Pakko-otetun ajoneuvon sotavarustelu

[Huhta]

Tuolla toisaalla hieman asiaa jo sivuttiin, mutta ehkäpä tästä voisi perustaa oman aiheenkin. Eli millaisia muutoksia siviilikaluston muuttaminen sotakäyttöön vaatii? Mitä tavaraa pitäisi löytyä PV:n varastoista ja millainen prosessi muutostyöt ovat resurssien puolesta?

Mieleen tulee ainakin:

-Automaattisesti päälle kytkeytyvien valojen uudelleenohjelmointi
-Päästönhallintajärjestelmien ohitukset (diesel)
-Renkaiden vaihtaminen maastokelpoisempiin (näiden osalta talvirenkaat ehkä auttavat/riittävät? ovat ne ainakin kesärenkaita paremmat kevyessä kalustossa)
-Kitkaketjut
-Vinssit
-Vetokytkimet/-koukut
-Lämmityslaitteet (esim. lääkintähuolto)
-Kuormatilan/Päällirakenteen muutostyöt (esim. miehistönkuljetukseen käytettävän raskaan kaluston panssarointi teräslevyllä tai penkkien, laverien, hyllyköiden jne. rakentaminen/kiinnitys pakettiauton kuormatilaan)

Vielä jotakin?

 

[SJ]

Automaattisesti päälle kytkeytyvien valojen uudelleenohjelmointi

Osa noista hoituu kun poistaa polttimon, joskin siitä tulee vikailmoituksia jotka voivat aiheutta hämminkiä tai ärsytystä kuskille. Ohjelmointi olisi siitä kätevä, että mikäli käyttöön otetaan paljon tietyn mallin autoja, niin sama ohjelma käy kaikkiin ja homma ehkä menisi varsin jouhevasti.

 

[Huhta]

Osa noista hoituu kun poistaa polttimon, joskin siitä tulee vikailmoituksia jotka voivat aiheutta hämminkiä tai ärsytystä kuskille. Ohjelmointi olisi siitä kätevä, että mikäli käyttöön otetaan paljon tietyn mallin autoja, niin sama ohjelma käy kaikkiin ja homma ehkä menisi varsin jouhevasti.

Toisaalta valoja voitaisiin haluta käyttää joissakin tilanteissa, joten sikäli ohjelmallinen/kytkennällinen ratkaisu olisi parempi. Eikä jatkuvasti yleistyvissä led-valoissa ole edes polttimoa mitä poistaa.

 

[ak.tied]

Tuolla toisaalla hieman asiaa jo sivuttiin, mutta ehkäpä tästä voisi perustaa oman aiheenkin. Eli millaisia muutoksia siviilikaluston muuttaminen sotakäyttöön vaatii? Mitä tavaraa pitäisi löytyä PV:n varastoista ja millainen prosessi muutostyöt ovat resurssien puolesta?

Mieleen tulee ainakin:

-Automaattisesti päälle kytkeytyvien valojen uudelleenohjelmointi
-Päästönhallintajärjestelmien ohitukset (diesel)
-Renkaiden vaihtaminen maastokelpoisempiin (näiden osalta talvirenkaat ehkä auttavat/riittävät? ovat ne ainakin kesärenkaita paremmat kevyessä kalustossa)
-Kitkaketjut
-Vinssit
-Vetokytkimet/-koukut
-Lämmityslaitteet (esim. lääkintähuolto)
-Kuormatilan/Päällirakenteen muutostyöt (esim. miehistönkuljetukseen käytettävän raskaan kaluston panssarointi teräslevyllä tai penkkien, laverien, hyllyköiden jne. rakentaminen/kiinnitys pakettiauton kuormatilaan)

Vielä jotakin?

Jos kiire on, niin aletaanko noin laajoja muutoksia tekemään? Riippuu tietysti tehtävästä, joka ajoneuvolla olisi sekä ajoneuvon lähtötilanteesta. Miehistönkuljetusta tehdään ihan pressurekoilla armeijankin kalustolla, niin miksi siviiliversiota pitäisi alkaa panssaroimaan? Mutta että jotain panssarointeja alettaisiin tekemään, niin kuulostaa aika teknikaalitouhulta, aikaa ja resursseja vievältä. Samoin kuormahyllyjen tms. toteuttamien kuulostaa aika paljolta omiin korviin, jos nyt lähdetään vaikka siitä, että modaus pitäisi tehdä 500-1000 ajoneuvoon. Lavasikameiningillä mennään, eli istutaan lattialla/reppujen päällä.

Voisin kuvitella, että ottokalustolle annetaan sellaisia tehtäviä, joista ne suoriutuvat sellaisenaan, vapauttaen PV:n omaa valmista erikoiskalustoa niille sopiviin tehtäviin. Ts. Maastokuorma-autolla ei tarvitse ajaa soppakannuja kaupungissa vaan sen voi hoitaa otetulla jakeluautolla.

Ajoneuvon käytöstä riippuen ehkä jotain pientä modausta/ohitusta juuri valoihin tai vastaavaa jos se nähdään tarpeelliseksi, mutta laajempiin remppoihin en jaksa uskoa.

 

[Huhta]

Jos kiire on, niin aletaanko noin laajoja muutoksia tekemään? Riippuu tietysti tehtävästä, joka ajoneuvolla olisi sekä ajoneuvon lähtötilanteesta. Miehistönkuljetusta tehdään ihan pressurekoilla armeijankin kalustolla, niin miksi siviiliversiota pitäisi alkaa panssaroimaan? Mutta että jotain panssarointeja alettaisiin tekemään, niin kuulostaa aika teknikaalitouhulta, aikaa ja resursseja vievältä. Samoin kuormahyllyjen tms. toteuttamien kuulostaa aika paljolta omiin korviin, jos nyt lähdetään vaikka siitä, että modaus pitäisi tehdä 500-1000 ajoneuvoon. Lavasikameiningillä mennään, eli istutaan lattialla/reppujen päällä.

Voisin kuvitella, että ottokalustolle annetaan sellaisia tehtäviä, joista ne suoriutuvat sellaisenaan, vapauttaen PV:n omaa valmista erikoiskalustoa niille sopiviin tehtäviin. Ts. Maastokuorma-autolla ei tarvitse ajaa soppakannuja kaupungissa vaan sen voi hoitaa otetulla jakeluautolla.

Ajoneuvon käytöstä riippuen ehkä jotain pientä modausta/ohitusta juuri valoihin tai vastaavaa jos se nähdään tarpeelliseksi, mutta laajempiin remppoihin en jaksa uskoa.

Panssarointi, teknikaali... No joo. Tosin muistelen kerrotun, että alapuolisia FY-Compositesin modulaarisia sirpalesuojalevyjä voi asentaa mm. A2045:n kylkeen, eli kaikki pressukuormurit eivät ole pelkkiä pressukuormureita. Lisäksi PV:n kalustossa kuljetuskapasiteetin ja maastokelpoisuuden säilyttäminen pitämällä paino kurissa näyttelee varmaan jonkinlaista osaa.



Mutta jos puhutaan jostakin takaa parilla akselilla vetävästä maansiirtoautosta? Ei se ole mikään varsinainen maastovehje, vaan vahvasti tieverkkoon sidottu, eikä toisaalta ole ihan mahdoton työ ottaa joku hitsipillin nähnyt, antaa sille laitteet ja materiaalit ja käskeä hitsaamaan levyä lavan kylkeen. Ehkä se ei ole panssariterästä ja työnjälkikin voisi herättää hilpeyttä standardienhinkkaajissa, mutta saataisiin kuitenkin lisää suojausta.

Tuon sisäpuolisen modaamisen osalta saatat olla oikeassa. Ehkä se ei ole sen arvoista. Tuntuu vain vähän karulta, että suomalainen maastoambulanssi olisi nelivetoinen remppapaku, jonka lattialle lykättäisiin paarit, nesteytyspussin päälle lääkintälaukku paineeksi ja lämäri koittaisi pysyä kyydissä parhaansa mukaan kuskin ajaessa tuhatta ja sataa ilman että potilas pyörii samalla ympäri takatilaa. Tai että siinä missä paremmin varustetuilla joukoilla ja armeijoilla on komentovaunuja, niin meikäläisellä kolmannen lähdön komppanianpäälliköllä ei olisi edes ottopakua ja sen kuormatilassa karttapöytää, tuolia, radioräkkiä, webastoa ja kiinteää valaistusta.

 

[ak.tied]

Tuntuu vain vähän karulta, että suomalainen maastoambulanssi olisi nelivetoinen remppapaku, jonka lattialle lykättäisiin paarit, nesteytyspussin päälle lääkintälaukku paineeksi ja lämäri koittaisi pysyä kyydissä parhaansa mukaan kuskin ajaessa tuhatta ja sataa ilman että potilas pyörii samalla ympäri takatilaa. Tai että siinä missä paremmin varustetuilla joukoilla ja armeijoilla on komentovaunuja, niin meikäläisellä kolmannen lähdön komppanianpäälliköllä ei olisi edes ottopakua ja sen kuormatilassa karttapöytää, tuolia, radioräkkiä, webastoa ja kiinteää valaistusta.

Ambulanssikäyttöön tarkoitetun nelivetopakun sisuskalujen modaamisessa on ideaa. Juurikin tätä ajoin takaa ensimmäisessä postauksessa eli pienet modaukset tehtävästä riippuen, mutta oletusarvoisesti voisin kuvitella keskivertopakun jäävän ilman modausta.

Komentoajoneuvot ovat toinen harkitsemisen arvoinen kohde. Jos räkeistä, hyllyistä, kaapeista ja pöydistä puhutaan, niin ei se kauhean kummoista vaadi. Biltema/Bauhaus/Motonet -tason kamoilla, teoriassa tehtävissä peltisistä varastohyllyistä ja kaapeista tms. joita suomalaiset teollisuushallit ja varastot ovat pullollaan ja uutenakin löytynee varastoista ensihätään monesta paikasta. Eiköhän joku suunnitelma ole olemassa.

Jäin tässä myös miettimään mikä on sota-ajan ambulanssin varustetaso, ei se mikään liikkuva kenttäsairaala kuitenkaan ole. Kiirettömät evakuoinnit voi tehdä vaikka mönkijän peräkärryllä, mutta ambulanssia tarvitaan kun on kiire ja tarve hoitaa matkalla. Jos sitä kiristyssidettä ei ole tapahtumapaikalla laitettu tai kriittistä vuotoa muuten tukittu, niin potilas kyllä vuotaa kuiviin ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Kivun lievitys ja muut lääkkeet, peruselintoimintojen ylläpito ja elvytys kunnes pääsee sairaalaan. Suurin assetti siinä ambulanssissa lienee ammattitaitoinen henkilökunta. Sitten tarvitaan valaistus, paarit (kaksi alumiiniputkea + kangasta, remmit, jalat), ehkä penkki/pari tuolia. Lääkkeet, neulat, verenpainemittari, tippapullot ja muut melkein saa koukuilla seiniin/kattoon tai kulkee laukuissa.

 

[ERAkko]

Tuolla toisaalla hieman asiaa jo sivuttiin, mutta ehkäpä tästä voisi perustaa oman aiheenkin. Eli millaisia muutoksia siviilikaluston muuttaminen sotakäyttöön vaatii? Mitä tavaraa pitäisi löytyä PV:n varastoista ja millainen prosessi muutostyöt ovat resurssien puolesta?

Vielä jotakin?

Triviaali asia: Pintamaalaus jollakin matta - maasto - häivemaalilla/-pinnoitteilla ja kiiltävien kromiosien "häivettäminen", jos ajoneuvo suoraan sotatukitoimiin osallistuu.

 

[ip]

Ambulanssikäyttöön tarkoitetun nelivetopakun sisuskalujen modaamisessa on ideaa. Juurikin tätä ajoin takaa ensimmäisessä postauksessa eli pienet modaukset tehtävästä riippuen, mutta oletusarvoisesti voisin kuvitella keskivertopakun jäävän ilman modausta.

Jäin tässä myös miettimään mikä on sota-ajan ambulanssin varustetaso, ei se mikään liikkuva kenttäsairaala kuitenkaan ole. Kiirettömät evakuoinnit voi tehdä vaikka mönkijän peräkärryllä, mutta ambulanssia tarvitaan kun on kiire ja tarve hoitaa matkalla. Jos sitä kiristyssidettä ei ole tapahtumapaikalla laitettu tai kriittistä vuotoa muuten tukittu, niin potilas kyllä vuotaa kuiviin ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Kivun lievitys ja muut lääkkeet, peruselintoimintojen ylläpito ja elvytys kunnes pääsee sairaalaan. Suurin assetti siinä ambulanssissa lienee ammattitaitoinen henkilökunta. Sitten tarvitaan valaistus, paarit (kaksi alumiiniputkea + kangasta, remmit, jalat), ehkä penkki/pari tuolia. Lääkkeet, neulat, verenpainemittari, tippapullot ja muut melkein saa koukuilla seiniin/kattoon tai kulkee laukuissa.

Ambulanssi / evakuointipaku sisustussettejä on speksattu ja tuotettavissa eri tarkoituksiin. Eli ei tarvi paarien ja varustuksen heilua irrallaan jos ajon on lääkintäorganisaatiolle sijoitettuna.

 

[kimmo.j]

Ambulanssikäyttöön tarkoitetun nelivetopakun sisuskalujen modaamisessa on ideaa. Juurikin tätä ajoin takaa ensimmäisessä postauksessa eli pienet modaukset tehtävästä riippuen, mutta oletusarvoisesti voisin kuvitella keskivertopakun jäävän ilman modausta.

Komentoajoneuvot ovat toinen harkitsemisen arvoinen kohde. Jos räkeistä, hyllyistä, kaapeista ja pöydistä puhutaan, niin ei se kauhean kummoista vaadi. Biltema/Bauhaus/Motonet -tason kamoilla, teoriassa tehtävissä peltisistä varastohyllyistä ja kaapeista tms. joita suomalaiset teollisuushallit ja varastot ovat pullollaan ja uutenakin löytynee varastoista ensihätään monesta paikasta. Eiköhän joku suunnitelma ole olemassa.

Jäin tässä myös miettimään mikä on sota-ajan ambulanssin varustetaso, ei se mikään liikkuva kenttäsairaala kuitenkaan ole. Kiirettömät evakuoinnit voi tehdä vaikka mönkijän peräkärryllä, mutta ambulanssia tarvitaan kun on kiire ja tarve hoitaa matkalla. Jos sitä kiristyssidettä ei ole tapahtumapaikalla laitettu tai kriittistä vuotoa muuten tukittu, niin potilas kyllä vuotaa kuiviin ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Kivun lievitys ja muut lääkkeet, peruselintoimintojen ylläpito ja elvytys kunnes pääsee sairaalaan. Suurin assetti siinä ambulanssissa lienee ammattitaitoinen henkilökunta. Sitten tarvitaan valaistus, paarit (kaksi alumiiniputkea + kangasta, remmit, jalat), ehkä penkki/pari tuolia. Lääkkeet, neulat, verenpainemittari, tippapullot ja muut melkein saa koukuilla seiniin/kattoon tai kulkee laukuissa.

Itse nostaisin tärkeimmiksi modauksiksi riittävän lämmöntuotantokyvyn ja lämpöeristyksen. Kylmä kun tappaa vammautunee nopeasti.
Valitettavasti ei helppo modaus.

 

[kimmo.j]

Tuolla toisaalla hieman asiaa jo sivuttiin, mutta ehkäpä tästä voisi perustaa oman aiheenkin. Eli millaisia muutoksia siviilikaluston muuttaminen sotakäyttöön vaatii? Mitä tavaraa pitäisi löytyä PV:n varastoista ja millainen prosessi muutostyöt ovat resurssien puolesta?

Mieleen tulee ainakin:

-Automaattisesti päälle kytkeytyvien valojen uudelleenohjelmointi
-Päästönhallintajärjestelmien ohitukset (diesel)
-Renkaiden vaihtaminen maastokelpoisempiin (näiden osalta talvirenkaat ehkä auttavat/riittävät? ovat ne ainakin kesärenkaita paremmat kevyessä kalustossa)
-Kitkaketjut
-Vinssit
-Vetokytkimet/-koukut
-Lämmityslaitteet (esim. lääkintähuolto)
-Kuormatilan/Päällirakenteen muutostyöt (esim. miehistönkuljetukseen käytettävän raskaan kaluston panssarointi teräslevyllä tai penkkien, laverien, hyllyköiden jne. rakentaminen/kiinnitys pakettiauton kuormatilaan)

Vielä jotakin?

Tarkoitatko "päästöjärjestelmän ohituksella" AdBlueta?

 

[kimmo.j]

Osa noista hoituu kun poistaa polttimon, joskin siitä tulee vikailmoituksia jotka voivat aiheutta hämminkiä tai ärsytystä kuskille. Ohjelmointi olisi siitä kätevä, että mikäli käyttöön otetaan paljon tietyn mallin autoja, niin sama ohjelma käy kaikkiin ja homma ehkä menisi varsin jouhevasti.

Väyläsähkö aika polttimon poistaminen saattaa aiheuttaa vikakoodeja jotka vaikuttavat käyttöön. 2000 luvun Srintteri kiukutteli itsensä hätäteholle kun takavaloista paloi polttimo. Auton reagointi oli yllätys Veholle ja MB:lle.
Ohjeilmointi on siis luotettavuuden kannalta parempi vaihtoehto.

 

[ak.tied]

Itse nostaisin tärkeimmiksi modauksiksi riittävän lämmöntuotantokyvyn ja lämpöeristyksen. Kylmä kun tappaa vammautunee nopeasti.
Valitettavasti ei helppo modaus.

Jonkilainen eristys lienee kohtuu helposti toteutettavissa, mutta lämmöntuototto voi olla hankalampi jos pitää lisälämmittimiä alkaa asentamaan. Sähkölämmitin olisi helppo, mutta riittääkö peruspakussa sähkön tuotto sellaiselle.

Sähköpeitto ehkä auttaisi paremman puuttessa.

@ip kommentti yllä oli lohduttava tieto.

 

[MeriTJ]

Itse nostaisin tärkeimmiksi modauksiksi riittävän lämmöntuotantokyvyn ja lämpöeristyksen. Kylmä kun tappaa vammautunee nopeasti.
Valitettavasti ei helppo modaus.

Eipä takatilaan lissälämppärin asennus ole mitenkään ihmetemppu. Dieselin otto asennussarjalla auton omaan tankkiin, sitten vain Safire/Wallas takaosaan seinälle ja pakorööri missä imuilma samassa seinästä läpi. Seiniin eristelevyt.

 

[Vakaa Nero]

Ambulanssi / evakuointipaku sisustussettejä on speksattu ja tuotettavissa eri tarkoituksiin. Eli ei tarvi paarien ja varustuksen heilua irrallaan jos ajon on lääkintäorganisaatiolle sijoitettuna.

Pakko-ottopakuihin on olemassa nelipaikkainen paariteline. Kaksi slottia vierekkäin ja kaksi päällekkäin, jos oikein muistan. Ihan simppeli teräskehikko, jonka voinee pultata melkein minkä tahansa pakun peräkammariin. Tämä lääkintä-au:n bongauksena kertausharjoituksesta. Kalmokandidaatit eivät siis pyöri lattialla siltä osin, kuin kalustoa riittää.

 

[mechanicus]

Valoille perinteisesti on laitettu musta ilmastointiteippi päälle. Pieni viiru jätetään peittämättä, niin tulee sotavalot. Toimii kyllä vain paljasta silmää vastaan, lisäksi edistää omien yönäköä.

Auton pintaan laitetaan (poispestävä) kesä- tai talvinaamioväri. Näillä on välillä harjoiteltukin intin kalustoon. Maalauskaaviot ja ohjeet ovat olemassa vuodenajan ja ynpäristön mukaan.

 

[fyysikko]

Itse nostaisin tärkeimmiksi modauksiksi riittävän lämmöntuotantokyvyn ja lämpöeristyksen. Kylmä kun tappaa vammautunee nopeasti.
Valitettavasti ei helppo modaus.

Pitääkö modata, vai voisiko valita kyseiseen käyttöön sellaiset ajoneuvot, joissa takana on lämmöt jo ennestään?
Lähes kaikissa henkilöautoksi rekisteröidyissä 2...3 penkkirivin "pikkubussissa" lienee sellainen jo ennestään, ja penkin poisto on teknisenä toimenpiteenä varsin nopeaa. Nythän ei keskustella siitä mitä penkin poisto siviiliajoneuvoissa edellyttäisi, että sille saisi rekisteröinnin pakuna, eikä muistakaan vastaavista verotukseen liittyvästä byrokratiasta.
Sitä en sitten tiedä kuninka hyvät lämmöt ambulanssissa pitäisi olla, verrattuna normihenkilöautokäyttöön, eli vaatiiko aina lisälämmittimen?
Toki niitäkin löytynee monestakin siviiliajoneuvosta jo ennestään dieselillä toimivina.

 

[jonni]

R

 

[Huhta]

Tarkoitatko "päästöjärjestelmän ohituksella" AdBlueta?

Sitä ajattelin tuossa, kun mainitsin dieselin suluissa. Sinänsähän sitä adblueta ei paljoa kulu ja pitkälle pääsee täyttämällä sen säiliön rintamalle lähdettäessä, mutta nykydieselit ovat kuulemma allergisia pätkäajolle. Kesken kaiken alkavat regeneroinnit ym.:t ovat myös kivoja...

Tarkemmin ajateltuna, kyllähän muitakin systeemejä löytynee niin diesel- kuin bensiinikäyttöisistäkin autoista. Nykyäänhän ne usein suojelevat tekniikkaansa ja vievät tehot tai hyytyvät kokonaan vikatilanteessa, Sprinter-esimerkkisi pahimmasta päästä. Se ei sovi sotilaskäyttöön. Autolla pitää voida ajaa 5 km tai 10 km kaikki varoitusvalot vilkkuen, vaikka se tarkoittaisi, että moottori leikkaa kiinni sen jälkeen.

 

[Mikfin70]

Sitä ajattelin tuossa, kun mainitsin dieselin suluissa. Sinänsähän sitä adblueta ei paljoa kulu ja pitkälle pääsee täyttämällä sen säiliön rintamalle lähdettäessä, mutta nykydieselit ovat kuulemma allergisia pätkäajolle. Kesken kaiken alkavat regeneroinnit ym.:t ovat myös kivoja...

Tarkemmin ajateltuna, kyllähän muitakin systeemejä löytynee niin diesel- kuin bensiinikäyttöisistäkin autoista. Nykyäänhän ne usein suojelevat tekniikkaansa ja vievät tehot tai hyytyvät kokonaan vikatilanteessa, Sprinter-esimerkkisi pahimmasta päästä. Se ei sovi sotilaskäyttöön. Autolla pitää voida ajaa 5 km tai 10 km kaikki varoitusvalot vilkkuen, vaikka se tarkoittaisi, että moottori leikkaa kiinni sen jälkeen.

Ongelma on nämä EURO-päästörajat ja tiettyjen hankintaorganisaation henkilöiden haluttomuus hankkia sotavarusteita eikä perusautoja.

Voisin kirjoittaa pitkän tarinan A-maasta ja autojen hankinnasta sinne, mutta en jaksa näpytellä. Siinäkin hankinnassa EURO-päästöraja oli tärkeämpi kuin auton kyky liikkua ilman sähköä.

 

[kimmo.j]

Pitääkö modata, vai voisiko valita kyseiseen käyttöön sellaiset ajoneuvot, joissa takana on lämmöt jo ennestään?
Lähes kaikissa henkilöautoksi rekisteröidyissä 2...3 penkkirivin "pikkubussissa" lienee sellainen jo ennestään, ja penkin poisto on teknisenä toimenpiteenä varsin nopeaa. Nythän ei keskustella siitä mitä penkin poisto siviiliajoneuvoissa edellyttäisi, että sille saisi rekisteröinnin pakuna, eikä muistakaan vastaavista verotukseen liittyvästä byrokratiasta.
Sitä en sitten tiedä kuninka hyvät lämmöt ambulanssissa pitäisi olla, verrattuna normihenkilöautokäyttöön, eli vaatiiko aina lisälämmittimen?
Toki niitäkin löytynee monestakin siviiliajoneuvosta jo ennestään dieselillä toimivina.

Iso tila-auto on tyhjää parempi, mutta henkilöautojen ongelma on iso lasipinta-ala ja siitä johtuva nopea jäähtyminen.
Mahdollisimman paljolti peltiseinillä oleva paku on eristettynä lämpötaloudellisempi ja sotakäytössä ulos viotava valosaaste pienempi.