Yksi turvapaikanhakija maksaa arvioitua enemmän - yksi syy kiireessä tehdyt sopimukset
Tänään klo 07:20
Kulut koostuvat hakemusten käsittelymaksuista ja majoituksesta.
Suomeen perustettiin nopeasti useita vastaanottokeskuksia ja hätämajoitusyksiköitä, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla maahan aiempaa enemmän. PASI LIESIMAA
Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kului viime vuonna Suomessa 168,2 miljoonaa euroa, kertoo Maahanmuuttoviraston tilinpäätös vuodelta 2015. Koko summasta 128,7 miljoonaa euroa tuli valtiolta. Summaan sisältyy EU:n hätärahoitus 6,4 miljoonaa euroa.
Viime vuonna jätettiin 32 476 turvapaikkahakemusta, kun niitä vuonna 2014 jätettiin vain 3651. Vuonna 2015 tehtiin päätös 7480 turvapaikanhakijalle. Näistä myönteisiä päätöksiä eli turvapaikan saaneita oli 1879.
Tällä hetkellä jonossa on 27 030 hakemusta.
Täysin uudenlainen tilanne
Yksi turvapaikanhakijan majoitusvuorokausi maksaa keskimäärin 66 euroa. Vuorokauden kulut käsittävät kaikki kulut, joita ovat vastaanottoyksikön tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut ja asiakkaille maksettava vastaanottoraha.
Vastaanottoraha riippuu hyvin paljon turvapaikanhakijan statuksesta ja siitä, onko vastaanottoyksikössä ruokapalvelu.
66 euroa on hieman enemmän kuin arvio siitä, mitä turvapaikanhakijan majoitusvuorokausi maksaisi pitkällä aikavälillä. Tähän on monia eri syitä.
- Syksyllä perustettiin paljon yksiköitä, joihin jouduttiin tekemään erilaisia muutostöitä, jotta toiminta niissä on mahdollista. Aloituskustannuksia oli paljon, mutta ne eivät vastaanottokeskusten toiminnan jatkuessa enää kertaudu uudelleen, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen kertoo.
Hänen mukaansa kiinteistöihin tehtävät muutokset ovat esimerkiksi remontointia tai jonkinlaisia muutostöitä. Toisinaan taas viranomaiset ovat vaatineet tiettyjä muutoksia vastaanottokeskuksiin, jotta tilat olisivat sopivia asumiseen. Nämä remontointityöt on tehnyt tai teetättänyt kiinteistönomistaja. Kulut ovat siirtyneet vuokriin, mikä selittää turvapaikanhakijan majoitusvuorokauden summan.
Suomeen perustettiin yli 120 vastaanottokeskusta ja noin 60 alaikäisyksikköä pelkästään viime syksyn aikana.
Uutta bisnestä
Toinen syy sille, että summa oli viime vuonna hieman ajateltua suurempi, on se, että turvapaikanhakijoiden tulo toi alalle uusia yrityksiä.
- Mitoitus ja hinta-arviointi tehtiin hyvin nopeasti. Silloin tehtiin sellaisia sopimuksia, joita täytyy tarkastella pidemmällä aikavälillä, jotta ne saadaan linjaan pitkään toimineiden sopimusten kanssa, Kuuluvainen sanoo.
Uusilla toimijoilla Kuuluvainen viittaa muun muassa vartiointipalveluihin. Myös pääkaupunkiseudun korkea hintataso verrattuna muun maan hintatasoon on nostanut majoitusvuorokausien hintoja.
Kuuluvainen uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa kustannukset saadaan pienemmiksi, mutta vain jos nykyisellä verkostolla pystytään toiminaan.
- Mutta jos jatkossakin tänne pumpsahtaa monia kymmeniätuhansia ihmisiä, joudutaan hankkimaan uusia tiloja ja aloituskustannukset nousevat.
Säilöönottoyksiköt kalleimpia
Kulut turvapaikanhakijoiden välillä vaihtelevat myös sen mukaan, millaisesta turvapaikanhakijasta on kyse. Aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusten keskimääräiset kustannukset olivat viime vuonna 63 euroa.
Alaikäisyksiköissä kustannukset ovat suuremmat. Ryhmäkodeissa kustannus on 168 euroa ja tukiasumisessa 94 euroa kuukaudessa. Näissä yksiköissä kulut nousivat korkeiksi sen takia, että lastensuojelulain mukaan tällaisissa yksiköissä on oltava tietty määrä työntekijöitä.
- Tällaisissa ryhmäkodeissa on oltava ympäri vuorokauden henkilöstöä, ei pelkkää vartiointia, Kuuluvainen sanoo.
Sama pätee suljettuihin säilöönottoyksiköihin, joissa on ympäri vuorokauden henkilökuntaa paikalla.
Suljetuissa säilöönottoyksiköissä Helsingissä ja Joutsenossa on kaikkien korkeimmat kustannukset. Niissä keskimääräinen vuorokausi maksaa 227 euroa kuukaudessa. Kustannuksia nostaa henkilökuntatarpeen lisäksi myös se, että yksiköt eivät ole täysiä. Mitä matalampi käyttöaste, sitä suuremmat kustannukset.
Helsingin ja Joutsenon suljettuihin säilöönottokeskuksiin sijoitetaan ne turvapaikanhakijat, joiden henkilöllisyys ja matkareitti on epäselvä. Säilöönottokeskuksiin sijoitetaan myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet hakijat, joiden uskotaan katoavan ennen kuin heidät poistetaan maasta.
Majoitusvuorokauden hinta on pieni verrattuna siihen, mitä turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely maksaa. Oleskeluluvan käsittely maksaa 200-450 euroa hakijasta riippuen. Vuonna 2015 pantiin vireille 22 876 ensimmäistä oleskelulupahakemusta.
Yksintulleiden lasten määrä kasvoi
Suomeen viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat tulivat muutamasta valtiosta. Eniten tulijoita saapui Irakista, 20 485 ihmistä. Vuonna 2014 heitä tuli 826. Muista maista tuli huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Irakista. Afganistanista tuli Suomeen vuonna 2015 5214 ihmistä, kun edellisenä vuonna maasta tuli Suomeen 205 ihmistä. Somaliasta tuli 1981 ihmistä kun vuonna 2014 heitä oli 411.
Syyrialaisia Suomeen tuli vähän, vain 877 viime vuonna. Vuonna 2014 heitä tuli 149.
Eniten kasvoi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joka oli liki yhdeksänkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Myös yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hakemusten määrä kasvoi.
- Tähän ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä, vaan se selittyy turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisellä ylipäätään, Maahanmuuttoviraston talousjohtaja Kari Kananen kertoo.
Turvapaikkatutkinta siirtyy Migrille
Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen ja hänet rekisteröidään, aloitetaan turvapaikkatutkinta, joka tarkoittaa käytännössä turvapaikanhakijan taustan selvittämistä. Tutkinnassa selvitetään henkilöllisyys ja matkareitti.
Tällä hetkellä turvapaikkatutkintaa tekevät poliisi ja Rajavartiolaitos.
Tiistaina 1.3.2016 vastuu siirtyi osittain Migrille, joka tekee poliisin aiemmin tekemän turvapaikkatutkinnan turvapaikkapuhuttelun yhteydessä. Rajavartiolaitoksen osalta käsittely siirtyy Migrille vasta viimeistään 1.1.2017.
Siirron tarkoituksena on nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kun turvapaikkatutkinta on kokonaan poliisin ja Rajavartiolaitoksen käsissä, turvapaikanhakija joutuu Migrin puhuttelun jälkeen odottelemaan vielä puhuttelua.
- Kyllä tämä muutos helpottaa käsittelyä, koska sekä tutkinta että puhuttelu voidaan tehdä samassa paikassa, Kananen sanoo.
Vuonna 2015 hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 117 vuorokautta. Käsittelyajat eivät poikenneet merkittävästi edellisestä vuodesta. Kanasen mukaan keskimääräinen aika pitenee, jos hakemuksia saada käsiteltyä nopeasti.
Vaikka turvapaikkatutkinta siirtyy asteittain Migrille, poliisi ja Rajavartiolaitos hoitavat jatkossakin turvapaikanhakijan rekisteröinnin. Myös maastapoistamispäätöksen ja turvapaikanhakijoita koskevat rikostutkinnat tekee jatkossakin poliisi.
LAURA PERÄSALO
[email protected]
LUE MYÖS
