JUHA-PEKKA TIKKA
5 tuntia ja 13 minuuttia sitten(päivitetty 5 tuntia ja 7 minuuttia sitten)
Presidentti Sauli Niinistö sanoo
Iltalehden haastattelussa, että "lännessä ajateltiin, että kun terrorismin haltijat tai hallitsijat kaatuvat, koittaa demokratian aika".
– Se oli varmasti hiukan liian kaunis kuva, Sauli Niinistö toteaa.
Presidentti pohtii mennyttä ja tulevaa vuotta. Hänen mukaansa lännessä ei aikanaan tunnistettu riittävästi tyrannian vastavoimia eikä sitä, että "demokratia ei ole paketissa vietävää tavaraa, joka voidaan ottaa käyttöön". Euroopassa kehitetty eräänlaisen "ystävyyden piirin" ajatus on romuttunut totaalisesti.
– Ukrainan kriisi, niin syvä kuin se onkin, on mittaluokaltaan kuitenkin pieni verrattuna kaikkeen siihen, mitä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä tapahtuu koko ajan, Niinistö sanoo.
– Pakolaiskriisin myötä maailmalla on syntynyt laajasti sellaista ajattelua, että Eurooppa tarjoaa parempaa. Se on tietysti inhimillistä, että ihmiset pyrkivät parempiin olosuhteisiin, mutta se tekee tästä muuttoliikkeestä myös kansainvaelluksen, joka esimerkiksi Suomessa näyttäytyy sillä tavoin, että meille on tullut itärajan kautta jo yli 20:tä eri kansallisuutta, joiden joukossa on paljon sellaisten maiden kansalaisia, joissa ei ole aseellista kriisiä.
Hän viittaa tehostuneeseen rajavalvontaan todeten, että "ymmärtääkseni EU on nyt tekemässä sitä, mitä EU:n on alun perinkin pitänyt tehdä".
– Ei voi olla niin, että Euroopasta ei saa mennä vapaasti minne tahansa, mutta tänne voi saapua mistä tahansa maasta ja liikkua vapaasti.
Niinistö korostaa maiden omaa ja ensisijaista vastuuta ulkorajoistaan.
– Se, että pakolla tultaisiin johonkin maahan lähettämällä rajavartioita, on minusta aika pitkälle menevää. Eri tilanne on, jos jokin maa laiminlyö rajavalvontavelvollisuutensa, silloin mennään siihen ulottuvuuteen, että mitä tehdään sopimuskumppanille, joka ei noudata yhteistä sopimusta, presidentti toteaa.
– Jos se johtaa siihen, että Schengen-alueen periaate on täysin kadotettu, kyllä sopijakumppania pitää voida jollakin tavalla patistaa pysymään sopimuksessa, tai muutoin lähellä on ajatus, ettei sellaisen kumppanin kanssa ole sopimusta. Tämä on mielestäni hyvin yksinkertaista.
Pian törmättiin
Sauli Niinistö muistelee päättyneenä vuotena aiheuttaneen paljon ajatuksia, kun hän puhui suurlähettiläspäivillä 25. elokuuta maahanmuutosta "ja se kaikki toteutui niin äkkiä eli jo syyskuun puolella. Se aiheutti kyllä päänvaivaa".
Puheessaan tuolloin presidentti sanoi, että Suomeen saattaa tulla ihmisiä, joilla on pahat mielessä.
– Oli ongelmallista havaita, että niin pian siihenkin törmättiin.
Turvapaikka pitää presidentin mukaan antaa kaikille, jotka sellaisessa asemassa ovat. Lisäksi pitää Suomella olla kovempia keinoja pahat mielessä tulevia vastaan.
– Meillä pitää olla myös vastakeinoja, joilla turvaamme paitsi omaa olemistamme, myös muiden turvapaikanhakijoiden olemista. Tämän päivän maailma pakottaa meidät hyväksymään sen, että kaikki eivät ole samanlaisia ja kaikki eivät ajattele humaanisti, eivät edes kaikki ne, jotka pakenevat pahaa, Sauli Niinistö sanoo.
– Meillä on oltava myös niin sanottuja kovia keinoja, koska muuten olemme ihmeissämme. Aivan varmasti lainsäädännössä tullaan miettimään asioita hieman toisin kuin silloin, kun elämä näytti olevan kaunista vain.
Ääripäiden keskustelu
Päättyvän vuoden aikana presidentti sanoo ihmetelleensä Suomessa käydyn monikulttuurisuuskeskustelun ehdottomuutta.
– Eniten tunsin voimattomuutta, kun Suomessa syntyi kansanedustaja Olli Immosen (ps.) kirjoituksen myötä monikulttuurisuuskeskustelu, jossa molemmat osapuolet olivat hyvin ääripäissä ja vahvistivat toistensa antipatioita.
Sauli Niinistö kertoo ihmetelleensä, mikseivät osapuolet tuolloin puhuneet kotouttamisesta tai suomalaisista arvoista.
– Immonen tuomitsi monikulttuurisuuden, ja osa vastapuolesta antoi ymmärtää, että Suomeen tulee nyt erilaisia kulttuuriyhteisöjä, jotka elävät täällä omaa elämäänsä. Siinä välimaastossa on kuitenkin kaikki se, mikä kulkee kotouttamisen nimellä. Ja jossa lähtökohtana on ”maassa maan tavalla”, kuten monet ovat sanoneet, ja jossa korostetaan keskeisiä suomalaisia periaatteita: demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.
Monikulttuurisuuskeskustelu oli hänen mielestään onnetonta.
– Toiset korostivat monikulttuurisuutta, jossa suomalaiset perusarvot saattavat olla outoja. Ja toinen puoli sanoi, että kaikki vieras on pahasta. Minusta se oli onneton keskustelu ja loi pohjaa ristiriidalle, joka valitettavasti on yhä näkyvissä.
Aika tuskaista
IL:n mukaan Niinistö on selvästi harmistuneen oloinen puhuessaan väitteistä, joiden mukaan hän olisi ollut kyseenalaistamassa Venäjä-pakotteita pitäessään yhteyttä presidentti Vladimir Putiniin.
– Meillä moni vielä herkuttelee sellaisella asialla, että Suomi ja minä henkilökohtaisesti olisin jollain tavalla ollut kyseenalaistamassa pakotteita, eli että nämä vierailut, tapaamiset ja puhelinkeskustelut olisivat olleet pakotteiden vastaisia.
Niinistö huomauttaa, että Moskovassa on käynyt paljon muitakin valtiopäämiehiä.
– Ja heti kun pakotteita pantiin toimeen, varasin henkilökohtaisesti hyväksynnän tähän yhteydenpitoon. Sen ovat kaikki hyväksyneet, ja siitä yhteydenpidosta on tullut jopa kiitoksia.
Juha Sipilän hallituksen ongelmista presidentti sanoo, että hän on tuntenut olonsa "aika tuskaiseksi" jo 7-8 vuotta siitä, ettei oikein mitään tapahdu, eikä ongelmiin ole tartuttu.
– Niin kyllä minä näen tämän hallituksen tarttuneen ongelmiin ja tunnustavan ne. Se on sitten toinen juttu, jos tarttumisote on joskus livennyt, ettei juuri siitä kohdasta olekaan pystynyt pitämään kiinni. Mutta on tämä parempaa kuin mitääntekemättömyys, että on yritystä edes.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jakautuminen niinisto-44713
