Voi olla, että jossakin turistirysässä paikalliset välttävät kulkemista yöllä, mutta en usko, että se on niiden elintasopakolaisten takia, vaikka ne suomalaisia olisikin. Salkkareista ja hernekeitosta he epäilemättä maksavat, jos ovat vaatimuksia tehneet.
Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
Voi olla, että jossakin turistirysässä paikalliset välttävät kulkemista yöllä, mutta en usko, että se on niiden elintasopakolaisten takia, vaikka ne suomalaisia olisikin. Salkkareista ja hernekeitosta he epäilemättä maksavat, jos ovat vaatimuksia tehneet.
miheikki
Greatest Leader
Suomalaista "elintasopakolaisuutta"
http://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomalaiset_kavivat_intiaanista
http://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomalaiset_kavivat_intiaanista
vlad
Respected Leader
Näin tullee käymään vaikka moni (hartaasti) toivoo muuta ja jokunen asettaa toivonsa Turkkiin ja siihen, että Turkin kanssa saadaan tehtyä sellaiset sopimukset, että pakolaisvirrat Eurooppaan tyrehtyvät.
Oma luottamukseni Turkkiin (Erdoganista puhumattakaan) ei ole kovinkaan paljoa nollan yläpuolella. Voi olla, että Turkki patoaa pakolaisvirtoja ja Turkkiin saadaan perustettua toimiva järjestelmä ja leireiltä tulee vain ehdottomassa hädässä olevia Eurooppaan (kuinka paljon?) Mutta yhtälailla on mahdollista, että Turkki (ja Erdogan) saa Euroopasta kunnon "puristusotteen" tämän seurauksena ja sen johdosta Turkki voi hyödyntää sumeilematta tilannetta - ajaudutaanko jopa siihen, että yrittävät kiristää jäsenyysneuvotteluilla? Toisaalta viikonloppuna luin pääkirjoituksen tjsp. (en muista lehteä) jossa arveltiin ettei Turkin EU-jäsenyys ole todennäköinen, ääneen tätä ei vaan haluta sanoa - toivon, että arvio on oikea.
Vaikka määrällisesti tapahtuisi pientä laskua, asetelma on ikävä, koska tulevan vuoden aikana pakolaisia alkaa tulla Turkin puolelta jo hetimmiten keväällä, josta seuraa se, että koko vuoden mittaan EU:n alueelle pyrkii satoja tuhansia hyvinkin yli miljoona uutta pakolaista entisten lisäksi. Samalla on muistettava se, että Libyassa ISIS on saanut hallintaan entistä laajempia alueita ja Afrikassa Sahelin vyöhykkeellä ja Afrikan sarvessa tilanne on hyvin akuutti - liikkeellä on eri syiden tähden kokonaisuudessa lähelle 15 miljoonaa ihmistä, jotka tähän mennessä ovat pysytelleet maiden sisäisinä pakolaisina ja EU:n suuntaan on lähtenyt vasta vähemmistö.
Kokonaisuudessa asetelma on se ettei ongelmaa kyetä ratkaisemaan tekemällä sopimuksia pelkästään Turkin kanssa. Myös EU:n on tehtävä selkeät suunnitelmat kuinka toimia ensi vuoden puolella jotta vastaava ei toteudu uudelleen, jotain jotta EU:n houkuttelevuus laskee. Linjan on oltava tiukan ja pitävän, sooloilijoille ei saa antaa sijaa - ei mitään "welcome" juttuja yhdenkään valtion taholta.
Ja edelleen on syytä muistaa Venäjän rooli, jälleen kerran viikonloppuna uutisoitiin Venäjän asemasta ja siitä, että Eurooppaan voi kohdistua paine Venäjän suunnalta. Toisaalta se mitä uutisoitiin viikonloppuna asettaa ainakin osan Venäjältä tulevista turvapaikkaa hakevista ihmisistä aivan uuteen asemaan, nimittäin Norjasta turvapaikkaa hakenut tshetsheeni on uutisten mukaan kidutettu viranomaisten toimesta kuoliaaksi Tshetsheniassa (?) sen jälkeen kun hänet palautettiin takaisin Venäjälle Norjasta kielteisen päätöksen myötä. Millainen signaali tällä teolla on ja toisaalta tämän jälkeen Venäjältä Kaukasuksen alueelta pakolaisena EU:n alueelle pyrkivä voi saada olennaisesti helpommin turvapaikan - on olemassa (ainakin uutisoitu) esimerkki siitä mitä voi seurata kun palautetaan takaisin Venäjälle.
vlad
YliKoo
Greatest Leader
Nykyisempi tarina. Kaikki kunnia avaruustutkijalle, mutta yksi kappale jutussa kiinnittää huomion:
"Ylioppilaaksi Pulkkinen kirjoitti 1993 Kajaanin Linnan lukiosta. Hänen lukioluokastaan kukaan ei asu enää Kajaanissa. Kun kouluja käyneet ovat lähteneet, tilalle on muuttanut ulkomaalaisia.
”Nykyään kun Kajaanissa käy, katukuvassa näkyy kaikenrotuisia ihmisiä. Se on ollut minusta positiivista kehitystä”, Pulkkinen sanoo. Lisääkin tulijoita olisi, mutta kaikki eivät heitä halua.
”Olen kavereilta kuullut, että Kajaanissakin on kebab-kuppiloiden ikkunoita rikottu ja muuta. Aika nuijia ne tyypit ovat, jotka tällaisiin hyökkäyksiin osallistuvat. En minäkään haluaisi, että jotkut potkisivat minua perseelle: mitäs sinä kajaanilainen tänne tulet!”
Pulkkisen vetämästä parinkymmenen hengen työryhmästä syntyperäisiä amerikkalaisia on vain kaksi.
”Vaikka nämä trumpit täällä nyt huutavatkin, ihmiset tietävät, että maahanmuuttajilla tästä maasta on näin hieno tullut”, Pulkkinen muistuttaa."
Aivan käsittämätöntä vetää tuollaiset yhtäläisyysviivat näiden asioiden välille. Hemmo koulutetaan täällä tohtoriksi - sama mahdollisuus kaikilla eli ihan ok - saa duunin NASAlta ja Yhdysvaltain kansalaisuuden, hieno homma kaikin puolin. Mutta mitä hiton tekemistä tuolla on sen kanssa, että KAIKKI fiksut lähtevät Kajaanista tekemään tulosta muualle, ja tilalle otetaan kyseenalaisin perustein eläteiksi tyyppejä joista kaikki eivät osaa edes lukea. Tällä tavoinko Suomi nousee?
Suomalainen avaruussään tutkija ennustaa auringon oikkuja Nasalle
Maailmanloppua ei tule, lupaa Antti Pulkkinen.
IHMISET 21.12.2015 2:00
Saska Saarikoski
HELSINGIN SANOMAT
”Auringon purkaukset aiheuttavat ilmakehässä magneettisia myrskyjä, jotka ovat vaaraksi esimerkiksi sähköverkoille, satelliiteille ja öljyputkille”, sanoo tutkija Antti Pulkkinen, 41.
Kun aurinko myrskyää, maapallolta voivat katketa sähköt. Avaruussää on viime vuosina nostettu yhdeksi ihmiskunnan suurista uhkakuvista.
Antti Pulkkinen johtaa avaruussään tutkijaryhmää Yhdysvaltain avaruustutkimuskeskus Nasassa. Hänelle soitetaan, kun aurinko aiheuttaa ongelmia.
Pulkkinen rauhoittelee pahimmin pelästyneitä.
”Taivas ei ole putoamassa. Maailmanloppu ei ole tulossa.”
Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Vaikka joulu on jo ovella, lämpöä on melkein 20 astetta.
Pulkkinen istuu selkä tutkimuskohteeseensa päin Goddardin avaruuskeskuksen vieressä kohoavalla mäellä. Tänne on koottu raketteja ja luotaimia, joita uteliaat saavat käydä ihmettelemässä. Kohta kuulemme auringosta lisää, mutta ensin pitää selvittää, miten Pulkkisen Antti on päätynyt näin kauas kotoaan.
Kuten nimestäkin saattaa päätellä, Pulkkisen juuret ovat Kainuussa. Hänen elämäntarinansa kuvaa Suomen nopeaa muuttumista.
Kun vuonna 1974 syntynyt Antti mittaili nuorena miehenä Kajaanin katuja, Suomi oli ihan eri maata kuin nykyään.
”Olisi se ollut aikamoinen ihme, jos 80-luvulla olisi kävellyt musta kaveri Kauppakadulla vastaan”, Pulkkinen hymähtää.
Pulkkinen oli tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä, mutta ei sellaisia asioita silloin ajateltu. Kun koulu sujui, tie oli auki.
”Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, miten hyvä onni minulla oli, kun satuin syntymään Suomeen, ja sain opiskella väitöskirjaan asti ilmaiseksi.”
Ylioppilaaksi Pulkkinen kirjoitti 1993 Kajaanin Linnan lukiosta. Hänen lukioluokastaan kukaan ei asu enää Kajaanissa.
Kun kouluja käyneet ovat lähteneet, tilalle on muuttanut ulkomaalaisia.
”Nykyään kun Kajaanissa käy, katukuvassa näkyy kaikenrotuisia ihmisiä. Se on ollut minusta positiivista kehitystä”, Pulkkinen sanoo.
Lisääkin tulijoita olisi, mutta kaikki eivät heitä halua.
”Olen kavereilta kuullut, että Kajaanissakin on kebab-kuppiloiden ikkunoita rikottu ja muuta. Aika nuijia ne tyypit ovat, jotka tällaisiin hyökkäyksiin osallistuvat. En minäkään haluaisi, että jotkut potkisivat minua perseelle: mitäs sinä kajaanilainen tänne tulet!”
Pulkkisen vetämästä parinkymmenen hengen työryhmästä syntyperäisiä amerikkalaisia on vain kaksi.
”Vaikka nämä trumpit täällä nyt huutavatkin, ihmiset tietävät, että maahanmuuttajilla tästä maasta on näin hieno tullut”, Pulkkinen muistuttaa.
Pulkkinen tuli Yhdysvaltoihin väitöskirjansa jälkeen vuonna 2004. Pestin piti kestää pari vuotta, mutta paluulippu jäi käyttämättä, kun Pulkkinen tutustui amerikkalaiseen naiseen, josta tuli hänen vaimonsa.
”Olen minä sanonut vaimolleni, että joskus me lähdemme vielä Eurooppaan, mutta vaimo sanoo siihen vain, että joo joo.”
Pulkkisesta tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2012. Liittovaltion virkoihin palkataan käytännössä pelkästään amerikkalaisia.
Pulkkisen puheessa kuuluu pehmeää kainuuta, muttei yhtään amerikkaa.
”Ei minulta kieli mihinkään katoa, mutta sanat alkavat kadota. Viimeksi kun puhuin vanhempien kanssa skypessä, en muistanut, mikä on se iso ja kylmä, joka on keittiössä.”
Mutta nyt siihen isoon palloon, joka kyttää yhä Pulkkisen olan takana.
Pulkkinen vetää ryhmää, jonka tehtävänä on ennustaa auringon oikkuja Nasalle, mutta kiinnostavat ne muitakin.
Auringon purkaukset aiheuttavat ilmakehässä magneettisia myrskyjä, jotka ovat vaaraksi esimerkiksi sähköverkoille, satelliiteille ja öljyputkille.
Historian tunnetuin aurinkomyrsky oli vuonna 1859. Silloisessa yhteiskunnassa tuhot jäivät pieniksi, mutta jos sama tapahtuisi nyt, jälki voisi olla pahaa.
”Meillä ei ole vielä selkeää kuvaa siitä, kuinka laajoja ja pitkäaikaisia tuhot olisivat. Juuri sitä yritämme parhaillaan selvittää.”
Valkoinen talo julkaisi lokakuun lopulla raportin, jossa avaruussää nostettiin tärkeimpien luonnonuhkien kärkijoukkoon.
Pulkkinen haluaa tasoitella pahimpia pelkoja.
”Eivät ne uhat ihan sitä luokkaa ole. Sitä paitsi et ole kovin hyvä tutkija, jos joudut perustelemaan oman tutkimusalasi tarpeellisuutta maailmanlopulla.”
http://www.hs.fi/ihmiset/a1450581261973
"Ylioppilaaksi Pulkkinen kirjoitti 1993 Kajaanin Linnan lukiosta. Hänen lukioluokastaan kukaan ei asu enää Kajaanissa. Kun kouluja käyneet ovat lähteneet, tilalle on muuttanut ulkomaalaisia.
”Nykyään kun Kajaanissa käy, katukuvassa näkyy kaikenrotuisia ihmisiä. Se on ollut minusta positiivista kehitystä”, Pulkkinen sanoo. Lisääkin tulijoita olisi, mutta kaikki eivät heitä halua.
”Olen kavereilta kuullut, että Kajaanissakin on kebab-kuppiloiden ikkunoita rikottu ja muuta. Aika nuijia ne tyypit ovat, jotka tällaisiin hyökkäyksiin osallistuvat. En minäkään haluaisi, että jotkut potkisivat minua perseelle: mitäs sinä kajaanilainen tänne tulet!”
Pulkkisen vetämästä parinkymmenen hengen työryhmästä syntyperäisiä amerikkalaisia on vain kaksi.
”Vaikka nämä trumpit täällä nyt huutavatkin, ihmiset tietävät, että maahanmuuttajilla tästä maasta on näin hieno tullut”, Pulkkinen muistuttaa."
Aivan käsittämätöntä vetää tuollaiset yhtäläisyysviivat näiden asioiden välille. Hemmo koulutetaan täällä tohtoriksi - sama mahdollisuus kaikilla eli ihan ok - saa duunin NASAlta ja Yhdysvaltain kansalaisuuden, hieno homma kaikin puolin. Mutta mitä hiton tekemistä tuolla on sen kanssa, että KAIKKI fiksut lähtevät Kajaanista tekemään tulosta muualle, ja tilalle otetaan kyseenalaisin perustein eläteiksi tyyppejä joista kaikki eivät osaa edes lukea. Tällä tavoinko Suomi nousee?
Suomalainen avaruussään tutkija ennustaa auringon oikkuja Nasalle
Maailmanloppua ei tule, lupaa Antti Pulkkinen.
IHMISET 21.12.2015 2:00
Saska Saarikoski
HELSINGIN SANOMAT
”Auringon purkaukset aiheuttavat ilmakehässä magneettisia myrskyjä, jotka ovat vaaraksi esimerkiksi sähköverkoille, satelliiteille ja öljyputkille”, sanoo tutkija Antti Pulkkinen, 41.
Kun aurinko myrskyää, maapallolta voivat katketa sähköt. Avaruussää on viime vuosina nostettu yhdeksi ihmiskunnan suurista uhkakuvista.
Antti Pulkkinen johtaa avaruussään tutkijaryhmää Yhdysvaltain avaruustutkimuskeskus Nasassa. Hänelle soitetaan, kun aurinko aiheuttaa ongelmia.
Pulkkinen rauhoittelee pahimmin pelästyneitä.
”Taivas ei ole putoamassa. Maailmanloppu ei ole tulossa.”
Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Vaikka joulu on jo ovella, lämpöä on melkein 20 astetta.
Pulkkinen istuu selkä tutkimuskohteeseensa päin Goddardin avaruuskeskuksen vieressä kohoavalla mäellä. Tänne on koottu raketteja ja luotaimia, joita uteliaat saavat käydä ihmettelemässä. Kohta kuulemme auringosta lisää, mutta ensin pitää selvittää, miten Pulkkisen Antti on päätynyt näin kauas kotoaan.
Kuten nimestäkin saattaa päätellä, Pulkkisen juuret ovat Kainuussa. Hänen elämäntarinansa kuvaa Suomen nopeaa muuttumista.
Kun vuonna 1974 syntynyt Antti mittaili nuorena miehenä Kajaanin katuja, Suomi oli ihan eri maata kuin nykyään.
”Olisi se ollut aikamoinen ihme, jos 80-luvulla olisi kävellyt musta kaveri Kauppakadulla vastaan”, Pulkkinen hymähtää.
Pulkkinen oli tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä, mutta ei sellaisia asioita silloin ajateltu. Kun koulu sujui, tie oli auki.
”Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, miten hyvä onni minulla oli, kun satuin syntymään Suomeen, ja sain opiskella väitöskirjaan asti ilmaiseksi.”
Ylioppilaaksi Pulkkinen kirjoitti 1993 Kajaanin Linnan lukiosta. Hänen lukioluokastaan kukaan ei asu enää Kajaanissa.
Kun kouluja käyneet ovat lähteneet, tilalle on muuttanut ulkomaalaisia.
”Nykyään kun Kajaanissa käy, katukuvassa näkyy kaikenrotuisia ihmisiä. Se on ollut minusta positiivista kehitystä”, Pulkkinen sanoo.
Lisääkin tulijoita olisi, mutta kaikki eivät heitä halua.
”Olen kavereilta kuullut, että Kajaanissakin on kebab-kuppiloiden ikkunoita rikottu ja muuta. Aika nuijia ne tyypit ovat, jotka tällaisiin hyökkäyksiin osallistuvat. En minäkään haluaisi, että jotkut potkisivat minua perseelle: mitäs sinä kajaanilainen tänne tulet!”
Pulkkisen vetämästä parinkymmenen hengen työryhmästä syntyperäisiä amerikkalaisia on vain kaksi.
”Vaikka nämä trumpit täällä nyt huutavatkin, ihmiset tietävät, että maahanmuuttajilla tästä maasta on näin hieno tullut”, Pulkkinen muistuttaa.
Pulkkinen tuli Yhdysvaltoihin väitöskirjansa jälkeen vuonna 2004. Pestin piti kestää pari vuotta, mutta paluulippu jäi käyttämättä, kun Pulkkinen tutustui amerikkalaiseen naiseen, josta tuli hänen vaimonsa.
”Olen minä sanonut vaimolleni, että joskus me lähdemme vielä Eurooppaan, mutta vaimo sanoo siihen vain, että joo joo.”
Pulkkisesta tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2012. Liittovaltion virkoihin palkataan käytännössä pelkästään amerikkalaisia.
Pulkkisen puheessa kuuluu pehmeää kainuuta, muttei yhtään amerikkaa.
”Ei minulta kieli mihinkään katoa, mutta sanat alkavat kadota. Viimeksi kun puhuin vanhempien kanssa skypessä, en muistanut, mikä on se iso ja kylmä, joka on keittiössä.”
Mutta nyt siihen isoon palloon, joka kyttää yhä Pulkkisen olan takana.
Pulkkinen vetää ryhmää, jonka tehtävänä on ennustaa auringon oikkuja Nasalle, mutta kiinnostavat ne muitakin.
Auringon purkaukset aiheuttavat ilmakehässä magneettisia myrskyjä, jotka ovat vaaraksi esimerkiksi sähköverkoille, satelliiteille ja öljyputkille.
Historian tunnetuin aurinkomyrsky oli vuonna 1859. Silloisessa yhteiskunnassa tuhot jäivät pieniksi, mutta jos sama tapahtuisi nyt, jälki voisi olla pahaa.
”Meillä ei ole vielä selkeää kuvaa siitä, kuinka laajoja ja pitkäaikaisia tuhot olisivat. Juuri sitä yritämme parhaillaan selvittää.”
Valkoinen talo julkaisi lokakuun lopulla raportin, jossa avaruussää nostettiin tärkeimpien luonnonuhkien kärkijoukkoon.
Pulkkinen haluaa tasoitella pahimpia pelkoja.
”Eivät ne uhat ihan sitä luokkaa ole. Sitä paitsi et ole kovin hyvä tutkija, jos joudut perustelemaan oman tutkimusalasi tarpeellisuutta maailmanlopulla.”
http://www.hs.fi/ihmiset/a1450581261973
tulikomento
Supreme Leader
Työ ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen uskoo, että turvapaikanhakijoissa on potentiaalia, jota ei Suomessa vielä ole ehkä yleisesti tunnistettu.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154...la-potentiaalia-kansainvalisissa-verkostoissa
Tuput nimittäin omaavat kattavia verkostoja ja näitä hyödyntämällä he ehkä houkuttelevat Suomeen uusia investointeja (sic!).
On hyvin täkeää, että me näemme heidät myös talouskasvun edistäjinä, Hämäläinen sanoo Ylen Aamu-tv:ssä.
Hmm. tuli väkisinkin mieleen, että jos "kansainvälisillä verkoistoilla" tarkoitetaan esim. ISIS:tä niin kusessa ollaan.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154...la-potentiaalia-kansainvalisissa-verkostoissa
Tuput nimittäin omaavat kattavia verkostoja ja näitä hyödyntämällä he ehkä houkuttelevat Suomeen uusia investointeja (sic!).
On hyvin täkeää, että me näemme heidät myös talouskasvun edistäjinä, Hämäläinen sanoo Ylen Aamu-tv:ssä.
Hmm. tuli väkisinkin mieleen, että jos "kansainvälisillä verkoistoilla" tarkoitetaan esim. ISIS:tä niin kusessa ollaan.
YliKoo
Greatest Leader
Keskustelu turvapaikanhakijoista tv:ssä: ”Sieltä voi putkahtaa jotain todella isoa ja merkittävää”
Totesi neuvotteleva virkamies. Voi munalauta, sieltä voi putkahtaa - hyvä peruste tälle touhulle ja vaikkapa budjetille.
Edit: Kommentti olikin Rantalan. Virkamiehen käsitys tosin ei paljon poikkea: On hyvin täkeää, että me näemme heidät myös talouskasvun edistäjinä, Hämäläinen sanoo Ylen Aamu-tv:ssä.
Saa jäädä Yle katsomatta tällä kertaa.
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Nykyisempi tarina. Kaikki kunnia avaruustutkijalle, mutta yksi kappale jutussa kiinnittää huomion:
"Ylioppilaaksi Pulkkinen kirjoitti 1993 Kajaanin Linnan lukiosta. Hänen lukioluokastaan kukaan ei asu enää Kajaanissa. Kun kouluja käyneet ovat lähteneet, tilalle on muuttanut ulkomaalaisia.
”Nykyään kun Kajaanissa käy, katukuvassa näkyy kaikenrotuisia ihmisiä. Se on ollut minusta positiivista kehitystä”, Pulkkinen sanoo. Lisääkin tulijoita olisi, mutta kaikki eivät heitä halua.
”Olen kavereilta kuullut, että Kajaanissakin on kebab-kuppiloiden ikkunoita rikottu ja muuta. Aika nuijia ne tyypit ovat, jotka tällaisiin hyökkäyksiin osallistuvat. En minäkään haluaisi, että jotkut potkisivat minua perseelle: mitäs sinä kajaanilainen tänne tulet!”
Pulkkisen vetämästä parinkymmenen hengen työryhmästä syntyperäisiä amerikkalaisia on vain kaksi.
”Vaikka nämä trumpit täällä nyt huutavatkin, ihmiset tietävät, että maahanmuuttajilla tästä maasta on näin hieno tullut”, Pulkkinen muistuttaa."
Aivan käsittämätöntä vetää tuollaiset yhtäläisyysviivat näiden asioiden välille. Hemmo koulutetaan täällä tohtoriksi - sama mahdollisuus kaikilla eli ihan ok - saa duunin NASAlta ja Yhdysvaltain kansalaisuuden, hieno homma kaikin puolin. Mutta mitä hiton tekemistä tuolla on sen kanssa, että KAIKKI fiksut lähtevät Kajaanista tekemään tulosta muualle, ja tilalle otetaan kyseenalaisin perustein eläteiksi tyyppejä joista kaikki eivät osaa edes lukea. Tällä tavoinko Suomi nousee?
Suomalainen avaruussään tutkija ennustaa auringon oikkuja Nasalle
Maailmanloppua ei tule, lupaa Antti Pulkkinen.
IHMISET 21.12.2015 2:00
Saska Saarikoski
HELSINGIN SANOMAT
”Auringon purkaukset aiheuttavat ilmakehässä magneettisia myrskyjä, jotka ovat vaaraksi esimerkiksi sähköverkoille, satelliiteille ja öljyputkille”, sanoo tutkija Antti Pulkkinen, 41.
Kun aurinko myrskyää, maapallolta voivat katketa sähköt. Avaruussää on viime vuosina nostettu yhdeksi ihmiskunnan suurista uhkakuvista.
Antti Pulkkinen johtaa avaruussään tutkijaryhmää Yhdysvaltain avaruustutkimuskeskus Nasassa. Hänelle soitetaan, kun aurinko aiheuttaa ongelmia.
Pulkkinen rauhoittelee pahimmin pelästyneitä.
”Taivas ei ole putoamassa. Maailmanloppu ei ole tulossa.”
Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Vaikka joulu on jo ovella, lämpöä on melkein 20 astetta.
Pulkkinen istuu selkä tutkimuskohteeseensa päin Goddardin avaruuskeskuksen vieressä kohoavalla mäellä. Tänne on koottu raketteja ja luotaimia, joita uteliaat saavat käydä ihmettelemässä. Kohta kuulemme auringosta lisää, mutta ensin pitää selvittää, miten Pulkkisen Antti on päätynyt näin kauas kotoaan.
Kuten nimestäkin saattaa päätellä, Pulkkisen juuret ovat Kainuussa. Hänen elämäntarinansa kuvaa Suomen nopeaa muuttumista.
Kun vuonna 1974 syntynyt Antti mittaili nuorena miehenä Kajaanin katuja, Suomi oli ihan eri maata kuin nykyään.
”Olisi se ollut aikamoinen ihme, jos 80-luvulla olisi kävellyt musta kaveri Kauppakadulla vastaan”, Pulkkinen hymähtää.
Pulkkinen oli tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä, mutta ei sellaisia asioita silloin ajateltu. Kun koulu sujui, tie oli auki.
”Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, miten hyvä onni minulla oli, kun satuin syntymään Suomeen, ja sain opiskella väitöskirjaan asti ilmaiseksi.”
Ylioppilaaksi Pulkkinen kirjoitti 1993 Kajaanin Linnan lukiosta. Hänen lukioluokastaan kukaan ei asu enää Kajaanissa.
Kun kouluja käyneet ovat lähteneet, tilalle on muuttanut ulkomaalaisia.
”Nykyään kun Kajaanissa käy, katukuvassa näkyy kaikenrotuisia ihmisiä. Se on ollut minusta positiivista kehitystä”, Pulkkinen sanoo.
Lisääkin tulijoita olisi, mutta kaikki eivät heitä halua.
”Olen kavereilta kuullut, että Kajaanissakin on kebab-kuppiloiden ikkunoita rikottu ja muuta. Aika nuijia ne tyypit ovat, jotka tällaisiin hyökkäyksiin osallistuvat. En minäkään haluaisi, että jotkut potkisivat minua perseelle: mitäs sinä kajaanilainen tänne tulet!”
Pulkkisen vetämästä parinkymmenen hengen työryhmästä syntyperäisiä amerikkalaisia on vain kaksi.
”Vaikka nämä trumpit täällä nyt huutavatkin, ihmiset tietävät, että maahanmuuttajilla tästä maasta on näin hieno tullut”, Pulkkinen muistuttaa.
Pulkkinen tuli Yhdysvaltoihin väitöskirjansa jälkeen vuonna 2004. Pestin piti kestää pari vuotta, mutta paluulippu jäi käyttämättä, kun Pulkkinen tutustui amerikkalaiseen naiseen, josta tuli hänen vaimonsa.
”Olen minä sanonut vaimolleni, että joskus me lähdemme vielä Eurooppaan, mutta vaimo sanoo siihen vain, että joo joo.”
Pulkkisesta tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2012. Liittovaltion virkoihin palkataan käytännössä pelkästään amerikkalaisia.
Pulkkisen puheessa kuuluu pehmeää kainuuta, muttei yhtään amerikkaa.
”Ei minulta kieli mihinkään katoa, mutta sanat alkavat kadota. Viimeksi kun puhuin vanhempien kanssa skypessä, en muistanut, mikä on se iso ja kylmä, joka on keittiössä.”
Mutta nyt siihen isoon palloon, joka kyttää yhä Pulkkisen olan takana.
Pulkkinen vetää ryhmää, jonka tehtävänä on ennustaa auringon oikkuja Nasalle, mutta kiinnostavat ne muitakin.
Auringon purkaukset aiheuttavat ilmakehässä magneettisia myrskyjä, jotka ovat vaaraksi esimerkiksi sähköverkoille, satelliiteille ja öljyputkille.
Historian tunnetuin aurinkomyrsky oli vuonna 1859. Silloisessa yhteiskunnassa tuhot jäivät pieniksi, mutta jos sama tapahtuisi nyt, jälki voisi olla pahaa.
”Meillä ei ole vielä selkeää kuvaa siitä, kuinka laajoja ja pitkäaikaisia tuhot olisivat. Juuri sitä yritämme parhaillaan selvittää.”
Valkoinen talo julkaisi lokakuun lopulla raportin, jossa avaruussää nostettiin tärkeimpien luonnonuhkien kärkijoukkoon.
Pulkkinen haluaa tasoitella pahimpia pelkoja.
”Eivät ne uhat ihan sitä luokkaa ole. Sitä paitsi et ole kovin hyvä tutkija, jos joudut perustelemaan oman tutkimusalasi tarpeellisuutta maailmanlopulla.”
http://www.hs.fi/ihmiset/a1450581261973
Pulkkinen on ihan oikeassa siinä, etä kebabyrittäjän vandalisoiminen ei edusta mitään ja että Yhdysvallat on noussut maahanmuuttajilla ja "elintasomuuttajilla", jotka olivat valmiit kovaan työhön elääkseen. Ellis Island oli aikanaan varsinainen järjestelykeskus. Mutta maan potentiaali ja vastaanottovolyymi oli jotain toista: et sinä siellä syönyt, jos et töitä tehnyt.
Ei siellä ole työttömiä somaleitakaan. Sinne ei voi tulla ja jäädä osavaltion elätettäväksi.
vlad
Respected Leader
Huomasin uutisen sunnuntaina, etenkin kiinnitin huomiota siihen kuinka tapauksesta uutisoitiin.
Ylen uutisessa otsikoitiin "nujakoinnista" - uutisessa kirjoitettiin sitten kyseessä olleen "joukkotappelu". Otsikko oli laadittu niin maltillisesti kuin mahdollista, koska minulle nujakoinnista tulee mieleen tapahtuma jossa on hiukan tönitty toinen toisiaan ja huudettu "allahu ukbaria" kaulasuonet pullistuneena - ei siis mitään todella vakavaa vaan sikäläinen pienimuotoinen temperamentikas purkautuminen. Minäkin nujakoin lapsena yhtenään naapuruston poikien kanssa.
Iltasanomat puolestaa jo otsikossa kirjoitti "joukkotappelusta": http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1450498281144.html
Myös HS kirjoitti "joukkotappelusta": http://www.hs.fi/kotimaa/a1450498238240
Ylen uutisessa mielenkiintoinen kohta on "...,mutta ketään ei otettu kiinni". Kun taas esim. HS uutisoi seuraavaa: "Poliisi laati asiasta rikosilmoituksen, jossa epäillään pahoinpitelyä. Sunnuntaiaamuna poliisi tiedotti, että tappelun seurauksena tuotiin yksi henkilö rikosperusteisesti säilöön ja kaksi häiriökäyttäytymisen takia. Poliisi jatkaa tapahtumien selvittelyä." Eli kolme tp-hakijaa otettiin kiinni. Toisaalta HS on päivittänyt uutista sunnuntaina eli mahdollisesti tuolloin on lisätty tieto kiinniotetuista.
Ainakin voi todeta, että Yle ei harjoittanut "klikkihuoraamista" tapahtuneesta uutisoidessaan, mutta jotenkin epäilyttää, että linja on tarkoituksellinen ja pyritään antamaan todellista maltillisempi kuva tapahtuneesta. Aiheellista olisi ollut päivittää uutista ja kertoa kiinniotetuista.
vlad
vlad
Respected Leader
On kuitenkin huomioitava, että videolla on vain yksi JV/vartija - kaksi muuta henkilöä on HSL:n lipuntarkastajia eivät siis järjestysmiehiä/vartijoita eli ymmärrettävää, että homma on hiukan hakusessa. Tapahtuma sai muistaakseni alkunsa siten, että kyseiset lipuntarkastajat yrittivät poistaa ilman lippua matkustanutta mamua metrosta ja siitä sai sitten alkunsa paini, johon jv/vartija kutsuttiin paikalle ja kolmistaan sitten "niputtivat" häirikön. Tapaus sai osassa somea aikaan kohun kun (tietenkin) toimintaa pidettiin eräiden tahojen mielestä ylimitoitettuna ja osoituksena siitä millainen fasistinen valtio Suomi on kun liputta matkustavia vainotaan ja heitä poistetaan voimatoimin metrosta (vaikka tapauksessa kaikki oli alkanut liputta matkustaneen henkilön aggressiivisuudesta).
vlad
Asiaa sen paremmin tuntematta voidaan todeta että juuri noinhan asiaan pitääkin reagoida. Pikemminkin voidaan keskustella oltiinko pehmeitä kun ei käytetty vaikkapa tainnutinta. Ei muuta kuin rautoihin ja samalla kyydillä säilöön odottamaan maasta poistamista. Emme kaipaa tuolla mallilla toimivia vieraita nurkkiimme pyörimään.
tulikomento
Supreme Leader
Tuntuu talousajattelu pohjautuvan enempi toiveajatteluun tuossa ministeriössä.
YliKoo
Greatest Leader
On täysin harhaanjohtavaa puhua näistä asioista samassa yhteydessä. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.
1. Pulkkinen luki Suomessa tohtoriksi, lähti Amerikkaan töihin ja sai kansalaisuuden.
2. Mahmud päätti lähteä Somaliasta, haki Suomesta turvapaikkaa ehkä kyseenalaisin perustein ja odottaa, että kaikki hoidetaan.
Vielä evakoista.
Jos vertailtaisiin 70 vuoden takaisia juttuja niin homma olisi mennyt seuraavasti: Suomalaiset nuoret miehet olisivat lähteneet ulkomaille karkuun ja hukanneet paperinsa matkalla, anoneet turvapaikkaa. Naiset ja lapset olisi jätetty miehittäjän armoille. Vanhat äijät ja muutama patriootti olisi yrittänyt pitää osan maasta omissa käsissä.
Edit: Jos Hassan lukee tohtoriksi kotimaassaan ja hommaa tutkijan paikan täältä niin en usko että paatuneinkaan rasisti koputtelee nokkaansa.
Geronimo
Ylipäällikkö
Rahaa pa kolaisilla
PolitiikkaValtiontalous
Merkitystä pitää olla. Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi haluaa että hänen tekemällään työllä on yhteiskunnallinen merkitys. KUVA: TIINA SOMERPURO/KL
Yhdeksän vastaanottokeskusta Suomeen muutaman kuukauden sisällä avanneen Luona Oy:n liikevaihto nousee tänä vuonna 20 miljoonaan euroon. Se haluaa tehdä seuraavaksi bisnestä turvapaikan saaneiden kotouttamisella.
Milja Saksi
Syntynyt: Vuonna 1976 Järvenpäässä
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Keskeinen ura: Perustanut hoiva- ja terveyspalveluja tuottaneen Hoivanet Oy:n, ollut e-terveyssektorilla toimivan Mawellin talousjohtaja sekä toiminut Head Consultingilla analyytikkona
Perhe: Avomies, 5-vuotias tytär ja koiranpentu
Harrastukset: Tennis, ratsastus ja puutarhan hoito.
Oletko joutunut maahanmuuttokriittisten ryöpyttämäksi?
”Olen.”
Onko sinua uhkailtu niin, että olet ilmoittanut siitä poliisille?
”On.”
Luona Oy:n toimitusjohtaja Milja Saksi punnitsee sanansa tarkkaan. Kahdessa kuukaudessa hän on oppinut, miten tulenarka puheenaihe turvapaikkakriisi on. Väärin tulkitut lauseet täyttävät nopeasti sähköpostin kiukkuisella palauteryöpyllä, pahimmista ylilyönneistä Saksi ei halua edes puhua ääneen.
Saksi nimitettiin marraskuun puolivälissä sosiaali- ja terveysalan palveluja sekä asumisen palveluita tarjoavan Luonan toimitusjohtajaksi. Luona oli ensimmäinen yksityinen yritys, joka alkoi pyörittää vastaanottokeskuksia, eli tekemään bisnestä pakolaisilla.
Saksi puhuu bisneksen sijaan mieluummin siitä, miten Luona ”lähti auttamaan” turvapaikkakriisissä Maahanmuuttoviraston pyynnöstä. Maahanmuuttovirasto otti Luonaan yhteyttä, koska yrityksessä on asiantuntemusta sosiaalitoimesta, tilanhallinnasta sekä työvoiman rekrytoinnista.
Pakolaiskriisi oli räjähtänyt kesällä Euroopassa käsiin, yksin syyskuussa Suomeen saapui lähes 11 000 turvapaikanhakijaa. Valtio, kunnat, kaupungit ja SPR olivat helisemässä. Niiden resurssit eivät riittäneet turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.
”Lähdimme nopeasti avuksi akuutissa kriisissä”, Saksi sanoo.
Syyskuun puolivälissä Luona avasi ensimmäisen vastaanottokeskuksen Espooseen. Kaikkiaan yritys on pyörittänyt yhdeksää vastaanottokeskusta. Yhtä Hyvinkäällä, kahdeksaa pääkaupunkiseudulla. Luonan hoitamissa vastaanottokeskuksissa on majoittunut kaikkiaan 3 100 turvapaikanhakijaa.
Vastaanottokeskustoiminnan lisäksi Luona tuottaa muun muassa kriisi- ja hätämajoitusta Helsingin kaupungille.
”Turvapaikanhakijakriisi on työni alkuvaiheessa ollut voimakkaasti läsnä. Käytännön haasteita on ollut paljon. Olemme keskittyneet siihen, että pystymme tarjoamaan laadukkaasti niitä palveluja, joita Maahanmuutto-
virasto on meiltä ostanut.”
Viime kuukausina Luonan toimitusjohtaja on joutunut julkisuudessa vastaamaan lukuisiin kysymyksiin.
Taannoin Yleisradio uutisoi vapaaehtoistyön takkuamisesta Luonan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa Espoossa. Aikaisemmin mielenkiinnon kohteena on ollut muun muassa Hyvinkään vastaanottokeskus, joka perustettiin entisiin sikojen tutkimuskeskuksen tiloihin.
Luona on osa henkilöstövälitystä tarjoavaa Barona-konsernia. Aikaisemmin Luona tunnettiin Hoiva Barona Oy:nä. Nimi vaihdettiin vajaa vuosi sitten Saksin mukaan siksi, että yritykselle haluttiin rakentaa oma brändi.
Viime tilikaudella Hoiva Baronan liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa ja nettotulos reilut 100 000 euroa tappiollinen.
Bisnes on kasvanut nopeasti. Saksi arvioi, että Luona Oy:n liikevaihto nousee tänä vuonna 20 miljoonaan euroon ja tulos on plusmerkkinen.
Luonan hallituksen puheenjohtaja on Paavo Voutilainen. Hän on Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja, joka siirtyi Baronan leipiin runsas vuosi sitten. Baronan tytäryhtiö taas on majoituspalveluja tarjoava Forenom, jolta Helsingin kaupunki on ostanut hätämajoitusta.
Ostot saivat negatiivista julkisuutta, kun kävi ilmi, ettei miljoonien eurojen hankintaa oltu kilpailutettu. Forenom esimerkiksi laskutti 12 neliön asunnosta kaupungilta 1 300 euron kuukausivuokraa.
Voutilaisen takavuosien sosiaalijohtajakaudelta muistetaan myös yli 70 000 euron designkalustehankinta, jota ei kilpailutettu ja josta nousi myräkkä. Kalustekauppaa sekä noin 130 000 euron - niin ikään ilman kilpailua -Diakonissalaitokselta ostettuja konsulttipalveluja käsiteltiin sittemmin käräjillä. Vuonna 2011 syytteet hylättiin. Tuomion perusteluissa todettiin, että kumpikin hankinta oli poikkeuksellinen, eikä niihin voinut soveltaa julkisista hankinnoista koskevia määräyksiä.
Luonan hallituksessa istuu muitakin politiikasta tuttuja nimiä. Sanna Lauslahti on kokoomuksen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuuston jäsen. Viestintäkonsultti Ulpu Iivari puolestaan on entinen sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Myös ydinvoimayhtiö Fennovoimanyhteiskuntasuhteista aikaisemmin vastannut Pasi Natri on Luonan hallituksen jäsen. Hän on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin(sd) puoliso.
Kesän jälkeen turvapaikkakriisi eskaloitui viranomaisten mukaan niin nopeasti, ettei vastaanottokeskusten pyörittämistä ehditty edes kilpailuttaa. Verorahoilla ostettiin sitä, mitä tarjolla oli. Luona on saanut sopimuksensa suorahankintana, vaikka vastaanottokeskusten ylläpito on usein ylittänyt hankintalain 134 000 euron kilpailutusrajan.
”Jatkossa kilpailutuksia järjestetään, mutta tilanne on ollut niin akuutti, ettei kilpailuttamiseen ole ollut mahdollisuutta”, Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto sanoo.
”Myöskään potentiaalisia toimijoita ei ole ollut niin paljoa, että kilpailutukselle olisi ollut tarvetta.”
Muut keskeiset menoerät, kuten esimerkiksi terveyspalvelujen ostot yksityisiltä toimijoilta kilpailutettiin.
Maahanmuuttovirasto on päättänyt, ettei se kerro yksittäisten vastaanottokeskusten vuokrahintoja tai hinnoitteluperusteita julkisuuteen. Viraston mukaan ne ovat liikesalaisuuksia.
Luonan toimitusjohtajan vastaus kysymykseen, millä hinnalla yritys myy vastaanottokeskuksen pyörittämispalveluja Maahanmuuttovirastolle, jää niin ikään niukaksi.
”Olemme sopineet maahanmuuttoviraston kanssa, ettemme kerro julkisuudessa, millaisia sopimuksia meillä on. Sopimukset ovat salassa pidettäviä.”
Saksin mukaan Luona ei tavoittele voittoja kriisin kustannuksella, mutta on selvää, että jokaisen yrityksen jatkuvuuden edellytyksenä on terve liiketoiminta. Niin myös Luonan.
Saksin mielestä julkisuudessa keskustelua on tahallaan haluttu viedä siihen, että yksityiset toimijat rahastaisivat kansallisella kriisillä. Se on toimitusjohtajan mukaan luonut jännitteitä.
”Ei pidä kärjistää, että turvapaikkakriisi tarkoittaisi yksityiselle toimijalle massiivisia voittoja. Me emme ole hyödyntämässä tätä kriisiä pikavoittomielessä”, Saksi sanoo.
”Luonalla on paitsi liiketoiminnallinen tehtävä, myös yhteiskunnallinen tehtävä. Haluamme olla eettinen toimija ja luotettava kumppani.”
Maahanmuuttovirasto on kertonut käyttävänsä budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.
Summa kattaa Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Kauton mukaan kaikki kulut vuokrista ja muista kiinteistökuluista palveluihin ja vastaanottorahaan. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuorokauden keskihinta jää Kauton mukaan alle 43 euron.
Suurinta osaa vastaanottokeskuksista pyörittää edelleen SPR, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Luonan jälkeen bisnekseen on ollut myös muita yksityisiä toimijoita, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava pörssilistattu Pihlajalinna.
Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu tänä vuonna hieman alle 35 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna hakijoita oli kaikkiaan runsaat 3 600. Ensi vuonna määrän ennustetaan liikkuvan 15 000:ssa.
Myös Ruotsissa maahanmuuttobisneksen paisuminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Ruotsin Yleisradioyhtiö selvitti muutama kuukausi sitten, minkälainen bisnes turvapaikanhakijoiden vyörystä siellä on tullut. Selvityksen mukaan Ruotsin maahanmuuttovirasto oli maksanut asumispalveluita tarjoaville yrityksille kuluneena vuonna 1,4 miljardia kruunua eli noin 148 miljoonaa euroa. Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että Ruotsista turvapaikkaa voi hakea tänä vuonna kaikkiaan jopa 190 000 ihmistä.
Hallituksen taannoinen päätös kiristää turvapaikkapolitiikkaa näkyy heti Luonan toiminnassa. Yrityksen Vantaalla pyörittämä vastaanottokeskus suljettiin viime viikolla. Vantaan yksikön lisäksi hallitus päätti lakkauttaa myös vastaanottoyksiköt Parikkalassa ja Merikarvialla. Suunnitteilla olleiden Kittilän, Pellon ja Ylitornion vastaanottokeskusten valmistelut keskeytettiin.
Kiristykset näkyvät myös siinä, että jatkossa vastaanottokeskuksissa tarjotaan jatkossa vain välttämättömimmät palvelut.
Hallitus haluaa toimenpideohjelmallaan saada kustannukset hallintaan, katkaista turvapaikkahakijoiden hallitsemattoman virran Suomeen ja kotouttaa turvapaikan saaneet. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille perustetaan erityisiä palautuskeskuksia. Pääkaupunkiseudulle niitä tulee kaksi.
”Jos on tarvetta, voimme olla mukana palautuskeskusten pyörittämisessä”, Saksi sanoo.
Luonan toimitusjohtajan mielestä nyt on korkea aika alkaa käydä keskustelua siitä, miten turvapaikan Suomesta saaneet ihmiset integroidaan yhteiskuntaan. Saksi vainuaa kotouttamisessa uuden bisneksen.
”Tällä hetkellä kuluu keskimäärin 6-10 vuotta, että turvapaikan saanut alkaa maksaa itseään yhteiskunnalle takaisin. Se on liian pitkä aika. Tässä meillä on paljon tekemistä.
PolitiikkaValtiontalous
Merkitystä pitää olla. Luonan toimitusjohtaja Milja Saksi haluaa että hänen tekemällään työllä on yhteiskunnallinen merkitys. KUVA: TIINA SOMERPURO/KL
Yhdeksän vastaanottokeskusta Suomeen muutaman kuukauden sisällä avanneen Luona Oy:n liikevaihto nousee tänä vuonna 20 miljoonaan euroon. Se haluaa tehdä seuraavaksi bisnestä turvapaikan saaneiden kotouttamisella.
Milja Saksi
Syntynyt: Vuonna 1976 Järvenpäässä
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Keskeinen ura: Perustanut hoiva- ja terveyspalveluja tuottaneen Hoivanet Oy:n, ollut e-terveyssektorilla toimivan Mawellin talousjohtaja sekä toiminut Head Consultingilla analyytikkona
Perhe: Avomies, 5-vuotias tytär ja koiranpentu
Harrastukset: Tennis, ratsastus ja puutarhan hoito.
Oletko joutunut maahanmuuttokriittisten ryöpyttämäksi?
”Olen.”
Onko sinua uhkailtu niin, että olet ilmoittanut siitä poliisille?
”On.”
Luona Oy:n toimitusjohtaja Milja Saksi punnitsee sanansa tarkkaan. Kahdessa kuukaudessa hän on oppinut, miten tulenarka puheenaihe turvapaikkakriisi on. Väärin tulkitut lauseet täyttävät nopeasti sähköpostin kiukkuisella palauteryöpyllä, pahimmista ylilyönneistä Saksi ei halua edes puhua ääneen.
Saksi nimitettiin marraskuun puolivälissä sosiaali- ja terveysalan palveluja sekä asumisen palveluita tarjoavan Luonan toimitusjohtajaksi. Luona oli ensimmäinen yksityinen yritys, joka alkoi pyörittää vastaanottokeskuksia, eli tekemään bisnestä pakolaisilla.
Saksi puhuu bisneksen sijaan mieluummin siitä, miten Luona ”lähti auttamaan” turvapaikkakriisissä Maahanmuuttoviraston pyynnöstä. Maahanmuuttovirasto otti Luonaan yhteyttä, koska yrityksessä on asiantuntemusta sosiaalitoimesta, tilanhallinnasta sekä työvoiman rekrytoinnista.
Pakolaiskriisi oli räjähtänyt kesällä Euroopassa käsiin, yksin syyskuussa Suomeen saapui lähes 11 000 turvapaikanhakijaa. Valtio, kunnat, kaupungit ja SPR olivat helisemässä. Niiden resurssit eivät riittäneet turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.
”Lähdimme nopeasti avuksi akuutissa kriisissä”, Saksi sanoo.
Syyskuun puolivälissä Luona avasi ensimmäisen vastaanottokeskuksen Espooseen. Kaikkiaan yritys on pyörittänyt yhdeksää vastaanottokeskusta. Yhtä Hyvinkäällä, kahdeksaa pääkaupunkiseudulla. Luonan hoitamissa vastaanottokeskuksissa on majoittunut kaikkiaan 3 100 turvapaikanhakijaa.
Vastaanottokeskustoiminnan lisäksi Luona tuottaa muun muassa kriisi- ja hätämajoitusta Helsingin kaupungille.
”Turvapaikanhakijakriisi on työni alkuvaiheessa ollut voimakkaasti läsnä. Käytännön haasteita on ollut paljon. Olemme keskittyneet siihen, että pystymme tarjoamaan laadukkaasti niitä palveluja, joita Maahanmuutto-
virasto on meiltä ostanut.”
Viime kuukausina Luonan toimitusjohtaja on joutunut julkisuudessa vastaamaan lukuisiin kysymyksiin.
Taannoin Yleisradio uutisoi vapaaehtoistyön takkuamisesta Luonan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa Espoossa. Aikaisemmin mielenkiinnon kohteena on ollut muun muassa Hyvinkään vastaanottokeskus, joka perustettiin entisiin sikojen tutkimuskeskuksen tiloihin.
Luona on osa henkilöstövälitystä tarjoavaa Barona-konsernia. Aikaisemmin Luona tunnettiin Hoiva Barona Oy:nä. Nimi vaihdettiin vajaa vuosi sitten Saksin mukaan siksi, että yritykselle haluttiin rakentaa oma brändi.
Viime tilikaudella Hoiva Baronan liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa ja nettotulos reilut 100 000 euroa tappiollinen.
Bisnes on kasvanut nopeasti. Saksi arvioi, että Luona Oy:n liikevaihto nousee tänä vuonna 20 miljoonaan euroon ja tulos on plusmerkkinen.
Luonan hallituksen puheenjohtaja on Paavo Voutilainen. Hän on Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja, joka siirtyi Baronan leipiin runsas vuosi sitten. Baronan tytäryhtiö taas on majoituspalveluja tarjoava Forenom, jolta Helsingin kaupunki on ostanut hätämajoitusta.
Ostot saivat negatiivista julkisuutta, kun kävi ilmi, ettei miljoonien eurojen hankintaa oltu kilpailutettu. Forenom esimerkiksi laskutti 12 neliön asunnosta kaupungilta 1 300 euron kuukausivuokraa.
Voutilaisen takavuosien sosiaalijohtajakaudelta muistetaan myös yli 70 000 euron designkalustehankinta, jota ei kilpailutettu ja josta nousi myräkkä. Kalustekauppaa sekä noin 130 000 euron - niin ikään ilman kilpailua -Diakonissalaitokselta ostettuja konsulttipalveluja käsiteltiin sittemmin käräjillä. Vuonna 2011 syytteet hylättiin. Tuomion perusteluissa todettiin, että kumpikin hankinta oli poikkeuksellinen, eikä niihin voinut soveltaa julkisista hankinnoista koskevia määräyksiä.
Luonan hallituksessa istuu muitakin politiikasta tuttuja nimiä. Sanna Lauslahti on kokoomuksen kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuuston jäsen. Viestintäkonsultti Ulpu Iivari puolestaan on entinen sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Myös ydinvoimayhtiö Fennovoimanyhteiskuntasuhteista aikaisemmin vastannut Pasi Natri on Luonan hallituksen jäsen. Hän on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin(sd) puoliso.
Kesän jälkeen turvapaikkakriisi eskaloitui viranomaisten mukaan niin nopeasti, ettei vastaanottokeskusten pyörittämistä ehditty edes kilpailuttaa. Verorahoilla ostettiin sitä, mitä tarjolla oli. Luona on saanut sopimuksensa suorahankintana, vaikka vastaanottokeskusten ylläpito on usein ylittänyt hankintalain 134 000 euron kilpailutusrajan.
”Jatkossa kilpailutuksia järjestetään, mutta tilanne on ollut niin akuutti, ettei kilpailuttamiseen ole ollut mahdollisuutta”, Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto sanoo.
”Myöskään potentiaalisia toimijoita ei ole ollut niin paljoa, että kilpailutukselle olisi ollut tarvetta.”
Muut keskeiset menoerät, kuten esimerkiksi terveyspalvelujen ostot yksityisiltä toimijoilta kilpailutettiin.
Maahanmuuttovirasto on päättänyt, ettei se kerro yksittäisten vastaanottokeskusten vuokrahintoja tai hinnoitteluperusteita julkisuuteen. Viraston mukaan ne ovat liikesalaisuuksia.
Luonan toimitusjohtajan vastaus kysymykseen, millä hinnalla yritys myy vastaanottokeskuksen pyörittämispalveluja Maahanmuuttovirastolle, jää niin ikään niukaksi.
”Olemme sopineet maahanmuuttoviraston kanssa, ettemme kerro julkisuudessa, millaisia sopimuksia meillä on. Sopimukset ovat salassa pidettäviä.”
Saksin mukaan Luona ei tavoittele voittoja kriisin kustannuksella, mutta on selvää, että jokaisen yrityksen jatkuvuuden edellytyksenä on terve liiketoiminta. Niin myös Luonan.
Saksin mielestä julkisuudessa keskustelua on tahallaan haluttu viedä siihen, että yksityiset toimijat rahastaisivat kansallisella kriisillä. Se on toimitusjohtajan mukaan luonut jännitteitä.
”Ei pidä kärjistää, että turvapaikkakriisi tarkoittaisi yksityiselle toimijalle massiivisia voittoja. Me emme ole hyödyntämässä tätä kriisiä pikavoittomielessä”, Saksi sanoo.
”Luonalla on paitsi liiketoiminnallinen tehtävä, myös yhteiskunnallinen tehtävä. Haluamme olla eettinen toimija ja luotettava kumppani.”
Maahanmuuttovirasto on kertonut käyttävänsä budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.
Summa kattaa Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Kauton mukaan kaikki kulut vuokrista ja muista kiinteistökuluista palveluihin ja vastaanottorahaan. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuorokauden keskihinta jää Kauton mukaan alle 43 euron.
Suurinta osaa vastaanottokeskuksista pyörittää edelleen SPR, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Luonan jälkeen bisnekseen on ollut myös muita yksityisiä toimijoita, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava pörssilistattu Pihlajalinna.
Sisäministeriö arvioi, että Suomeen saapuu tänä vuonna hieman alle 35 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna hakijoita oli kaikkiaan runsaat 3 600. Ensi vuonna määrän ennustetaan liikkuvan 15 000:ssa.
Myös Ruotsissa maahanmuuttobisneksen paisuminen on herättänyt vilkasta keskustelua. Ruotsin Yleisradioyhtiö selvitti muutama kuukausi sitten, minkälainen bisnes turvapaikanhakijoiden vyörystä siellä on tullut. Selvityksen mukaan Ruotsin maahanmuuttovirasto oli maksanut asumispalveluita tarjoaville yrityksille kuluneena vuonna 1,4 miljardia kruunua eli noin 148 miljoonaa euroa. Ruotsin maahanmuuttovirasto on arvioinut, että Ruotsista turvapaikkaa voi hakea tänä vuonna kaikkiaan jopa 190 000 ihmistä.
Hallituksen taannoinen päätös kiristää turvapaikkapolitiikkaa näkyy heti Luonan toiminnassa. Yrityksen Vantaalla pyörittämä vastaanottokeskus suljettiin viime viikolla. Vantaan yksikön lisäksi hallitus päätti lakkauttaa myös vastaanottoyksiköt Parikkalassa ja Merikarvialla. Suunnitteilla olleiden Kittilän, Pellon ja Ylitornion vastaanottokeskusten valmistelut keskeytettiin.
Kiristykset näkyvät myös siinä, että jatkossa vastaanottokeskuksissa tarjotaan jatkossa vain välttämättömimmät palvelut.
Hallitus haluaa toimenpideohjelmallaan saada kustannukset hallintaan, katkaista turvapaikkahakijoiden hallitsemattoman virran Suomeen ja kotouttaa turvapaikan saaneet. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille perustetaan erityisiä palautuskeskuksia. Pääkaupunkiseudulle niitä tulee kaksi.
”Jos on tarvetta, voimme olla mukana palautuskeskusten pyörittämisessä”, Saksi sanoo.
Luonan toimitusjohtajan mielestä nyt on korkea aika alkaa käydä keskustelua siitä, miten turvapaikan Suomesta saaneet ihmiset integroidaan yhteiskuntaan. Saksi vainuaa kotouttamisessa uuden bisneksen.
”Tällä hetkellä kuluu keskimäärin 6-10 vuotta, että turvapaikan saanut alkaa maksaa itseään yhteiskunnalle takaisin. Se on liian pitkä aika. Tässä meillä on paljon tekemistä.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154...la-potentiaalia-kansainvalisissa-verkostoissa
Jumaleissons mitä höttöä..... Nyt on lääkäreiden ja arkkitehtien kylkeen saatu lentäjätkin, seuraavaksi tuleekin sitten astronautit.....
Suomalaisten viranomaisten kyvyllä halveksuen aliarvioida suomalaisia ei nähtävästi ole mitään rajaa...
Kyse on kolmannesta äärettömästä Einsteinin maailmankaikkeuden ja ihmisten typeryyden oheen tai kenties pikemminkin esimerkki jälkimmäisestä...
Jumaleissons mitä höttöä..... Nyt on lääkäreiden ja arkkitehtien kylkeen saatu lentäjätkin, seuraavaksi tuleekin sitten astronautit.....
Suomalaisten viranomaisten kyvyllä halveksuen aliarvioida suomalaisia ei nähtävästi ole mitään rajaa...
Kyse on kolmannesta äärettömästä Einsteinin maailmankaikkeuden ja ihmisten typeryyden oheen tai kenties pikemminkin esimerkki jälkimmäisestä...
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Sinä ne samaan yhteyteen vedit. Jutussa ei mainita pakolaisia ja somalimahmudeja millään tavoin. Kebab-yrittäjä mainitaan.
tulikomento
Supreme Leader
Helsinkiläisessä matkatoimistossa käy kuhina. Irakin pojat hankkivat paluulippuja kotipuoleen.
http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2015122120863604_cm.shtml
Taitaa olla vähän niin kuin jo alkusyksystä ennakoitiin, että routa ajaa porsaan kotiin. Suomi ei olekaan mikään maanpäällinen paratiisi, vaan ikävä, synkkä ja pimeä maa. Edes paikallinen väkikään ei tykkää turhia hölistä ja tämäkin näköjään vieroksuttaa.
http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2015122120863604_cm.shtml
Taitaa olla vähän niin kuin jo alkusyksystä ennakoitiin, että routa ajaa porsaan kotiin. Suomi ei olekaan mikään maanpäällinen paratiisi, vaan ikävä, synkkä ja pimeä maa. Edes paikallinen väkikään ei tykkää turhia hölistä ja tämäkin näköjään vieroksuttaa.
"Osa on sanonut, että kukaan ei edes tervehdi....."
Ajatella.... Kukaan ei tervehdi. On tosi valitettavaa, että Suomessa juuri kukaan ei vaivaudu tervehtimään tuikituntemattomia.... Kaikkialla muualla tuntemattomien tervehtimien on ihan normimeininkiä, niin paitsi missään missä olen sattunut matkustamaan....
Jonkun ois varmaan pitänyt takoa jannujen kaaliin arkiviisaus: 'Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti ei ole totta', ja oisivat säästyneet Suomessa pyörähtämisen riesalta.
Se ois ollut voitto molemmille.
Ajatella.... Kukaan ei tervehdi. On tosi valitettavaa, että Suomessa juuri kukaan ei vaivaudu tervehtimään tuikituntemattomia.... Kaikkialla muualla tuntemattomien tervehtimien on ihan normimeininkiä, niin paitsi missään missä olen sattunut matkustamaan....
Jonkun ois varmaan pitänyt takoa jannujen kaaliin arkiviisaus: 'Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se luultavasti ei ole totta', ja oisivat säästyneet Suomessa pyörähtämisen riesalta.
Se ois ollut voitto molemmille.