Paikallisjoukkojen taistelu

[KorpiSISSI]

Lisätään maakuntakomppanioiden määrää noin sadalla komppanialla. Kai näihin halukkaita löytyy yllinkyllin, vaikka niistä ketkä hamuavat kodinturvajoukkojen perustamista tai suojeluskuntien uudelleen tuloa.

Ei kait niitä vapaaehtoisista haeta ? SIJOITETAAN, KÄSKETÄÄN ja MÄÄRÄTÄÄN tarpeellisiin tehtäviin "sopivat henkilöt" ihan normaalina aluetoimiston henkilöstön virkatyönä
Kyllä tuossa MAAKK/alue on riittämiin aktivoimista kun "vapaaehtoisuus" pohjalta pelataan. Jos muuttuu osa-akaisiksi sopimussotilaiksi toki vapaaehtoisiakin löytyy lisää.
MÄÄRÄRAHAT uuden joukon varustamiseen ja kouluttamiseen täytyy olla, eihän joukkojen nimeäminen ja muodollinen sijoittaminen mikään "lisä" ole.

 

[samip]

Jooh!...

Voisi toimia erillisinä maakuntakomppanioina, eikä rasittaisi näin nykyisten pataljoonien huoltoa ja muuta toimintaa. Joukkojen pomona voisi toimia Tom Packalen, koska osallistuu aktiivisesti reserviläistoimintaan järjestöissä ja koulutukseltaan polisii, sekä tietysti hänellä on ratkaisu pienien vihreiden miehien torjuntaan.

 

[kertakenttään]

Voisit toimia erillisinä maakuntakomppanioina, eikä rasittaisi näin nykyisten pataljoonien huoltoa ja muuta toimintaa. Joukkojen pomona voisi toimia Tom Packalen, koska osallistuu aktiivisesti reserviläistoimintaan järjestöissä ja koulutukseltaan polisii, sekä tietysti ratkaisu pienien vihreiden miehien torjuntaan.

Mutta sitten ne tukeutuu huollossa johonkin logistiikkarykmenttiin ja vie palveluja (ei paljoa, mutta silti) kaikilta muilta. Meillä varmaan LKP-järjestelmä on sen verran hyvissä kantimissa, että niitä joukkoja ei tuosta 20K paljoa tarvitsisi olla, joten suurin osa voidaan suunnata taisteleviin joukkoihin (1/3 huoltoon kuten kuuluukin). Eli jos vaikka 1000 ukkoa perustamis ja suojaushommiin, 6600 huoltoon, vaikka 5000 komento, tuki, pioneeri, krh, viesti, esikunta jne ja loput 7400 taisteleviin joukkoihin (jääkärit, spollet, pst)

 

[samip]

Ei kait niitä vapaaehtoisista haeta ? SIJOITETAAN, KÄSKETÄÄN ja MÄÄRÄTÄÄN tarpeellisiin tehtäviin "sopivat henkilöt" ihan normaalina aluetoimiston henkilöstön virkatyönä
Kyllä tuossa MAAKK/alue on riittämiin aktivoimista kun "vapaaehtoisuus" pohjalta pelataan. Jos muuttuu osa-akaisiksi sopimussotilaiksi toki vapaaehtoisiakin löytyy lisää.
MÄÄRÄRAHAT uuden joukon varustamiseen ja kouluttamiseen täytyy olla, eihän joukkojen nimeäminen ja muodollinen sijoittaminen mikään "lisä" ole.

Vaihetaan sitten komppanian nimimi vaikka vartiokomppaniaksi. Aluetoimistot voivat sijoittaa näihin joukkoihin avain/johto tehtäviin paikallisten reserviläisjärjestöjen henkilöstöä, jos heillä ei satu tällä hetkellä olemaan sijoitusta tai nykyinen sijoitus ei ole niin "seksikäs" kuka nyt ei haluaisi olla 42. erillisen vartiokomppanian vääpeli. Miehistön tehtävät voidaan sitten täyttää yksitellen puolisokkona ei sijoitetusta reservistä ja toivoa parasta. Nimittäin veikkaan, että 2015 uudistuksen jälkeen järjestelmistä ei enään löydy vanhoja joukkoja, mikä mahdollistai joukon uudelleen sijoituksen.

Edelleen olen sitä mieltä, että tämä joukkojen määrän kasvatus on lähinnä puoluepolitiikkaa, eikä suorituskyvyn kasvattamista. Mielipide muuttuu siinä vaiheessa, kun lisärahoitus löytyy kyseiseen hommaan ja Puolustusvoimat päättää miten tarvittava suorituskyky saavutetaan, eikä niin että norsunluutornista keksitään että tarvitaan tarkka-ampuja-armeijakunta.

Mutta sitten ne tukeutuu huollossa johonkin logistiikkarykmenttiin ja vie palveluja (ei paljoa, mutta silti) kaikilta muilta. Meillä varmaan LKP-järjestelmä on sen verran hyvissä kantimissa, että niitä joukkoja ei tuosta 20K paljoa tarvitsisi olla, joten suurin osa voidaan suunnata taisteleviin joukkoihin (1/3 huoltoon kuten kuuluukin). Eli jos vaikka 1000 ukkoa perustamis ja suojaushommiin, 6600 huoltoon, vaikka 5000 komento, tuki, pioneeri, krh, viesti, esikunta jne ja loput 7400 taisteleviin joukkoihin (jääkärit, spollet, pst)

Nämä erilliset komppaniat olisivat hyvin pikälle omavaraisia ja pystyisivät itsenäiseen toimintaan pitkiä aikoja ilman huolollista tukea. Komppanian huoltojoukkueen muonitusryhmässä olisi vahvennettu maanviljelypartiolla, taisteluvälineryhmällä olisi kyky tarvittaessa ladata patruunoita uudelleen täydennysryhmän hylsynkeräyspartion toimittamista hylsyistä. Tulitukea erilliskomppaniat tarvitsisivat ja tätä he saisivat ruotsalaisilta vapaaehtoisjoukoilta, joilla olisi aseistuksena CG:t, sekä tulevaisuudessa mjölner.

 

[kertakenttään]

Nämä erilliset komppaniat olisivat hyvin pikälle omavaraisia ja pystyisivät itsenäiseen toimintaan pitkiä aikoja ilman huolollista tukea. Komppanian huoltojoukkueen muonitusryhmässä olisi vahvennettu maanviljelypartiolla, taisteluvälineryhmällä olisi kyky tarvittaessa ladata patruunoita uudelleen täydennysryhmän hylsynkeräyspartion toimittamista hylsyistä. Tulitukea erilliskomppaniat tarvitsisivat ja tätä he saisivat ruotsalaisilta vapaaehtoisjoukoilta, joilla olisi aseistuksena CG:t, sekä tulevaisuudessa mjölner.

Taistelutauon aikana voidaan rynkyt vaihtaa sirppiin ja lähteä korjaamaan viljaa.

 

[Benelli]

Edelleen olen sitä mieltä, että tämä joukkojen määrän kasvatus on lähinnä puoluepolitiikkaa, eikä suorituskyvyn kasvattamista. Mielipide muuttuu siinä vaiheessa, kun lisärahoitus löytyy kyseiseen hommaan ja Puolustusvoimat päättää miten tarvittava suorituskyky saavutetaan, eikä niin että norsunluutornista keksitään että tarvitaan tarkka-ampuja-armeijakunta.

Sen verran voi tänne kai kertoa että paikallisjoukkojen vahvuuden kasvattamiseen on ollut puolustusvoimien suunnitelma ennen kuin Niinistö sai puolustusministerin paikan.

 

[SJ]

Sen verran voi tänne kai kertoa että paikallisjoukkojen vahvuuden kasvattamiseen on ollut puolustusvoimien suunnitelma ennen kuin Niinistö sai puolustusministerin paikan.

Onko nyt puhe samasta asiasta, kun se ilmoitus että sota-ajan joukkojen vahvuutta kasvatetaan pääasiassa laskemalla varusmiehet mukaan? Vai aletaanko nyt oikeasti organisoimaankin niitä paikallisjoukkoja?

 

[Benelli]

Onko nyt puhe samasta asiasta, kun se ilmoitus että sota-ajan joukkojen vahvuutta kasvatetaan pääasiassa laskemalla varusmiehet mukaan?

Ei ole.

Vai aletaanko nyt oikeasti organisoimaankin niitä paikallisjoukkoja?

En ymmärrä kysymystä. Mitä eroa olisi nykyisellä organisoinnilla ja tulevalla oikealla organisoinnilla?

 

[SJ]

Ei ole.

En ymmärrä kysymystä. Mitä eroa olisi nykyisellä organisoinnilla ja tulevalla oikealla organisoinnilla?

Muistelen tässä jokin aika sitten (varmastikin yli vuosi) olleen juttua, että paikallisjoukkojen tilanne olisi ollut hieman "epäselvä", pl. maakuntakomppaniat. Pääluku oli siis tiedossa, mutta ilmeisesti mitään muuta tietoa ei ollut.

 

[Benelli]

Muistelen tässä jokin aika sitten (varmastikin yli vuosi) olleen juttua, että paikallisjoukkojen tilanne olisi ollut hieman "epäselvä", pl. maakuntakomppaniat. Pääluku oli siis tiedossa, mutta ilmeisesti mitään muuta tietoa ei ollut.

MAAKK:n PR toiminta on vain aktiivisempaa kuin esimerkiksi Perkillä tai SPOLK:lla.

 

[AJJV]

Siirrämpä keakustelua carl gistav/pst ketjusta tänne

Miten herrat kehittäisi paikallispataljoonien tulivoimaa?

Itse mietin että pataljoona tasolla epistä soisi olevan KRHK putkina ehkäpä ne 81:set 120:set olis parempia mutta toisaalta pataljoonan tehtävässä kevyetkin riittäisivät.

PST joukkue musteilla. Taivaalta ei käsittääkseni tipu mitään sellaista SUURISSA MÄÄRIN mikä ei mustilla rikki menisi. Mustua on myös helppo ja halpa hyödyntää rakennetulla alueella tulituessa.

Sitten mielenkiintoisin ryhmän tulivoiman kehittäminen. Koska KES rak. Ei ole laajassa jaossa olisiko 40mm kranaatti pistoolista korvaajaksi? Olisi suht halpa ase ja kasvattaisi ryhmän kykyä vaikuttaa elävään voimaan. Toimisi myös otona eli ryhmä ei menettäisi yhtä kiväärimiestä, kuten RPG/Cg:n kanssa kävisi. Ase olisi myös halvempi elinkaari kustannuksiltaan ja luultavasti helpompi kouluttaa joukolle.

 

[kertakenttään]

Siirrämpä keakustelua carl gistav/pst ketjusta tänne

Miten herrat kehittäisi paikallispataljoonien tulivoimaa?

Itse mietin että pataljoona tasolla epistä soisi olevan KRHK putkina ehkäpä ne 81:set 120:set olis parempia mutta toisaalta pataljoonan tehtävässä kevyetkin riittäisivät.

PST joukkue musteilla. Taivaalta ei käsittääkseni tipu mitään sellaista SUURISSA MÄÄRIN mikä ei mustilla rikki menisi. Mustua on myös helppo ja halpa hyödyntää rakennetulla alueella tulituessa.

Sitten mielenkiintoisin ryhmän tulivoiman kehittäminen. Koska KES rak. Ei ole laajassa jaossa olisiko 40mm kranaatti pistoolista korvaajaksi? Olisi suht halpa ase ja kasvattaisi ryhmän kykyä vaikuttaa elävään voimaan. Toimisi myös otona eli ryhmä ei menettäisi yhtä kiväärimiestä, kuten RPG/Cg:n kanssa kävisi. Ase olisi myös halvempi elinkaari kustannuksiltaan ja luultavasti helpompi kouluttaa joukolle.

Katso viestini #215, eli 6x 81, 6x musti ja 2x pionj tukemaan pataljoonan taistelua. Muuten aseet voisi pysyä samoina, tietenkin optio lisätä RPG/CG voisi olla ok muttei pakollinen. Ehkä suoraan voisi kyllä lisätä paikallispioneerikomppanian kahdella tstpionj ja kahdella konejoukkueella.

 

[SJ]

Siirrämpä keakustelua carl gistav/pst ketjusta tänne

Miten herrat kehittäisi paikallispataljoonien tulivoimaa?

Itse mietin että pataljoona tasolla epistä soisi olevan KRHK putkina ehkäpä ne 81:set 120:set olis parempia mutta toisaalta pataljoonan tehtävässä kevyetkin riittäisivät.

PST joukkue musteilla. Taivaalta ei käsittääkseni tipu mitään sellaista SUURISSA MÄÄRIN mikä ei mustilla rikki menisi. Mustua on myös helppo ja halpa hyödyntää rakennetulla alueella tulituessa.

Sitten mielenkiintoisin ryhmän tulivoiman kehittäminen. Koska KES rak. Ei ole laajassa jaossa olisiko 40mm kranaatti pistoolista korvaajaksi? Olisi suht halpa ase ja kasvattaisi ryhmän kykyä vaikuttaa elävään voimaan. Toimisi myös otona eli ryhmä ei menettäisi yhtä kiväärimiestä, kuten RPG/Cg:n kanssa kävisi. Ase olisi myös halvempi elinkaari kustannuksiltaan ja luultavasti helpompi kouluttaa joukolle.

Paikallispataljoonilla lienee jo valmiiksi valmiudet tehdä kaikkea kivaa räjähteillä, mutta kaipa tätä kivaa voisi olla enemmänkin?

KRH:ille voisi olla herätesytyttimiä?

Yksi asia mitä ei vissiin olla käsitelty CG ketjussa, ompi mustien korvaaminen pienemmillä. CG:n ammukset ainakin paperilla vastaavat kovasti Mustin vastaavia.

Ja kes RAK olisi paikallisilla hyvin tärkeä.

 

[AJJV]

Katso viestini #215, eli 6x 81, 6x musti ja 2x pionj tukemaan pataljoonan taistelua. Muuten aseet voisi pysyä samoina, tietenkin optio lisätä RPG/CG voisi olla ok muttei pakollinen. Ehkä suoraan voisi kyllä lisätä paikallispioneerikomppanian kahdella tstpionj ja kahdella konejoukkueella.

Se viesti olikin ajatuksissa kun omaani näpräsin. Tarkoitukseni oli tuoda keskustelua enempi
Joukkue/ryhmä tasolle vaan se vähä jäi leijumaan pataljoona tasolle. Mutta jotta musteista saataisiin täys hyöty irti,pitäisi niihin saada sirpalelaukauksia. Käsittääkseni ne on poksautettu kerralla taivaalle.

 

[kertakenttään]

Heti MHPn ja REPn jälkeen artikkeli paikallisjoukoista ja heidän pioneeritoiminnasta.

 

[Tähystäjä]

Jos tähän paikallispuolustukseen oikeasti haluttaisiin panostaa, niin meille perustettaisiin nykyisten Maakuntakomppanioiden tilalle Norjan ja monien muiden maiden mallin mukaan osa-aikaiset "valmiuskomppaniat".

Tämä tarkoittaisi sitä, että näihin uusiin valmiuskomppanioihin kuuluvien henkilöiden vaadittaisiin osallistuvan vuodessa tiettyyn määrää kertausharjoituspäiviä, mutta samalla vastineeksi näihin harjoituksiin osallistumisesta ja tietystä erikseen määrätyistä valmiusvuorokausista maksettaisiin valmiuskomppanioiden jäsenille kunnollista rahallista korvausta.

Nykyjärjestelmässä Maakuntakomppanioiden vuosittaisen koulutuksen laatu ja määrä vaihtelee aivan liikaa. Samoin joukon jäsenten riittävä sitouttaminen tehtävään pidemmällä tähtäimellä on ollut monissa MAAKK:eissa ongelmana. Myös käytännön valmius nykyisten MAAKK:ien osalta jää liikaa pelkästään yksilöiden oman toimeliaisuuden varaan.

Minun mallissani tämän uuden alueellisen valmiuskomppanian tulisi vähintään kerran vuodessa selviytyä kiitettävin arvosanoin PV:n palkatun henkilöstön evaluoimasta vähintään viikon mittaisesta "kovasta" kertausharjoituksesta, jossa harjoiteltaisiin joukon sodanajantehtävää vastaavaa tilanteenmukaista toimintaa.

Samoin jokaisen taistelijan, joka haluaisi tulla sodanajan sijoitetuksi kyseiseen alueelliseen valmiuskomppaniaan tulisi läpäistä intin taistelijan tutkintoa vastaava valmiusjoukkosotilaan tutkinto. Tämä PV:n sertifioima valmiusjoukkosotilaan tutkinto olisi sitten voimassa vain esimerkiksi kolme vuotta kerrallaan, jonka jälkeen sodanajan sijoitus kyseisessä valmiuskomppaniassa raukeaisi mikäli tutkintoa ei uusita.

PV:n sotilaskäskyasiana näille valmiuskomppanioille myös määrättäisiin tietty komppaniakohtainen vuosittainen valmiusvuorokausimäärä, joka näiden komppanioiden tulee jatkuvasti täyttää. Käytännössä tämä järjestelmä toimisi siten, että esimerkiksi 200 hengen valmiuskomppanialle määrättäisiin vuodessa täytettäväksi vähintään 100 x 365 = 3 650 henkilökohtaista valmiusvuorokautta, joista vähintään 100 kpl täytyisi täyttyä jatkuvasti.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että komppanian jokaisen taistelijan tulisi olla vuodessa vähintään 182,5 päivää kyseisessä valmiudessa. Tälle valmiudelle sitten määriteltäisiin erikseen tietyt ehdot kuten, että jokaisen valmiudessa olevan taistelijan tulisi olla ko. valmiusvuorokausina enintään 100 km päässä valmiuskomppanian ensisijaisesta perustamispaikasta, sekä muutoin täysin taistelukuntoinen.

Nykyjärjestelmässähän voi nimittäin olla samanaikaisesti sellainen tilanne, että Maakuntakomppanian päällikkö on lomamatkalla Espanjassa, komppanian varapäällikkö on työmatkalla Yhdysvalloissa ja komppanian vääpeli on laskettelemassa Lapissa. Miten hyvä Maakuntakomppanian tosiasiallinen valmius on tällaisessa tilanteessa?

Tietenkin raha puhuu näissäkin asioissa, mutta tämä on valintojen maailma. Kyse on siitä, että halutaanko näihin valmiusasioihin todella panostaa vaiko ei?

Toki asiaan liittyvistä yksityiskohdista voidaan aina keskustella, mutta uskoisin tämän tyylisen virallisen rakenteen olevan hyvin tarpeellinen tuomaan riittävää jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta paikallispuolustuksen tarpeisiin...

Jos ymmärtää norjaa tai haluaa käyttää Google-kääntäjää, niin tuossa on linkki Norjan Heimevernetin ("kodinturvajoukot") valmiuskomppanioista kertovaan Wikipedia-artikkeliin: https://no.wikipedia.org/wiki/Heimevernets_innsatsstyrker

Tässä vielä Norjan puolustusvoimien nettisivuilta juttua näistä eri HV:n valmiusyksiköistä: https://forsvaret.no/hv/org/isty

 

[kertakenttään]

Jos tähän paikallispuolustukseen oikeasti haluttaisiin panostaa, niin meille perustettaisiin nykyisten Maakuntakomppanioiden tilalle Norjan ja monien muiden maiden mallin mukaan osa-aikaiset "valmiuskomppaniat".

Tämä tarkoittaisi sitä, että näihin uusiin valmiuskomppanioihin kuuluvien henkilöiden vaadittaisiin osallistuvan vuodessa tiettyyn määrää kertausharjoituspäiviä, mutta samalla vastineeksi näihin harjoituksiin osallistumisesta ja tietystä erikseen määrätyistä valmiusvuorokausista maksettaisiin valmiuskomppanioiden jäsenille kunnollista rahallista korvausta.

Nykyjärjestelmässä Maakuntakomppanioiden vuosittaisen koulutuksen laatu ja määrä vaihtelee aivan liikaa. Samoin joukon jäsenten riittävä sitouttaminen tehtävään pidemmällä tähtäimellä on ollut monissa MAAKK:eissa ongelmana. Myös käytännön valmius nykyisten MAAKK:ien osalta jää liikaa pelkästään yksilöiden oman toimeliaisuuden varaan.

Minun mallissani tämän uuden alueellisen valmiuskomppanian tulisi vähintään kerran vuodessa selviytyä kiitettävin arvosanoin PV:n palkatun henkilöstön evaluoimasta vähintään viikon mittaisesta "kovasta" kertausharjoituksesta, jossa harjoiteltaisiin joukon sodanajantehtävää vastaavaa tilanteenmukaista toimintaa.

Samoin jokaisen taistelijan, joka haluaisi tulla sodanajan sijoitetuksi kyseiseen alueelliseen valmiuskomppaniaan tulisi läpäistä intin taistelijan tutkintoa vastaava valmiusjoukkosotilaan tutkinto. Tämä PV:n sertifioima valmiusjoukkosotilaan tutkinto olisi sitten voimassa vain esimerkiksi kolme vuotta kerrallaan, jonka jälkeen sodanajan sijoitus kyseisessä valmiuskomppaniassa raukeaisi mikäli tutkintoa ei uusita.

PV:n sotilaskäskyasiana näille valmiuskomppanioille myös määrättäisiin tietty komppaniakohtainen vuosittainen valmiusvuorokausimäärä, joka näiden komppanioiden tulee jatkuvasti täyttää. Käytännössä tämä järjestelmä toimisi siten, että esimerkiksi 200 hengen valmiuskomppanialle määrättäisiin vuodessa täytettäväksi vähintään 100 x 365 = 3 650 henkilökohtaista valmiusvuorokautta, joista vähintään 100 kpl täytyisi täyttyä jatkuvasti.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että komppanian jokaisen taistelijan tulisi olla vuodessa vähintään 182,5 päivää kyseisessä valmiudessa. Tälle valmiudelle sitten määriteltäisiin erikseen tietyt ehdot kuten, että jokaisen valmiudessa olevan taistelijan tulisi olla ko. valmiusvuorokausina enintään 100 km päässä valmiuskomppanian ensisijaisesta perustamispaikasta, sekä muutoin täysin taistelukuntoinen.

Nykyjärjestelmässähän voi nimittäin olla samanaikaisesti sellainen tilanne, että Maakuntakomppanian päällikkö on lomamatkalla Espanjassa, komppanian varapäällikkö on työmatkalla Yhdysvalloissa ja komppanian vääpeli on laskettelemassa Lapissa. Miten hyvä Maakuntakomppanian tosiasiallinen valmius on tällaisessa tilanteessa?

Tietenkin raha puhuu näissäkin asioissa, mutta tämä on valintojen maailma. Kyse on siitä, että halutaanko näihin valmiusasioihin todella panostaa vaiko ei?

Toki asiaan liittyvistä yksityiskohdista voidaan aina keskustella, mutta uskoisin tämän tyylisen virallisen rakenteen olevan hyvin tarpeellinen tuomaan riittävää jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta paikallispuolustuksen tarpeisiin...

Joukolla olisi vuodessa neljä kuuden päivän SHta, joista maksettaisiin siviiliammatin palkkaa vastaava summa tai erikseen määritettävä summa työttömille sekä päiväraha, valmiutta olisi vuodessa joukkueella kaksi viikkoa kerrallaan jona aikana 12h lähtövalmius ekaan tehtävään ja siitä ajasta maksettaisiin puolipäivärahaa. Kuhunkin vuoroon kuuluisi myös päällikkö tai varapäällikkö tai vääpeli. Riippuen joukkueiden määrästä kaksiviikkoinen valmiusvuoro olisi 3-4 kertaa vuodessa. Valmiutta voidaan kohottaa erikseen vaikka tekstiviestillä koskien koko komppaniaa tai pelkkää valmiusjoukkuetta. Henkilöt olisivat määräaikaisessa työsuhteessa puolustusvoimiin ja siten käytettävissä kaikkiin tehtäviin, mutta myös vakuutuksien ja muiden piirissä.

 

[Tähystäjä]

Joukolla olisi vuodessa neljä kuuden päivän SHta, joista maksettaisiin siviiliammatin palkkaa vastaava summa tai erikseen määritettävä summa työttömille sekä päiväraha, valmiutta olisi vuodessa joukkueella kaksi viikkoa kerrallaan jona aikana 12h lähtövalmius ekaan tehtävään ja siitä ajasta maksettaisiin puolipäivärahaa. Kuhunkin vuoroon kuuluisi myös päällikkö tai varapäällikkö tai vääpeli. Riippuen joukkueiden määrästä kaksiviikkoinen valmiusvuoro olisi 3-4 kertaa vuodessa. Valmiutta voidaan kohottaa erikseen vaikka tekstiviestillä koskien koko komppaniaa tai pelkkää valmiusjoukkuetta. Henkilöt olisivat määräaikaisessa työsuhteessa puolustusvoimiin ja siten käytettävissä kaikkiin tehtäviin, mutta myös vakuutuksien ja muiden piirissä.

Olisi nyt edes yllä olevalla tavalla. Pääpointti on joka tapauksessa se, että näiden MAAKK:ien / valmiuskomppanioiden tai miksi ikinä niitä sitten halutaankin kutsua valmiudessa oloon ja taistelukykyiseksi sertifiointiin tulisi olla joku yhtenäinen koko maan kattava järjestelmä. Muussa tapauksessa kaikki menee helposti näpertelyksi epäolennaisten asioiden parissa, eikä komppanioiden toimintakykyä/valmiutta kehitetä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti...

 

[kertakenttään]

Olisi nyt edes yllä olevalla tavalla. Pääpointti on joka tapauksessa se, että näiden MAAKK:ien / valmiuskomppanioiden tai miksi ikinä niitä sitten halutaankin kutsua valmiudessa oloon ja taistelukykyiseksi sertifiointiin tulisi olla joku yhtenäinen koko maan kattava järjestelmä. Muussa tapauksessa kaikki menee helposti näpertelyksi epäolennaisten asioiden parissa, eikä komppanioiden toimintakykyä/valmiutta kehitetä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti...

Koko joukko arvioitaisiin jonkin SHn yhtedessä ja valmiutta testattaisiin joka joukkueella kerran valmiusvuoron yhteydessä, jota seuraisi nopea puolustukseen ryhmittyminen sekä komppanian johdon arvio valmiudesta ja tehtävän suorittamsesta. Jokaisen SHn yhteydessä olisi nopea lähialuekatsaus, jossa kerrotaan maailman tapahtumista jne. Komppanian jäsenillä olisi mahdollisuus osallistua kantahenkilökunnalle järjestettäviin koulutustapahtumiin. He hakeutuisivat samalla tavalla kuin kantikset ja komppanian päällikkö puoltaa/ei puolla ja koulutuksen pitäjä ilmoittaa mahtuuko vai ei.

 

[AJJV]

Joukolla olisi vuodessa neljä kuuden päivän SHta, joista maksettaisiin siviiliammatin palkkaa vastaava summa tai erikseen määritettävä summa työttömille sekä päiväraha, valmiutta olisi vuodessa joukkueella kaksi viikkoa kerrallaan jona aikana 12h lähtövalmius ekaan tehtävään ja siitä ajasta maksettaisiin puolipäivärahaa. Kuhunkin vuoroon kuuluisi myös päällikkö tai varapäällikkö tai vääpeli. Riippuen joukkueiden määrästä kaksiviikkoinen valmiusvuoro olisi 3-4 kertaa vuodessa. Valmiutta voidaan kohottaa erikseen vaikka tekstiviestillä koskien koko komppaniaa tai pelkkää valmiusjoukkuetta. Henkilöt olisivat määräaikaisessa työsuhteessa puolustusvoimiin ja siten käytettävissä kaikkiin tehtäviin, mutta myös vakuutuksien ja muiden piirissä.

Tämä. Aikalailla aiemmin esittämäni puolivakinainen armeija.

Nyky järjestelmäänkin voisi avata sitoutuneille mahdollisuuden osallistua kantahenkilökunnan kursseille mikäli ne palvelisivat sa-sijoitusta.. puollot ym tietenkin.