Palveluksesta vapautettujen uudelleentarkastukset

Mitä palveluksesta vapautetuille pitäisi tehdä?


  • Äänestäjiä yhteensä
    12

Huhta

Greatest Leader
Kuten tiedämme, terveysperusteiset vapautukset rauhan aikana ovat yleistyneet huikeasti 90-luvulta. Viime vuosina vapautettujen osuus kutsuntaikäluokasta ei tosin ole enää juurikaan kasvanut, vaan heidän osuus on jähmettynyt tai jopa lievästi supistunut.

Nyt puhutaan siitä, kuinka sodan ajan vahvuutta kasvatetaan ja puolustusmenoja korotetaan. Herää kysymys, ollaanko nyt samassa tilanteessa kuin välirauhan aikana? Pitäisikö palveluskelpoisuusluokka C:hen määrättyjä alkaa uudelleentarkastaa? Siellähän lienee ehkä useampi kymmenen prosenttia sellaisia, jotka aikanaan ovat saaneet C-luokituksen, mutta joiden tilanne on joko muuttunut tai joiden kohdalla luokituksen perusteita voidaan pohtia uudelleen nykyisessä turvallisuustilanteessa (esim. ylipainoperusteiset vapautukset voitaneen katsoa tällaisiksi).

Toki uudelleentarkastukset ja mahdollinen palvelukseen määrääminen myös häiritsisivät näiden henkilöiden elämäntilannetta, jos kaksikymppisenä vapautettu määrättäisiinkin kolmekymppisenä palvelukseen asuntolaina, perhe jne. niskassa. Lisäksi yhteiskunnallinen hyöty jää lyhyemmäksi, kun ikä on korkeampi jo palvelukseen astuttaessa ja sitä myötä sijoitus muuttuu nopeammin takalinjaan ja sieltä sijoittamattomaan reserviin aluetoimiston kortistoon.

Tällaiset toimenpiteet oletettavasti vaatisivat myös lakimuutoksia, mutta en hämmästy, jos tämä kysymys nousee jossakin vaiheessa julkiseen keskusteluun. B2-luokkaahan on jo ajettu piippuun ja ehkä tätäkin käyttämätöntä resurssia tullaan jossakin vaiheessa vielä pohtimaan.
 
Pitäisi.

Jos ei vanhoja jermuja enää haluta vaivata niin tulevien ikäluokkien kohdalla pitäisi vähentää A-palvelusluokan taistelijoiden käyttöä tehtävissä, jotka soveltuisivat B tai B2 -luokassa taisteleville. Palveluskelpoisuusluokituksen olisi siis oltava nykyistä hienojakoisempi.
 
Tuo uudelleentarkastukset pitäisi koskea vain valikoivasti vain muutama vuosi kutsuntojen jälkeen.
 
Tulkintaa on jo viime aikoina muutettu niin että vapautettuja on vähemmän. Rauhan aikana vapautetut ovat sekalainen setti urheiluvammaisista entisistä kilpaurheilijoista heikkolahjaisiin. Lihavuus ei ole enää yhtä yleinen vapautusperuste.
 
Itse olen ollut vapautettu pariksi vuodeksi (nivelsiteet nilkasta paskana) ensin, lääkärin tarkastuksella leikkauksen + toipumisajan jälkeen todettu palveluskelpoiseksi, palvelus 12kk ja upseerina kotiin eikä tuo vaiva ole sen jälkeen haitannut edes vapaaottelukehässä käyntiä. Tästä syystä sanoisin että kaikki fyysisen vamman joka parannettavissa omaavat on perusteltua käydä läpi ja mikäli palveluskelpoisia kouluttaa. Ei meillä ole liikaa tarjokkaita jotka mieleltään ja fysiikaltaan laadukasta ainesta, joka olisi varaa jättää kouluttamatta jos sellaista on tarjolla. Sekin jos vaikkapa on sellainen vamma että sopii johonkin tehtävään missä se ei haittaa ja motivaatiota on, en näe mitään syytä miksi siihen pitäisi kouluttaa enemmin joku random tyyppi jolla ei välttämättä se motivaatio ole täysi sata.
 
Viimeksi muokattu:
Eräs sotaveteraani kertoi joskus, kun oli jalkaväen koulutuskeskuksessa, missä uusia rekryyttejä tarkastettiin, että joku tulokas mainitsi toisen jalkansa olevan lyhyempi. Lääkärin vastaus oli, kannaksella on kantoja, a1, seuraava
 
Back
Top