http://professorinajatuksia.blogspo...=Feed:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)
Oleskeluluvan saaneiden sijoittamisesta kuntiin
Helsingin Sanomien
pääkirjoittaja harmitteli sitä, että hallitus ei korottanut oleskeluluvan saaneita kehitysmaalaisia vastaanottavien kuntien tukea. Haluaisin nostaa jutusta esille yhden asian.
Se on tämä: "kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa odottaa nyt noin 1 500 oleskeluluvan saanutta. Heidän pitäisi päästä muuttamaan tulevaan kotikuntaansa kahden kuukauden sisällä. Tämän joukon kuukaudenkin pitkittynyt oleskelu vastaanottokeskuksessa maksaa 2,7 miljoonaa euroa."
Edelle kopioimassani esitetään pääkirjoittajan perustelu sille, että tulijat pitäisi saada siirretyksi nopeasti kuntiin. Jakolaskulla selviää, että oleskeluluvan saaneiden kustannus vastaanottokeskuksille on noin 1800 euroa kuukaudessa. Se näyttäisi olevan selvästi enemmän kuin heidän aiheuttamansa kustannukset kuntiin sijoitettuna - edellyttäen niissä olevan valmiina asuntoja tarjottavaksi.
Eroa voi arvioida vertaamalla 1800 euroa esimerkiksi
kansaneläkkeenmäärään, joka on 634,30 euroa kuussa. Sekä sen päälle mahdollisesti tulevat muut tuet kuten
asumistuki.
1800 euron kustannus vastaanottokeskuksessa näyttäisi siis pikaisesti tarkastellen olevan legitiimi perustelu tulijoiden sijoittamiselle mahdollisimman pikaisesti kuntapaikoille. Asia ei kuitenkaan ole kunnissa niin yksinkertainen.
Lisäkustannuksia aiheutuu nimittäin terveydenhuollon järjestämisestä, perheenyhdistämisestä, tarvittavista kotouttamistoimista, mahdollisesta lasten kouluttamisesta, kenties lisääntyvästä rikollisuudesta ja niin edelleen. Näiden asioiden pohtiminen on epäilemättä yksi syy sille, miksi kunnissa ollaan aika nihkeitä turvapaikan saaneiden vastaanottamiselle.
Siis sen lisäksi, etteivät kaikki kuntalaiset suinkaan ilahdu elinympäristönsä monikulttuuristumisesta tai kuntaverojensa kasvusta. Lisäksi monet kuntapäättäjät ovat hyvin tietoisia siitä, että suurimmat tulijaryhmämme ovat heikosti työllistyviä ja näkevät vaaran ikuisen menoautomaatin syntymiselle.
Tämä jälkimmäinen liittynee siihen, että "nekin kunnat, jotka ottavat tulijoita vastaan, tekevät päätöksiä kovin pienistä määristä, korkeintaan muutamasta kymmenestä ihmisestä". Näin siksi, että ottamalla vastaan pieniä ihmisryhmiä ehkäistään tehokkaasti monikulttuurisen rinnakkaismaailman syntymistä, koska ilman sellaista suurin osa heikosti integroituneista tulijoista katoaa monokulttuurisista kunnista sellaisiin asuinympäristöihin, joissa tällainen erilliskulttuuri on jo päässyt syntymään. Näin ikuinen menoautomaatti jää syntymättä.
Näyttäisikin siltä, että valtaosassa Suomen kuntia ja kaupunkeja päättäjät ovat valtiotason päättäjiä valveutuneempia maahanmuuttokysymyksissä. Tosiasia kuitenkin on, että siinä missä koko turvapaikanhakijaongelma tulisi ratkaista sulkemalla EU:n rajat spontaanilta turvapaikanhaulta, tulisi valtiotasoinen ongelma ratkaista supistamalla maahan hyväksyttävien tulijoiden määrää.
Tämä voi tapahtua maahan saapumisen vaikeuttamisen lisäksi tiukentamalla turvapaikan myöntämisen kriteereitä oleellisesti nykyisestä. Sekä huolehtimalla siitä, etteivät oleskeluluvan saaneille maksettavat etuudet houkuttele valitsemaan kohdemaaksi Suomea. Jälkimmäinen lienee todellinen syy sille, että hallituksemme haluaa tiukentaa perheenyhdistämistä - eikä se, että haluttaisiin vaikeuttaa tulijoiden integroitumista maahamme, kuten
punavihreässä kuplassa elävät valtiotason poliitikkomme näkevät.
Kaiken kaikkiaan hallituksen päätös olla maksamatta lisätukea kunnille johtanee paineen kasvuun ihmisten pakkosijoittamiseksi kuntiin. Sen seurauksena turvapaikanhakijakriisi johtaisi yhteiskunnan entistä syvempään polarisoitumiseen niin tulijoiden ja kantaväestön kuin valtiollisen ja kunnallisen hallinnonkin välillä.
Ellei sitten käy niin, että vastaanottokeskuksissa oleskelevat turvapaikan tai muun oleskeluluvan saanet hakeutuvat omalla kustannuksellaan toisaalle. Kuten pääkaupunkiseudulle, muualle EU:n alueelle tai suorastaan takaisin kotimaahansa.
Näistä kolmesta hakeutumisvaihtoehdosta viimeinen olisi suomalaisen veronmaksajan kannalta suotuisin. Toivokaamme siis, että se saavuttaa kannatusta myös oleskeluluvan saaneiden piirissä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
250 000 euroa per maahanmuuttaja sekä hyviä talousuutisia
Mitä tilastot kertovat irakilaisten kansainvaelluksesta Suomeen?
Ozan Yanar ja minä edistäisimme ihmisoikeuksia
