Panssarikomppania hyökkäyksessä Kirkkonummella

Metsästysasetta ja hollow pointia saa käyttää, mun (jos olen siellä komppanian kanssa) luvalla ja vastuulla. Mennään oikeuteen sitten, kun satama on taas meidän.

Jos kyseessä on paikallinen siviili, joka tarttuu aseeseen "sponttaanisti", niin se tietääkseni on sallittua, mutta varoisin komppaukkona noita luvan antoja, jos siitä on todistajia, ellet sitten samalla tee yritystä järjestää sopivampia ammuksia tälle henkilölle. Tietenkin jos kyseessä on jokin 9 millinen metsästysase, niin sille voi olla vaikea järjestää mitään kokovaippaista.
 
Jos kyseessä on paikallinen siviili, joka tarttuu aseeseen "sponttaanisti", niin se tietääkseni on sallittua, mutta varoisin komppaukkona noita luvan antoja, jos siitä on todistajia, ellet sitten samalla tee yritystä järjestää sopivampia ammuksia tälle henkilölle. Tietenkin jos kyseessä on jokin 9 millinen metsästysase, niin sille voi olla vaikea järjestää mitään kokovaippaista.

Luuletteko oikeasti, että Venäjän ja Suomen välisessä täysrähinässä ketään oikeasti kiinnostaa minkätyyppisiä luoteja kukakin käyttää? Luulenpa, että ko. tilanteessa kaikilla osapuolilla on vähän suurempiakin murheita...

Millä sitä paitsi sotatoimioloissa todistat varmasti, että millä aseella ja kenenkä toimesta mikäkin luoti on ammuttu? Ei Tsetseniassa tai Georgiassakaan kukaan kerännyt jokaista hylsyä talteen...
 
Eikös tuossa ole se riski kun Hornetit alkaa pommittaa aluetta JASSMineilla niin nekin menee huti?

Niin. Jos käsky kävisi kohti Kantvikia kolistella, monenlaista mieleen vilahtaisi.

- Nukkuiko rajavartioista, vai olivatko passit ja viisumit kunnossa?
- Missä ovat ohjusveneet, missä laivasto, mikä on meritilannekuva?
- Voisivatko Hornetit tähystää taivaalta ilmatilannekuvaa ja täsmäasein tunnustella?
- Missä ovat raskaat raketinheittimet ATACMSeineen, kun niitä tarvitaan? Entä muu raskas epäsuora?

Kun mietintäminuutti olisi ohi, ihmettelisin vielä, miksi panssarikomppania heitetään Kantvikiin? Onko varsinainen maihinnousu muualla? Sinnehän rannikkojääkärit on lähetetty vastaiskuun.

Tästähän tuleekin huviajelu.
 
Luuletteko oikeasti, että Venäjän ja Suomen välisessä täysrähinässä ketään oikeasti kiinnostaa minkätyyppisiä luoteja kukakin käyttää? Luulenpa, että ko. tilanteessa kaikilla osapuolilla on vähän suurempiakin murheita...

Sellainen vaara on, että neuvotteluissa asiaa puitaisiin päivän pari, ja tapauksia käytettäisiin puolin jos toisinkin lyömäaseena ihan vain julkisuuden vuoksi. Samaan aikaan on sitten sota käynnissä. Myöskin tuollaisessa on se ongelma, että kun yksi osapuoli käyttää, niin toinen osapuoli katsoo tietyt sääntökokonaisuudet kokonaan kumotuksi ja alkaa käyttää erikoisammuksia massamaisesti.

Eli minua kiinnostaa. Etenkin noiden neuvotteluiden eteneminen ja vituttaisi sotia ylimääräisiä päiviä vain siksi, että meikäläiset eivät halua heittää jotakin sankaria junasta, vaikka tämä päättikin huvitella vaikkapa ampumalla vankeja. Mielestäni tämä tyyppi pitää antaa viholliselle tuomittavaksi, etenkin kun ryssillä ei ole kuolemantuomiota, ja sitten tuoda kotimaahan tuomiolle syytettynä maanpetoksesta (jos sota jatkuu tyypin takia muutaman päivän kauemmin, niin homma lienee selvä, vai mitä). Ja kun tyyppi pääsee pois posesta, niin sitten minä odotan porttien ulkopuolella nyrkkiraudan kanssa.

Mutta olet kyllä oikeassa, että muitakin murheita kyllä on. Toisaalta, jos joku on moiseen tilanteeseen varautunut, niin onko se nyt niin vaikea hankkia muutaman rasian asianmukaisia ammuksia ennakkoon?
 
Niin. Jos käsky kävisi kohti Kantvikia kolistella, monenlaista mieleen vilahtaisi.

- Nukkuiko rajavartioista, vai olivatko passit ja viisumit kunnossa?
- Missä ovat ohjusveneet, missä laivasto, mikä on meritilannekuva?
- Voisivatko Hornetit tähystää taivaalta ilmatilannekuvaa ja täsmäasein tunnustella?
- Missä ovat raskaat raketinheittimet ATACMSeineen, kun niitä tarvitaan? Entä muu raskas epäsuora?


Nuo täsmäaseet kun tuli puheeksi, niin näkisin sellaiset EXALIBUR ammukset aika optimaalisina tälläisessä tilanteessa. Ne uskaltaa ampua kohtuu lähelle omia ja luulisi tehoavan melkein mihin vain mitä tuolla on vastassa. Eikä tietenkään sitoisi Hornettia kantamaan sitä ammusta.
 
Tässäpä olennaiset tulevaan maavoimien(kin) taistelutapaan.

Jep, ja väitänkin, että tulevissa maailman kahinoissa se, joka toimii nopeasti ja ilman siekailuja, on no uno. Käytössä olevat joukot ovat pienempiä ja tavoitteet erilaisia kuin muinoin....kaikesta seuraa se, että etutikki on puoli voittoa. Ja tässä topikin skenessä tuo nopeus on valttia eritoten: maihinnousua alustava joukko on paiskattava mereen, jotta itse invaasio muuttuu suorittajalleen hankalammaksi.

Edelleen on sellainen tuntuma, että pilkuntarkka nysvääminen ei ole enää se juttu, pitää olla nopea, luova ja kyetä reagoimaan. Ja jos käytössä on ylipäätään joukkoja, sekin helpottaa.
 
Pari sanaa näistä karttaharjoituksista: olen rajannut ne tietoisesti n. komppanian kokoisten pumppujen tasolle (esim. Pyhältö ja nyt Kantvik) ja vielä niin, että komppania toimii enemmän tai vähemmän omillaan. Todellisuudessa tällainen omatoimisuus olisi vähintään harvinaista, mutta varmaan voisi tulla tilanteita, joissa muut joukot ovat muualla tai kiinni muissa tehtävissä. Komppanian kokoisessa joukossa joutuu jo miettimään aselajitoimintoja ja laajempaa kokonaisuutta, mutta kokonaisuus on vielä helpohkosti hallittavissa. Monilla tämän foorumin aktiiveista saattaa myös olla sijoitus komppanianpäälliköksi tai varapäälliköksi, jolloin tämän tasoiset karttaharjoitukset palvelevat suoraan omaa oppimista. Oma tehtävä ja/tai joukon toimiminen omillaan korostaa joukon johtajan roolia ja päätöksentekokykyä. Komppaniatason harjoitus omalla tehtävällä pysyy myös riittävän teoreettisena - näitä pohtiessa ei todennäköisesti olla lähelläkään todellisia suunnitelmia.

Olen pyrkinyt sijoittamaan karttaharjoitukset edes joltain osin realistisen oloiseen ympäristöön, esimerkiksi panssarijoukkojen käyttöön Kantvikin alueella. Tällaisen harjoitelman kehyksen joutuu yksinkertaistamaan aika vahvasti, Kantvikin osalta esimerkiksi merivoimat, rannikkopuolustus ja muut alueella toimivat joukot on jätetty kokonaan pois, jotta panssarijoukot ylipäätään pääsevät vastaiskuun. Todellisuus olisi huomattavasti monimutkaisempaa, ikävä kyllä sotatyötä ei kuitenkaan opi pelaamalla 15 vuotta tietokonepeliä tai miettimällä muutaman karttaharjoituksen! :(
 
Pari sanaa näistä karttaharjoituksista: olen rajannut ne tietoisesti n. komppanian kokoisten pumppujen tasolle (esim. Pyhältö ja nyt Kantvik) ja vielä niin, että komppania toimii enemmän tai vähemmän omillaan. Todellisuudessa tällainen omatoimisuus olisi vähintään harvinaista, mutta varmaan voisi tulla tilanteita, joissa muut joukot ovat muualla tai kiinni muissa tehtävissä. Komppanian kokoisessa joukossa joutuu jo miettimään aselajitoimintoja ja laajempaa kokonaisuutta, mutta kokonaisuus on vielä helpohkosti hallittavissa. Monilla tämän foorumin aktiiveista saattaa myös olla sijoitus komppanianpäälliköksi tai varapäälliköksi, jolloin tämän tasoiset karttaharjoitukset palvelevat suoraan omaa oppimista. Oma tehtävä ja/tai joukon toimiminen omillaan korostaa joukon johtajan roolia ja päätöksentekokykyä. Komppaniatason harjoitus omalla tehtävällä pysyy myös riittävän teoreettisena - näitä pohtiessa ei todennäköisesti olla lähelläkään todellisia suunnitelmia.

Olen pyrkinyt sijoittamaan karttaharjoitukset edes joltain osin realistisen oloiseen ympäristöön, esimerkiksi panssarijoukkojen käyttöön Kantvikin alueella. Tällaisen harjoitelman kehyksen joutuu yksinkertaistamaan aika vahvasti, Kantvikin osalta esimerkiksi merivoimat, rannikkopuolustus ja muut alueella toimivat joukot on jätetty kokonaan pois, jotta panssarijoukot ylipäätään pääsevät vastaiskuun. Todellisuus olisi huomattavasti monimutkaisempaa, ikävä kyllä sotatyötä ei kuitenkaan opi pelaamalla 15 vuotta tietokonepeliä tai miettimällä muutaman karttaharjoituksen! :(


Oli hauskaa ajaa Kantvikiin. Varusmiesurani huipulla olin psj-komppanian varapäällikkönä loppusodassa mutta siitä on pian kolmekymmentä vuotta. Kiitos harjoituksesta!
 
Luuletteko oikeasti, että Venäjän ja Suomen välisessä täysrähinässä ketään oikeasti kiinnostaa minkätyyppisiä luoteja kukakin käyttää? Luulenpa, että ko. tilanteessa kaikilla osapuolilla on vähän suurempiakin murheita...

Millä sitä paitsi sotatoimioloissa todistat varmasti, että millä aseella ja kenenkä toimesta mikäkin luoti on ammuttu? Ei Tsetseniassa tai Georgiassakaan kukaan kerännyt jokaista hylsyä talteen...


Ei ehkä ammuksista tule mitään riitaa jälkikäteen.

Mutta vankien ampuminen jne muut sotarikokset varmasti etsitään esiin. Mitä varmemmin silloin jos homma päättyy torjuntavoittoon.

Ja sitten jatkuu mediahyökkäys valkoisia bandiitteja vastaan.
 
Pari sanaa näistä karttaharjoituksista: olen rajannut ne tietoisesti n. komppanian kokoisten pumppujen tasolle (esim. Pyhältö ja nyt Kantvik) ja vielä niin, että komppania toimii enemmän tai vähemmän omillaan. Todellisuudessa tällainen omatoimisuus olisi vähintään harvinaista, mutta varmaan voisi tulla tilanteita, joissa muut joukot ovat muualla tai kiinni muissa tehtävissä. Komppanian kokoisessa joukossa joutuu jo miettimään aselajitoimintoja ja laajempaa kokonaisuutta, mutta kokonaisuus on vielä helpohkosti hallittavissa. Monilla tämän foorumin aktiiveista saattaa myös olla sijoitus komppanianpäälliköksi tai varapäälliköksi, jolloin tämän tasoiset karttaharjoitukset palvelevat suoraan omaa oppimista. Oma tehtävä ja/tai joukon toimiminen omillaan korostaa joukon johtajan roolia ja päätöksentekokykyä. Komppaniatason harjoitus omalla tehtävällä pysyy myös riittävän teoreettisena - näitä pohtiessa ei todennäköisesti olla lähelläkään todellisia suunnitelmia.

Olen pyrkinyt sijoittamaan karttaharjoitukset edes joltain osin realistisen oloiseen ympäristöön, esimerkiksi panssarijoukkojen käyttöön Kantvikin alueella. Tällaisen harjoitelman kehyksen joutuu yksinkertaistamaan aika vahvasti, Kantvikin osalta esimerkiksi merivoimat, rannikkopuolustus ja muut alueella toimivat joukot on jätetty kokonaan pois, jotta panssarijoukot ylipäätään pääsevät vastaiskuun. Todellisuus olisi huomattavasti monimutkaisempaa, ikävä kyllä sotatyötä ei kuitenkaan opi pelaamalla 15 vuotta tietokonepeliä tai miettimällä muutaman karttaharjoituksen! :(

Onhan nämä ihan hauskoja itellekkin. Vaikka onkin vain huoltoportaan toteuttaja
 
No nyt tämä tosiaan on ihan lähtenyt lapasesta.

Kaikkea, mikä sotkee vihollisen toimintaa, kannattaa tietenkin kokeilla veli (vai sisko?) Charlynenkeli ja pitääkin, mutta karttaharjoitus-topiikki tosiaan hiukan kärsii. Pitäisi avata topiikki epäsovinnaiset ja luovat keinot. Niitä tarvitaan sitten joskus paljonkin, jos oikein huono tuuri on. Mutta joku järki päähän. Ei se vihollisen rynnäkkökone tarvitse meidän tukiasemiamme linnustaessaan. Päinvastoin, se tuhoaa kaikki mahdolliset linkit niin, ettei edes matkapuhelimilla tee mitään.

Siksi sinäkin voisit opetella kulkemaan kartan ja kompassin kanssa ja käyttää vaikka lähettejä. Tabletteja kun ei vähään aikaan roudata edes Ghanaan jätteeksi.

Tietenkin, jos tilannekuvaa laajennetaan, Kantvikia (syväsatama, jonka yläpuolelta avautuvat parhaat tiet Helsinkiin) ei ehkä vahdi vain yksi kirkkonummelainen ryhmä, ja "tarkka-ampujan" lähietäisyyksille (200-400m) saa helposti oman kunnan alueelta. Hanski lainaa sen tai vaikka Veikkolan huoltamoyrittäjä suosittelee. Ihan sama. Metsästysasetta ja hollow pointia saa käyttää, mun (jos olen siellä komppanian kanssa) luvalla ja vastuulla. Mennään oikeuteen sitten, kun satama on taas meidän.

Panssarikomppanian päällikkö toteuttaa saamansa tehtävän ja mahdollisimman pienin tappioin. Keinot hän valitsee itse.

Varsinaista ammattilaista, joka kykenee 500-1000 m etäisyyksiltä ampumaan pään kokoiseen kuvioon, ei taida panssarikomppaniassa olla ellei sellaista muuten vain alisteta "lohkolle" tai erillistehtävään.

Mutta asiaan.

Oletin, että karttaharjoituksessa keinot ja rajoitukset on segmentoitu. Ja mikäli maihinnousuosasto tarvitsee hyvää syväsatamaa pääkaupungin läheltä, Kantvik on paikka, johon voi tuoda vaikka rahtilaivoja. Maihinousun tekisin todellakin Pikkalaan, mutta en edes pyrkisi suoraan Kehä III:lle tai rantatielle vaan ehdottomasti tärkein tie olisi tie 25 Hyvinkään suuntaan. Jos saisi nopeaa menestystä, muutaman kilometrin valtauksella maihinnousuosasto on katkaissut tiet 2 ja 120 ja pyrkii kohti kantakaupunkia saarrostaen, luoteesta. Se olisi ilman rajuja vastatoimia parissa tunnissa Malminkartanossa ja levittäytyisi kantakaupungin lisäksi kohti kolmostietä (Tampere).

Vastatoimilla on kiire. Jahkailu ei edusta mitään. Nyt taistellaan, ettei tarvitse poikaimme hävetä isiään niin kuin georgialaisten.

Itse en usko lainkaan pienten mekanisoitujen osastojen riittävyyteen ripoteltuina sinne tänne. Mitä tekoa on armeijalla, jonka iskukyvyn oma johto hajottaisi erillistehtäviin ja avunpyyntöihin ennen kuin sota edes alkaa? Tarvitaan kaikkien aselajien ja koko kansan ponnistus. Kyllä operatiivinen joukko taistelee yhdessä muiden kanssa, osana laajempaa kokonaisuutta. Sen spetznaz-joukkueenkin heittäisin ulos satamasta vaikka Siuntion valkopartaisella kodinturvalla, ainakin yrittäisin. Panssarikomppaniaa tarvitaan sitten, kun on sen aika olla areenalla. Kaikilta tarvitaan röyhkeyttä ja aloitteellisuutta. Se, joka jää jahkailemaan, häviää ja lyödään monttuunsa.

Ei ne riitäkkään.Tehtävänannossa oli, että vihollinen ehtii todennäköisesti tehdä maihinnousun ennen oman toiminnan aloittamista. Silloin heillä on enemmän taisteluvaunuja ja Bmb-3:t mukaan lukien. Pshp ja muu epäsuora tuli pitää keskittää maihinnousun vaikeuttamiseen. Joten tiedustelu ja tulenjohto juoksee jo. Vihollisen tavoite on laajentaa sillanpäätä ja tiedustella tai ottaa haltuun Espooseen menevä risteys.Siellä käydään taistelut ellei ehdointahdoi haluta hienoa panssarinyrkkiämme käyttää ylivoimaa vastaan. Vihollisen vahvistusosasto ei pysähdy satamassa odottamaan epäsuoraa tulta. Kaikki välimatkat ovan niin lyhyitä että pitäisi hengähtämään jäädä. Jättäisin oman panssarinyrkin ottamaan vastaan vihollisen laajentumisyritykset kohti Helsinkiä ja Espoon risteystä. Menestyksekäs torjunta ja vastahyökkäyksellä satama haltuun kuten elokuvissa.
 
Ei ne riitäkkään.Tehtävänannossa oli, että vihollinen ehtii todennäköisesti tehdä maihinnousun ennen oman toiminnan aloittamista. Silloin heillä on enemmän taisteluvaunuja ja Bmb-3:t mukaan lukien. Pshp ja muu epäsuora tuli pitää keskittää maihinnousun vaikeuttamiseen. Joten tiedustelu ja tulenjohto juoksee jo. Vihollisen tavoite on laajentaa sillanpäätä ja tiedustella tai ottaa haltuun Espooseen menevä risteys.Siellä käydään taistelut ellei ehdointahdoi haluta hienoa panssarinyrkkiämme käyttää ylivoimaa vastaan. Vihollisen vahvistusosasto ei pysähdy satamassa odottamaan epäsuoraa tulta. Kaikki välimatkat ovan niin lyhyitä että pitäisi hengähtämään jäädä. Jättäisin oman panssarinyrkin ottamaan vastaan vihollisen laajentumisyritykset kohti Helsinkiä ja Espoon risteystä. Menestyksekäs torjunta ja vastahyökkäyksellä satama haltuun kuten elokuvissa.

Juuri näin, mikäli maihinnousu olisi jo tehty. Mutta osastohan killi vielä 80 kilometrin päässä, joten ei ollut järkeä antaa sen pureutua, kun satama on joukoista reilun puolen tunnin ajomatkan päässä. Tehtävänannossa annettiin vastatoimille aluksi liikaa kuhnuriaikaa, mutta tämä kai käsiteltiin jo.
 
Juuri näin, mikäli maihinnousu olisi jo tehty. Mutta osastohan killi vielä 80 kilometrin päässä, joten ei ollut järkeä antaa sen pureutua, kun satama on joukoista reilun puolen tunnin ajomatkan päässä. Tehtävänannossa annettiin vastatoimille aluksi liikaa kuhnuriaikaa, mutta tämä kai käsiteltiin jo.

No niinpäs olikin.Jäi huomaamatta maihinnousupaikka. En käyttäisi silti missään tapauksessa Pshp tuliannosta Kantvikiin.
 
Sellainen vaara on, että neuvotteluissa asiaa puitaisiin päivän pari, ja tapauksia käytettäisiin puolin jos toisinkin lyömäaseena ihan vain julkisuuden vuoksi. Samaan aikaan on sitten sota käynnissä. Myöskin tuollaisessa on se ongelma, että kun yksi osapuoli käyttää, niin toinen osapuoli katsoo tietyt sääntökokonaisuudet kokonaan kumotuksi ja alkaa käyttää erikoisammuksia massamaisesti.

Eli minua kiinnostaa. Etenkin noiden neuvotteluiden eteneminen ja vituttaisi sotia ylimääräisiä päiviä vain siksi, että meikäläiset eivät halua heittää jotakin sankaria junasta, vaikka tämä päättikin huvitella vaikkapa ampumalla vankeja. Mielestäni tämä tyyppi pitää antaa viholliselle tuomittavaksi, etenkin kun ryssillä ei ole kuolemantuomiota, ja sitten tuoda kotimaahan tuomiolle syytettynä maanpetoksesta (jos sota jatkuu tyypin takia muutaman päivän kauemmin, niin homma lienee selvä, vai mitä). Ja kun tyyppi pääsee pois posesta, niin sitten minä odotan porttien ulkopuolella nyrkkiraudan kanssa.

Mutta olet kyllä oikeassa, että muitakin murheita kyllä on. Toisaalta, jos joku on moiseen tilanteeseen varautunut, niin onko se nyt niin vaikea hankkia muutaman rasian asianmukaisia ammuksia ennakkoon?

En väitä, että kyseinen toiminta olisi moraalisesti oikein tai hyväksyttävää, totean vain sen tosiasian, että jokin yksittäinen välikohtaus todennäköisesti hukkuu kyseisessä tilanteessa yleiseen sodan melskeeseen. Eri asia on tietysti, jos toiminta on suunnitelmallista ja järjestelmällistä. En pidä sotarikoksia hyväksyttävänä toimintana missään olosuhteissa, ja ollessani siinä asemassa pitäisin huolen siitä, että niihin syyllistyneet vietäisiin asianmukaisten tuomioistuimien eteen. Jos käytössä on "hyväksyttyjä" luoteja, tottakai niitä käytetään ensisijaisesti, mutta miten toimisit tilanteessa, jossa henkesi on uhattuna ja käytettävissä on vain sopimusten kieltämiä a-tarvikkeita?

Pidän vain hieman akateemisena keskustelua esimerkiksi tarkka-ampujien käyttämien luotien humaanisuudesta, tarkoituksena kun on kuitenkin tappaa vihollinen, niin onko sillä sitten hirveästi merkitystä uhrina olevan henkilön kannalta minkätyyppisen luodin käytön seurauksena kuolettava osuma tulee? Todennäköisesti ko. henkilö kun ei tuossa tilanteessa edes kerkiä tuntemaan mitään ennen kuin elämä päättyy...

Tämä offtopicista, mutta mielestäni on olemassa sotarikoksia ja "sotarikoksia", ensin mainittuihin kuuluu esim. sotavankien ja siviilien tappaminen, kidutus, raiskaukset, ryöstely, joukkotuhoaseiden käyttö ja raskaiden aseiden käyttö tunnettuja siviilialueita vastaan jne...
 
En tunne panssarikomppaniaa, joten pelaan normaalilla panssarijääkärikomppanialla (BMP-2) ilman Leoja. En myöskään tarvitse pioneeriajoneuvoja. Jv sirotemiina ei riko teloja ja maahanlaskujoukot eivät sellaisia sulutteita saa aikaan, että niitä ruvetaan nyt raivaamaan. Komppaniani toimii "Helsingin linnoituksen" ilmatorjunnan alla sekä hävittäjätorjunnan painopisteessä. Myös Stingerit joutavat muualle. Ihan normi SA-PSJK käytössä siis.

Komppaniani on ryhmittynyt puolustukseen Kehä III pohjoispuolelle Oittaantie-Kunnarlantie tasalle, jossa sijaitsee leirintäalue. Vartioryhmä on sijoitettu Kirkkonummen keskustaan. En lähtökohtaisesti tarvitse huonosti varustettua ja heikosti koulutettua ikämiesporukkaa, jolla ei kaikenlisäksi ole kunnollista paikallistuntemusta. Jätän mahdollisuudeksi käyttää tuota kantaja- sekä vartio-osastona osana komppanian ensihoitoryhmää.

Taisteluosaston KRHK on lähtökohtaisesti ihan vitun kaukana ja aina väärässä paikassa vihollisen maahanlaskusta, joten vaadin sen kokonaan omaan käyttööni siten, että saan käskeä sille asemat. Jos se on taisteluosaston pääosien mukana jossain Bodomilla tai Lahnuksessa, niin kantaman kanssa voi tulla probleemia. Tuo ei tietysti ole sallittua, joten KRHK on mallinnettu Lapinkyläntie-Kehä III tasalle hajaryhmitykseen.

Kartta.

kartta.JPG

Annan yhteiskäskyn, jossa paikalla ovat varapäällikkö, kaikki joukkueenjohtajat tulenjohtajineen, tulenjohtopäällikkö, Kilon ryhmänjohtajat sekä lääkäri.

Vihollinen on tehnyt valmistelevan maahanlaskun Kirkkonummella Kantvikin alueella. *osoitan paikan pistimen kärjellä.
2. Panssarijääkärikomppania hyökkää Kantvikiin ja tuhoaa kohtaamansa vihollisen. Komppania etenee ryhmitysalueelta reittiä Espoontie-Hansatie-Masalantie-Vanha rantatie-Upinniementie. Reitti mukailee sulutettua Kehä Kolmosta.

Järjestys 1. PSJJ, 2. PSJJ, minä ja hovini sekä KTJ:n taistelevat osat & TULITUKIR, 3. PSJJ, ensihoitoryhmä ja 4 PSJJ.

Liikkeellelähtö ½h käskyn jälkeen. Joukkueet liikkeelle 3 min porrastuksella.

Ensimmäisen joukkueen johtaja. Hyökkäät kärkijoukkueena ja tuhoat kohtaamasi vihollisen. Tavoite Niittylampi-Valkolampi tasa tässä. * Osoitan tavoitteen pistimenkärjellä kartalle.
Toisen joukkueen johtaja. Hyökkäät ensimmäisen joukkueen perässä ja tuhoat kohtaamasi vihollisen. Tavoite Kolsargrop tässä. * Pistin liikkuu kartalla.
Kolmannen joukkueen johtaja. Hyökkäät kolmantena ensimmäisen ja toisen joukkueen perässä ja tuhoat kohtaamasi vihollisen. Tavoite Strömsbyviken tässä. *Pistin liikkuu kartalla.
Neljännen joukkueen johtaja, PST-ryhmänjohtaja sekä tarkka-ampujaryhmänjohtaja: Olet komppanian reservinä ja varaudut tukemaan muita joukkueita käskystäni.

*Tässä kohtaa tulenjohtopäällikkö saa antaa käskyt tulenjohtajille ja jakaa käytettävissä olevan tulen. Minulla ei ole mitään haisua siitä, millainen tuo käsky oikeasti on.*

Taistelulähettialiupseeri. Tiedustelet käsketyn reitin ensimmäisen joukkueen edellä ajaen. Otat mukaasi kaksi lähettiä.

KTJ:n johtaja. Perustat komentopaikan sekä ensihoitopisteen Sepänkankaalle (merkitty karttaan XY) ja valmistaudut opastamaan evakuointiajoneuvot sekä huollon alueelle. Valmistaudut lisäksi vastaanottamaan sotavangit ja sotasaaliin.

Tulitukiryhmän johtaja. Valmistaudut tukemaan ensisijaisesti kärkijoukkueen taistelua sen saadessa kosketuksen. Asemaan viimeistään Sepänkankaalle saavuttaessa ellei kosketusta tule aiemmin, jolloin toimit perustaistelumenetelmän mukaisesti.

Huoltojoukkueen johtaja: Purat komppanian teltat ryhmitysalueelta sekä liität joukkueajoneuvot huollon yhteyteen. Eri käskyllä marssit huolto-osien (pl. liikkuva tväl-huolto ja EHP) kanssa Sepänkankaalle ja täydennät joukkueet tilanneilmoitusten mukaan.

Minä itte ajan toisen joukkueen takana, josta johdan komppanian taistelua. Varapäällikkö siirtyy perustettavalle komentopaikalle KTJ:n johtajan mukana.

Shaba shabat toistoista, tunnuksista ja taajuuksista.

Toimikaa!

KYSYMYKSIÄ JA HUOMIOITAVIA ASIOITA
1. Miten järjestät tiedustelun hyökkäysreitillä ja kohteessa?
2. Miten toteutat hyökkäyksen?
3. Tarvitseeko taistelujaotus muuttamista?
4. Miten järjestät reservit?
5. Miten toteutat tehtävän jälkimmäisen osan (lisävoimien maihinnousun estämisen)?
6. (EDIT) Miten järjestät ilmatorjunnan ja -suojelun?

1. Irrotan lähettiryhmästä tunnustelijat kärkijoukkueen eteen.
2. Ajatuksena on normaali kohtaamistilanne joskin vähän laajemmilla tiedoilla kuin yleensä.
3. Muutin käytettävän joukon sellaiseksi, joka on oikeasti olemassa.
4. Yksi joukkue, tarkka-ampujaryhmä sekä pst-ryhmä käytettävissä tilanteen mukaan. Tamppimiehet jakaisin todennäköisesti vasta kun komppania on tavoitteessa.
5. Joukkueet ryhmittyvät tavoitteissaan puolustukseen ja niitä ryyditetään PST-ryhmällä ja TAMP-ryhmällä. En tiedä käyttäisinkö noita kootusti. Oikeastihan tuonne tulisi joku mosuriporukka puolustamaan sen jälkeen, kun kurkunleikkaajat olisivat valmiita. Neljäs joukkue olisi Sepänkankaalla reservissä käytettävissä vastaiskuihin.
6. MATI-aliupseeri seuraa ilmatilannekuvaa. Ilmavoimat ja IT hoitavat osansa.
 
En tunne panssarikomppaniaa, joten pelaan normaalilla panssarijääkärikomppanialla (BMP-2) ilman Leoja. En myöskään tarvitse pioneeriajoneuvoja. Jv sirotemiina ei riko teloja ja maahanlaskujoukot eivät sellaisia sulutteita saa aikaan, että niitä ruvetaan nyt raivaamaan. Komppaniani toimii "Helsingin linnoituksen" ilmatorjunnan alla sekä hävittäjätorjunnan painopisteessä. Myös Stingerit joutavat muualle. Ihan normi SA-PSJK käytössä siis.

Komppaniani on ryhmittynyt puolustukseen Kehä III pohjoispuolelle Oittaantie-Kunnarlantie tasalle, jossa sijaitsee leirintäalue. Vartioryhmä on sijoitettu Kirkkonummen keskustaan. En lähtökohtaisesti tarvitse huonosti varustettua ja heikosti koulutettua ikämiesporukkaa, jolla ei kaikenlisäksi ole kunnollista paikallistuntemusta. Jätän mahdollisuudeksi käyttää tuota kantaja- sekä vartio-osastona osana komppanian ensihoitoryhmää.

Taisteluosaston KRHK on lähtökohtaisesti ihan vitun kaukana ja aina väärässä paikassa vihollisen maahanlaskusta, joten vaadin sen kokonaan omaan käyttööni siten, että saan käskeä sille asemat. Jos se on taisteluosaston pääosien mukana jossain Bodomilla tai Lahnuksessa, niin kantaman kanssa voi tulla probleemia. Tuo ei tietysti ole sallittua, joten KRHK on mallinnettu Lapinkyläntie-Kehä III tasalle hajaryhmitykseen.

Kartta.

Katso liite: 1470

Annan yhteiskäskyn, jossa paikalla ovat varapäällikkö, kaikki joukkueenjohtajat tulenjohtajineen, tulenjohtopäällikkö, Kilon ryhmänjohtajat sekä lääkäri.

Vihollinen on tehnyt valmistelevan maahanlaskun Kirkkonummella Kantvikin alueella. *osoitan paikan pistimen kärjellä.
2. Panssarijääkärikomppania hyökkää Kantvikiin ja tuhoaa kohtaamansa vihollisen. Komppania etenee ryhmitysalueelta reittiä Espoontie-Hansatie-Masalantie-Vanha rantatie-Upinniementie. Reitti mukailee sulutettua Kehä Kolmosta.

Järjestys 1. PSJJ, 2. PSJJ, minä ja hovini sekä KTJ:n taistelevat osat & TULITUKIR, 3. PSJJ, ensihoitoryhmä ja 4 PSJJ.

Liikkeellelähtö ½h käskyn jälkeen. Joukkueet liikkeelle 3 min porrastuksella.

Ensimmäisen joukkueen johtaja. Hyökkäät kärkijoukkueena ja tuhoat kohtaamasi vihollisen. Tavoite Niittylampi-Valkolampi tasa tässä. * Osoitan tavoitteen pistimenkärjellä kartalle.
Toisen joukkueen johtaja. Hyökkäät ensimmäisen joukkueen perässä ja tuhoat kohtaamasi vihollisen. Tavoite Kolsargrop tässä. * Pistin liikkuu kartalla.
Kolmannen joukkueen johtaja. Hyökkäät kolmantena ensimmäisen ja toisen joukkueen perässä ja tuhoat kohtaamasi vihollisen. Tavoite Strömsbyviken tässä. *Pistin liikkuu kartalla.
Neljännen joukkueen johtaja, PST-ryhmänjohtaja sekä tarkka-ampujaryhmänjohtaja: Olet komppanian reservinä ja varaudut tukemaan muita joukkueita käskystäni.

*Tässä kohtaa tulenjohtopäällikkö saa antaa käskyt tulenjohtajille ja jakaa käytettävissä olevan tulen. Minulla ei ole mitään haisua siitä, millainen tuo käsky oikeasti on.*

Taistelulähettialiupseeri. Tiedustelet käsketyn reitin ensimmäisen joukkueen edellä ajaen. Otat mukaasi kaksi lähettiä.

KTJ:n johtaja. Perustat komentopaikan sekä ensihoitopisteen Sepänkankaalle (merkitty karttaan XY) ja valmistaudut opastamaan evakuointiajoneuvot sekä huollon alueelle. Valmistaudut lisäksi vastaanottamaan sotavangit ja sotasaaliin.

Tulitukiryhmän johtaja. Valmistaudut tukemaan ensisijaisesti kärkijoukkueen taistelua sen saadessa kosketuksen. Asemaan viimeistään Sepänkankaalle saavuttaessa ellei kosketusta tule aiemmin, jolloin toimit perustaistelumenetelmän mukaisesti.

Huoltojoukkueen johtaja: Purat komppanian teltat ryhmitysalueelta sekä liität joukkueajoneuvot huollon yhteyteen. Eri käskyllä marssit huolto-osien (pl. liikkuva tväl-huolto ja EHP) kanssa Sepänkankaalle ja täydennät joukkueet tilanneilmoitusten mukaan.

Minä itte ajan toisen joukkueen takana, josta johdan komppanian taistelua. Varapäällikkö siirtyy perustettavalle komentopaikalle KTJ:n johtajan mukana.

Shaba shabat toistoista, tunnuksista ja taajuuksista.

Toimikaa!



1. Irrotan lähettiryhmästä tunnustelijat kärkijoukkueen eteen.
2. Ajatuksena on normaali kohtaamistilanne joskin vähän laajemmilla tiedoilla kuin yleensä.
3. Muutin käytettävän joukon sellaiseksi, joka on oikeasti olemassa.
4. Yksi joukkue, tarkka-ampujaryhmä sekä pst-ryhmä käytettävissä tilanteen mukaan. Tamppimiehet jakaisin todennäköisesti vasta kun komppania on tavoitteessa.
5. Joukkueet ryhmittyvät tavoitteissaan puolustukseen ja niitä ryyditetään PST-ryhmällä ja TAMP-ryhmällä. En tiedä käyttäisinkö noita kootusti. Oikeastihan tuonne tulisi joku mosuriporukka puolustamaan sen jälkeen, kun kurkunleikkaajat olisivat valmiita. Neljäs joukkue olisi Sepänkankaalla reservissä käytettävissä vastaiskuihin.
6. MATI-aliupseeri seuraa ilmatilannekuvaa. Ilmavoimat ja IT hoitavat osansa.

Aika kiva. Hiotaan näitä meidän luonnoksia.

Tulen kakkosjoukkueen vaunujen mukana (en eri ajoneuvolla lottieni kanssa) kärkijoukkueen takana. Jos tulee kosketus ennen aikojaan, ykkönen pitää tasan ja tuon riprap vauhtia kakkosen ja kolmosen tasalle jommallekummalle puolelle. Tai mitä siinä nyt tarvitaan. Yksi tasalle, yksi koukkaamaan - mitä se tilanne vaatii. Mutta nopeus on automaattista eli tasalle pyritään ja helvetin lujaa. Vaunusta jalkautuu koko ryhmä alta kymmenen sekunnin ja ketjuun asemaan. Se on harjoiteltu valmiiksi. Nyrkillä merkki (jonossa ensin ja ketjuun käskystä tai valmiiksi avorivissä) ja sitten lähdetään.

Yksi KvKrhJ on kyllä omilla vaunuillaan mukana komppanian hyökkäyksessä. Tässä suhteessa muutosta vanhaan prikaatin sotasysteemiin ei ole. Normaalikaavan mukaan korohoro seuraa marssiuralla ja jos komppania jää juntturiin, se laittaa heti putket asemaan ja valmistautuu antamaan epäsuoraa tulta vastaanottoasemaan / ryhmitykseen ja tukee etenemisen jatkamista / rynnäkköä.

Heittimien kantama on 6-8 kilometriä riippuen siitä, onko 81 Krh 71Y vai 120 Krh 92. Tässä mielessä joukkueen voi ryhmittää valmiiksi, kun nyt on jo tiedossa, mihin se ainakin ampuu. Tuo Lapinkyläntie - Kehä III on ihan ok paikka kantaman osalta.

Komppanian varapäällikkö tulee viimeisen joukkueen mukana TAI ERILLISESSÄ AUTOSSA. Hänen tehtävänsä on johtaa tulitukiryhmää, joka muodostetaan jalkautuneiden jääkäreiden jättämistä vaunuista. Ainakin ennen oli näin. Ylläköissä ym. varapäällikkkö ajatti ja käänteli vaunuja valmiiksi urilla. Hän saattaa myös koota pienen ryhmän ja tutkia maastoa etenemisurien sivuilla ihan vain mielenkiinnosta - ettei sieltä kukaan yritä mitään hassua vaunuille.

Kaikenlaista puuhaa riittää.

Ai mutta hei, unohdin, että nythän on vain kaksi jäääkärijoukkuetta käytössä tässä mekaanisessa komppaniassa... Pitäydyn siis sittenkin omassa suunnitelmassani - Vuohimäentien molemmin puolin kahdella joukkueella ja satama haltuun. Taisteluvaunut reservissä Sokeritehtaantie - Upinniementie, krh tulitukeen.
 
Viimeksi muokattu:
Aika kiva. Hiotaan näitä meidän luonnoksia.
Tulen kakkosjoukkueen vaunujen mukana (en eri ajoneuvolla lottieni kanssa) kärkijoukkueen takana.

Päälliköllä on oma Bemari.

Jos tulee kosketus ennen aikojaan, ykkönen pitää tasan ja tuon riprap vauhtia kakkosen ja kolmosen tasalle jommallekummalle puolelle. Tai mitä siinä nyt tarvitaan. Yksi tasalle, yksi koukkaamaan - mitä se tilanne vaatii. Mutta nopeus on automaattista eli tasalle pyritään ja helvetin lujaa. Vaunusta jalkautuu koko ryhmä alta kymmenen sekunnin ja ketjuun asemaan. Se on harjoiteltu valmiiksi. Nyrkillä merkki (jonossa ensin ja ketjuun käskystä tai valmiiksi avorivissä) ja sitten lähdetään.

Kärkijoukkue pitää kosketuksen ja pääsääntöisesti kohtaamistilanteessa käytetyään perustaistelumenetelmää ISKU. Tuolla ei kuitenkaan ole kuin yhteensä joukkueen verran kevyesti aseistettua väkeä, joten se työnnetään mereen tai tuhotaan aika kivuttomasta yhdellä SA-PSJK:lla. Reserveillä tuetaan tilanteen mukaan, mutta joukkueen jalkautumisvahvuus on kuitenkin +20 ja sillä on omaa suora-ammuntavoimaa 4x 30 mm automaattikanuunat.

Yksi KvKrhJ on kyllä omilla vaunuillaan mukana komppanian hyökkäyksessä. Tässä suhteessa muutosta vanhaan prikaatin sotasysteemiin ei ole. Normaalikaavan mukaan korohoro seuraa marssiuralla ja jos komppania jää juntturiin, se laittaa heti putket asemaan ja valmistautuu antamaan epäsuoraa tulta vastaanottoasemaan / ryhmitykseen ja tukee etenemisen jatkamista / rynnäkköä.

Heittimien kantama on 6-8 kilometriä riippuen siitä, onko 81 Krh 71Y vai 120 Krh 92. Tässä mielessä joukkueen voi ryhmittää valmiiksi, kun nyt on jo tiedossa, mihin se ainakin ampuu. Tuo Lapinkyläntie - Kehä III on ihan ok paikka kantaman osalta.

Joo, tulitukiryhmä eli 2 putkinen 81 heitinporukka kulkee Älleillä.

Lapinkyläntie-Kehä III on ryhmitetty KRHK ja se on tietysti 120 millisillä, kuten merkistäkin voi lukea. :) Sekin kulkee Älleillä. PSJK:n omat putket laittaisin viimeistään Sepänkankaalle ellei tulikomentoja tule jo aiemmin. Sieltä se pystyisi vaikuttamaan kaikkien joukkueiden alueille.

Komppanian varapäällikkö tulee viimeisen joukkueen mukana TAI ERILLISESSÄ AUTOSSA. Hänen tehtävänsä on johtaa tulitukiryhmää, joka muodostetaan jalkautuneiden jääkäreiden jättämistä vaunuista. Ainakin ennen oli näin. Ylläköissä ym. varapäällikkkö ajatti ja käänteli vaunuja valmiiksi urilla. Hän saattaa myös koota pienen ryhmän ja tutkia maastoa etenemisurien sivuilla ihan vain mielenkiinnosta - ettei sieltä kukaan yritä mitään hassua vaunuille.
Kaikenlaista puuhaa riittää.

Varapäällikkö tulee kanssa omalla Bemarilla ja kuten joukkueissa varajohtaja, niin komppaniassa varapäällikkö johtaa tarpeen mukaan vaunuja jos jalkaosa ja vaunuosa toimivat erillään.


Ai mutta hei, unohdin, että nythän on vain kaksi jäääkärijoukkuetta käytössä tässä mekaanisessa komppaniassa... Pitäydyn siis sittenkin omassa suunnitelmassani - Vuohimäentien molemmin puolin kahdella joukkueella ja satama haltuun. Taisteluvaunut reservissä Sokeritehtaantie - Upinniementie, krh tulitukeen.

Minulla on mekanisoidun taisteluosaston PSJK eli 4x PSJJ, KTJ ja huoltojoukkue. Yhteensä lähes 250 miestä, 19 rynnäkköpanssarivaunua, 4 kuljetuspanssarivaunua sekä 2x 81 mm krh.
 
Viimeksi muokattu:
Kärkijoukkue pitää kosketuksen ja pääsääntöisesti kohtaamistilanteessa käytetyään perustaistelumenetelmää ISKU. .

Jep. Kahdessa ryhmässä on sen "kosketuksen" jälkeen verta iskemään.

Minulla on mekanisoidun taisteluosaston PSJK eli 4x PSJJ, KTJ ja huoltojoukkue. Yhteensä lähes 250 miestä, 19 rynnäkköpanssarivaunua, 4 kuljetuspanssarivaunua sekä 2x 81 mm krh.

Sen minäkin haluaisin, mutta minulle ei annettu määrävahvuista. Katso H:n ensimmäinen ensimmäinen viesti :)
 
Back
Top