Pakolaiset etsivät uusia reittejä kiertääkseen suljetut rajat
EU:n ja Turkin välinen sopimus helpottaisi EU:n pakolaistilannetta, mutta saattaa myös ohjata turvapaikanhakijoita Venäjän kautta Suomeen.
Ruotsin tiukentunut rajavalvonta on saanut pakolaiset etsimään uusia reittejä Suomeen. Sisäministeriön mukaan Saksasta saapuu lautalla päivittäin 20–40 turvapaikanhakijaa suoraan Helsinkiin.
– Kun Ruotsi koko ajan tiukentaa valvontaa, se vähentää tuloa sieltä. Nyt meidän täytyy keskittyä lauttaliikenteeseen, jonka mukana tulee jonkin verran aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Kun Ruotsiin ei pääse, pyritään lautoille ja Suomeen, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Ruotsi aloitti viime viikolla tiukennetun rajavalvonnan, koska se haluaa vähentää maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää.
Ruotsi on myös saanut EU-komissiolta luvan osallistua sisäisten siirtojen järjestelmään. Se tarkoittaa, että Ruotsiin saapuneita turvapaikanhakijoita aletaan sijoittaa muihin EU-maihin.
Järjestelmä luotiin alunperin sen vuoksi, että Italiasta ja Kreikasta voitaisiin siirtää turvapaikanhakijoita muualle EU:hun. Myös Unkari harkitsi hakevansa mukaan järjestelmään, mutta se vetäytyi.
Suomi ottaa tällä hetkellä vastaan turvapaikanhakijoita neljänneksi eniten EU:ssa väkilukuun nähden. Sisäministeriössä on keskusteltu siitä, pitäisikö Suomenkin hakea sisäisten siirtojen järjestelmään, mutta ainakaan toistaiseksi sitä ei ole tehty. Syynä on se, että hakijamäärät ovat vielä selvästi pienempiä kuin Ruotsissa.
Pohjois-Suomen rajanylityspaikoilta saapuvien pakolaisten määrä on lisääntynyt, mutta toistaiseksi määrät ovat pysyneet pieninä. Raja-Joosepin ja Sallan asemilta on viikolta 43 lähtien tullut Venäjältä Suomeen 255 pakolaista. Heidän varsinainen kohteensa on Norja, jonne on saapunut noin 6 000 pakolaista, ja Suomeen tulevat ovat "roippeita" tästä, sanoo Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen.
– Suomi on ainoa EU-maa, joka on kahden rintaman välissä, sekä itä- että länsirajan.
Saapuneiden joukossa on 150 afgaania, sekä yksittäisiä tai muutamia hakijoita Nepalista, Irakista, Palestiinasta, Intiasta, Marokosta, Sudanista, Norsunluurannikolta, Guineasta, Gambiasta, Bangladeshista ja Kongosta.
Orpon mukaan pohjoista reittiä saapuneiden määrä on pieni, mutta ilmiöön kannattaa kiinnittää huomiota.
– Se on huolestuttavaa, koska varmaan edellisen kymmenen vuoden saldo on sama kuin tämän vuoden, Orpo sanoo.
Sekä Suomi että Norja pitävät Venäjää turvallisena maana niille, jotka ovat saaneet oleskeluluvan Venäjälle. Hakijoiden joukossa on myös karkotettuja ja paperittomia. Orpon mukaan Venäjältä saapuneet hakijat laitetaan käsittelyssä "pinon päällimmäisiksi", jotta päätös voidaan tehdä nopeasti.
Laitinen arvioi, että Venäjältä saapuneiden pakolaisten määrä on kasvanut siksi, että maan taloudellinen tilanne on heikentynyt eikä töitä ole tarjolla yhtä paljon kuin ennen.
EU neuvottelee parhaillaan Turkin kanssa yhteisestä ratkaisusta pakolaiskriisiin. EU lupaa Turkille taloudellista tukea ja odottaa vastapainoksi, että Turkki rajoittaa pakolaisten kulkua EU:hun. EU myös tukee rahallisesti pakolaisleirien kunnostusta Turkissa.
– Turkin kanssa tehtävä sopimus voi olla käänteentekevä. Jos se alkaa toimia, Turkki pystyy hidastamaan sitä määrää, joka Eurooppaan tulee laittomasti, Orpo sanoo.
Laitinen huomauttaa, että jos Turkin ja EU:n välinen raja ei vedä, pakolaiset etsivät kiertoreittejä Eurooppaan. Yksi tällainen reitti kulkisi Venäjän kautta. Seuraus voi olla, että paine Suomen itärajalla kasvaa, koska Venäjällä on yhteistä rajaa EU:n kanssa vain Suomessa ja Baltiassa.
– Eurooppalainen maahanmuuttohistoria on osoittanut, että kun yksi reitti saadaan hallintaan, tapahtuu displacement-efekti eli siirtymä toisaalle, hän toteaa.
Avainasemaan nousevat pakolaisleirit. Jos olot niissä heikkenevät, pakolaiset lähtevät etsimään parempaa elämää muualta, Laitinen arvioi.
