Pakolaisuus

Kotimaa 28.2.2016 klo 5:08 | päivitetty 28.2.2016 klo 8:06
SS: Reserviläiset ovat valmiita rajavalvontaan
Valtakunnallinen Reserviläisliitto suhtautuu myönteisesti reserviläisten käyttämiseen mahdollisiin kovemmankin luokan viranomaistehtäviin.

Sallan rajanylityspaikka 23. tammikuuta 2016. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Reserviläiset olisivat valmiita rajavalvontaan, kirjoittaa Savon Sanomat.

Valtakunnallinen Reserviläisliitto suhtautuu myönteisesti reserviläisten ja varusmiesten käyttämiseen nykyistä enemmän erilaisissa viranomaistehtävissä, kuten kovemmankin luokan avustus- ja tukitehtävissä.

Liiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan (kesk.) mukaan lakia pitäisi muuttaa niin, että reserviläiset saadaan nopeammin rekrytoitua avustamaan esimerkiksi itärajan valvonnassa.

– Valmiutta ja vapaaehtoisia meiltä löytyy varmasti, Savola sanoo.

Mahdollisen uuden lain yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä avoinna.

http://yle.fi/uutiset/ss_reservilaiset_ovat_valmiita_rajavalvontaan/8705790

Lue myös

Savon Sanomat: Liiton puheenjohtaja: Reserviläiset valmiita rajavalvontaan
 
Jokin "ihme" pitäisi tapahtua, jotta tilastot saataisiin kuntoon. En ole kovin varma, että selviämme, jos (maahanjääviä) maahantulijoita tulee vuosien 2015-2020 välillä vaikkapa 100 000...

Useampi somali työtön kuin työssä – ”Suomi kotouttaa sosiaalitukeen”
Jaa artikkeli:

ossi2.jpg

Ossi Kurki-Suonio
Luotu:
28.2.2016 12:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    bp8h2461.jpg

    Abdirahim ”Husu” Husseinin mukaan uusien turvapaikanhakijoiden kotouttamista voidaan nopeuttaa selvästi.

Kotimaa
|
Turvapaikanhakijat
Suomen kieli, talouslamat, byrokratia, syrjintä, ikä ja toive paluusta kotimaahan. Näitä syitä toimittaja-poliitikko Abdirahim ”Husu” Hussein ja työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman luettelevat sille, miksi useampi Suomen somaleista on työtön kuin työelämässä.

Hussein painottaa Uudelle Suomelle, että kyse ei todellakaan ole laiskuudesta.

– Pistän Suomen kansalaisuuteni pantiksi. Jos löytyy työpaikka, josta maksetaan oikea palkka – ei mitään kusetusta – ja löytyy somaleita, jotka kieltäytyvät siitä, niin minä, Husu, annan kansalaisuuteni pois ja palaan Mogadishuun, Hussein vannoo.


Hän katsoo, että somalien kokemuksista voidaan ottaa oppia ja uusien turvapaikanhakijoiden kotouttamista voidaan nopeuttaa selvästi.

Suomessa elää Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan 16 721 somalia äidinkielenään puhuvaa. Puolet heistä on alle 20-vuotiaita. Työvoimaan kuuluu 4 36 ihmistä ja heistä työssä on 1 934 ja työttömänä 2 427. Työttömien osuus on hyvin suuri. Open Society Foundation (OSF) vuonna 2013 julkaistussa laajassa tutkimuksessa ilmeni, että tilanne on yhtä heikko myös Norjan Oslossa ja Ruotsin Malmössä.

– Nimenomaan Pohjoismaissa, mutta sitten esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden somaleita verrattaessa tilanne on hyvin erilainen, Hussein toteaa.

Tämä on totta.

Yhdysvalloissa viiden ja puolen miljoonan asukkaan Minnesota on maan toiseksi suomalaisin osavaltio. Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston tuoreimpien arvioiden mukaan Minnesotassa asuu yli 94 000 ihmistä, joilla on suomalaisia sukujuuria. Kansantaloutena Minnesota on Suomea jonkin verran suurempi, mutta sisävesien suhteellinen osuus koko osavaltion pinta-alasta on Suomea pienempi. Pääkaupungissa Minneapolisissa on tammikuussa kylmempää kuin Helsingissä mutta heinäkuussa lämpimämpää.

Minnesotassa asuu myös yli 38 000 somalitaustaista ihmistä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Lisäksi somalien työttömyysprosentti on Minnesotassa 16.

Vuonna 2010 ruotsalainen delegaatio vieraili Minneapolisissa tarkastamassa, kuinka osavaltio on onnistunut siinä, missä Pohjoismaissa on epäonnistuttu.

– Yritteliäisyys on kirjoitettu DNA:hamme. Aina seitsemännestä vuosisadasta saakka somalit ovat käyneet kauppaa ulkomaailman kanssa. He tietävät, kuinka tuoda esille taitonsa, kertoi tuolloin tulkkausyrittäjä Osman Sahardeed Star Tribune -lehdelle. Hänen Surad Interpreting -yrityksensä on yhä toiminnassa.

Suomessa somalitaustaisia yrittäjiä on hyvin vähän. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa oli 37 somalinkielistä yrittäjää. Se on poikkeuksellinen luku, sillä maahanmuuttajat perustavat yrityksiä yleisesti hanakammin kuin kantaväestö.

– Se on mielenkiintoinen ja samaan aikaan kurja luku. Nyt pitäisi miettiä, mitä sille voi tehdä. Olisi hyvä, että katsottaisiin osin kansallisuuksittain, esimerkiksi juuri yrittäjyyden osalta, että mitä voitaisiin tehdä juuri tämän ryhmän kohdalla, Stenman pohtii.

”Yrityksen perustaminen ei ole vaikeaa, mutta sen pyörittäminen…”

Sekä Stenman että Hussein kuitenkin tietävät, että somaliyhteisön keskuuteen on syntynyt myös epävirallista palvelu- ja vaihtotaloutta. Hussein kertoo tuntevansa esimerkiksi useampia somalinaisia, jotka käyvät kauppaa vaatteilla, lastenvaatteilla ja kodintekstiileillä. Kauppaa tehdään samaan tapaan kuin entisajan laukkuryssät, jotka kiersivät talolta talolle.

– Kun kysyy, miksi nainen ei perusta yritystä, niin hän sanoo, ettei riitä kielitaito ja ymmärrys Suomen byrokratiasta, Hussein kertoo.

Byrokratiaongelman myöntää myös työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja.

– Yrityksen perustaminen ei Suomessa ole hirveän vaikeata. Mutta sitten sen pyörittäminen – kaikki kirjanpito, verotus ja kaikki – vaatii omanlaistansa osaamista.

Hussein on kuitenkin vakuuttunut siitä, että muutos on syntymässä. Uusia yrittäjiä on tulossa ja hän tuntee heitä henkilökohtaisesti.

– Olen mukana kahdessa bisnesprosessissa, jossa somalitaustaiset nuoret ovat perustamassa yrityksiä. Yksi on somalialaisten ravintola, ihan kunnon ruokaravintola, toinen huonekalujen maahantuontia, Hussein toteaa.

– Se puolikas somaleista, joka kasvaa nyt kovaa vauhtia aikuiseksi, niin he tulevat tekemään sen, mitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa jo tapahtuu. Heillä on enemmän ymmärrystä Suomesta ja sen byrokratiasta.

”Purin laukut vasta 9 vuoden jälkeen”

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein kertoo avoimesti, että hänen kotoutumisensa Suomeen alkoi oikeasti vuonna 2003, vasta yhdeksän vuotta Suomeen saapumisen jälkeen.

– 2000-luvun alkuun asti suurin osa somaleista, myös minä, ajattelin, että mä palaan kohta kotiin, eikä minun tarvitse tehdä täällä mitään. 2000-luvun alussa vasta purettiin laukut. Minä, Husu, purin laukut vasta 2003 Suomessa. Vaikka me olemme olleet täällä 25 vuotta, niin ensimmäiset 10–15 vuotta jengillä on ollut mielessä, että Somalia rauhoittuu ja me palaamme kohta sinne, Hussein sanoo.

Aika olisi voinut olla lyhempikin, hän pohtii, jos olonsa olisi tuntenut tervetulleeksi.

– Ettei siitä ole mitään haittaa, että täällä on yksi meikäläinen, joka työskentelee ja maksaa veroja, hän lisää.

1990-luvun alussa Suomen Pakolaisneuvonnassa työskennellyt Kristina Stenman muistaa lama-Suomen ilmapiirin hyvin.

– Silloin kun somalialaiset tulivat 25 vuotta sitten, se oli tavallaan shokki suomalaiselle yhteiskunnalle. Se keskustelu oli äärettömän kärjistynyttä ja rasistista silloin. Aika pian sen jälkeen kun oli somalialaisia turvapaikanhakijoita tullut, täältä lähti moni korkeasti koulutettu, koska ei ollut mitään työllistymismahdollisuuksia. Se oli tietysti sitä 1990-luvun syvintä lamaa silloin.

– Mutta se oli hyvin, hyvin vaikea tilanne ja tämä on yksi asia, joka on seurannut tätä somalialaisten ryhmää koko ajan. Tietysti se yhteisössäkin vaikuttaa, että jos hyvin koulutetutkaan eivät pääse töihin, niin se on tosi vaikea asia.

”On vaikea pitää Suomi sydämessä”

Somalit kokevat poikkeuksellisen paljon syrjintää. Esimerkiksi OSF:n Helsinki-raportissa todetaan, että somalit kokevat enemmän syrjintää kuin muslimit tai muut afrikkalaiset maahanmuuttajaryhmät. Syrjintä kohdistuu siis suoraan somaleihin. Tästä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio on Suomea huomauttanut. Vuoden 2013 raportissa todetaan, että “vaikka somaleita on asunut Suomessa jo noin 20 vuotta, he ovat yhä heikoiten integroitunut [maahanmuuttaja-] ryhmä”. Vuoden 2012 maahanmuuttajabarometristä selviää, että 70 prosentilla somalitaustaisista ei ole yhtään suomalaista ystävää.

– Suomen somaleilla on Suomi sydämessä. Mutta on hirveän vaikea pitää sitä sydämessä, kun koko ajan joku haluaa ajaa meidät pois, Hussein tiivistää tuntonsa.

– Viimeisen 14 vuotta olen maksanut joka vuosi veroja. Ja joka vuosi olen maksanut mielelläni veroja. Siitäkin huolimatta saan edelleen paskaa palautetta. Jatkuvaa kiusantekoa, jatkuvaa häiriköintiä, hän lisää.

Hussein haluaa myös herätellä somaliyhteisöä pohtimaan, annetaanko syrjinnän edessä liian helposti periksi.

– Ei tuo Ylen työkään helposti tullut. Puolitoista vuotta jouduin todistelemaan, että olen hyvä ja pystyn tätä tehdä. Pitää olla sellainen asenne, että kyllä minä osaan. Helposti annetaan periksi rasismin ja ennakkoluulojen edessä. Ne ovat aina olleet olemassa ja tulevat olemaan. Mutta siinä pitää myös katsoa peiliin, että onko annettu periksi liian helposti.

Vaikka työmarkkinoille kiinnittyminen on ollut somalien kohdalla vaikeaa, se ei kerro koko totuutta somalien asemasta Suomessa. Tutkijat Päivi Pirkkalainen, Hanna Wass ja Marjukka Wrede katsovat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tuoreessa analyysissään, että somalien tilanne Suomessa ei ole aivan niin lohduton kuin työttömyysluvuista ja syrjintäraporteista voisi tulkita.

Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna somalit osallistuvat tutkijoiden mukaan selvästi enemmän järjestötoimintaan ja heidän äänestysaktiivisuutensa on korkeampi. Somalit ovat siis onnistuneet kiinnittymään suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan paremmin kuin moni muu maahanmuuttajaryhmä.

– Jos Suomessa ei olisi järjestöjä, niin meillä olisi vielä huonompi tilanne. Järjestöjen kautta somalit ovat päässeet mukaan ja niiden kautta on opittu paljon, Hussein yhtyy.

”Sen verran porvari olen, ettei voi vain nukkua ja rahat tulevat tilille”

Suomeen saapui viime vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja poliitikot ovat esittäneet huolensa siitä, kuinka Suomeen jäävät saadaan kotoutettua mahdollisimman pian.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) arvioi helmikuun alkupuolella pitämässään tiedotustilaisuudessa, että paras tapa kotouttaa ja ehkäistä syrjintää, on saada maahanmuuttajat töihin.

Hussein painottaa myös, että työhön on päästävä nykyistä helpommin. Hän syyttää, että suomalainen järjestelmä pyrkii integroimaan maahanmuuttajia ensin sosiaalitukijärjestelmään ja vasta toissijaisesti työelämään.

– Nyt kun meillä on kaikenlaisia pakkolakeja, niin minä lisäisin vielä yhden pakkolain: että maahanmuuttajat, etenkin sellaiset aikuiset miehet, jotka tulevat Suomeen peruskoulupohjalta lähtisivät kielikurssien jälkeen ammattikouluun tai oppisopimuskoulutukseen, jossa voi olla kolme päivää töissä ja kaksi koulussa, Hussein ehdottaa.

Lisäksi hän kertoo olevansa ”sen verran porvari”, ettei hän näe ongelmaa siinä, että maahanmuuttajat voisivat työskennellä aluksi työehtosopimusten asettamaa ansiotasoa heikommalla palkalla.

– Ehdottomasti jengin pitäisi ansaita elantonsa työllä. Siinä mielessä olen porvari, etten usko tähän konseptiin, että kun nukkuu joka päivä kotona, niin silti rahat tulevat tilille. Sitä mun on hirveän vaikea hyväksyä Suomessa edelleen 20 vuoden jälkeen. Pakko olla porkkanaa ja keppiä, Hussein linjaa.

– Olen sitä mieltä, että perustulokokeilu on äärimmäisen tervetullut. Jos olisi perustuloa ja matalapalkkatyötä, niin kyllä se olisi tervetullutta. Kun 2000 euroa jostain työstä saa, niin se on hyvä. Porukka tulee maista, joissa palkka tai päivätulot ovat alle kolme dollaria. Sitten tullaan Suomeen, jossa voi saada 7,5 euroa tunnissa. Kyllä jengi varmasti työskentelee tällä summalla.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Stenman että Hussein toteavat kuitenkin, että työelämäuudistuksia tärkeämpää olisi asenteiden muuttaminen. Stenman katsoo, että somalien kokemuksista löytyy se opetus, että erilaisten palveluverkostojen tai valtiollisten toimenpiteiden kehittäminen ei auta, ”jos ilmapiiri on sellainen, että nämä ihmiset eivät kuulu tänne”.

– Minusta itsestäni tuntuu, että Suomen pitäisi nyt päättää, että jos ihmiset saavat luvan tänne tulla, niin silloin he kuuluvat tänne ja hoidetaan homma. Piste, Stenman painottaa.

Hussein toivoo asennemuutosta myös Suomen kotouttamisjärjestelmään. Sosiaalitukea enemmän maahanmuuttajille pitäisi hänen mukaansa tarjota koulutusta ja motivointia.

– Pitäisi pystyä luomaan sellainen ”suomalainen unelma” ja näyttää onnistumisen tarinoita, eikä aina vain näyttää pelkästään niitä ongelmia. Se viesti välittyy kyllä uusiin tulijoihin, että jos täällä on 20 vuotta ollut, eikä vieläkään työllistynyt, niin miten minä työllistyisin, Hussein sanoo.

Henkilöt:
Abdirahim Hussein, Kristina Stenman
Muut asiasanat:
Kotimaa, Turvapaikanhakijat, kotoutuminen, Suomen somalit
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175...omi-kotouttaa-sosiaalitukeen?ref=suosituimmat
 
^ Jos ei yllä olevaa jaksa lukea läpi, niin lyhennän sen pariin lauseeseen: "Somalit ovat maailman mahtavin kansa. Jokainen somali Suomessa olisi menestystarina, mutta kun rasismi ja ennakkoluulot."

Vaikka Husu tuossa artikkelissa kovasti kehuu itseään ja omiaan, niin kyllä se katutason todellisuus kertoo jotain ihan muuta.
 
Aquilifer kirjoitti:
Vaikka Husu tuossa artikkelissa kovasti kehuu itseään ja omiaan, niin kyllä se katutason todellisuus kertoo jotain ihan muuta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Katutason somali-todellisuutta voi käydä katsomassa Espoon keskuksessa. Työkykyisiä lorvijoita on riittämiin joka päivälle.
Itäkeskuksessa on kuulemma myös ns. "kansainvälinen" fiilis, mutta sitä en ole itse nähnyt.

Husu vetää kotiin päin, sehän nyt on selvää. Kokonaan toinen asia on se miten tilastot tukevat hänen puheitaan. Minusta täysin turha julkkis.

.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Minusta täysin turha julkkis
Klikkaa laajentaaksesi...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Abdirahim_Hussein

Määritelmäsi "turhasta julkkiksesta" on aika lavea.

Asenteellisuutesi - vähemmän yllättäen, koska ollaan tässä foorumin likasankoketjussa - paistaa Mogadishuun asti.

Enkä nyt kiellä, etteikö Somalien integroitumisen kanssa olisi ongelmia, mutta silti en täysin ymmärrä miksi noihin harvoihin onnistujiin on pakko tuhlata verbaalista ruutia. Tai no, kyllähän mä melko varmasti arvaan mistä se johtuu, mutta ei aloiteta vänkäämistä siitä asiasta.

Rauhantekijä kirjoitti:
Kokonaan toinen asia on se miten tilastot tukevat hänen puheitaan
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko se jossain kohdassa kieltänyt tilastojen paikkansapitävyyden?

Ja muutenkin, luitko nyt ollenkaan mitä se kirjoitti. Mielestäni sen sanomiset eivät poikkea hirveän paljon täälläkään liikkuneista jutuista:

Esimerkiksi:
husu kirjoitti:
– Ehdottomasti jengin pitäisi ansaita elantonsa työllä. Siinä mielessä olen porvari, etten usko tähän konseptiin, että kun nukkuu joka päivä kotona, niin silti rahat tulevat tilille. Sitä mun on hirveän vaikea hyväksyä Suomessa edelleen 20 vuoden jälkeen. Pakko olla porkkanaa ja keppiä, Hussein linjaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
elso, kutsuitko sinä juuri pakolaisia ja pakolaisuutta likasangoiksi? Voisit osoittaa enemmän kunnioitusta, tuo on ilmiselvää rasistisuutta.
 
Yksi suurimpia ongelmia on ehkäpä tämä:

Vuonna 1994 Suomeen saapunut Hussein kertoo avoimesti, että hänen kotoutumisensa Suomeen alkoi oikeasti vuonna 2003, vasta yhdeksän vuotta Suomeen saapumisen jälkeen.

– 2000-luvun alkuun asti suurin osa somaleista, myös minä, ajattelin, että mä palaan kohta kotiin, eikä minun tarvitse tehdä täällä mitään. 2000-luvun alussa vasta purettiin laukut. Minä, Husu, purin laukut vasta 2003 Suomessa. Vaikka me olemme olleet täällä 25 vuotta, niin ensimmäiset 10–15 vuotta jengillä on ollut mielessä, että Somalia rauhoittuu ja me palaamme kohta sinne, Hussein sanoo.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun viettää maassa vuosikymmenen sillä ajatuksella, että "palaan kohta kotimaahan", niin se on myrkkyä kotoutumiselle. Siinä menee helposti ohi ns. "kriittinen kausi" kotoutumisen kannalta. Ihmisen aivot nyt vain ei ole mukautuvimmillaan enää keski-ikäisenä, mikä vaikuttaa kulttuurin, kielen ja tapojen omaksumiseen. Myös vuosikymmenen elo sosiaaliturvajärjestelmän varassa on omiaan passivoimaan ihmisen pysyvästi, kun kohtalaiseenkin elintason nostoon pitäisi opiskella vähintäänkin ammattitutkinto, mielellään korkeakoulututkinto.
 
Aquilifer kirjoitti:
^ Jos ei yllä olevaa jaksa lukea läpi, niin lyhennän sen pariin lauseeseen: "Somalit ovat maailman mahtavin kansa. Jokainen somali Suomessa olisi menestystarina, mutta kun rasismi ja ennakkoluulot."

Vaikka Husu tuossa artikkelissa kovasti kehuu itseään ja omiaan, niin kyllä se katutason todellisuus kertoo jotain ihan muuta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jossain on väitetty että somalit olisi Afrikan savolaisia, mene ja tiedä sitte kenen pitää loukkaantua tuosta vertauksesta.. Joku hämärä muistikuva itsellä on myös että somalit olisi aikanaan ollut järjestävänä osapuolena orjakaupassa lähtöpäässä ja tämän takia muut kansallisuudet eivät Afrikassa(kaan) tunne heihin aivan sataprosenttista luottoa ja veljellistä rakkautta
 
Poliisi alkaa valmistautua palautuksiin.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175...alkaa-maaliskuussa-suomessa-jo-nyt-havaintoja

Tämän pitäisi alkaa maaliskuussa, samoihin aikoihin kun niitä hylsypäätöksiä alkaa sataa irakilaisille tp-hakijoille.

Turvapaikkahakemukset käsitellään tapauskohtaisesti. Alustavasti on kuitenkin arvioitu, että noin kaksi kolmasosaa yli 32 000:sta viime vuonna Suomeen tulleesta turvapaikanhakijasta saa kielteisen päätöksen. Mikäli päätöksiä valmistuu tuhat viikossa, kertyisi palautettavia näin laskien jopa yli 600 viikoittain.

Poliisi sanoo suoraan, että kaikkia kielteisen päätöksen saaneita ei pystytä palauttamaan. Suomessa viranomaiset ovat vuosittain onnistuneen palauttamaan noin 60–70 prosenttia kielteisen päätöksen saaneista hakijoista, kun keskimääräinen eurooppalainen luku on noin 40 prosenttia. Suomen hakijamäärä on kuitenkin aiemmin ollut selvästi alhaisempi.

Jotkut hylsyn saaneet ovat jo painuneet maan alle. Ja tätä on odotettavissa lisää.

Poliisin mukaan jo nyt on tehty havaintoja siitä, että osa viime aikoina saapuneista hakijoista on kadonnut vastaanottokeskuksista.

– Osa katoaa ennen turvapaikkapäätöksen saamista ja osa heti, kun ovat saaneet kielteisen päätöksen tiedoksi. Poliisi etsintäkuuluttaa kadonneet hakijat ja kun heidät tavataan, palautuspäätös pannaan täytäntöön, poliisin tiedotteessa todetaan.

Kadonneista osa voi poistua kotimaahansa itse ilmoittamatta asiasta viranomaisille. Osa painuu maan alle Suomessa ja osa siirtyy muualle Eurooppaan. Poliisi pitää piileskelijöitä riskialttiina ryhmänä.
 
Stubelo toiveikkaana.

Stubb: Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa huomattavasti
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa huomattavasti nykyisestä, jos Euroopassa lisätään humanitääristä maahanmuuttoa kuten kokoomus toivoo.
Suomen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 lähtien 750 vuodessa. Kahtena viime vuotena kiintiötä on nostettu 1050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi.
Stubb puhui kokoomuksen Eurooppa-tilaisuudessa Helsingissä.
 
Näin se homma etenee. Silmiinpistävä kommentti oheisesta uutisesta: "Suomalaisilta säästetään koska ei ole kuulemma ole rahaa ja on ihan pakko säästää.
Maahanmuuttoviraston tilinpäätöksestä selviää, että kustannuksia arvioidaan tahallaan alakanttiin, jotta suomalaisille syntyisi väärä kuva kustannuksista.
Maahanmuuttovirasto esitti arviotaan 43 euroa/vrk vastaanottokeskuksesta ja tilinpäätöksestä ilmenee, että kulut olivat aikuisten osalta 66 euroa/vrk ja alaikäiseksi itseään väittävien osalta lähes 200 euroa/vrk.
Maahanmuuttovirasto antoi alakanttiin olevan luvun myös hallituksen lakivalmisteluun, vaikka tietää luvun olevan hurjasti alakanttiin. Maahanmuuttoviraston politisoituminen Jaana Vuorion valinnan jälkeen on silmiinpistävää."

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto maksoi viime vuonna liki 170 miljoonaa euroa
KASPERI SUMMANEN
1 tunti ja 15 minuuttia sitten
Maahanmuuttoviraston kulut kasvoivat viime vuonna poikkeuksellisesti turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi.
Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan vuoden 2015 olleen sille poikkeuksellinen suuren turvapaikanhakijamäärän vuoksi. Vireille tuli yli 30 000 asiaa enemmän kuin toissavuonna (2015: 88 273; 2014: 53 873).

Maahanmuuttoviraston tilinpäätöksen mukaan Maahanmuuttoviraston tilikauden kulut tuottojen jälkeen olivat vuonna 2015 yhteensä 198,3 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttoviraston saamat tuotot, jotka muodostuvat oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten käsittelymaksuista, laskivat hieman viime vuonna.

Eniten rahaa kului turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, jonka kokonaiskustannukset olivat viime vuonna yhteensä 168,2 miljoonaa euroa.

Turvapaikanhakijoiden määrän suuren kasvun myötä Suomeen perustettiin nopealla tahdilla yli 120 vastaanottokeskusta ja lähes 60 alaikäisyksikköä syksyn 2015 aikana.

Keskusten määrän ja asiakaspaikkojen suuri kasvu nostivat vastaanoton kustannuksia selvästi aiempiin vuosiin verrattuna.

Vastaanottokeskuksille maksettiin viime vuonna yhteensä 128,7 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy Euroopan unionilta saatu vuodelle 2015 kohdentunut hätärahoitus 6,4 miljoonaa euroa.

Tornion järjestelykeskuksesta kuluja aiheutui 1,7 miljoonaa euroa. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin, kuten vastaanottorahaan, käytettiin 28,0 miljoonaa euroa. Oulussa ja Joutsenossa sijaitsevien valtion vastaanottokeskusten toimintamenot olivat yhteensä 8,9 miljoonaa euroa
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tphakijat_vastaanotto_migri-47290
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Ei yllätä.

Turvapaikanhakijoiden tulo jatkuu entisellään Putinin puheista huolimatta
Sallan rajanylityspaikalle on tullut alkuvuoden aikana kolme autollista turvapaikanhakijoita päivässä. Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Jussi Sainio sanoo, että minkäänlaisia merkkejä muutoksesta ei ole toistaiseksi näkyvissä. Venäjän presidentti Vladimir Putin kehotti perjantaina turvallisuuspalvelu FSB:tä tiukentamaan Venäjältä pois pyrkivien turvapaikanhakijoiden kontrollia.

Turvapaikanhakijoiden määrä Lapin itärajalla on pysynyt entisellään Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheista huolimatta. Lauantain ja sunnuntain aikana Venäjältä tuli Suomen puolelle 37 turvapaikanhakijaa. Heistä 32 tuli Sallan rajanylityspaikan kautta.

Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Jussi Sainio sanoo, että merkkejä muutoksesta ei toistaiseksi ole itärajalla näkyvissä.

– Turvapaikanhakijoiden määrä itärajalla näyttää pysyvän samalla tasolla. Tiedämme, että potentiaalisia tulijoita on Venäjän puolella, esimerkiksi Kantalahdessa on parisataa Suomeen pyrkivää.

Viikolla 8 turvapaikkaa haki Lapin itärajalla kaikkiaan 117 henkilöä.
http://yle.fi/uutiset/turvapaikanha...tisellaan_putinin_puheista_huolimatta/8707397
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
PSB 5500 kirjoitti:
Jossain on väitetty että somalit olisi Afrikan savolaisia, mene ja tiedä sitte kenen pitää loukkaantua tuosta vertauksesta.. Joku hämärä muistikuva itsellä on myös että somalit olisi aikanaan ollut järjestävänä osapuolena orjakaupassa lähtöpäässä ja tämän takia muut kansallisuudet eivät Afrikassa(kaan) tunne heihin aivan sataprosenttista luottoa ja veljellistä rakkautta
Klikkaa laajentaaksesi...

Savolaisten:) Ensinnäkin savolaiset eivät elä sosiaaliturvan varassa sen enempää kuin muutkaan kantasuomalaiset. Toisekseen eivät savolaiset ole niittäneet tiettävästi mainetta orjakauppiaina. Se seikka, että savon murteelle naureskelee kaikki muut, ei kuitenkaan tehne heistä sen vihatumpia kuin muistakaan. Korjoo tok, jos tulikintan on viärä:rolleyes:

Talon emäntä käski savolaispojan hakea kanna-nimisen kukan puutarhurilta.
Poika meni puutarhurin luokse ja kysyi:
- Äet käski tulla hakemaa sitä kannoo?Puutarhuri vastasi:
- Mitä kannoo? Kuule poeka, ei tämä ou mikkää kanala.Poika epätoivoisena:
- Eikun minä tarkotin sitä kukkoo.
 
Kustannukset ei ole kuin +50% siitä millä tuota on markkinoitu...

"Koko vastaanottotoiminnan majoitusvuorokauden keskihinta oli 66 euroa/henkilö/vuorokausi. Aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusten keskimääräiset kustannukset olivat 63 euroa/henkilö/vuorokausi. Alaikäisyksiköiden keskimääräiset kustannukset olivat ryhmäkotien osalta 168 euroa/hlö/vrk ja tukiasumisyksiköiden osalta 94 euroa/hlö/vrk, koska niissä on vaaditaan enemmän henkilöstöä."
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Savon-vastaanottokeskuksiin-tuli-miljoonapotti/738515
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top