Voi kyynel. Meinasi laki estää palestiinalaisten hyysöämisen, mutta onneksi lakia voi myös tulkita niin, ettei sitä tarvitsekaan noudattaa. Voi palata vanhaan normaaliin.
www.hs.fi
Näimme asiakirjan, joka muutti Migrin linjan ja johti heti käännytyksiin
Palestiina|Palestiinalaisille on annettu Suomessa jo useita kielteisiä oleskelulupapäätöksiä, Migrin virkamies kertoo HS:lle. Se koettelee omaa moraalitajua, hän sanoo.
Tilaajille
Maahanmuuttovirasto linjasi palestiinalaispasseista marraskuussa 2024 sisäisellä asiakirjalla.
Maahanmuuttovirasto linjasi palestiinalaispasseista marraskuussa 2024 sisäisellä asiakirjalla. Kuva: Zakariya Yahya / Imageslive & Migri, kuvankäsittely HS
Kuuntele juttu
Joakim Westrén-Doll HS
2:00
Maahanmuuttoviraston virkamies kertoo Helsingin Sanomille epäilevänsä ulkomaalaislain oikeudenmukaisuutta.
Uusi laki vaikeuttaa erityisesti palestiinalaisten ja vironvenäläisten oleskelulupien saamista Suomessa.
Hän kertoo joutuneensa miettimään ensi kertaa virkaurallaan, kohteleeko ulkomaalaislaki tiettyjä ihmisryhmiä lähtökohtaisesti epätasa-arvoisesti.
Hallituksen uudistama ulkomaalaislaki ja sen soveltaminen kuohuttivat julkisuutta elo–syyskuun taitteessa. HS kertoi viime viikolla karkotuspäätöksen saaneesta palestiinalaismiehestä.
Päätöksen taustalla oli nykyisen ulkomaalaislain edellytys sille, että oleskeluluvan hakijan henkilöllisyys voidaan todentaa voimassa olevalla kansallisella matkustusasiakirjalla.
Koska Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, ei Migri pidä Palestiinan passia lain edellyttämänä kansallisena matkustusasiakirjana.
HS:n haastattelema virkamies kokee olevansa työssään nyt epämukavien kysymysten äärellä. Hän työskentelee virastossa oleskelulupahakemusten parissa. Virkamies esiintyy jutussa nimettömänä, koska asiasta puhuminen voisi vaikuttaa kielteisesti hänen työsuhteeseensa.
Lainsäädäntö koettelee omaa moraalitajua ja käsitystä Suomen perustuslain takaamasta ihmisten yhdenvertaisuudesta, hän sanoo.
Lainsäädännöllä on saatettu hänen mielestään aiheuttaa tilanne, jossa tietyistä olosuhteista tai alueilta tulevien ihmisten mahdollisuudet ovat lupakäsittelyssä selvästi eriarvoiset.
”Että ovatko nämä uudet pykälät muun muassa palestiinalaisille oikeudenmukaisia ja toteutuvatko heidän oikeutensa suhteessa muihin kansalaisuuksiin ja ihmisryhmiin.”
”Nostattaa kulmakarvoja muillakin kuin vain minulla.”
Hallituksen viime vuonna uudistama ulkomaalaislaki tiukensi oleskelulupien matkustusasiakirjaedellytyksiä.
Sen seurauksena kansalaisuudettoman henkilön on käytännössä erittäin vaikeaa saada Suomeen esimerkiksi työperustaista oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto ei tällä hetkellä ulkoministeriön mukaan myönnä oleskelulupaa työntekoa tai opiskelua varten Palestiinan passin haltijoille.
Palestiinalaisten hakijoiden asema mietityttää virkamiestä palestiinalaisalueiden tilanteen ja Gazan sodan vuoksi. Mutta muutos koskettaa myös muita ihmisryhmiä, kuten Suomen vironvenäläisiä, hän muistuttaa.
”Näiden ihmisryhmien osalta on vähän kuin pistetty muuri pystyyn”, hän sanoo.
”Se herättää ajatuksia siitä, että onko menty tämän [lain] osalta liian pitkälle.”
Migrin tilaston mukaan vuonna 2023 tehtiin yhteensä 220 kansalaisuudetonta henkilöä koskeva päätöstä. Tuolloin päätöksistä 195 oli vielä myönteisiä.
Virkamiehen tiedossa on, että palestiinalaisille on matkustusasiakirjaedellytyksen nojalla annettu Migrissä viime aikoina jo useita kielteisiä oleskelulupapäätöksiä.
Hän sanoo keskustelleensa asiasta kollegoidensa kanssa ja kokee, että tilanne mietityttää viraston henkilökuntaa laajemminkin.
”Näkemykseni on se, että tämä nostattaa kulmakarvoja muillakin kuin vain minulla.”
Maahanmuuttovirasto on viestinyt, että sen matkustusasiakirjoihin liittyvä linjaus perustuu lakitekstin lisäksi lainvalmisteluasiakirjoihin, kuten hallituksen lakiesitykseen.
Migri selvitti virkamiehen mukaan uuden lakipykälän tulkintaa perusteellisesti ja linjasi palestiinalaispasseista jo marraskuussa 2024 sisäisellä asiakirjalla.
HS on nähnyt kyseisen asiakirjan. Sen mukaan ”linjauksen myötä kansalaisuudettomien hakijoiden, kuten palestiinalaisten, mahdollisuudet saada oleskelulupa kaventuvat”.
Kansalaisuudeton hakija voi lain puitteissa auttaa asiaansa antamalla henkilöllisyydestään muun luotettavan selvityksen, mutta käytännössä ”osa kansalaisuudettomista asiakkaista” jää ”todennäköisesti” ilman oleskelulupaa, linjauspaperi toteaa.
Asiakirja huomioi, että palestiinalaisia koskeva linjaus voi herättää Migrin ulkopuolella ”mahdollisesti myös kritiikkiä, mikä voi johtaa mainehaittoihin”.
Ensimmäiset linjaukseen pohjaavat kielteiset päätökset on voitu antaa jo viime vuoden pohjalla, virkamies arvioi.
Maahanmuuttoviraston asiakirjassa kerrotaan, että Palestiinaa koskeva linjaus voi herättää viraston ulkopuolella mahdollisesti mainehaittoihin johtavaa kritiikkiä.
Maahanmuuttoviraston asiakirjassa kerrotaan, että Palestiinaa koskeva linjaus voi herättää viraston ulkopuolella mahdollisesti mainehaittoihin johtavaa kritiikkiä. Kuva: Migri, kuvanläsittely: HS
Vaikka virkamiestä mietityttää epäoikeudenmukaisuus, hän katsoo, ettei Migrin marraskuinen linjaus voinut tulla viraston työntekijöille suurena yllätyksenä.
Kun ulkomaalaislaki astui voimaan, vaikutukset tiettyihin ihmisryhmiin olivat hänen mielestään selvästi nähtävissä. Virkamies korostaa, ettei näe Migrin linjausta uuden lain ja hallituksen esityksen vastaisena.
”Maahanmuuttoviraston on ollut mahdollista laatia linjauksensa näiden lakien ja hallituksen esityksen puitteissa. Itse en ainakaan näe siinä suurempaa ristiriitaa.”
Lain tulkinnasta on myös eriäviä näkemyksiä.
Oikeusoppineet ovat julkisuudessa todenneet, että uudistunutta lakia voi tulkita niin, että Palestiinan passi olisi lainmukainen kansallinen matkustusasiakirja. Myös ulkoministeriön mukaan Palestiinan passi rinnastuu kansalliseen matkustusasiakirjaan.
HS:n haastattelussa emeritusprofessori Kaarlo Tuori katsoi, että tätä tulkintaa myös Migrin tulisi noudattaa.
Migri ilmoitti torstaina Ylelle tarkastelevansa nyt uudelleen ulkomaalaislain tulkintaa aiheeseen liittyen.
Migrin virkamies pitää laista ja sen tulkinnasta virinnyttä keskustelua tervetulleena. Hänestä huomion tulisi kuitenkin olla hallituksen säätämässä laissa eikä Migrin tekemässä linjauksessa, joka on vain vahvistus lakitekstille ja lainsäätäjän tahtotilalle.
Lain tulkintaan antavat todennäköisesti aikanaan kantansa myös hallinto-oikeuden tuomioistuimet, kun kielteisistä päätöksistä valitetaan. Prosessit vievät usein vuoden tai pidempään.
Sillä välin palestiinalaiset ja vironvenäläiset ovat jatkolupiensa kanssa vaikeassa paikassa.
Se mietityttää virkamiestä, mutta suhde omaan työhön säilyy ennallaan, hän sanoo.
”Olen ylpeä virkamies itse, ja siihen kuuluu lain mukaisen työn tekeminen. Sen sisällä liikkumavara on, mitä on.”
Palestiina|Palestiinalaisille on annettu Suomessa jo useita kielteisiä oleskelulupapäätöksiä, Migrin virkamies kertoo HS:lle. Se koettelee omaa moraalitajua, hän sanoo.
Tilaajille
Maahanmuuttovirasto linjasi palestiinalaispasseista marraskuussa 2024 sisäisellä asiakirjalla.
Maahanmuuttovirasto linjasi palestiinalaispasseista marraskuussa 2024 sisäisellä asiakirjalla. Kuva: Zakariya Yahya / Imageslive & Migri, kuvankäsittely HS
Kuuntele juttu
Joakim Westrén-Doll HS
2:00
Maahanmuuttoviraston virkamies kertoo Helsingin Sanomille epäilevänsä ulkomaalaislain oikeudenmukaisuutta.
Uusi laki vaikeuttaa erityisesti palestiinalaisten ja vironvenäläisten oleskelulupien saamista Suomessa.
Hän kertoo joutuneensa miettimään ensi kertaa virkaurallaan, kohteleeko ulkomaalaislaki tiettyjä ihmisryhmiä lähtökohtaisesti epätasa-arvoisesti.
Hallituksen uudistama ulkomaalaislaki ja sen soveltaminen kuohuttivat julkisuutta elo–syyskuun taitteessa. HS kertoi viime viikolla karkotuspäätöksen saaneesta palestiinalaismiehestä.
Päätöksen taustalla oli nykyisen ulkomaalaislain edellytys sille, että oleskeluluvan hakijan henkilöllisyys voidaan todentaa voimassa olevalla kansallisella matkustusasiakirjalla.
Koska Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, ei Migri pidä Palestiinan passia lain edellyttämänä kansallisena matkustusasiakirjana.
HS:n haastattelema virkamies kokee olevansa työssään nyt epämukavien kysymysten äärellä. Hän työskentelee virastossa oleskelulupahakemusten parissa. Virkamies esiintyy jutussa nimettömänä, koska asiasta puhuminen voisi vaikuttaa kielteisesti hänen työsuhteeseensa.
Lainsäädäntö koettelee omaa moraalitajua ja käsitystä Suomen perustuslain takaamasta ihmisten yhdenvertaisuudesta, hän sanoo.
Lainsäädännöllä on saatettu hänen mielestään aiheuttaa tilanne, jossa tietyistä olosuhteista tai alueilta tulevien ihmisten mahdollisuudet ovat lupakäsittelyssä selvästi eriarvoiset.
”Että ovatko nämä uudet pykälät muun muassa palestiinalaisille oikeudenmukaisia ja toteutuvatko heidän oikeutensa suhteessa muihin kansalaisuuksiin ja ihmisryhmiin.”
”Nostattaa kulmakarvoja muillakin kuin vain minulla.”
Hallituksen viime vuonna uudistama ulkomaalaislaki tiukensi oleskelulupien matkustusasiakirjaedellytyksiä.
Sen seurauksena kansalaisuudettoman henkilön on käytännössä erittäin vaikeaa saada Suomeen esimerkiksi työperustaista oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto ei tällä hetkellä ulkoministeriön mukaan myönnä oleskelulupaa työntekoa tai opiskelua varten Palestiinan passin haltijoille.
Palestiinalaisten hakijoiden asema mietityttää virkamiestä palestiinalaisalueiden tilanteen ja Gazan sodan vuoksi. Mutta muutos koskettaa myös muita ihmisryhmiä, kuten Suomen vironvenäläisiä, hän muistuttaa.
”Näiden ihmisryhmien osalta on vähän kuin pistetty muuri pystyyn”, hän sanoo.
”Se herättää ajatuksia siitä, että onko menty tämän [lain] osalta liian pitkälle.”
Migrin tilaston mukaan vuonna 2023 tehtiin yhteensä 220 kansalaisuudetonta henkilöä koskeva päätöstä. Tuolloin päätöksistä 195 oli vielä myönteisiä.
Virkamiehen tiedossa on, että palestiinalaisille on matkustusasiakirjaedellytyksen nojalla annettu Migrissä viime aikoina jo useita kielteisiä oleskelulupapäätöksiä.
Hän sanoo keskustelleensa asiasta kollegoidensa kanssa ja kokee, että tilanne mietityttää viraston henkilökuntaa laajemminkin.
”Näkemykseni on se, että tämä nostattaa kulmakarvoja muillakin kuin vain minulla.”
Maahanmuuttovirasto on viestinyt, että sen matkustusasiakirjoihin liittyvä linjaus perustuu lakitekstin lisäksi lainvalmisteluasiakirjoihin, kuten hallituksen lakiesitykseen.
Migri selvitti virkamiehen mukaan uuden lakipykälän tulkintaa perusteellisesti ja linjasi palestiinalaispasseista jo marraskuussa 2024 sisäisellä asiakirjalla.
HS on nähnyt kyseisen asiakirjan. Sen mukaan ”linjauksen myötä kansalaisuudettomien hakijoiden, kuten palestiinalaisten, mahdollisuudet saada oleskelulupa kaventuvat”.
Kansalaisuudeton hakija voi lain puitteissa auttaa asiaansa antamalla henkilöllisyydestään muun luotettavan selvityksen, mutta käytännössä ”osa kansalaisuudettomista asiakkaista” jää ”todennäköisesti” ilman oleskelulupaa, linjauspaperi toteaa.
Asiakirja huomioi, että palestiinalaisia koskeva linjaus voi herättää Migrin ulkopuolella ”mahdollisesti myös kritiikkiä, mikä voi johtaa mainehaittoihin”.
Ensimmäiset linjaukseen pohjaavat kielteiset päätökset on voitu antaa jo viime vuoden pohjalla, virkamies arvioi.
Maahanmuuttoviraston asiakirjassa kerrotaan, että Palestiinaa koskeva linjaus voi herättää viraston ulkopuolella mahdollisesti mainehaittoihin johtavaa kritiikkiä.
Maahanmuuttoviraston asiakirjassa kerrotaan, että Palestiinaa koskeva linjaus voi herättää viraston ulkopuolella mahdollisesti mainehaittoihin johtavaa kritiikkiä. Kuva: Migri, kuvanläsittely: HS
Vaikka virkamiestä mietityttää epäoikeudenmukaisuus, hän katsoo, ettei Migrin marraskuinen linjaus voinut tulla viraston työntekijöille suurena yllätyksenä.
Kun ulkomaalaislaki astui voimaan, vaikutukset tiettyihin ihmisryhmiin olivat hänen mielestään selvästi nähtävissä. Virkamies korostaa, ettei näe Migrin linjausta uuden lain ja hallituksen esityksen vastaisena.
”Maahanmuuttoviraston on ollut mahdollista laatia linjauksensa näiden lakien ja hallituksen esityksen puitteissa. Itse en ainakaan näe siinä suurempaa ristiriitaa.”
Lain tulkinnasta on myös eriäviä näkemyksiä.
Oikeusoppineet ovat julkisuudessa todenneet, että uudistunutta lakia voi tulkita niin, että Palestiinan passi olisi lainmukainen kansallinen matkustusasiakirja. Myös ulkoministeriön mukaan Palestiinan passi rinnastuu kansalliseen matkustusasiakirjaan.
HS:n haastattelussa emeritusprofessori Kaarlo Tuori katsoi, että tätä tulkintaa myös Migrin tulisi noudattaa.
Migri ilmoitti torstaina Ylelle tarkastelevansa nyt uudelleen ulkomaalaislain tulkintaa aiheeseen liittyen.
Migrin virkamies pitää laista ja sen tulkinnasta virinnyttä keskustelua tervetulleena. Hänestä huomion tulisi kuitenkin olla hallituksen säätämässä laissa eikä Migrin tekemässä linjauksessa, joka on vain vahvistus lakitekstille ja lainsäätäjän tahtotilalle.
Lain tulkintaan antavat todennäköisesti aikanaan kantansa myös hallinto-oikeuden tuomioistuimet, kun kielteisistä päätöksistä valitetaan. Prosessit vievät usein vuoden tai pidempään.
Sillä välin palestiinalaiset ja vironvenäläiset ovat jatkolupiensa kanssa vaikeassa paikassa.
Se mietityttää virkamiestä, mutta suhde omaan työhön säilyy ennallaan, hän sanoo.
”Olen ylpeä virkamies itse, ja siihen kuuluu lain mukaisen työn tekeminen. Sen sisällä liikkumavara on, mitä on.”
Palestiina | Näimme asiakirjan, joka muutti Migrin linjan ja johti heti käännytyksiin
Palestiinalaisille on annettu Suomessa jo useita kielteisiä oleskelulupapäätöksiä, Migrin virkamies kertoo HS:lle. Se koettelee omaa moraalitajua, hän sanoo.
www.hs.fi
