Kiistakapuloina ovat olleet muun muassa rikotut irtaimistot, laajat vesivahingot sekä kuumien patojen ja pannujen pilaamat keittiöt.
Vastaanottokeskukset
4.4.2019 klo 08:00
Suomea syksystä 2015 hämmentäneen turvapaikkakriisin jälkipyykkiä pestään yhä.
Vastaanottokeskuksina toimineiden tilojen kunto on ollut toiminnan loputtua monille kiinteistönomistajalle yllätys.
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että kolmen viime vuoden aikana useat kymmenet kiinteistöjään vuokranneet yrittäjät ovat riitauttaneet heille lopuksi ehdotetut korvaukset.
Osa tapauksista on edennyt käräjäoikeuteen, osassa on päästy sovintoratkaisuun.
– En pysty sanomaan, montako tapausta on edennyt varsinaiseen käräjäoikeuden pääkäsittelyyn. Jos sanon että noin kymmenen, kertoo se suuruusluokasta, tulosalueen johtaja
Kimmo LehtoMaahanmuuttovirastosta sanoo.
Toiminnan loputtua vastaanottokeskuksen kiinteistössä suoritetaan jälkitarkastus, jonka perusteella arvioidaan, paljonko tiloja täytyy kohtuuden nimissä remontoida.
Tulosalueen johtaja Kimmo Lehto, Maahanmuuttovirasto
Lehdon mukaan on tyypillistä, että toiminnan loputtua vastaanottokeskuksen kiinteistössä suoritetaan jälkitarkastus, jonka perusteella arvioidaan, paljonko tiloja täytyy kohtuuden nimissä remontoida.
– Hyvin monessa kohteessa on ollut alkutarkastuksen yhteydessä erimielisyyttä, mutta sitten kun on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa, on löydetty oikeudenmukainen ratkaisu, Lehto muotoilee.
Lehto kertoo, että kolmen viime vuoden aikana valtion maksamat vastaanottokeskuksiin liittyvät vahingonkorvaukset ovat olleet yhteensä useita miljoonia euroja.
Toisaalta mahdollisiin korvauksiin sekä perusteellisiin loppuremontteihin on Lehdon mukaan varauduttu jo talousarvioissa.
– Vastaanottokeskustoiminta maksoi yhteiskunnalle viime vuonna 207 miljoonaa euroa. Se sisälsi myös korvaus- ja remontointikulut, hän tiivistää.
Yle on aiemmin käsitellyt turvapaikkakriisin vaikutuksia muun muassa tässä
jutussa.
Osapuolena myös SPR
Maahanmuuttovirasto on tehnyt vastaanottokeskustoiminnassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Suomen Punaisen Ristin kanssa.
SPR:n vastaanottotoiminnan viestinnän asiantuntija
Noora Kero kertoo, että järjestön hallinnoimissa vastaanottokeskuksissa ongelmia on ollut vähän.
Keron mukaan yleisperiaate on, että vastaanottoyksiköiden sulkeminen toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Toisaalta kahta SPR:n vastaanottokeskusta koskevat riidat ovat parhaillaan menossa käräjäoikeuteen.
Keron mukaan riidat johtuvat usein siitä, ettei vastaanottokeskusten kiinteistöjä ole alun perinkään suunniteltu ympärivuorokautiseen käyttöön.
– Poikkeuksellisessa tilanteessa jouduttiin ottamaan käyttöön myös välttävässä kunnossa olevia tiloja, hän toteaa.
Rikottua irtaimistoa
SPR oli joutua käräjille myös Suonenjoella, jossa tapaus sovittiin vähän ennen pääkäsittelyä tämän vuoden maaliskuussa.
Kiistan toinen osapuoli, suonenjokelaisen Vanha Maamies Oy:n yrittäjä
Merja Immonen sanoo pettyneensä karvaasti välikätenä toimineeseen SPR:ään ja tältä saatuihin korvauksiin.
Immonen miehineen vuokrasi kiinteistönsä SPR:lle syksyllä 2015 ensin hätämajoitusyksiköksi ja sitten vastaanottokeskukseksi.
Toiminnan loputtua elokuussa 2016 olivat tilat ja irtaimisto Immosen mukaan pilalla.
– Runkosängyt ja -patjat menivät käyttökelvottomiksi, koska olivat likaisia ja monesti lasten ulosteissa. Puurunkoisia sänkyjä oli hypitty rikki. Vedenkäyttö keittiössä ja lattian pesussa oli suomalaista rakennusta ajatellen kohtuutonta, ja seurauksena oli vesivahinkoja, Immonen kertaa.
Immonen sanoo, että heidän ja tilojen vuokraajana toimineen SPR:n Savo-Karjalan piirin välillä oli alusta asti erimielisyyttä summasta, jolla vahingot korvattaisiin.
Ylen kysyessä asiasta SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja
Kaisu Haatajakieltäytyi kommentoimasta.
– Kyseessä on yksittäistapaus, jossa on jo tehty sovinto, Haataja totesi puhelimitse.
Myöskään Maahanmuuttovirastosta ei haluttu kommentoida Immosen kertomaa.
Kolme tyypillistä ongelmaa
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Lehdon mukaan vahinkoja on yleensä kolmea eri tyyppiä.
Ensimmäisenä tulevat eriasteiset vesivahingot. Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.
Toisaalta Lehto sanoo, että siivouksessa on ollut ongelmia myös toiseen suuntaan: on siivottu niin vähän, että lika pinttyy, jolloin se on lopulta maalattava piiloon.
Moni tulija ei ole ymmärtänyt, että Suomessa lattiaa ei voi pestä kaatamalla kokonaista sangollista vettä lattialle.
Toinen tyypillinen keskustelunpaikka ovat asuintilojen keittiöt.
– Usein todetaan, että esimerkiksi työtasoja on uusittava, koska niille on laitettu kuumia kattiloita ja pannuja, jolloin niihin palaa jälki, Lehto sanoo.
Kolmantena selkeänä riidanaiheena ovat olleet kiinteistöissä havaitut sisäilmaongelmat.
– Lakiteknisesti tämä on usein haastavaa määritellä, milloin sisäilmaongelma on tarkalleen ottaen syntynyt: jo ennen vastaanottokeskustoimintaa vai sen aikana, Lehto toteaa.
yle.fi
www.hs.fi
www.verkkouutiset.fi
?