Tutkimuksen mukaan Suomesta vapaaehtoisesti Irakiin palanneiden uudelleenkotoutuminen on onnistunut kohtalaisesti.
TURVAPAIKANHAKIJAT Irakiin palanneiden uudelleenkotoutuminen takaisin kotiseuduilleen on onnistunut kohtalaisesti, selviää Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön
IOM:n Suomen-toimiston toteuttamasta seurantatutkimuksesta. Tutkimus on toteutettu
Maahanmuuttovirastontilauksesta osana joulukuussa päättyvää vapaaehtoisen paluun
AUDA-hanketta.
Asettuminen siihen yhteisöön, josta palaaja lähti, on onnistunut paremmin kuin asettuminen kokonaan uudelle asuinpaikalle. Pieni enemmistö palaajista voi psykososiaalisesti hyvin. Toimeentulo-ongelmat tuottivat huolta lähes kaikille palaajille.
IOM haastatteli 195 palaajaa, jotka olivat palanneet vuosien 2017 ja 2018 aikana eri puolille Irakia, suurin osa Bagdadiin. Tarkoituksena oli selvittää, miten heidän uudelleenkotoutumisensa Suomen myöntämien käteis- tai hyödyketukien ja IOM:n paluujärjestelyjen avulla on lähtenyt käyntiin. Palaajat olivat pääsääntöisesti 18–34-vuotiaita miehiä.
Tutkimuksesta selviää, että Suomen myöntämät paluutuet vapaaehtoisesti palaaville auttavat alkuun kotimaahan palaamisessa. Uudelleenkotoutumisen onnistumiseen vaikuttavat paluutuen lisäksi suuren luokan yhteiskunnalliset ongelmat, kuten työttömyys tai puutteet terveydenhuollossa. Esimerkiksi Irakin Basrassa on haastateltavien mukaan hälyttävä puute puhtaasta juomavedestä.
AUDA-hankkeen vieraana Helsingissä luennoinut yhdysvaltalaistutkija
Kathleen Newland pitää paluutukia hyvänä alkuna, mutta ne eivät yksin riitä varmistamaan kestävää palaajien uudelleenkotoutumista. Palaajan lisäksi tukea tarvitsee hänen lähiyhteisönsä. Tuen tarpeessa on erittäin todennäköisesti myös palaajan kotimaa etenkin, jos kyseessä on hauras valtio.
Maat, joihin Suomesta ja muualta Euroopasta palataan, ovat usein Irakin tapaisia hauraita valtioita. Ne ovat toipumassa sodasta ja yrittävät ensisijaisesti vakauttaa poliittista järjestelmäänsä ja päästä jälleenrakennuksen alkuun, jolloin ulkomailta palaavat kansalaiset eivät välttämättä ole prioriteettilistan kärjessä.
AUDA-hankkeen loppuraportissa ehdotetaan, että sisäministeriö asettaisi pysyvän työryhmän, johon se kutsuisi jäseniksi muita viranomaisia ja järjestöjen edustajia selvittämään avustetun vapaaehtoisen paluun kysymyksiä ja uudelleenkotoutumista sekä sen yhtymäkohtia muun muassa kehitysyhteistyöhön.
Loppuraportin ovat laatineet AUDA-hankkeen toteuttaneet Maahanmuuttovirasto, ulkoministeriö ja
Kriisinhallintakeskus yhteistyössä sisäministeriön ja IOM:n Suomen-toimiston kanssa.
Lue myös: Vapaaehtoisesti palaavalle turvapaikanhakijalle matkaliput ja tukea – ”Tapasimme pääasiassa tyytyväisiä ihmisiä”
www.iltalehti.fi
yle.fi
www.paivanlehti.fi
