Mediahuomio
Hitlerin varjo on pitkä
MediaKansantalousSaksaPolitiikka
Saksan lehdistö on voittopuolisesti oikeistokonservatiivista. Viikkolehdet Der Spiegel ja Die Zeit ovat olleet uskollisia liberaalimmalle linjalleen. KUVA: GETTY IMAGES
Saksan johtava sunnuntailehti Welt am Sonntag kuvitti ja otsikoi viime viikonlopun pääjuttunsa provokatiivisesti. ”Hän ei ole ollut koskaan täysin poissa”, kuului otsikko ja sen vieressä pönötti Adolf Hitlerin varjo - pitkä sellainen.
Selkeästi oikeistokonservatiivista linjaa vetävä lehti korostaa, että ”Adolf ei ole tullut takaisin”, mutta julkinen keskustelu Euroopan pakolaisongelmasta ja erityisesti uudenvuodenyön tapahtumista Kölnissä osoittaa, että Hitlerillä on edelleen vaikutuksensa saksalaisessa keskustelussa.
Natsisymboliikkaa hyödynnetään kiihkeästi
Pohjoisafrikkalaisten maahanmuuttajien harjoittama seksuaalinen ahdistelu Kölnissä ja muissa saksalaisissa kaupungeissa on kiistatta jakanut Saksan kahtia. Natsisymboliikkaa hyödynnetään kiihkeästi puolin ja toisin. Tiedotusvälineiden rooli on tässä keskeinen.
Koko viime syksyn julkisessa keskustelussa näkyi ja kuului tendenssi, jonka mukaan jokainen massiivisen maahanmuuton kyseenalaistava oli ”äärioikeiston liehittelijä”, joka näkemyksillään vahvisti polttopulloja heittelevien uusnatsien kannatusta. Turvapaikanhakijoiden puolestapuhujat taas kuuluivat ”hyvään ja humaaniin enemmistöön”.
Nyt ei enää voi puhua pelkästä pinnan alla kyteneestä ”tendenssistä”. Rintamalinjat ovat jyrkät, ja kielenkäyttö on entistä rajumpaa.
Welt am Sonntagin mielestä oikeistoradikaalien nykyiset brutaalit otteet ja sanavalinnat tukehduttavat kaiken järkevän kriittisen keskustelun pakolaisongelmasta. ”Poliittisesti korrektit” puolestaan tuomitsevat fasistiksi jokaisen, joka kyseenalaistaa turvapaikanhakijoiden suuren määrän.
Mediassa rintamalinja kulkee julkisrahoitteisen sähköisen median ja voittopuolisesti oikeistokonservatiivisen lehdistön välillä. Maan suurin valtakunnallinen päivälehti Süddeutsche Zeitung sekä viikkolehdet Der Spiegel ja Die Zeit ovat olleet uskollisia liberaalimmalle linjalleen.
Median keskinäinen nokittelu keskittyy ennen muuta siihen, puhutaanko maahanmuuttajien aiheuttamista ongelmista avoimesti. Tässä suhteessa erityisesti julkisten yleisradioyhtiöiden uutisointi on ollut samalla tavalla hämmentävän poukkoilevaa kuin turvallisuusviranomaisten toiminta.
Ensin Kölnin uudenvuodenyön tapahtumia vähäteltiin yleisesti. Sen jälkeen korostettiin, että tekijät olivat kyllä pääsääntöisesti ulkomaalaistaustaisia, mutta eivät missään tapauksessa turvapaikanhakijoita. Loppupeleissä kaikille on ollut selvää, että ainakin jotain yritettiin peitellä.
Natsikortti ei ole säästänyt Merkeliäkään
Saksan ja sen eurooppalaisten naapurien välisessä nokittelussa natsikortti on heilunut koko 2010-luvun eikä läheskään aina johdonmukaisesti. Kun euroalueen velkakriisi riehui pahimmillaan, tiukkaa säästölinjaa ajanut liittokansleri Angela Merkel leimattiin Etelä-Euroopassa, erityisesti Kreikassa, uudeksi Hitleriksi.
Sama Merkel avasi kuitenkin viime syksynä ovet Syyrian sotapakolaisille. Rajojaan sulkevien Itä-Euroopan maiden johtajia ei silloin syytetty ”fasistisista” otteista.
Nyt, kun EU-maat ja eurooppalaiset poliitikot, myös saksalaiset, ovat huolissaan demokratian tulevaisuudesta Puolassa, puolalainen media turvautuu hanakasti natsivertauksiin ja Hitler-pilakuviin sättiessään Saksan määräävää asemaa. Samaan aikaan Puolan uusi kansallismielinen hallitus suhtautuu erittäin torjuvasti nimenomaan muslimimaista tuleviin turvapaikanhakijoihin.
Kirjoittaja Tapio Nurminen on Kauppalehden Saksan-kirjeenvaihtaja.
