Perheet
Kaksi + yksi = neljä
Kirjailija, kulttuurivieras Kaj Korkea-aho ajatteli pitkään, ettei voi koskaan tulla isäksi. Enää hän ei halua, että yksikään homomies ajattelee niin. Hänellä on lapsi, jolla on kaksi isää ja yksi äiti.
21.4. 7:40
Teksti
ia Parkkinen
Kuvat:Tiina Jutila
Kirjailija
Kaj Korkea-aholla ja hänen aviomiehellään oli haave. He halusivat vanhemmiksi ja saada lapsen.
Piti vain löytää sopiva äiti. Seurasi lähes neljäkymmentä tapaamista, joilla pariskunta kävi läpi 26 äitiehdokasta.
Oli kävelyitä, päivällisiä, teehetkiä ja tapaamisia Stockan kellon alla. Korkea-aho kutsuu niitä romanttisten deittien ja asuntonäyttelyiden sekoitukseksi.
Niillä yritettiin muun muassa selvittää, miten kemiat toimivat, voiko äitiehdokkaaseen luottaa, katsooko hän puhuessa silmiin.
Karisma tai pilke silmäkulmassa sai ajattelemaan, että tämä voisi olla se oikea
Sijaissynnytys eli kohdunvuokraus on Suomessa laitonta ja adoptiolapsen saaminen epätodennäköistä. Niinpä miesparin ainoa vaihtoehto oli kumppanuusvanhemmuus. Se tarkoittaa vanhemmuuden jakamista ilman rakkaussuhdetta.
Joidenkin naisten kanssa synkkasi jo ensimmäisillä treffeillä ennen kuin oli lausuttu sanaakaan.
– Se oli jotain karismaa tai pilkettä silmäkulmassa, joka sai ajattelemaan, että tämä voisi olla se oikea.
0:01
-0:20
Kaj Korkea-aho on palkittu suomenruotsalainen kirjailija, jonka uusin teos Äitiä etsimässä, kuvaa miesparin matkaa isiksi.
Toisista naisista tiesi jo parissa tunnissa, että yhteinen lapsi on mahdoton ajatus: Oli hauska tavata, mutta ei kiitos.
Kokemuksesta syntyi
Äitiä etsimässä -niminen kirja, jota muun muassa
Helsingin Sanomat kutsui yhdeksi tämän vuoden parhaista.
Mistä tietää, kuka on hyvä äiti?
Treffeillä Korkea-aho ja hänen puolisonsa
Niko Uusi-Simola esittivät naisille konkreettisia ja suoria kysymyksiä: oletko terve? Onko suvussasi sairauksia ja onko taloutesi kunnossa?
– Ei ollut mitään ohjekirjaa siitä, mitä piti etsiä. Tiesimme, että jos saamme yhdessä lapsen, joudumme tulemaan äidin kanssa toimeen ainakin 18 vuotta, Korkea-aho sanoo.
Äidin etsintä muutti minut jollain tavalla konservatiivisemmaksi
Moni äitikandidaatti oli sympaattinen mutta liian vanha. Useat lähenivät 40 vuotta. Korkea-aho ja hänen miehensä halusivat useita lapsia, joten joukosta karsiutuivat ne naiset, joilla ikä tuli vastaan.
Yksi ehdokkaista eli polyamorisessa suhteessa ja sekin muodostui esteeksi. Elämäntapa oli liian kaukana miesparin arjesta.
– Äidin etsintä muutti minut jollain tavalla konservatiivisemmaksi. Minulla ei ole mitään polyamorisuutta vastaan, mutta etsin järjestystä ja halusin minimoida riskit, Korkea-aho sanoo.
Valtaosa Korkea-ahoon ja Uusi-Simolaan yhteydessä olleista naisista oli yksin eläviä tai juuri parisuhteensa päättäneitä heteronaisia.
Kumppanuusvanhemmuudessa on Kaj Korkea-ahon mielestä paljon hyviä puolia: on enemmän rakkautta, resursseja ja vanhemmilla myös omaa aikaa. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Joukossa oli myös parisuhteessa eläviä naisia, joiden mies ei halunnut lasta.
– He eivät etsineet miestä tai miesparia, koska olisivat halunneet juuri tämän perhemuodon, vaan koska halusivat lapsen, eikä muita vaihtoehtoja ollut.
Jäi kolme kriteeriä ja pettymys
Oli kolme kriteeriä, joista Korkea-aho ja Uusi-Simola eivät halunneet tinkiä. He halusivat jakaa vanhemmuuden äidin kanssa tasan fifty-fifty niin, että lapsi on molemmissa kodeissa saman verran. Äidin piti asua Helsingin seudulla ja lapsen piti käydä aikanaan ruotsinkielistä koulua.
Ruotsinkielinen Korkea-aho halusi, että lapsesta tulee kaksikielinen. Myös puolisolle asia oli tärkeä.
Tunsin kuuluvani sekä kieli- että seksuaalivähemmistöön ja ne molemmat olivat meitä vastaan
Pisimmälle suunnitelmissa edettiin naisen kanssa, jota Korkea-aho kutsuu Sinnaksi. Se ei ole naisen oikea nimi.
Miehet tapasivat Sinnaa yhdeksän kuukauden ajan, ja olivat suunnitelmissa jo pitkällä, kunnes Sinna yllättäen päätti, ettei halua jatkaa. Korkea-ahon mukaan Sinna teki selväksi, että syynä oli miesten vaatimus ruotsinkielisestä koulusta ja kaksikielisyydestä.
Korkea-aho kuvaa pettymystä hirvittäväksi. Yhdeksän kuukautta ja iso määrä suunnitelmia valui hukkaan. Kaikki piti aloittaa nollasta.
– Silloin tunsin kuuluvani sekä kieli- että seksuaalivähemmistöön ja ne molemmat olivat meitä vastaan. Se oli raskasta.
Hän mietti, juoksevatko kaikki suomenkieliset heterot läpi elämän niin, että kaikki toimii. Jos hän olisi osa valtaväestöä, jos yhteiskunta olisi hänen puolellaan, miten helppoa kaikki olisi.
Rädslan
Kaj Korkea-aho kertoo podcastissaan Ted & Kaj äidin etsinnästä tulevalle lapselle. Hän juontaa podcastua yhdessä Ted Forrströmin kanssa.
Oli synti ja häpeä olla homo
Kun Kaj Korkea-aho oli lapsi, hän uskoi, että hänestä ei koskaan voi tulla isää. Pohjanmaan Ähtävä oli uskonnollista seutua ja kotia ympäröivissä lestadiolaisissa perheissä oli runsaasti lapsia.
Jo hyvin nuorena Korkea-aho tiesi olevansa homo.
– Se oli synti ja häpeä. En tuntenut muita homoseksuaaleja. Oli huhuja joistain kyläläisistä, mutta heitä pidettiin perversseinä tai outoina. Oli selvää, etten voi olla isä, koska olen homoseksuaali.
Kaj Korkea-ahon poika Kaius nukkuu vielä enimmäkseen äitinsä luona. Kun Kaius täyttää vuoden, alkaa oikea vuoroasuminen isien ja äidin kodin välillä. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Niko-puolisolle vanhemmuus oli sen sijaan aina ollut itsestäänselvyys. Viisi vuotta sitten ajatus isyydestä alkoi nousta Korkea-ahollakin pintaan.
Adoptio ei kuitenkaan tuntunut realistiselta mahdollisuudelta. Samaa sukupuolta olevat parit saivat adoptio-oikeuden 2017, mutta on edelleen hyvin epätodennäköistä saada sitä kautta lapsi.
”Emme sulje toisiamme koskaan ulos”
Miesparin tarinalla on onnellinen loppu. He löysivät Emmin, äitikandidaatin numero 25 tai 26.
– Ei ollut mitään sellaista, että linnut olisivat laulaneet ja pasuunat soineet tai että olisimme heti tienneet, että hän on se oikea, Valittu.
Ja se oli Korkea-ahon mielestä hyvä asia. Kolmikko tutustui pikkuhiljaa. Emmi vaikutti fiksulta, rennolta ja toimeliaalta. Korkea-ahon puoliso sanallisti molempien tuntemuksen: Emmi oli moderlig, äidillinen. Se oli ratkaiseva tekijä.
– Sain kiinni jostain syvästä turvallisuuden tunteesta. Se oli jotain, joka on peräisin omasta lapsuudesta, sellaisesta lämmöstä, mitä joku vanhempi tai äiti on huokunut.
Kolmikko teki ensimmäisen onnistuneen raskausyrityksen inseminaatiolla isänpäivänä 2022.
– Se tärppäsi. Miten se on edes mahdollista? Isänpäivänä, Korkea-aho sanoo ja kuulostaa edelleen epäuskoiselta.
Kaj Korkea-ahon ja hänen puolisonsa elämään lapsi on tuonut pelkkää rikkautta. – Kun puhutaan vanhemmuudesta, ei puhuta tarpeeksi siitä, miten paljon se antaa, hän sanoo. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Kaius syntyi viime heinäkuussa ja on nyt vajaan yhdeksän kuukauden ikäinen, rauhallinen ja tyytyväinen ihmisen alku. Syö hyvin, nukkuu hyvin.
– Hän on enimmäkseen iloinen ja suhtautuu muutoksiin rennosti, Korkea-aho sanoo.
Korkea-aholle kumppanuusvanhemmuus on toiminut ja hän uskoo, että niin on myös jatkossa.
– Me ja Emmi joustamme arjessa. Vaikka ei olisi meidän viikko tai meidän päivä, saa tulla vierailemaan. Asumme erillämme ja meillä on omat elämät, mutta emme sulje toisiamme koskaan ulos.
Huoltajuus jaettuna kolmella
Sitä, kumpi miehistä on biologinen isä, kolmikko ei ole paljastanut edes isovanhemmille.
Viranomaisille ei kuitenkaan riittänyt isyyden tunnustaminen, vaan he vaativat dna-testiä. Se tuntui Korkea-ahosta raskaalta.
– Perhemuoto on harvinainen, eivätkä viranomaiset ymmärrä sitä. Kun dna-testin tulos tuli, huoltajuus kuitenkin vahvistettiin ja se on nyt meillä kaikilla kolmella.
Sitä Korkea-aho pitää tärkeänä: he ovat huoltajina tasavertaisia ja saavat esimerkiksi kaikki lastaan koskevat terveys- ja koulutiedot.
– Mutta juridinen vanhemmuus on vain kahdella meistä. Lapsi ei esimerkiksi voi periä meitä kaikkia kolmea, vaan vain kaksi meistä. Se on ikävä juttu.
Korkea-aho toivoo, että yhteiskunta ottaisi huomioon erilaiset perhemuodot ja avaisi juridisen vanhemmuuden useammalle kuin kahdelle.
Enemmän rakkautta ja omaa aikaa
Tuore isä näkee kumppanuusvanhemmuudessa paljon hyvää. Kun on kolme tai neljä vanhempaa ja runsaasti isovanhempia, on enemmän rakkautta, enemmän käsiä, resursseja ja vanhemmilla myös omaa aikaa.
Isät ja Emmi ovat sopineet, että lapsi nukkuu enimmäkseen äitinsä luona, kunnes täyttää vuoden. Sen jälkeen alkaa oikea vuoroasuminen.
– Minussa on jonkinlaista rauhaa enemmän kuin aiemmin, Kaj Korkea-aho kuvailee tunteitaan isäksi tulon jälkeen. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Tähän astikin isät ovat nähneet lastaan joka päivä. He muuttivat lähemmäs Emmiä kuukausi sitten ja nyt Kaiuksen kotien välillä on etäisyyttä alle kymmenen minuuttia.
– Minussa on jonkinlaista rauhaa enemmän kuin aiemmin. Jonkinlaista rakastumistahan tämä on: Lapsen kanssa haluaa viettää aikaa ja antaa hänelle parhaansa.
Korkea-aho kertoo, että eräs vanhempi homomies oli häneen yhteydessä, onnitteli vauvauutisista ja harmitteli sitä, ettei ollut aikanaan tiennyt tällaisesta perhemuodosta.
– En ole ainoa homomies, joka on pitkään uskonut, että on mahdoton tulla isäksi. En haluaisi, että yksikään homomies ajattelisi enää itsestään niin.
Kaj Korkea-aho: Äitiä etsimässä (Otava 2024, suom. Laura Beck).
Lue edellinen Kulttuurivieras:
Dess Terentjeva oli onnekas, hän pääsi irti Venäjän kaksoiskansalaisuudesta – ”Nyt voin kirjoittaa vapaasti”
Keskustelu aiheesta sulkeutuu 22.4.2024 kello 20.00.
yle.fi
www.mtvuutiset.fi
www.hs.fi
