Pakolaisuus

Passi

Ylipäällikkö
2020

Jenny, 39, meni naimisiin sukellusvenemurhaajan kanssa - psykiatri selittää, miksi nainen rakastuu raakaan rikolliseen

Naisen nimi on Jenny Kurpen. Hän on asunut viime aikoihin asti Salossa, missä hän on tunnettu graafikkona.

https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/6c13c7dd-a973-48d3-9178-e46e1d7d1c3b


2013
Suomi myönsi suojapaikan Putinin vastustajille

Suomesta on tulossa suosittu venäläisten poliittisten pakolaisten keskuudessa", Venäjältä paennut toimittaja Jenny Kurpen sanoo HS:lle

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002682677.html



2012

An activist of the Other Russia unregistered opposition movement and his wife have applied for political asylum in Ukraine. According to Russian human rights group Agora, Alexei Devyatkin and his wife, journalist Jenny Kurpen, fear criminal prosecution over riots that broke out during an opposition rally in Moscow on the eve of Vladimir Putin's inauguration as president May 7.

https://www.sify.com/news/russian-opposition-activist-seek-asylum-in-ukraine-news-international-miofEcedjdbsi.html


Other Russia
200px-The_Other_Russia_flag.png

https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Other_Russia_(party)







Perustaja Eduard Limonov.
images.jpeg




Hieno järjestö tuo "Other Russia"
2015

Latvia arrests two Russians for entering military base

Latvia on Friday arrested two Russian activists after they were caught entering a military base as the country was taking part in U.S.-led military exercises.
The Other Russia, a small militant movement set up by National Bolshevik Party founder Eduard Limonov who wants to create a Eurasian state, said the two men were theirs.

https://www.reuters.com/article/uk-latvia-russia-arrest/latvia-arrests-two-russians-for-entering-military-base-idUKKBN0OS27Q20150612




Kaikille sitä kans turvapaikkoja myönnetään.
Tämän limonovin Latvian haara(puolue) on kielletty Latviassa.

Noh tottahan Suomi bolsheviikeille turvapaikan myöntää




BBC.llä myös juttua

https://www.bbc.com/news/world-europe-51105196

Peter Madsen: Russian artist marries Danish submarine killer
Russian artist living in self-imposed exile in Finland has defended her marriage to the notorious jailed


"She and Mr Devyatkin were arrested in 2012 after attending rallies of the far-left opposition National Bolsheviks.
The party, led by Eduard Limonov, is in a grouping called The Other Russia, fiercely opposed to President Vladimir Putin. Limonov has ultra-nationalist views - he supported Serb hardliners in former Yugoslavia - and spent nearly two years in jail on terrorism charges.
Ms Curpen says she fled with Mr Devyatkin first to Ukraine, then to Finland, where they were granted political asylum."
 
Viimeksi muokattu:

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Oman onnensa seppä
Sri Lankasta Suomeen paennut Rajkumar Sabanadesan on entinen turvapaikanhakija ja vastaanottokeskuksen johtaja. 25 vuoden aikana hänelle on kertynyt teräviä havaintoja suomalaisista. Hänen mielestään Suomi ei ole rasistinen maa.
Tilaajille
Annina Vainio HS
Julkaistu: 17.1. 2:00 , Päivitetty: 17.1. 6:13





”Perussuomalaiset uskaltavat puhua vaikeistakin asioista, kuten vaikka maahanmuuton ongelmista”, Suomeen turvapaikanhakijana 25 vuotta sitten saapunut Rajkumar Sabanadesan sanoo. (KUVA: RAMI MARJAMÄKI)



TAMPERELAISEN Rajkumar Sabanadesanin puhe on pulpunnut pitkään tasaisena virtana. Hän kertoo, miten arvostaa suomalaisten säntillisyyttä ja sitä, miten oikeudenmukainen yhteiskuntamme on.

Sitten hän madaltaa ääntään.

”Huomaan asian raadollisuuden tunnetasolla vasta nyt. Nyt, kun on lapset ja perhe.”

Puhe katkeaa kuin veitsellä leikaten. Sabanadesan, 45, vetää syvään henkeä.

Hän hakee lisää kahvia, kävelee kotinsa avokeittiöön, odottaa hetken, palaa istumaan olohuoneen pöydän ääreen ja jatkaa:

”Sota on paska juttu. Menneet ajat tulevat mieleen, jos olen väsynyt ja stressaantunut. Silloin nukun yhä huonosti ja näen lähes joka yö painajaisia. Joskus ne ovat hyvin yksityiskohtaisia.”

PUHEENAIHE on kipeä. Sabanadesan ajautui varhaisteininä lapsisotilaaksi sisällissodassa Sri Lankassa, saarella, joka sijaitsee Intian kaakkoispuolella.

Sabanadesan kertoo sotineensa kapinallisryhmä tamilisissien puolella kolme ja puoli vuotta intialaisia sotilaita vastaan. Vasta nyt, yli 40-vuotiaana, hän hoitaa traumaperäistä stressioireyhtymäänsä terapiassa.

Olin eturintamalla 13-vuotiaana. Olimme isompia kuin olimmekaan ja pidimme kuolemaa sankaruutena.
Suomeen Sabanadesan tuli turvapaikanhakijana vuonna 1994 ollessaan 19-vuotias. Hän työskentelee nykyään Tampereella yrittäjänä ja muutosjohtamisen konsulttina ja on sitä mieltä, että perussuomalaisten Jussi Halla-ahosta pitäisi tulla Suomen pääministeri.

Entisen turvapaikanhakijan mielipiteenä tämä saattaa kuulostaa yllättävältä – kunnes Sabanadesan kertoo tarinansa.





”Ei kannata uhriutua asioista, joihin itsellä ei ole päätäntävaltaa”, sanoo Suomessa yli 25 vuotta asunut Rajkumar Sabanadesan. (KUVA: RAMI MARJAMÄKI)

SABANADESAN syntyi ja varttui Sri Lankassa. Maan tamilit elävät kastijärjestelmässä, jossa syntyperä määrittää, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen kuuluu.

Sabanadesanin perhe kuului toiseksi korkeimpaan eli maanomistajien kastiin. Isä oli kouluttautunut lääkäriksi ja vaurastunut, äiti eli kotiäitinä laivanomistajasukunsa omaisuuden turvin. Taloudellisesti Sabanadesan ja hänen pari vuotta nuorempi siskonsa olivat hyvässä asemassa.

Perheellä oli maatila, jossa työskenteli ihmisiä alemmista kasteista.

Yksi Sabanadesanin muisto kuvaa kastijärjestelmää hyvin. Kun oli teetauon aika – Sri Lankassa tee on kuin suomalaisille kahvi – työntekijät istuivat Sabanadesanin lapsuudenkodin ulkopuolella rivissä. Jokaiselle annettiin kookospähkinä, johon teevesi kaadettiin. Juomisen jälkeen ne heitettiin pois.

”Koko ajatus perustui siihen, että matalammista kasteista olevat eivät saaneet koskea perheemme tavaroihin. Lounasaikaan ruoka pudotettiin heidän käsiinsä. Kontaktia ei saanut syntyä”, Sabanadesan kuvailee.

Hän oli jo lapsena sitä mieltä, että järjestelmä ei ole oikeudenmukainen. Pieni poika meni työntekijöiden seuraksi riviin istumaan ja vaati, että myös hänelle annetaan ruokaa ja teetä samalla tavalla.

”Isoäiti myöntyi noin puolen vuoden taistelun jälkeen, ja työntekijöille alettiin tarjota teetä lasisista hillopurkeista. Niitäkin tosin säilytettiin kotimme ulkopuolella.”

Sodan jättämät jäljet heijastuvat yhä parisuhteeseen ja arkeen.
KUUSIVUOTIAANA Sabanadesan muutti pois vanhempiensa luota Sri Lankan keskiosasta asumaan isoäitinsä kanssa maan pohjoisosaan pieneen kylään. Siellä oli hänen vanhempiensa mielestä tarjolla parempaa koulutusta.

”Isoäiti oli väsynyt. Kasvoin vähän kuin ilman perhettä.”

Sri Lankassa oli sisällissota. Sabanadesan oli varhaisteini, kun intialaissotilaat tulivat maahan tarkoituksenaan valvoa rauhaa. Sukset menivät ristiin kapinallisryhmä tamilitiikerien kanssa, ja kapinalliset menettivät paljon hallitsemiaan alueita.

Sabanadesan sanoo, että hän ajautui kapinallisten toimintaan vähitellen. Aluksi hän pyöri kaverien ja sukulaisten kanssa, jakoi julisteita ja liimasi kuvia kuolleista sisseistä. Pian hän auttoi ruuanlaitossa ja ensiaputehtävissä.

Myöhemmin Sabanadesan osallistui tamilitiikerien rinnalla taisteluihin omien sanojensa mukaan hit and run -tyyppisesti. Hän kertoo pääosin tiedustelleensa ja tehneensä joskus täsmäiskuja käsikranaatein ja -asein. Hän ei jäänyt katsomaan, kuoliko joku. Erittäin todennäköisesti kuoli.

”Olin eturintamalla 13-vuotiaana. Syntyi maaninen mielentila. Olimme isompia kuin olimmekaan ja pidimme kuolemaa sankaruutena. Kaikki tuntui maagiselta.”

SABANADESAN ajattelee päätyneensä sotimaan, koska hänellä oli vahva tunne, että hänen isänsä ja muut keski-ikäiset srilankalaiset miehet eivät olleet tehneet työtään: yhteiskunta ei ollut oikeudenmukainen.

Nykyisen vaimonsa Heidi Sabanadesanin kanssa hän on pohtinut, hyväksikäytettiinkö hänen kaltaisiaan vai ei.

”Välillä koen, että olin lapsi ja hyväksikäytetty. Ei kenenkään sen ikäisen pitäisi olla siinä tilanteessa. Silti ymmärrän tapahtumat, koska lähtökohdat olivat mitä olivat.”

Sodan jättämät jäljet heijastuvat yhä parisuhteeseen ja arkeen. Sabanadesan kertoo tajuavansa omaa toimintaansa ja ajatuksiaan yhä paremmin riitojen ansiosta.

”Jos puoliso valittaa jostain mielestäni turhasta asiasta ja olen huonolla tuulella, saatan kehottaa häntä kysymään, miten tamilinaisilla meni sodassa. Pystyn siis ahdistuneena olemaan täydellinen kusipää. Onneksi näitä tilanteita on harvoin.”

Lattialla oleva muovipussi voi muistuttaa vaikkapa maamiinasta.
SABANADESAN hakee turvallisuutta konkreettisilla asioilla. Esimerkiksi keittiön kaappien ovien pitää olla kiinni.

”Jos tulen kotiin ja ovet ovat auki, ensimmäinen primitiivinen tunteeni on hätä siitä, että jotain poikkeavaa on tapahtunut. Aiemmin, kun pommitukset alkoivat tai sotilaat tulivat yllättäen kylään, piti lähteä äkkiä. Auki oleva ovi palauttaa minut siihen tunnetilaan. Suutun siitä, enkä pysty hallitsemaan tunteitani.”

Sabanadesan pitää myös aikatauluissa pysymistä tärkeänä. Jos on sovittu, että kotoa lähdetään tasan kello 10 ja lähtö venyykin 20 minuuttia, se ahdistaa häntä. Samoin se, jos kotona tavarat ovat väärissä paikoissa. Lattialla oleva muovipussi voi muistuttaa vaikkapa maamiinasta.

”Siksi meillä on supersiistiä. Arvotan päässäni ihmisiä sen mukaan, pysyvätkö he aikataulussa vai eivät. Aikataulussa pysyminen herättää automaattisesti luotettavuuden tunteen. Tämän tajuaminen kesti itseltäni vuosia.”

LUOTETTAVUUS on Sabanadesanille tärkeää, koska sodassa piti voida luottaa siihen, että ympärillä olevat ihmiset tekevät niin kuin on sovittu.

”Jos joku innostui liikaa, ihmisiä kuoli enemmän kuin kuului.”



Syrjäinen maa kiehtoi sotaa pakoon lähtenyttä nuorukaista, koska ”Suomi on oiva paikka piiloutua, jos haluaa piiloutua”. (KUVA: RAMI MARJAMÄKI)

Sabanadesan kuitenkin kokee, että sotakokemukset ja niistä opitut asiat ovat auttaneet häntä työelämässä. Hän kertoo saaneensa johtamistyöstään palautetta, että häneen voi luottaa, hän pitää pääsääntöisesti sopimuksesta kiinni, on johdonmukainen ja auttaa.

Vaikka hän joskus tuntee tulleensa hyväksikäytetyksi, toisinaan hän ajattelee sellaisen ajattelun tuovan katkeruutta.

”Minulla on hyvä elämä Suomessa. Monet ikätoverini ovat kuolleet, vammautuneet tai vankilassa. Mitä oikeutta minulla on valittaa?”

Erityisen kiitollinen hän on siitä, että päätyi juuri pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.

OSALLISTUTTUAAN eri tavoin sotaan muutaman vuoden Sabanadesan tajusi, ettei siitä seuraa mitään hyvää. Hän käytti neuvottelutaitojaan ja aikoi Venäjän ja Suomen kautta Kanadaan, jossa elää muitakin Sri Lankasta lähteneitä.

Sabanadesan hankki väärennetyt henkilöpaperit ja matkasi Venäjälle, sieltä Moskovan kautta Pietariin junalla ja autolla Tallinnaan.

”On tullut tarve tehdä valmiiksi b-, c- ja d-suunnitelmakin.”
Huhtikuussa 1994 laiva toi hänet Helsinkiin, josta hän matkasi Turkuun. Niin häntä olivat neuvoneet tahot, jotka auttoivat dokumenttien väärentämisessä. Hän muistaa yllättävän kuumuuden, miten käveli ulkona kauluspaidassa, ja Aurajoen laivat.

”Minulle tuli vahva sisäinen tunne, ettei olekaan tarvetta lähteä Kanadaan. Että pääsen rakentamaan täällä elämäni sillä tavalla kuin haluan.”

Sabanadesan osasi 1990-luvulla paitsi äidinkieltään tamilia myös sinhalia, venäjää ja englantia. Nyt hän puhuu niiden ja kreikan lisäksi sujuvaa suomea. Joskin toisinaan iltasatujen lukeminen alle kolmivuotiaalle Robin-pojalle tuottaa hankaluuksia.

”Kun poika osoittaa kalaa ja kysyy, mikä tuo on, en osaa vastata, onko se pyrstö vai häntä. Työskentelen, valmennan ja hoidan silti arjen asioita suomen kielellä.”

SUOMEEN sopeutuminen oli Sabanadesanin mukaan tavallaan vaikeaa, tavallaan ei.

”Luon ympäristöni itse. Olen ollut sellainen lapsuudesta saakka. Johdan itseäni ja omia tilanteitani. Jos haluan tutustua ihmisiin ja hankkia kavereita, niin myös teen.”

Hänellä on tarve olla pari askelta edellä muita. Se liittyy traumataustaan. Sabanadesan on elänyt jatkuvassa turvattomuudessa ja epävarmuudessa ensin sodassa ja sittemmin Suomessa peläten karkotuspäätöstä.

”On tullut tarve tehdä valmiiksi b-, c- ja d-suunnitelmakin. Se näkyy arjessa äärimmäisenä järjestelmällisyytenä.

Sabanadesan sanoo, että on ollut varmasti onnekas monella tapaa, mutta myös hyvät vuorovaikutustaidot ovat auttaneet.

”Voisin myös nimetä kymmeniä ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua matkan varrella.”

”Halusin hankkia itse itselleni väyliä toimia tässä maassa.”
SYRJÄINEN maa kiehtoi sotaa pakoon lähtenyttä nuorukaista, koska ”Suomi on oiva paikka piiloutua, jos haluaa piiloutua”.

”Kaikki tuntevat sinut mutta eivät tiedä. Ihmiset haluavat pitää tietynlaista etäisyyttä. Tullaan toimeen, mutta kukaan ei kysy mitään eikä kutsu minnekään. Se sopi minulle.”

Myös siisti ja puhdas ympäristö sekä jämptiys tenhosivat. Kun bussipysäkillä luki, että bussi tulee kello 15.27, se myös yleensä saapui silloin.

On tosin yksi asia, josta Sabanadesan ei Suomessa välitä. Se on talven pimeys.

SABANADESANISTA ei tullut Suomen kansalainen helposti. Turvapaikkahakemus hylättiin muutaman kerran, ja korkein hallinto-oikeus puolsi karkotusta vuonna 1997.

Viime hetkellä Sabanadesan haki oleskelulupaa opiskelua varten. Hän opiskeli sairaanhoitajaksi englanninkielisessä koulutusohjelmassa Tampereella. Sabanadesan sai jäädä.

”En voi syyttää Suomen viranomaisia. Alun perin minun piti lähteä Kanadaan, enkä jaksanut keskittyä turvapaikkakuulusteluihin. Tiesin seisovani heikoilla jäillä, kun päätinkin, että en lähde.”

Häntä neuvottiin etsimään suomalainen puoliso. Hän päätti, että ei missään tapauksessa toimi niin.

”Halusin hankkia itse itselleni väyliä toimia tässä maassa.”

Pysyvän oleskeluluvan hän sai 2000-luvun alussa ja Suomen kansalaisuuden vuonna 2007. Nyt hän asuu Tampereella asunnossa, josta hän näkee entisen makuuhuoneensa, joka sijaitsi viereisen talon silloisessa vastaanottokeskuksessa.

Hän on työskennellyt myös Tampereen vastaanottokeskuksen johtajan sijaisena sekä Lammin ja Ruoveden vastaanottokeskusten johtajana 2009–2011.

SABANADESAN on ehtinyt opiskella myös sosionomiksi ja pedagogiksi ja hän on suorittanut johtamistutkintoja. Lääketieteellisessä opinnot jäivät kesken.

Seitsemän viime vuotta hän on työskennellyt muutosvalmentajana. Hän kehottaa ihmisiä keskittymään niihin asioihin, joita nämä pystyvät itse kontrolloimaan.

”Ei kannata uhriutua asioista, joihin itsellä ei ole päätäntävaltaa. Kun keskittää energiansa ja ajattelunsa asioihin, joita voi kontrolloida, näkee mahdollisuuksia kriisienkin keskellä. Kun niihin tarttuu ja onnistuu, myös itseluottamus kasvaa.”

”Kokemukseni mukaan Suomi ei todellakaan ole rasistinen maa.”
EI elämä Suomessa tietenkään pelkkää auvoa ole ollut. 1990-luvulla häntä nimitettiin ”vitun somaliksi”. 2000-luvun alussa osa oletti, että hän on Nokian insinööri Intiasta.

”Ihmisillä on stereotypioita. Se on ihan normaalia.”

Onko Suomi rasistinen maa? Sabanadesanista se on kysymys, johon vain maahanmuuttaja tuntuu voivan sanoa ”uskottavan” mielipiteen.

”Kokemukseni mukaan Suomi ei todellakaan ole rasistinen maa, vaikka täällä rasismia esiintyykin – kuten aivan kaikkialla. Se on minun kokemukseni. En anna kommenttien päästä ihon alle.”

Hän kirjoittaa Ylelle kolumneja, joita jaetaan ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Joidenkin kantasuomalaisten mielestä Sabanadesan voi sanoa taustansa takia tiettyjä asioita, joita he eivät voi – esimerkiksi turvapaikanhakijoista.

”Totta kai käytän hyväksi minulle annettua roolia, mutta aidosti uskon niihin asioihin, joista puhun. Joskus toki kärjistän.”

Sabanadesanin mielestä sosiaaliturvan pitäisi olla vastikkeellista ja suomen kielen oppimisen pakollista, ei siis vain kielikoulutukseen osallistumisen. Hänestä tuntuu siltä, että kantasuomalaisten esittäminä tuollaiset mielipiteet ovat liian ”kovia”.

”Väitän, että suurin osa tuntemistani turvapaikanhakijoista on kanssani samaa mieltä.”

Hän on ollut perustamassa vastaanottokeskuksia ja pitänyt luentoja vihaisille paikkakuntalaisille.
NELJÄNNESVUOSISADASSA suomalaiset ovat Sabanadesanin mielestä muuttuneet valtavasti kansainvälisemmiksi ja kielitaitoisemmiksi.

”Vielä 1990-luvulla ulkomaalaisiin ei oikein osattu suhtautua. Se on täysin ymmärrettävää, koska Suomessa oli tuolloin todella vähän ulkomaalaisia.”

Sabanadesan uskoo, että sanavalmiilla ja koulutetuilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet saada Suomesta turvapaikka kuin sellaisilla, joille asioiden sanoittaminen on vaikeaa.

Hän on ollut perustamassa vastaanottokeskuksia ja pitänyt luentoja vihaisille paikkakuntalaisille. Hänestä jokaisen pitäisi miettiä enemmän sitä, miksi moni suomalainen ajattelee tietyllä tavalla.

”Meidän pitäisi siirtyä joko-tai-asetelmasta sekä-että-asetelmaan.”

Sabanadesan ottaa esimerkiksi kysymyksen siitä, kuka on suomalainen. Hän ei puhu juridiikasta vaan tunnekokemuksesta. Hänestä voidaan sopia, että ihmiset ovat asiasta eri mieltä.

”Miksi yhden asian ympärillä ei voi olla montaa totuutta?”

SITTEN hän sanoo jotain, joka voi olla hänen taustaansa ajatellen yllättävää: Jussi Halla-ahosta pitäisi saada Suomen pääministeri.

”Perussuomalaiset on nyt gallupeissa suurin puolue, joten olisi kiinnostavaa nähdä heidät hallitusvastuussa. Korostan, että itse en heitä äänestä, enkä jaa sitä arvomaailmaa, mutta arvostan heissä rohkeutta. He uskaltavat puhua vaikeistakin asioista, kuten vaikka maahanmuuton ongelmista.”

Sabanadesan tietää, että osa perussuomalaisista nuorista ajattelee, että hänen poikansa ei ole suomalainen.

”Se on heidän mielipiteensä, itse olen eri mieltä. Kaksi mielipidettä voi olla ’totta’, kun kyse on kokemuksesta.”



Rajkumar Sabanadesan laittaa mielellään srilankalaista ruokaa vaimolleen Heidille ja parin Robin-pojalle. (KUVA: RAMI MARJAMÄKI)

Sabanadesan ei aio lähteä mukaan politiikkaan, vaikka lähes kaikki suuret puolueet paitsi kristillisdemokraatit ja Rkp ovat pyytäneet häntä asettumaan ehdolle.

”Politiikka ei ole ainoa tapa vaikuttaa.”

IHMISET ovat Sabanadesanin mielestä olettamisen ammattilaisia. Hän muistuttaa, että jokaisen valinnan taustalla on arvoja ja syitä. Vaikka valinta olisi sama, sen taustatekijät voivat olla erilaiset.

Sabanadesan ajattelee, että hänellä on enemmän suomalainen kuin tamilisielu. Hänen perusarvojaan ovat johdonmukaisuus, luotettavuus, järjestelmällisyys ja oikeudenmukaisuus.

Hän suosittelee, että jokaisen kannattaisi pysähtyä ja miettiä omia arvoja hektisen elämän ja informaatiotulvan keskellä. Hänen kokemuksensa mukaan moni suomalainen kuvittelee, että työ- ja yksityisminä ovat kaksi eri asiaa.

”En usko siihen pätkäänkään. Meillä on eri rooleja. Luottamus ja me-henki syntyvät siitä, luotammeko toisiimme vai emme. Jos omia heikkouksia, vahvuuksia ja tärkeitä asioita ei paljasteta, miten voimme luottaa?”

Kuka?
Rajkumar ”Raj” Sabanadesan

Tamperelainen 45-vuotias yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja Sri Lankasta kotoisin oleva entinen turvapaikanhakija. Ennen uraansa konsulttina johti useita vastaanottokeskuksia, huumeidenkäyttäjien päihdevieroitusosastoa ja toimi yksityisen hoivapalveluyhtiön aluejohtajana. Perheeseen kuuluvat vaimo ja vaimon 14- ja 12-vuotiaat lapset ja parin yhteinen 2,5-vuotias lapsi. Harrastaa politiikan seuraamista, matkustamista, ruuanlaittoa ja elokuvia.

Mistä tunnetaan?
On kirjoittanut Ylelle kolumneja vuodesta 2018. Keskustellut julkisuudessa erityisesti maahanmuuttoon liittyvistä teemoista ja lapsisotilastaustastaan.

Mistä ei tunneta?
”Olin Lammin Pellavamarkkinoilla kesällä 2009 valitsemassa vuoden parasta sahtia. Maistelimme eri valmistajien sahteja. Ensin juotiin vähän, sitten otettiin pala leipää, huuhdeltiin suu ja maistettiin seuraavaa. Minua kysyttiin tuomaristoon, koska olen ollut perustamassa vastaanottokeskusta Lammille.”

Näistä en luovu
Turvallisuuden tunne

”Suomalaisille turvallisuus on itsestäänselvyys, minulle entisenä lapsisotilaana se ei ole. Vaikka tiedän kognitiivisesti kaiken olevan ok, emotionaalisesti turvallisuuden tunteeni on usein aika heikko.”

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta
”Tietyllä tavalla uskon, että jokainen on oman onnensa seppä. Suomessa järjestelmä mahdollistaa sen ja jokaisella on oikeus esimerkiksi opiskeluun ja terveydenhoitoon. Pojallamme oli hiljan keuhkokuume, ja jälkitautina kehittyi ilmarinta. Hän sai ensiluokkaista kymmenientuhansien eurojen arvoista hoitoa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, ja perheemme maksoi siitä noin 40 euroa päivässä.”

Oikeusvaltio
”En halua luopua suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta, joka näkyy järjestelmän jokaisella tasolla. Se tuo minulle jatkuvasti turvallisuuden tunnetta.”
 

hansai

Supreme Leader

Maahanmuuttovirasto kaipaa selkeitä lääkärinlausuntoja. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
LM: Migri valitti turvapaikanhakijoiden lääkärilausunnoista
PERTTU KOISTINEN | 19.01.2020 | 12:11- päivitetty 19.01.2020 | 12:40

Maahanmuuttovirasto kiistää hakevansa helpommin ohitettavia lääkärinlausuntoja.

Maahanmuuttovirasto Migri on valittanut valvovalle viranomaiselle kahdesta lääkäristä, joiden laatimat lausunnot olivat sen mielestä liian laajoja ja kantaaottavia.

Maahanmuuttovirasto kertoo tarvitsevansa lausuntoja, joita päätöksiä tekevät virkamiehet ymmärtävät ja pystyvät käyttämään.

Migri teki lääkäreistä kantelun vuoden 2019 maaliskuussa ja vaati, että vastaanottokeskus ja lääkäriorganisaatio vaihtavat lausuntoja antavat lääkärit toisiin.

Samalla haettiin Migrin mukaan myös laajempaa linjausta.
– Osa Migrille tulevista lausunnoista on hyvin selkeitä.

Toiset ovat laajoja, ja lääkäri on voinut ottaa kantaa turvapaikkaprosessiin, lähtömaan turvallisuustilanteeseen tai hakijaan kohdistuvaan tulevaisuuden uhkaan, kertoo Migrin ylitarkastaja Hanne Rimpiläinen Lännen Medialle Turun Sanomissa.

Lääkärien mielestä Migri hermostui, koska heidän huolellisesti laaditut lausuntonsa vaikeuttivat turvapaikanhakijoiden palauttamista. Heidän aiemmilla lausunnoillaan oli ollut vain vähän vaikutusta Migrin palautuspäätöksiin, joten lääkärit alkoivat tarkentaa lausuntojaan avaamalla turvapaikanhakijoiden oireiden ja hoidontarpeen merkitystä. He eivät kuitenkaan tiedä kuinka moni potilaista on saanut turvapaikan
– Missään tapauksessa Migri ei halua väkisin palauttaa kaikkia turvapaikanhakijoita, Rimpiläinen sanoo.

Kantelut tutkineen aluehallintoviraston mukaan lääkärit eivät rikkoneet velvollisuuksiaan tai potilaan oikeuksia. Sen mukaan todistukseen on sisällytettävä kaikki johtopäätösten kannalta olennainen, eikä siitä saa tietoisesti jättää pois asioita jotka mahdollisesti vaikuttavat todistuksen pohjalta tehtyihin ratkaisuihin.

Hanne Rimpiläisen mukaan maahanmuuttoviraston on tutustuttava ratkaisuihin ja miettitävä toimintamallia jatkossa. Tähän saakka Migrillä ei ole ollut resursseja omiin asiantuntijalääkäreihin.
– Varmaa on, että Migri tarvitsee ymmärrettäviä ja käyttökelpoisia lääkärinlausuntoja myös jatkossa.

 

hansai

Supreme Leader

Vuonna 2019 Suomessa jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 083 oli uusintahakemuksia. LEHTIKUVA / PANU POHJOLA
Syksyn 2015 irakilaiset tulijat voivat hakea kansalaisuutta
ELISA HYVÄRINEN | 20.01.2020 | 11:17- päivitetty 20.01.2020 | 11:28

Kansainvälistä suojelua saaneiden asumisaikavelvoite on neljä vuotta.

Vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa, maahanmuuttovirasto Migri kertoo.

Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on, että hakija on asunut Suomessa riittävän kauan.

Asumisaikavelvoite on kansainvälistä suojelua saaneelle kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan osalta neljä vuotta.

Migrin kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskisen mukaan tilastoista nähdään, että etenkin irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa. Viime vuonna Suomen kansalaisuus myönnettiin yhteensä hieman yli 10 000 henkilölle, kun edellisvuonna kansalaisuuksia myönnettiin runsaalle 9 600:lle.
– Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1 588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta, Heikki Taskinen kertoo.
Pysyvää oleskelulupaa haki 3 248 Irakin kansalaista, kun vuonna 2018 luku oli 735. Yhteensä pysyvää oleskelulupaa haettiin viime vuonna 11 699 kertaa.

Migrin turvapaikkayksikön johtajan Antti Lehtisen mukaan Irakista tulee nykyisin suhteellisen vähän uusia turvapaikanhakijoita, mutta irakilaiset näkyvät edelleen tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, koska he jättävät runsaasti uusintahakemuksia.

Vuonna 2019 Suomessa jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 083 oli uusintahakemuksia.
Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Heistä kaksi kolmasosaa oli irakilaisia.

 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
Tuo kansalaisuuden myöntäminen noin keveillä perusteilla on mieletöntä, pysyvä oleskelulupa ehkä joissain tapauksissa vielä menee.
Ei edellytetä luotettavaa henkilöllisyyden tietämistä, ei kotoutumista jollekin tasolle, ei muuta kuin asu maassa vähintään 4 vuotta.

Kun saa kansalaisuuden, saa siis Suomen passin. Millä tiedoilla se annetaan ?
Melkoinen osa esim. 2015-2016 tulleesta vyörystä on sellaisia, joissa mitään muuta tietoa henkilöllisyydestä, taustasta yms ei ole kuin tulijan oma kertomus.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Lahjoittaja
Tuo kansalaisuuden myöntäminen noin keveillä perusteilla on mieletöntä, pysyvä oleskelulupa ehkä joissain tapauksissa vielä menee.
Ei edellytetä luotettavaa henkilöllisyyden tietämistä, ei kotoutumista jollekin tasolle, ei muuta kuin asu maassa vähintään 4 vuotta.

Kun saa kansalaisuuden, saa siis Suomen passin. Millä tiedoilla se annetaan ?
Melkoinen osa esim. 2015-2016 tulleesta vyörystä on sellaisia, joissa mitään muuta tietoa henkilöllisyydestä, taustasta yms ei ole kuin tulijan oma kertomus.
Taitaa olla, että vain pahimmista pääpukareista on jotain tietoa. Jokin rivikiduttaja menee läpi aika sujuvasti. Jos ei ole tietoa, niin sitä ei ole.

Tavallaan tässä ollaan tietyllä tavalla myös länsimaisen oikeusjärjestelmän puitteiden rajoittama. Eli olet "syytön kunnes toisin todistetaan" eikä "kunnes pystyt todistamaan että olet syytön". Vaikka kyllä juurikin tutun paperisotaa oleskeluluvan saamiseksi marokkolaiselle aviopuolisolle sivusta seuranneena, kyllä se on pitkälti myös jälkimmäistä :p

Kansainvälinen yhteistyö taitaa olla ainoa keino raakata pois pahimmat tapaukset. Vaikka onhan sitä sanottu että "kaikkien taustat tiedetään"...
 

hansai

Supreme Leader
JUURI NYT
YK varoittaa: Maailman on varauduttava ilmastopakolaisten liikkeelle lähtöön – ”Puhumme varmasti miljoonista”
Zimbabwelaiset karjapaimenet irrottivat mutaan juuttunutta härkää joulukuun lopulla Mabwemateman kuivuneella patoaltaalla. Alueella on jäänyt kaksi satokautta väliin kuivuuden vuoksi.

Zimbabwelaiset karjapaimenet irrottivat mutaan juuttunutta härkää joulukuun lopulla Mabwemateman kuivuneella patoaltaalla. Alueella on jäänyt kaksi satokautta väliin kuivuuden vuoksi.
Kuva: Zinyange Auntony / AFP / Lehtikuva
Jaa
Julkaistu: 13:30

YK:n pakolaisjärjestön johtajan mukaan ihmisoikeuskomitean maanantaina tekemä ennakkopäätös merkitsee sitä, että ilmastopakolaiset ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun.

YK:n pakolaisjärjestön pääjohtajan mukaan maailman on valmistauduttava siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ajavat miljoonia ihmisiä kodeistaan. Filippo Grandi puhui asiasta Reutersille tiistaina Sveitsin Davosissa meneillään olevassa maailman talousfoorumissa.


YK:n ihmisoikeuskomitea teki maanantaina merkittävän ennakkopäätöksen Kiribatin saarivaltiosta kotoisin olevan Ioane Teitiotan tapauksessa. Hän oli kannellut Uudesta-Seelannista sen jälkeen, kun maan viranomaiset olivat hylänneet hänen turvapaikkahakemuksensa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pääjohtaja Filippo Grandi kuvattiin Davosin talousfoorumissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pääjohtaja Filippo Grandi kuvattiin Davosin talousfoorumissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Kuva: DENIS BALIBOUSE / REUTERS

Teitiota oli hakenut turvapaikkaa vedoten siihen, että ilmastonmuutoksen aiheuttama meriveden nousu uhkaa hukuttaa hänen kotisaarensa. Vaikka komitea katsoi, ettei Teitiota ole välittömässä hengenvaarassa ja että palautus ei loukkaisi kansainvälistä oikeutta, se totesi myös, että ihmisoikeusnormit kieltävät hallituksia palauttamasta ihmisiä alueille, joissa heitä uhkaa ilmastonkriisistä johtuva välitön vakava haitta tai hengenvaara.



Grandin mukaan komitean päätös tarkoittaa sitä, että ilmastopakolaiset ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Hän sanoi päätöksestä koituvan laajoja seurauksia hallituksille.


– Meidän on valmistauduttava siihen, että suuri ihmisjoukko lähtee liikkeelle vastoin tahtoaan. En lähtisi puhumaan tarkoista luvuista, koska se olisi spekulointia, mutta puhumme varmasti miljoonista, Grandi sanoi.

Syyskuusta asti jatkuneet maastopalot ovat aiheuttaneet laajoja vahinkoja Australiassa. Vaikka ne ovat maassa jokavuotinen ilmiö, ilmastonmuutos voimistaa niiden vaikutuksia monella tapaa.

Syyskuusta asti jatkuneet maastopalot ovat aiheuttaneet laajoja vahinkoja Australiassa. Vaikka ne ovat maassa jokavuotinen ilmiö, ilmastonmuutos voimistaa niiden vaikutuksia monella tapaa.
Kuva: Saeed Khan / AFP / Lehtikuva

Ihmisiä kodeistaan ajavia ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi Australian maastopalojen kaltaiset katastrofit, matalia saaria uhkaava meriveden nousu, tulvat sekä satojen tuhoutuminen ja karjojen kuolema. Vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa, myös kehittyneissä valtioissa.



YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on työskennellyt 70 vuoden ajan auttaakseen konfliktien alta köyhistä maista paenneita, mutta ilmastopakolaisten auttaminen on monimutkaisempi kysymys.


– Tämä todistaa yhä enemmän sen, että pakolaisten liikkuminen ja laajempi siirtolaiskysymys ovat globaaleja haasteita, joita ei voi asettaa vain muutamien maiden harteille, Grandi sanoi.


Vuonna 1951 solmitussa, pakolaisstatukseen liittyvässä sopimuksessa ilmastonmuutosta ei ole määritelty turvapaikan saamisen perusteeksi. Ilmastonmuutoksen vaikutusten voimistuessa tämä saattaa tehdä lainopillisista kysymyksistä entistä monimutkaisempia.

 
Eli siis Euroopan ovet ovat edelleen leveästi auki, eikä muutosta edes tosissaan suunnitella.
Ja "taakanjako" tulee toimimaan matupumppuna, jos se takaa Välimeren ylittäneille automaattisen siirron pohjoiseen veronmaksajien elätettäviksi. Välimeren yli tuotavissa on vain muutama prosentti (3%? )
turvapaikkaa oikeutettuja loput ovat taloudellisia siirtolaisia.

Koko konsepti, että menemällä kellumaan Afrikan rannikolle eurooppalaiset "pelastajat" roudaavat meren yli on kipeän sairas.
 

Huhta

Respected Leader
ELSO 2.0
Asevelvollisuuden tulevaisuus -ketjusta tahatonta komiikkaa:

– Nuoret miehet huomaavat nopeasti armeijassa, että Suomella on koko maan kattava, tehokas puolustusjärjestelmä ja, ettei maahantunkeutuja tänne niin vain kävele.
Samalla usko omaan sotilaalliseen osaamiseen, tekemiseen ja puolustusmahdollisuuksiimme kasvaa.
Naisilta tämä tieto ja kokemus puuttuu, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja ja MTS:n hallituksen varajäsen Olli Nyberg pohtii ja lisää Reserviläisliiton kannattavan kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia.
:ROFLMAO:
 

Coffee Man

Ylipäällikkö
Top