of Things, Tietoturvallinen mobiililiikenne sekä viranomaisten (poliisi, asevoimat) taktiset tiedonsiirtoratkaisut. Kaikilla alueilla Bittiumilla on hyviä tuotteita sekä essentiaalipatentteja.
2) Firmalla on likvidiä kassaa kuin kroisoksella eli noin 3-4€/osake hinnan ollessa noin 7€
3) Firma on osallisena todella rahakkaissa kilpailutuksissa (MEXSAT, ESSOR, FIRSTNET) yhdessä suurten yhteistyökumppanien kanssa (Harris).
4) Varma liikevaihto yhteistyöstä PV:n kanssa M18-viestijärjestelmän tuottamisessa.

Tämän lapun kanssa saattaa todenteolla rikastua parin vuoden kuluessa.
 
Back
Top