HS-analyysi: Erdoğanin häikäilemätön näytös Kreikan rajalla voi maksaa Euroopalle poliittisesti paljon
Turkki avasi oven Eurooppaan, mutta Kreikka tekee selväksi, ettei siitä astuta sisään. Mitä tekee EU ja onko se ottanut opiksi vuoden 2015 pakolaistilanteesta, kysyy analyysissään HS:n politiikan toimittaja Anna-Liina Kauhanen.
Pakolaiset odottavat mahdollisuutta ylittää Meritsa-joki ja päästä Kreikan puolelle Turkista. Kreikkalaiset sotilaat ovat vastassa joen toisella puolella. (KUVA: OZAN KOSE / AFP)
Anna-Liina Kauhanen HS
Julkaistu: 2.3. 2:00 , Päivitetty: 2.3. 6:19
TURKIN presidentti
Recep Tayyip Erdoğan rakentaa Turkin ja Kreikan välisestä raja-alueesta nopeasti ja häikäilemättömästi uusinta näyttämöä monen rintaman valtataistelulleen.
Erdoğan on paineen alla. Hän on yhä syvemmissä vaikeuksissa niin Syyrian, Venäjän, Nato-kumppaniensa, EU:n, kurdien kuin turkkilaistenkin kanssa.
Erdoğanin kovan pelin seurauksena Kreikan rajalla lentävät nyt kivet ja kyynelkaasu ja ilma on sakeana jännitteistä. Kreikan viranomaiset kuuluttavat ämyreillä Turkin puolelle, että Kreikan raja on suljettuna.
Turkki on ajanut tuhansia siirtolaisia hyvin räjähdysherkkään tilanteeseen keskelle Turkin ja Kreikan välistä rajavyöhykettä. Rajalle pakkautuville ihmisille on uskoteltu tien Eurooppaan olevan auki. Kreikka kuitenkin pitää voimalla rajansa kiinni. Ne, jotka ovat rynnineet rajan yli Kreikan puolelle, on otettu saman tien kiinni.
Myös Lesboksen saarella tilanne on kireä, eivätkä asukkaat ole päästää kumiveneillä saapuvia
turvapaikanhakijoita rantautumaan. Samaan aikaan sunnuntaina
Turkki ilmoitti jatkavansa iskuja Syyrian joukkoja vastaan Idlibissä Syyrian luoteisosissa.
EUROOPALLE Erdoğanin
näytös Kreikan rajalla maksaa poliittisesti paljon. Se, kuinka kauan kaaos Kreikan rajalla jatkuu, on avoin kysymys.
Tilanne tuskin laukeaa ilman, että Eurooppa ja länsiliittouma lupaavat tavalla tai toisella Turkille tukea Syyrian sodassa.
Euroopan tukea tarvitsee kiireesti myös Kreikka. Tilanne rajalla on altis myös ylimitoitetuille voimatoimille.
Kreikka on tuonut rajalleen lisää rajavartijoita, ja paikalla on myös Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin rajavalvojia. Kreikassa ja Bulgariassa on tällä hetkellä Frontexin rajavalvontatehtävissä myös kahdeksan suomalaista.
Suomi varautuu siihen, että Frontex pyytää pian Suomea lähettämään uusiin nopean toiminnan joukkoihinsa rajavalvojia.
”
Suomen osuus voisi olla enintään 30 virkamiestä. Jos pyyntö tulisi nyt, veisi loppuviikkoon saada väki Kreikkaan”, sanoo Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö
Marko Saareks.
Myös EU:n komissiossa pitää kiirettä. EU:n maahanmuutosta vastaava komissaari
Margaritis Schinas on kutsunut koolle EU-maiden sisäministerit. Myös ulkoministerit on kutsuttu hätäkokoukseen Syyrian kiihtyvän sodan vuoksi. Tiivistä yhteyttä pitävät myös EU-komission johtaja
Ursula von der Leyen, Kreikan pääministeri
Kyriakos Mitsotakis ja EU:n sisäasioista vastaava komissaari
Ylva Johansson.
Sisäministeri
Maria Ohisalo (vihr) ei halunnut kommentoida Kreikan ja Turkin rajan tilannetta sunnuntaina HS:lle. Hän kuitenkin lähetti aiheesta twiitin, jossa kertoi, että tilannetta seurataan.
”EU on kysymyksessä keskeinen toimija ja keskustelua jäsenmaiden kesken jatketaan”, Ohisalo twiittasi.
”Suomi ja EU ovat varautuneita tilanteen erilaisiin kehityssuuntiin.”
TILANNE Kreikan ja Turkin rajalla on luonteeltaan uudenlainen. Turkki ei ole aiemmin päästänyt omalta puoleltaan rajaa ihmisiä Turkin ja Kreikan rajanylityspaikkojen väliselle vyöhykkeelle.
Vaikka Erdoğan on julkisesti ilmoittanut Turkin irtaantuvan Turkin ja EU:n vuonna 2016 tekemästä pakolaissopimuksesta, on yhä epäselvää, onko niin todella. Joka tapauksessa Turkki toimii vastoin sovittua.
Jossain vaiheessa rajavyöhykkeelle pakkautuva ihmisjoukko muodostuu Turkillekin ongelmaksi. Kaiken lisäksi EU:n ja Turkin pakolaissopimus on ollut Turkille varsin antelias.
UUDEN
pakolaiskriisin kolkutellessa ovella EU on nyt – tai jälleen kerran – silmätysten sen tosiasian kanssa, että jäsenmaat eivät ole löytäneet ratkaisuja EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan.
Lauantaina kokoomuksen puheenjohtaja
Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kai Mykkänen ehdottivat, että EU perustaisi ulkorajakeskuksia Kreikkaan ottamaan vastaan Eurooppaan pyrkiviä
siirtolaisia. Keskuksissa selvitettäisiin siirtolaisten tarve turvapaikkaan ja hoidettaisiin turvapaikka-asioiden käsittely.
Ehdotus ei ole uusi. Se ei myöskään ole saanut EU-maita tuekseen. Mikään maa EU:ssa tai sen ulkopuolella ei tunnu haluavan suuria keskuksia vastuulleen. Tosin Unkarin ratkaisu on ollut perustaa turvapaikkaprosessia varten rajalle suljettu säilöönottokeskus, joihin turvapaikkaa tavoittelevat ihmiset jonottavat vuoroaan.
EU ei ole myöskään saanut sovittua siitä, miten
turvapaikanhakijat jaettaisiin eri jäsenmaihin. Palautuksetkaan eivät toimi.
VUOTEEN 2015 verrattuna paljon on silti myös muuttunut.
Esimerkiksi ulkorajavalvonnassa on tapahtunut varsin paljon. Frontexin operaatioiden ansiosta siirtolaiset tavoitetaan rekisteröitäviksi entistä paremmin heti, kun he ovat tulleet rajan yli.
Siirtolaiset ja pakolaiset ovat poliittisessa ansassa. Erdoğan käyttää heitä häikäilemättä hyväkseen.
Frontex toimii myös EU:n ulkopuolella kuten Albaniassa, ja sillä on myös 1 500 rajavalvojan nopean toiminnan reservi. Tähän reserviin Suomi nyt valmistautuu lähettämään rajavalvojia.
Osaa Frontexin uusista operaatiosta kuitenkin vasta kootaan. Parhaillaan Frontex on palkkaamassa 700 rajavartijaa keväällä alkavaan koulutukseen. Kyse on kaikkiaan 10 000 rajavalvojan pysyvästä joukosta, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Kokonaisvahvuudessaan operaatio on tosin vasta vuonna 2027.
KREIKAN ja Turkin rajalle EU:n alueelle pääsyn toivossa pakkautuneet
siirtolaiset ja
pakolaiset ovat poliittisessa ansassa. Erdoğan käyttää heitä häikäilemättä hyväkseen painostaakseen Eurooppaa.
Se, että Kreikan rajanylityspisteet on nyt suljettu, ei periaatteessa estä esimerkiksi turvapaikanhakua Kreikasta. Siihen on oikeus, tuli rajan yli miten tahansa.
Turvapaikkajärjestelmän lähtökohtana on kuitenkin se, että suojaa ja turvaa haetaan siitä ensimmäisestä maasta, johon on saavuttu. Tässä tapauksessa maa on Turkki, ja Turkin kanssa EU on myös sopinut järjestelyistä, joilla Turkin pitäisi pitää
pakolaisista huolta.
Järjestely ei todellakaan toimi. Siksi nyt ollaan syvällä harmaalla vyöhykkeellä.
KRIISI Euroopan unionin ulkorajoilla on monitahoinen ja tilanne sekava.
Vastassa on myös se tosiasia, että todennäköisesti ainakin osa Kreikan rajan yli nyt aikovista
siirtolaisista ei ole aikeissa hakea turvapaikkaa Kreikasta vaan aikoo suunnata esimerkiksi Saksaan.
Silti myös Kreikan ja Turkin välisellä rajavyöhykkeellä tarvitaan välitöntä apua. Yöt ovat kylmiä ja paikalle pakkautuu kevyissä varusteissa hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
Kaikkein vakavin humanitaarinen kriisi on kuitenkin käynnissä toisaalla.
Luoteis-Syyriassa Idlibissä iskuja pakenee miljoona ihmistä, joista puolet on lapsia. Idlibin pakolaisilta Turkki on sulkenut omat rajansa samalla, kun se
on kiihdyttänyt sotatoimiaan alueella.
Turkki avasi oven Eurooppaan, mutta Kreikka tekee selväksi, ettei siitä astuta sisään. Mitä tekee EU ja onko se ottanut opiksi vuoden 2015 pakolaistilanteesta, kysyy analyysissään HS:n politiikan toimittaja Anna-Liina Kauhanen.
www.hs.fi
www.is.fi
