Turvapaikanhakijat heti töihin? – Karenssia ei pidä lyhentää, sanoo asiantuntija ja listaa syyt
”Mitenköhän ihmeessä se palkka paperittomille maksetaan?”
Kukka Mäenpää
1.10.2015 20:00
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja
Jorma Vuorion mielestä turvapaikanhakijoiden työkarenssia ei pitäisi
lyhentää. Turvapaikanhakija
saa tehdä töitäkolmen kuukauden kulutta hakemuksen jättämisestä, paperiton hakija kuuden kuukauden kuluttua.
”Kolmen kuukauden karenssi on orientaatioaika yhteiskuntaan, jolloin kerrotaan suomalaisesta työelämästä ja suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä. Sinä aikana turvapaikanhakija ehtii asettua ja on valmiimpi siirtymään työelämään”, Vuorio sanoo.
Karenssin ajatuksena on myös työntekijän suojelu.
”Jos avaisimme työmarkkinat henkilöille, jotka eivät tiedä Suomen työelämän pelisäännöistä, eivätkä osaa kieltä, he olisivat alttiita hyväksikäytölle. Heidän kohdallaan ei ole olemassa työehtojen ennakkovalvontaa.”
Vuorio ei usko, että turvapaikanhakijoiden töihin pääsyllä olisi merkitystä kotoutumiseen.
”Kotoutumisen kannata tärkeintä on kielen oppiminen, jota tarjotaan vastaanottokeskuksissa. Jos turvapaikanhakijat lähtevät töihin, he jäävät paitsi opetuksesta.”
Töihin menemisellä on lisäksi vielä yksi este: turvapaikanhakijat eivät saa aukaistua pankkitiliä.
”Mitenköhän ihmeessä se palkka paperittomille maksetaan?”
Normaalisti käytäntönä on, että EU:n ulkopuolelta tuleva työntekijä voi hakea työntekijän oleskelulupaa Suomesta, mutta tällöin tehdään
saatavuusharkinta.
Saatavuusharkinnassa selvitetään, olisiko työhön saatavissa kohtuullisessa ajassa sopivaa työvoimaa suomalaisilta työmarkkinoilta. Tulijalta peritään myös satojen eurojen lupamaksu ja työehdot tarkistetaan etukäteen väärinkäytösten estämiseksi.
”Tämä kaikki puuttuu turvapaikanhakijoilta. Suomessa on jo valtava määrä suomen kieltä osaavia maahanmuuttajia työttöminä”, Vuorio sanoo.
Vaikka turvapaikanhakija olisikin saanut töitä ennen turvapaikkapäätöstä, kielteisen päätöksen saatuaan hän joutuisi poistumaan maasta.
”Turvapaikanhakija voi hakea oleskelulupaa työn perusteella, mutta jos hän saa kielteisen päätöksen, se pannaa käytäntöön. Tällä ei pysty kiertämään maasta poistamista.”
Suomi on ollut hyvin
liberaali turvapaikanhakijoiden työnteon suhteen. EU:n
turvapaikkamenettelydirektiivi määrää, että turvapaikanhakija on päästettävä töihin viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.
Ennen direktiiviä EU:ssa oli maita, joissa pääsy työelämään saattoi kestää jopa puolitoista vuotta. Suomessa karenssi jää reilusti yhdeksän kuukauden alle.
Kaikki EU-maat, jotka ovat sidottuja direktiiveihin, joutuvat muuttamaan omaa lainsäädäntöään. Tanska ja Iso-Britannia voivat siis jäädä halutessa ulkopuolelle. Maat voivat kuitenkin kytkeä muita ehtoja, kuten saatavuusharkinnan.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...ja-ja-listaa-syyt/?shared=294854-e1f792cd-500