Pakolaisuus

Entä lääkärin, papin, poliisin, pörssiyhtiön toimitusjohtajan, lakimiehen, kunnanjohtajan, rakennusurakoitsijan tai toimittajan mielipiteet?

Niissä sallitaan vain oikeat mielipiteet.

Melko monessa noissa tehtävissä on syytä pitää omat ajatuksensa ominaan, eikä melskata somessa tai rajat auki / suomi ensin -leireissä ainakaan omalla nimellään.


Me muut pidämme turpamme kiinni. Pakko pitää. Jos olisikin kyse vain omasta itsestä niin en pitäisi.

Ei ole. Kyllä omia näkökantojaan ja tavoitteitaan voi ajaa salonkikelpoisesti esim. (kunnallis)politiikkaan ryhtymällä. Aika moni kunta on erittäinkin nuivaa politiikaltaan eli ei ole otettu minkäänlaisia muita tulokkaita vastaan kuin omilla rahoillaan omakotitaloja rakentavia. Siinä jää huonompi aines muiden kuntien tehtäväksi.

Esim. Turun seudulla Naantalit ym. ovat erittäin hyvä esimerkki siitä salonkikelpoisesta nuivuudesta. Ns. heikompi aines on jäänyt Turun ja Raision lähiöihin. Eikä kyse ole pelkästään matuista vaan isosta osasta kantasuomalaisiakin.

Pakolaisten kuntapaikoista on huutava pula, kun iso osa kunnista ei suostu ottamaan vastaan ensimmäistäkään. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...sta-huutava-pula-lisaraha-harkinnassa/725614/

Ei ole mitenkään sattumaa, että kunnat skippaavat rikastumisen mahdollisuuden. Väitän näiden kuntien virkamiesten ja valtuutettujen tehneen moninverroin enemmän kuin Rautatientorilla kuukausitolkulla leireilleiden aktivistien.
 
Keski- ja itäeurooppalaiset johtajat: "Emme aio osallistua Brysselin eliitin hulluuteen"
Tsekin ulkoministeri: "Emme halua toistaa länsimaiden virheitä"
ULKOMAAT ma 03.07.2017 11:07 http://beta.oikeamedia.com/o1-26511


Gatestone Instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern kehuu artikkelissaan Keski- ja Itä-Euroopan johtajien sinnikkyyttä siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttajakiintiöitä vastaan käytävässä taistelussa.

Kern kuitenkin huomauttaa, että samaan aikaan Euroopan "yhtenäisyyteen pakottajat" ovat saattaneet Keski-Euroopan häpeään alistumalla miellyttämään epäselviä käsitteitä, kuten Euroopan "arvoja" ja "solidaarisuutta".

Puolassa pääministeri Beata Szydło sanoo, että hänen maataan eivät Euroopan unionin virkamiehet tule kiristämään. Parlamenttipuheessaan 24. toukokuuta, kaksi päivää Englannin Manchesterin jihadistihyökkäyksen jälkeen, jossa myös puolalainen pariskunta kuoli, Beata Szydło sanoi:

"Emme aio osallistua Brysselin eliitin hulluuteen. Nouse polviltasi ja horrosmaisesta uneliaisuudestasi tai itket lapsiasi joka päivä."

"Jos et näe tätä, että terrorismilla on tällä hetkellä mahdollisuus satuttaa jokaista Euroopan maata, ja ajattelet että Puola ei saisi puolustautua - kuljet käsi kädessä niiden kanssa, jotka osoittavat tällä aseella Eurooppaa vastaan, kaikkia meitä vastaan."

"Se on sanottava selvästi ja suoraan: Tämä on hyökkäys Eurooppaan, meidän kulttuuriimme ja perinteisiin. Haluammeko vahvat poliitikot, jotka näkevät vaaran ja voivat taistella sitä vastaan tehokkaasti?"

Puolan sisäministeri Mariusz Błaszczakin mielestä EU-kiintiöiden hyväksyminen olisi "varmasti huonompi" kuin mikään Brysselin toimittama rangaistus:

"Emme saa unohtaa terrori-iskuja, jotka ovat tapahtuneet Länsi-Euroopassa ja miten isommissa EU-maissa nämä ovat valitettavasti nyt tosiasia. Muistetaan, että nyt erittäin runsaslukuiset Länsi-Euroopan muslimiyhteisöt lähtivät suhteellisen pienistä määristä."

"Kerron kollegoilleni Länsi-Euroopassa, että siirtämistrategia vain voimistaa laitonta maahanmuuttoa, koska ihmiskauppiaat saavat entistä enemmän asiakkaita mahdollisten maahanmuuttajien kuullessa, että Eurooppaan päästetyille ihmisille annetaan turvaa EU-maissa lukuun ottamatta Italiaa ja Kreikkaa."

Euroopan unioni on käynnistänyt oikeustoimet Tšekkiä, Unkaria ja Puolaa vastaan, koska ne eivät taivu määräykseen tuhansien maahanmuuttajien ottamisesta Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä.

Kern painottaa, että kiista juontaa juurensa syyskuuhun 2015, jolloin Euroopan siirtolaisuuskriisi saavutti huippunsa. EU: n jäsenvaltiot äänestivät 120 000 "pakolaista" siirtymään Italiasta ja Kreikasta muihin osiin EU:ta. Tämä määrä oli lisäksi heinäkuun 2015 suunnitelma jakaa uudelleen 40 000 maahanmuuttajaa Italiasta ja Kreikasta.

Yhdeksän Keski-ja Itä-Euroopan maan määrättiin ottamaan noin 15 000 siirtolaista 160 000 "jaettavasta" maahanmuuttajasta.

"Vaikka Tsekki, Unkari, Romania ja Slovakia äänestivät sopimusta vastaan, niiltä silti vaadittiin noudattamista", Kern toteaa.

Sittemmin useat Keski-Euroopan EU-maat ovat kiivaasti kieltäytyneet hyväksymästä heille määrättyjä maahanmuuttajakiintiöitä. Esimerkiksi Puolan kiintiö on 6182 maahanmuuttajia, eikä yhtäkään heistä ole päästetty sisään. Tšekillä kiintiö on 2691 maahanmuuttajaa, joista vain 12 on otettu. Unkarilla kiintiö on 1294, joista yhtäkään ei ole hyväksytty.

13. kesäkuuta 2017 julkaistun EU: n uusimman siirtämis- ja uudelleensijoittamisraportinmukaan EU:ssa toistaiseksi vain noin 20 000 siirtolaista on siirtynyt - 6896 Italiasta ja 13973 Kreikasta. 28 EU-maasta vain Malta on ottanut täyden määränsä eli 131 maahanmuuttajaa.

Gatestone Instituutin tutkija Kern korostaa, että "monet niin sanotut turvapaikanhakijat" ovat kieltäytyneet muuttamasta Keski- ja Itä-Eurooppaan, koska siellä taloudelliset hyödyt eivät ole yhtä "reiluja ja auvoisia" kuin Ranskassa, Saksassa tai Pohjoismaissa.

"Köyhimpiin EU-maihin kuten Viroon, Latviaan ja Liettuaan siirretyt sadat siirtolaiset ovatkin sittemmin paenneet Saksaan ja muihin vauraampiin EU-maihin", Kern jatkaa.

Tšekin pääministeri Bohuslav Sobotka on julistanut vahvasti, että "kun otetaan huomioon Euroopan turvallisuustilanteen heikentyminen ja kiintiöjärjestelmän toimimattomuus, Tšekin hallitus ei tule osallistumaan siihen".

"Olemme valmiita puolustamaan asemaamme EU:ssa ja oleellisissa lainkäyttöelimissä."

Tšekin ulkoministeri Lubomír Zaorálekin mukaan EU: n tulisi keskittyä EU-maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen, eikä yrittää levittää maahanmuuttajien pakkokiintiöitä. Hän huomauttaa, että joissakin Itä-Euroopan maissa kaikkein haavoittuvimmat asukkaat ovat usein köyhempiä kuin sinne saapuvat maahanmuuttajat.

Zaorálek lisää, että ihmiset, jotka ovat tulossa vailla todellista kiinnostusta integroitua ja haluavat elää samanlaisen kulttuurin, etnisen, uskonnollinen taustan omaavien kanssa, eivät keski- ja itäeurooppalaiset ihmiset yksinkertaisesti halua toistaa sitä länsimaiden virhettä, joka on tuhansien ja tuhansien ihmisten täyttämien ja asuttamien lähiöissä jo tapahtunut: ne ovat erittäin vaarallisia ei ainoastaan yöaikaan, vaan myös päivisin. Hän korostaa, että kahdessa vakiintuneessa Tšekin ukrainalais- ja vietnamilaisyhteisössä ei ole itsemurhapommittajia.

Slovakian pääministeri Robert Fico sanoo massamaahanmuuttoliikkeen ja "pakotetun monikulttuurisuuden" muuttavan maan olemusta:

"Poliitikkojen velvollisuus on puhua näistä asioista hyvin selvästi ja avoimesti. En halua nähdä muslimiyhteisöjä Slovakiassa. En halua siellä olevan useita kymmeniä tuhansia muslimeja, jotka alkavat vähitellen edistää ideologiaansa. Emme halua muuttaa tämän maan perinteitä, jotka on rakennettu kristilliselle traditiolle. Se on ollut näin vuosisatoja."

Fico lisää, että 95 % niin sanotuista "pakolaisista" ovat itse asiassa taloudellisista syistä muuttavia:

"Emme tule auttamaan tässä hulluudessa ja mielettömyydessä kädet levällään, että me hyväksyisimme kaikki riippumatta siitä, ovatko he taloudellisia siirtolaisia vai eivät. Meidän pitää kertoa totuus maahanmuutosta."

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on varoittanut muslimimaailman siirtolaisten ja Euroopan välillä tapahtuvista "räjähtävistä seurauksista" kulttuurien yhteentörmätessä:

"Pitää ymmärtää, mitä meidän on tehtävä. Meidän täytyy ymmärtää ja tarttua todelliseen tilanteeseemme, jonka kohtaamme. Eurooppa ei ole pakolaisongelman otteessa, mutta Euroopan manteretta uhkaa yhä aina vain kasvavampi uudenaikainen maahanmuuttoaikakausi. Se on ajanjakso, jossa ihmisten liikkuminen tapahtuu valtavassa mittakaavassa ja eurooppalaisesta näkökulmasta mahdollisten tulevien maahanmuuttajien määrä näyttää rajattomalta."

"Päivä päivältä näemme satojen tuhansien ilmaantuvan riekkumaan ja metelöimään rajoillemme, ja lisää miljoonia muita on aikomassa lähteä Eurooppaan taloudellisten motiivien vetäminä."

"Meidän on tunnustettava, että Euroopan unionin väärä maahanmuuttopolitiikka on vastuussa tästä tilanteesta. Euroopassa esillä oleva vastuuttomuus on jokaisen eurooppalaisen poliitikon tunnusmerkki heidän luvatessa parempaa elämää maahanmuuttajille ja kannustamalla heitä jättämään kaiken taakseen ja vaarantamaan henkensä. Jos Eurooppa ei palaa terveen järjen tielleen, se löytää itsensä lyötynä taistelussa."

"Ei pidä unohtaa, että saapuvat maahanmuuttajat edustavat radikaalisti erilaista uskontoa ja kulttuuria. Useimmat heistä eivät ole kristittyjä, vaan muslimeja."

Viktor Orbánin mielestä tämä on tärkeä kysymys, koska Eurooppa ja eurooppalainen identiteetti on juurtunut kristinuskoon.

"Eikö se ole huolestuttavaa jo sinänsä, että eurooppalainen kristikunta pystyy nyt hädin tuskin pitämään Eurooppaa kristillisenä? Jos me unohdamme tämän, eurooppalaisesta aatteesta voi tulla vähemmistö sen omalla mantereella."

Viitaten Unkarin ottomaanien valtakunnan vuosien 1541-1699 miehitykseen Orbán toteaa:

"Mielestäni meillä on oikeus päättää, että emme halua suuria joukkoja muslimeja maahamme. Emme pidä seurauksista, joita suurilla muslimiyhteisöillä muissa maissa on enkä näe mitään syytä kenenkään muun pakottaa meitä luomaan tapoja elää yhdessä Unkarissa, joita emme halua nähdä. Tämä juuri on historiallinen kokemus meille."

OM60x60.jpg
 
Keski- ja itäeurooppalaiset johtajat: "Emme aio osallistua Brysselin eliitin hulluuteen"
Tsekin ulkoministeri: "Emme halua toistaa länsimaiden virheitä"

EDIT: Heillä on munaa tuoda julki ongelmat. Nyt itsekkin nähneenä/kokeneena voin olla samaa mieltä! Puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä.
 
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200242279_u0.shtml

Tutkija: Hutiloiduilla turvapaikkapäätöksillä leikitään ihmishengillä

Pitipä tsekata, onko kyse kenties tutkijasta vaiko poliittisia mielipiteitään tutqian roolissa junttaavasta henkilöstä, vaikka tiesihän tämän vastauksen jo etukäteen. Suomessa näitä taitaa olla ensin- ja viimeksimainittujen suhdelukuna noin 1 tutkijaa per 10 tutqiaa.

Tutqia Erna Bodström:
erna.jpg


Vilpitön toiveeni olisi, että riittämättömät tulkkausresurssit hoituisivat siten että niitä tulkattavia olisi vähemmän täällä jossa ko. kieli ei aivan vielä ole suurten valtakielien joukossa. Henkensä edestä pakenevat pystyvät elämään turvassa myös UNHCR-leireillä tai jossakin muussa alueen maassa, siis ainakin jos ensinmainittujen pyörittämiseen jää tältä turvapaikkasekoilulta jotakin rahaa.
 
Saman tempun tein eilen myös.
 
Vinkki aiheeseen löytyy alimmaislta osoiteriviltä

Pääkirjoitus | Kolumni
Iso osa kansasta tuntee paperittomia kohtaan sääliä, mutta lopputulos on nolo
Hyvinvointivaltion luoma turvaverkko pitää huolta kaikista – paitsi paperittomista.

Anna-Stina Nykänen
Julkaistu: 3.7. 2:00

8794efcb9a2044ccaac91744eae736c4.jpg

VIIME aikoina mielessäni on pyörinyt sana irtolaisuus. Nykyaika tuo mieleen historian.

Irtolaisiksi kutsuttiin 1800-luvulta lähtien ihmisiä, joilla ei ollut pysyvää asuinpaikkaa eikä mahdollisuutta toimeentuloon. Sama tilanne on paperittomilla nyt.

Ennen irtolaisuus oli kielletty lailla. Siitähän seurasi köyhyyttä ja rikollisuutta, eikä ihminen ollut valtion kontrollissa. Se oli iso turvallisuusriski, vaikka kyse oli kotimaan kansalaisista.

Uhkaa vastaan taisteltiin ensin kovin ottein. Irtolaisia lähetettiin työleireille tai pakkolaitoksiin ja eristettiin saarille.

Sotien jälkeen ilmiötä pyrittiin ehkäisemään asuttamalla. Rintamamiestalot rauhoittivat ihmiset aloilleen. Evakot juurrutettiin maapalan ääreen.

Sittemmin hyvinvointivaltio loi turvaverkon, joka toimii moneen suuntaan. Se suojelee ihmistä putoamasta – ja tuo hänet kontrollin piiriin. Kaikki voittavat.

Irtolaislaki kumottiin vasta vuonna 1987. Nyt Suomi on turvallinen maa. Melkein unohtuu, ettei se johdu sopuisasta kansanluonteesta, sivistyksestä tai luonnon rauhasta. Turvallisuus on tietoisesti rakennettu: kaikista pidetään huolta. Paitsi paperittomista.

PAPERITTOMIEN kohtalo on tietysti kamalin heille itselleen. Pelkoa, epävarmuutta, toivottomuutta. He ovat toisten armoilla ja alttiita hyväksikäytölle.

Mutta eivätkö he ole myös turvallisuusriski? Ennen vastaus olisi ollut selvä: tietysti ovat. Se ei tarkoita, että he olisivat pahoja ihmisiä. Se ei liity kulttuuriin tai uskontoon vaan mahdottomaan elämäntilanteeseen.

Nyt turvallisuusriskistä puhuvat vain ne, jotka ratkaisisivat ongelman lähettämällä maahanmuuttajat väkisin pois maasta. Iso osa kansasta tuntee paperittomia kohtaan sääliä, mutta lopputulos on nolo.

Ei haluta kovia otteita, ja perheiden käännytykset tuntuvat brutaaleilta ja vastenmielisiltä. Mutta ei haluta paperittomia siihen turvaverkkoon, joka suomalaisilla on. Hädässä voidaan ehkä antaa vähän sairaanhoitoa. Mutta ei hammasremonttia! Se vetäisi tänne lisää väkeä, eihän siihen ole varaa.

PAPERITTOMIA ei haluta juurruttaa tänne eikä heittää ulos. Odotellaan, että jokin isompi taho keksii ratkaisun. Ollaan kuin riskiä ei olisikaan. Hoetaan, että Suomi on yhä turvallinen maa.

Se on kaksinaismoralismia. Ja turvallisuusriski.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005276521.html
 
Vinkki aiheeseen löytyy alimmaislta osoiteriviltä

Pääkirjoitus | Kolumni
Iso osa kansasta tuntee paperittomia kohtaan sääliä, mutta lopputulos on nolo
Hyvinvointivaltion luoma turvaverkko pitää huolta kaikista – paitsi paperittomista.

Anna-Stina Nykänen
Julkaistu: 3.7. 2:00

8794efcb9a2044ccaac91744eae736c4.jpg

VIIME aikoina mielessäni on pyörinyt sana irtolaisuus. Nykyaika tuo mieleen historian.

Irtolaisiksi kutsuttiin 1800-luvulta lähtien ihmisiä, joilla ei ollut pysyvää asuinpaikkaa eikä mahdollisuutta toimeentuloon. Sama tilanne on paperittomilla nyt.

Ennen irtolaisuus oli kielletty lailla. Siitähän seurasi köyhyyttä ja rikollisuutta, eikä ihminen ollut valtion kontrollissa. Se oli iso turvallisuusriski, vaikka kyse oli kotimaan kansalaisista.

Uhkaa vastaan taisteltiin ensin kovin ottein. Irtolaisia lähetettiin työleireille tai pakkolaitoksiin ja eristettiin saarille.

Sotien jälkeen ilmiötä pyrittiin ehkäisemään asuttamalla. Rintamamiestalot rauhoittivat ihmiset aloilleen. Evakot juurrutettiin maapalan ääreen.

Sittemmin hyvinvointivaltio loi turvaverkon, joka toimii moneen suuntaan. Se suojelee ihmistä putoamasta – ja tuo hänet kontrollin piiriin. Kaikki voittavat.

Irtolaislaki kumottiin vasta vuonna 1987. Nyt Suomi on turvallinen maa. Melkein unohtuu, ettei se johdu sopuisasta kansanluonteesta, sivistyksestä tai luonnon rauhasta. Turvallisuus on tietoisesti rakennettu: kaikista pidetään huolta. Paitsi paperittomista.

PAPERITTOMIEN kohtalo on tietysti kamalin heille itselleen. Pelkoa, epävarmuutta, toivottomuutta. He ovat toisten armoilla ja alttiita hyväksikäytölle.

Mutta eivätkö he ole myös turvallisuusriski? Ennen vastaus olisi ollut selvä: tietysti ovat. Se ei tarkoita, että he olisivat pahoja ihmisiä. Se ei liity kulttuuriin tai uskontoon vaan mahdottomaan elämäntilanteeseen.

Nyt turvallisuusriskistä puhuvat vain ne, jotka ratkaisisivat ongelman lähettämällä maahanmuuttajat väkisin pois maasta. Iso osa kansasta tuntee paperittomia kohtaan sääliä, mutta lopputulos on nolo.

Ei haluta kovia otteita, ja perheiden käännytykset tuntuvat brutaaleilta ja vastenmielisiltä. Mutta ei haluta paperittomia siihen turvaverkkoon, joka suomalaisilla on. Hädässä voidaan ehkä antaa vähän sairaanhoitoa. Mutta ei hammasremonttia! Se vetäisi tänne lisää väkeä, eihän siihen ole varaa.

PAPERITTOMIA ei haluta juurruttaa tänne eikä heittää ulos. Odotellaan, että jokin isompi taho keksii ratkaisun. Ollaan kuin riskiä ei olisikaan. Hoetaan, että Suomi on yhä turvallinen maa.

Se on kaksinaismoralismia. Ja turvallisuusriski.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005276521.html

Erikoista kun "iso osa" lukijoista ei näytä olevan alkuunkaan samaa mieltä toimittajan kanssa kommenttien perusteella?
Onkohan "iso osa" kansastakaan?
 
Tyhmä kansa.
 
Bonuksena..
Paula-Amanda Venho

Suomen pitäisi olla oikeusvaltio, jossa perustuslaillakin on jokin käytännön merkitys nätisti järjestettyjen kirjaimien painattamisen sijaan.
https://www.svd.se/afghansk-minister-skicka-inte-manniskor-hit
Afganistanilainen (muutto- tms.)ministeri on selkeästi pyytänyt, ettei Afganistaniin pakkopalautettaisi ketään Euroopasta, koska siellä ei pystytä tarjoamaan palautetuille ihmisarvoista elämää. Naapurimaista on jo palautettu tuhansia afganistanilaisia. Se on myös yksi selkeä syy, mikseivät kaikki turvapaikanhakijat menneet naapurimaihin: kun ei mahdu.

Eino Päivärinta

Mutta Suomeen pitäisi voida tulla kävellen sisään?

Ulla Tiililä
Eino Päivärinta lue nämä http://www.ihmisoikeudet.net/opi-ihmisoikeuksista/ihmisoikeuksien-sisalto/

Paula-Amanda Venho

Tänne tullaan, miten tullaan. Nyt on kyse pakkopalautuksista vaarallisiin oloihin, kyse on ihmisarvoisesta elämästä. Kaikkien turvapaikkapäätöksiä ei ole tehty asianmukaisesti, poliisi palauttaa kesken ennen turvapaikkapäätösvalitusten käsittelyä jne. Se ei ole oikeutta. Se on häpeällistä niin oikeusvaltiossa kuin sivistysvaltiossakin.

Eino Päivärinta

Turvapaikkapäätöstä voinee odotella tarvittaessa kotimaassakin. Suomi ei voi vastata kaikista maailman ihmisistä vaikka kuinka toivoisitte näin, todella hädässä olevia voimme auttaa, mutta emme kaikkia. Kyse ei ole pakkopalautuksista vaan käännytyksistä, kun turvapaikkaa ei ole myönnetty.

Heidi Viinikka Os Smeds

Eino taitaa trollata....

Eino Päivärinta

En todellakaan, vaan keskustelen. Terminologia tulisi olla hallussa, kyse on nytkin käännyttämisestä.

Heidi Viinikka Os Smeds

Eino, kun meillä ei todellakaan ole tulossa kaikki... Niin kun päätös tulee myönteisenä niin maksaa aika paljon lähtä heitä hakeen.

Eino Päivärinta

Ei kaikki ole tulossa Suomeen, mutta paljon on. Mikseivät nämä turvapaikanhakijat halua mennä esim. Baltiaan? Olemme aika kaukana.

Kaarina Heiskanen

Ratkaisevan paljon kauempana kuin Baltia?

Paula-Amanda Venho

Eino, jos tph-joukossa on joitakin, joille turvattu kotimaassa odottelu olisi mahdollista, he varmaan sen tekisivät. Kuka heitä turvaisi omassa maassaan sen aikaa, kun tp-haku kestää? Ei valtionkoneisto auta heitä, eikä heillä itsellään ole omaa armeijaa. Pakolaisleirit voivat olla hieman turvallisempia kuin oma koti (jos sellainen sattuu vielä olemaan), mutteivät kaikille. Turvapaikkaa vailla on niin moni, etteivät kaikki leireihin edes pääse.
Minä en toivo, että Suomi vastaisi kaikista maailman ihmisistä. Meidän maan rajojen sisällä on nyt todella paljon todellisessa hädässä olevia, he haluavat elää. Rahan puute tai rahan runsaus ei selitä sitä, onko hädässä vai ei. Eri maissa tarvitaan eri asioihin rahaa, Suomessakin voi joku hyvin mielikuvitusrikas pärjätä ilman rahaa. Olemme vain tottuneet siihen, kuinka se helpottaa elämää. Jos on ihan risana omien kokemustensa ja matkan rasituksen jäljiltä, tuskin jaksaa heti keskittyä siihen, miten voisi elää ilman rahaa, jota et halua hänelle antaa vähäksi aikaa.

Paula-Amanda Venho

Se, mitä minulle on kerrottu Suomen valinnasta, on mm.:
- Suomella on kokemusta sodasta ja pakolaisuudesta: sotalapset ja evakot
- Suomi on tilastoissa korkealla ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian toteutumisen osalta, Suomi on valtiona toimiva
- Suomessa ei ole sotilaallisia levottomuuksia
Jos meillä sattuukin olemaan parempi sosiaaliturva kuin monessa muussa maassa, se tieto on tullut bonuksena.
https://m.facebook.com/comment/repl...18533&gfid=AQBFy66gzmmnfH7a&refid=18&__tn__=R
 
Frankfurt on Saksan ensimmäinen kaupunki missä perussaksalaiset ovat vähemmistö, seuraavat kaupunkit jotka on tulossa on ovat Augsberg ja Stuttgart, Onnea vaan!
 
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005278071.html?ref=rss
Poliisi poistanut mielenosoittajia Pasilan poliisitalon edustalta – poliisin liikkumista yritettiin häiritä
5578757c627a4a54bd0a717c65577c2a.jpg

Pasilan poliisitalo arkistokuvassa. (KUVA: Pete Aarre-Ahtio)

Julkaistu: 3.7. 23:48


HELSINKI
Helsingin poliisin mukaan tilanne on rauhallinen.

Poliisi poisti mielenosoittajajoukon poliisitalon edustalta myöhään maanantai-iltana Helsingin Pasilassa.

– Viitisentoista mielenosoittajaa yritti äsken häiritä poliisin liikkumista Pasilan poliisitalon autohallien edustalla, Helsingin poliisi kertoo Twitter-tilillään.

– Poliisi poisti mielenosoittajat rauhanomaisesti Pasilankadulle. Tilanne rauhallinen.

Poliisin tietojen mukaan mielenosoittajat vastustivat palautuslentoja. Joukko on jo poistunut paikalta.

Tiistain vastaisena yönä Helsinki-Vantaan lentoaseman 2-terminaalin edessä nähdään jälleen mielenosoitus turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan. Poliisi on paikalla.

Mielenosoituksen järjestäjien tietojen mukaan yöllä kahden aikoihin lähtee pakkopalautuslento Kabuliin. Koneen kyydissä on heidän mukaansa maasta käännytettäviä afgaaneja.

55m
Helsingin poliisi

✔@HelsinkiPoliisi

Viitisentoista mielenosoittajaa yritti äsken häiritä poliisin liikkumista Pasilan poliisitalon autohallien edustalla. Poliisi...1/2


Follow
Helsingin poliisi

✔@HelsinkiPoliisi

...poisti mielenosoittajat rauhanomaisesti Pasilankadulle. Tilanne rauhallinen. #poliisi #Helsinki #Pasila 2/2

Jos yllä oleva twiitti ei näy, voit käydä katsomassa sen täältä.


Follow
Helsingin poliisi

✔@HelsinkiPoliisi

Tämä Pasilassa oleva mielenosoitusporukka vastustaa poliisin tietojen mukaan palautuslentoja. He poistuivat paikalta hetki sitten.

Jos yllä oleva twiitti ei näy, voit käydä katsomassa sen täältä.
Samu Lehtonen
 
Tässäpä mielenkiintoinen raportti. Pari otetta ja sitten nauttimaan tulevaisuudesta:

Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2016 alussa 89 878 eli 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Heistä 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Ulkomaalaistaustaisista hieman yli puolet oli eurooppalaistaustaisia, lähes neljännes aasialais- ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia. 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut lähes 58 000 hengellä.

Puhutuimmat vieraat äidinkielet olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 164 000 – 170 000 henkeen, mikä olisi noin 23 prosenttia koko väestöstä. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi.

Marraskuussa 2016 ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Helsingissä oli 26,1 prosenttia.

Kantisten työttömyysaste oli 8,9%. Somalien työttömyysaste 54,6% ja irakilaisten 61,2%.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_01_13_Tilastoja_1_Hiekkavuo.pdf
 
Tässäpä mielenkiintoinen raportti. Pari otetta ja sitten nauttimaan tulevaisuudesta:

Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2016 alussa 89 878 eli 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Heistä 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Ulkomaalaistaustaisista hieman yli puolet oli eurooppalaistaustaisia, lähes neljännes aasialais- ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia. 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut lähes 58 000 hengellä.

Puhutuimmat vieraat äidinkielet olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 164 000 – 170 000 henkeen, mikä olisi noin 23 prosenttia koko väestöstä. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi.

Marraskuussa 2016 ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Helsingissä oli 26,1 prosenttia.

Kantisten työttömyysaste oli 8,9%. Somalien työttömyysaste 54,6% ja irakilaisten 61,2%.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_01_13_Tilastoja_1_Hiekkavuo.pdf
Kehä Kolmonen rajana ja sanontana saa aivan uuden merkityksen.
 
Tässäpä mielenkiintoinen raportti. Pari otetta ja sitten nauttimaan tulevaisuudesta:

Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2016 alussa 89 878 eli 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Heistä 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Ulkomaalaistaustaisista hieman yli puolet oli eurooppalaistaustaisia, lähes neljännes aasialais- ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia. 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut lähes 58 000 hengellä.

Puhutuimmat vieraat äidinkielet olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 164 000 – 170 000 henkeen, mikä olisi noin 23 prosenttia koko väestöstä. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi.

Marraskuussa 2016 ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Helsingissä oli 26,1 prosenttia.

Kantisten työttömyysaste oli 8,9%. Somalien työttömyysaste 54,6% ja irakilaisten 61,2%.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_01_13_Tilastoja_1_Hiekkavuo.pdf

HS:n pääkirjoitus sivusi asiaa myös..

Helsingissä asuu nyt jo noin 95 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Tilastoissa heidät jaetaan ulkomailla syntyneeseen ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneeseen toiseen sukupolveen. Yli 80 prosenttia ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä kuuluu yhä ensimmäiseen sukupolveen.

Noin 54 000 helsinkiläistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Suurimmat vieraskieliset kieliryhmät ovat venäjän-, viron- ja somalinkieliset. Vieraskielisten osuus on viime aikoina kasvanut tavallista enemmän siksi, että syksyllä 2015 tulleista turvapaikanhakijoista osa on saanut oleskeluluvan ja asettunut Helsinkiin.

Merkittävä muutos Helsingin väestönkasvussa on se, että yhä suurempi osa väkiluvun kasvusta johtuu muusta kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen väestön kasvusta. Tämän vuosikymmenen aikana väestönkasvu on ollut pitkälti vieraskielisten ansiota. Heidän osuutensa on ollut peräti kaksi kolmannesta.

Helsingin tulevaisuus näyttää hyvältä. Tästä kertoo myös se, että muuhun maahan verrattuna nuorten osuus väestöstä on keskimäärin suurempi ja 60 vuotta täyttäneiden osuus pienempi.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005276822.html
 
Back
Top