Palvelukseen astuminen liikekannallepanossa

Jos Saulille tulisi nappi otsaan niin luulenpa ettei siinä jokaiselta kv-oikeuden professorilta käytäisi kysymässä että onko OK toimia aika rapsakasti lakeja tulkiten :)

Varasysteemi on ihan selkeä. Presidentin estyessä tehtäviä hoitaa.....PM.
 
Onko tässä käymässä niin, että nopeasti eskaloituvassa konfliktissa Suomen alueella kärkijoukkonamme ovat MaaKit, koska ne ovat ainoita, jotka a) saadaan kokoon nopeasti, b) ovat valmiiksi varusteltuja, c) eivät vaadi byrokratian kanssa takkuamista kokoon kutsumiselle ja d) ovat joten kuten tuoreesti koulutettuja?

MaaKkaranpaistajat saattavat olla pian tulessa, jos. Jos.
 
Maakkilaiset lähtee "sinne jonnekin" kun on tarvetta ja käsky käy. Ei ne rupea nillittämään jostain muotoseikoista ja lakipykälistä jos isänmaa vaatii.

Monessa muussa joukossa saattaa vasteaika olla epäselvässä tilanteessa pidempi kaikesta vatuloinnista johtuen.
 
Onko tässä käymässä niin, että nopeasti eskaloituvassa konfliktissa Suomen alueella kärkijoukkonamme ovat MaaKit, koska ne ovat ainoita, jotka a) saadaan kokoon nopeasti, b) ovat valmiiksi varusteltuja, c) eivät vaadi byrokratian kanssa takkuamista kokoon kutsumiselle ja d) ovat joten kuten tuoreesti koulutettuja?

MaaKkaranpaistajat saattavat olla pian tulessa, jos. Jos.

Nähdäkseni vasteaikaa on edelleen viilattava. Ja onhan MAAK varsin hyvä runko, jonka ympärille voidaan sopivasti kerätä lihaa. KOTUt sitten taas ovat omansa.
 
Sitä tietysti lukee ja mieli tulkitsee miten haluaa, mutta tulkitsenko väärin vai voiko rivien välistä lukea että kukaan EI KIELLÄ näitä nopeisiin reagointeihin suostumuksensa antaneita vastaamaan kutsuun oman velvoitteensa mukaisesti?
 
Onko tässä käymässä niin, että nopeasti eskaloituvassa konfliktissa Suomen alueella kärkijoukkonamme ovat MaaKit, koska ne ovat ainoita, jotka a) saadaan kokoon nopeasti, b) ovat valmiiksi varusteltuja, c) eivät vaadi byrokratian kanssa takkuamista kokoon kutsumiselle ja d) ovat joten kuten tuoreesti koulutettuja?

Olet aivan oikeassa.

Maakuntajoukkoja perustettaessa euroopan turvallisuustilanne näytti aivan toiselta, mutta nopeasti kärjistyvissä kriiseissä pelataan niillä joukoilla mitä käytettävissä on!

d) ovat joten kuten tuoreesti koulutettuja?

No sanotaan, että osa on koulutettuja ja kokemusta löytyy erilaisista virka-avuista (ei julkista tietoa, mutta eräät porukat on tehnyt muutakin kuin jakaneet vettä tai keksejä).

Ikävä kyllä joukossa on myös komppanioita joita on koulutettu hyvin vähän ja joita paikallinen esikunta on kohdellut välttämättömänä pahana. Ei tule välttämättä kiitosta tuosta päätöksestä, kun nyt selvitellään mitkä komppaniat kelpaavat virka-apuun länsirajalle!
 
Sitä tietysti lukee ja mieli tulkitsee miten haluaa, mutta tulkitsenko väärin vai voiko rivien välistä lukea että kukaan EI KIELLÄ näitä nopeisiin reagointeihin suostumuksensa antaneita vastaamaan kutsuun oman velvoitteensa mukaisesti?
Mikäs tuon kieltäisi? Mihin näitä saa käyttää on sitten kyseenalaisempaa mutta ei ole mitään rajoitusta sille paljonko vapaaehtoisia saa olla varustettuna aseissa hajautettuna metsään.
 
Anteeksi, nyt en ymmärrä.

ja vaikuttaa että ei ole ymmärtänyt moni muukaan, mutta eri asiaa.

Nimittäin, on kaksi eri juttua, mikä pitää olla varoaika kutsuttaessa kertausharjoitukseen (3 kk, ellei asevelvollinen itse anna suostumusta lyhyempään) ja liikekannallepanossa. Liikekannallepanosta sanoo asevelvollisuuslain 86§ aivan yksiselitteisesti (lihavointi alla minun):

86§

Puolustusvoimien liikekannallepano voi olla osittainen tai yleinen. Osittaisen liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Yleisen liikekannallepanon aikana myös varareservi tai osa siitä voidaan määrätä palvelukseen, 50 vuotta täyttäneet ainoastaan eduskunnan suostumuksella.

Liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen voidaan tarvittaessa määrätä puolustusministeriön kuulutuksella. Palvelukseen voidaan määrätä astumaan välittömästi.


Eli mikä nyt on ongelma? Lainsäädäntö ei estä pilliin viheltämistä. Mahdolliset esteet ja hidasteet ovat poliittispohjainen vatulointi ja yleinen epäuskoisuus (ts. jos ei uskota että voi alkaa rytistä). Tuo 86 pykälän määritelmä osittaisesta tai yleisestä lkp:stä antaa vielä todella hyvin joustavuutta siihen että valmiutta ja suorituskykyä voidaan nostaa tarpeen mukaan.
 
Anteeksi, nyt en ymmärrä.

ja vaikuttaa että ei ole ymmärtänyt moni muukaan, mutta eri asiaa.

Nimittäin, on kaksi eri juttua, mikä pitää olla varoaika kutsuttaessa kertausharjoitukseen (3 kk, ellei asevelvollinen itse anna suostumusta lyhyempään) ja liikekannallepanossa. Liikekannallepanosta sanoo asevelvollisuuslain 86§ aivan yksiselitteisesti (lihavointi alla minun):

86§

Puolustusvoimien liikekannallepano voi olla osittainen tai yleinen. Osittaisen liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Yleisen liikekannallepanon aikana myös varareservi tai osa siitä voidaan määrätä palvelukseen, 50 vuotta täyttäneet ainoastaan eduskunnan suostumuksella.

Liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen voidaan tarvittaessa määrätä puolustusministeriön kuulutuksella. Palvelukseen voidaan määrätä astumaan välittömästi.


Eli mikä nyt on ongelma? Lainsäädäntö ei estä pilliin viheltämistä. Mahdolliset esteet ja hidasteet ovat poliittispohjainen vatulointi ja yleinen epäuskoisuus (ts. jos ei uskota että voi alkaa rytistä). Tuo 86 pykälän määritelmä osittaisesta tai yleisestä lkp:stä antaa vielä todella hyvin joustavuutta siihen että valmiutta ja suorituskykyä voidaan nostaa tarpeen mukaan.

Suomessa on aivan selkeä ja toimiva systeemi.
 
Suomessa on aivan selkeä ja toimiva systeemi.

"Koska teidät aiotaan käskeä kertausharjoitukseen alle lain määräämän kolmen kuukauden käskytysajan, tarvitsemme kirjallisen suostumuksenne. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Mikäli ette anna suostumustanne harjoitukseen osallistumiselle, pyydämme ottamaan yhteyttä...

Suostun siihen, että Asevelvollisiuuslain (1438/2007) 32 § mukaisesti minut määrätään kertausharjoitukseen nro... ajalla..."
 
"Koska teidät aiotaan käskeä kertausharjoitukseen alle lain määräämän kolmen kuukauden käskytysajan, tarvitsemme kirjallisen suostumuksenne. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Mikäli ette anna suostumustanne harjoitukseen osallistumiselle, pyydämme ottamaan yhteyttä...

Suostun siihen, että Asevelvollisiuuslain (1438/2007) 32 § mukaisesti minut määrätään kertausharjoitukseen nro... ajalla..."

Juu, ja Ylipäällikkö voi loikata yli kaikkien hidasteiden.
 
"Koska teidät aiotaan käskeä kertausharjoitukseen alle lain määräämän kolmen kuukauden käskytysajan, tarvitsemme kirjallisen suostumuksenne. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Mikäli ette anna suostumustanne harjoitukseen osallistumiselle, pyydämme ottamaan yhteyttä...

Suostun siihen, että Asevelvollisiuuslain (1438/2007) 32 § mukaisesti minut määrätään kertausharjoitukseen nro... ajalla..."

Oliko se vasta 2007 laki, joka teki tämän kolmen kuukauden säännön? Pari vuotta aikaisemmin minulta kysyttiin suullisesti VEH-harjoituksessa, lähdenkö yhdeksän päivän KH:hon, johon oli silloin aikaa reilu kuukausi. Halusivat varmistaa, laitetaanko alue kirjoittamaan lappu. Ei siinä mitään kirjallisia tehty.
 
83§

Tasavallan presidentti voi normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa päättää puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä, että puolustusvoimat voi määrätä reserviin kuuluvia asevelvollisia ylimääräiseen palvelukseen. Päätös annetaan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja se on peruutettava, kun puolustusvalmiuden kohottamiseen ja ylläpitämiseen johtanut tilanne sen sallii.

Palvelukseen voidaan määrätä astumaan välittömästi.

Juu, ja Ylipäällikkö voi loikata yli kaikkien hidasteiden.

Päivän pohdintapähkinä: keiden henkilöiden pitäisi olla estyneitä hoitamaan tai "mystisesti" joutua yhtäaikaisten onnettomuuksien uhriksi että yllämainittu päätös voidaan tehdä kahden hengen voimin? Ketkä ovat nämä kaksi henkilöä olettaen että heille ei tarvitse etsiä korvaajia varalisästä?

Vaikkei näitä tällä hetkellä 11 nimeä tarvitse ehkä kirjata tähän ketjuun niin vastauksen selvittäminen antaa syvempää ymmärrystä siihen, miten päätäntävalta maassa menee jos osuu tuulettimeen.
 
Päivän pohdintapähkinä: keiden henkilöiden pitäisi olla estyneitä hoitamaan tai "mystisesti" joutua yhtäaikaisten onnettomuuksien uhriksi että yllämainittu päätös voidaan tehdä kahden hengen voimin? Ketkä ovat nämä kaksi henkilöä olettaen että heille ei tarvitse etsiä korvaajia varalisästä?

Vaikkei näitä tällä hetkellä 11 nimeä tarvitse ehkä kirjata tähän ketjuun niin vastauksen selvittäminen antaa syvempää ymmärrystä siihen, miten päätäntävalta maassa menee jos osuu tuulettimeen.

Valtioneuvoston esitystä kaivataan, ja siinä pitäisi olla 14 pöydän ympärillä.
 
"Koska teidät aiotaan käskeä kertausharjoitukseen alle lain määräämän kolmen kuukauden käskytysajan, tarvitsemme kirjallisen suostumuksenne. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Mikäli ette anna suostumustanne harjoitukseen osallistumiselle, pyydämme ottamaan yhteyttä...

Suostun siihen, että Asevelvollisiuuslain (1438/2007) 32 § mukaisesti minut määrätään kertausharjoitukseen nro... ajalla..."

Itseni toistamisen uhallakin: tämä 3kk aika koskee vain kertausharjoitusta. Ei koske liikekannallepanoa.
 
Itseni toistamisen uhallakin: tämä 3kk aika koskee vain kertausharjoitusta. Ei koske liikekannallepanoa.
Liikekannallepanosta päättävät poliitikot. Kertausharjoituksista Puolustusvoimat. Koska pullamössöpoliitikot ja vatulointiyhteiskunta, Pv haluaa varautua äkkiä eskaloituvaan kriisiin omin voimin, odottelematta poliitikkojen "emmehän nyt vain provosoi" - jahkailuja kun laskuvarjoja jo tipahtelee Helsinki-Vantaalle. Näin kai se menee?
 
Nimenomaan ei vaadi valtioneuvoston ratkaisuehdotusta eikä valtioneuvostoakaan vaan tapahtuu ns. kabinettiesittelynä.

Tarkoitat valmiuden kohottamista sotilaskäskynä.

Presidentin päätettävistä sotilaskäskyasioista ja päätöksentekomenettelystä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa. Puolustusvoimista annetun lain 8a §:n mukaan presidentti päättää:

- valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista
- sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista
- sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista
- muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä asioista.

Sotilaskäsky on esimiesvallan alaiselle sotilaalle osoitettu velvoite, joka tulee järkähtämättä täyttää.

Sotilaskäskyasiat kabinettimenettelyssä:

Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Lisäksi päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.

Varsinainen liikekannallepano vaatii enemmän, koska siinä täytyy polkaista useita säädöksiä.

Presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. (Perustuslaki 129§)

Perustuslainkohdassa mainittu toimivaltuus kuuluu tasavallan presidentille presidenttinä eikä se siten kuulu hänen ylipäällikönvaltansa alaan. Päätös liikekannallepanosta tehdään normaalissa menettelyssä perustuslain 58 §:n mukaan. Perustelujen mukaan eduskunnan on tällaisessa tilanteessa oltava koolla, jotta se voisi tarpeen vaatiessa päättää lisätalousarviosta (perustuslaki 86 §) ja osallistua mahdolliseen sotaa ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon (perustuslaki 93 § 1 mom.). Lisäksi puolustustilan julistamisella ja valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksien käyttöönotolla sekä PeL 23 §:n säännöksellä perusoikeuksien rajoittamisedellytyksistä on yhtymäkohtia liikekannallepanoon.
 
Liikekannallepanosta päättävät poliitikot. Kertausharjoituksista Puolustusvoimat. Koska pullamössöpoliitikot ja vatulointiyhteiskunta, Pv haluaa varautua äkkiä eskaloituvaan kriisiin omin voimin, odottelematta poliitikkojen "emmehän nyt vain provosoi" - jahkailuja kun laskuvarjoja jo tipahtelee Helsinki-Vantaalle. Näin kai se menee?
Enpä nyt tiedä. Suomessa on kauan pidetty valtakunnallisia maanpuolustuskursseja, jotka eivät nyt vain ole kahvittelua ja tutustumiskäyntejä, vaan siellä simuloidaan myös kriisiä. Hommaan kuuluu että muodustetaan hallitus ja muita toimia, jossa sitten joutuvat toimimaan.

Käsitykseni on, että malli otettiin aikanaan Ruotsin Solbakkakurs:eilta, mutta kun siellä oli 10 pv, nykyään viikko, Suomessa se on kuukausi ja osallistujakaarti laajempaa.
 
Back
Top