Patria FAMOUS

Yksi malli PA- huollolle on kuten ennenvanhaan kuulemma ajateltiin, että joukossa pelattiin suuren määrän jerrykannuja kanssa. Niitä sitten lussuteltiin tankkiin usein sitä mukaa kun ainetta kului ja tyhjiä jerryjä kelkottiin huoltopaikoille täytettäväksi. Eli ennakointiperustainen PA-huolto. Tämän voidaan nähdä myös taistelunkestävemmäksi kuin ajella tankkeriyhdistelmillä taistelutantereelle.
Komppanian täyttö pa-osalta alkaa n 5000 l tarpeesta ja tuo tulee eteen, kun puolet polttoaineesta on käytetty.

Ei onnistu jerryillä, 1000 litraan tarvitaan 50 jerryä. RsMska voi tuoda konttisäiliön (muistaakseni 18000 l) mahdollisimman lähelle ja laskea sen maahan, mutta..
 
Tähän ei voi kommentoida kuin, että se 0-sarja tulisi koekäyttöön mahdollisimman valmiina. Nyt tuntuu, että patrialla on kova kiire takoa rahaa ja kaikki ei ole valmista, kun menee linjalle.
Näinhän se menisi ihanteellisessa yhteiskunnassa. Patrian syyksi tätä ei voi kuitenkaan täysin pistää, kun korporaattinen ahneus on kodifioitu ihan osakeyhtiölakiin. Jos Patria viivyttelisi sovitusta toimitushetkestä sen vuoksi, että jotkut yksityiskohdat eivät ole kohdillaan, niin johtoa ahdisteltaisiin helposti oikeusteitse sekä ostajien (toimitusviive) että omistajien (yhtiön tuloksen vahingoittaminen) tahoilta. Toki tässä tapauksessa sekä omistajat että ostajat ovat keskimääräistä fiksumpaa joukkoa, mutta...
 
Näinhän se menisi ihanteellisessa yhteiskunnassa. Patrian syyksi tätä ei voi kuitenkaan täysin pistää, kun korporaattinen ahneus on kodifioitu ihan osakeyhtiölakiin. Jos Patria viivyttelisi sovitusta toimitushetkestä sen vuoksi, että jotkut yksityiskohdat eivät ole kohdillaan, niin johtoa ahdisteltaisiin helposti oikeusteitse sekä ostajien (toimitusviive) että omistajien (yhtiön tuloksen vahingoittaminen) tahoilta. Toki tässä tapauksessa sekä omistajat että ostajat ovat keskimääräistä fiksumpaa joukkoa, mutta...
Niin, vaikea sanoa, kun sinällään ymmärrettävästi laatuongelmat on todettu yleisellä tasolla. Mutta oliko kyse siis laatuongelmista, eli asia oli kunnossa prototyypissä ja 0-sarjassa mutta nyt toimituksissa hutiloitu. Vai oliko kyseessä lastentaudit, jotka uudessa tuotteessa tulevat esiin vasta oikeassa ja pidempiaikaisessa käytössä. Oli mitä oli, niin toivottavasti saadaan kuntoon.
 
Mie oon miettinyt.... tarviiko nuo Famouksilla yms. varustetut joukot erikoiset huolto/kuorma-autot, paremmat kuin tavalliset maasto kuorma-autot, jotta huolto pysyy huonossa maastossa perässä, Lapissa kun on harvempi tiestö.

Famouksella kuitenkin vain 3,5 tn kantavuus, erikoisversio avolavalla jotta kuormankantokyky kasvaa?

Vai olisko Sisu GTT huoltoajoneuvoksi parempi, maantiellä on kyllä hitaampi, mutta kuormankantokyky suurempi ja takavaunua on helppo muuttaa tarpeiden mukaan.
Ei tuollaista joukkoa pysty liikkeessä täysimittaisesti huoltamaan maaston kautta. Liike tukeutuu aina tieverkkoon, vaikka maastossa koukitaankin.

Huollon ajoneuvoja on kuitenkin valtava määrä. Esimerkiksi mekanisoidun pataljoonan huoltokomppanialla oli jossain koulutuksessa päntätyssä kirjavahvuudessa noin 70 ajoneuvoa, joukossa mm. rekkoja. Ajoneuvo per 1,5 miestä.

Huollon liikutteleman tavaran määrä on yleensäkin sellaista luokkaa, että sitä on hankala hahmottaa. Siitä se vanha viisauskin tulee. Amatöörit puhuvat taktiikasta ja ammattilaiset logistiikasta.
 
PA-tankin voisi toteuttaa kohtalaisen turvallisesti itsestään sulkeutuvilla tankeilla joissa on polttoaine tankkiin tarkoitettua vaahtomuovia joka rajoittaa haihtumista.
Lisäksi tila voisi olla erillään ohjaamosta ja täytetty hiilidioksidilla.

Tosin tuon voisi toteuttaa myös perässä vedettävällä tankilla joka voidaan vaihtaa vaikka traktorista Leopardin lisätankiksi.
 
Ei tuollaista joukkoa pysty liikkeessä täysimittaisesti huoltamaan maaston kautta. Liike tukeutuu aina tieverkkoon, vaikka maastossa koukitaankin.

Huollon ajoneuvoja on kuitenkin valtava määrä. Esimerkiksi mekanisoidun pataljoonan huoltokomppanialla oli jossain koulutuksessa päntätyssä kirjavahvuudessa noin 70 ajoneuvoa, joukossa mm. rekkoja. Ajoneuvo per 1,5 miestä.

Huollon liikutteleman tavaran määrä on yleensäkin sellaista luokkaa, että sitä on hankala hahmottaa. Siitä se vanha viisauskin tulee. Amatöörit puhuvat taktiikasta ja ammattilaiset logistiikasta.

Olisin aavistuksen huolestunut siitäkin, että huolto lasketaan täysin tieyhteyksien varaan. Kajaanista pohjoiseen on tieverkko harvassa ja vihollinen takuuvarmasti käyttäisi sirotemiinoja ym. aiheuttamaan ongelmia huollollemme. Sitä ei toki käy kieltäminen, että jos pyörillä liikkuisi 50 tonnia tavaraa, niin teloilla liikkuukin vain 5 tonnia... Mutta huollon "viimeinen kilometri" voi pohjoisessa olla "vähän" pidempi ja siihen voi olla syytä panostaa vähän eri tavalla kuin etelässä.
 
Olisin aavistuksen huolestunut siitäkin, että huolto lasketaan täysin tieyhteyksien varaan. Kajaanista pohjoiseen on tieverkko harvassa ja vihollinen takuuvarmasti käyttäisi sirotemiinoja ym. aiheuttamaan ongelmia huollollemme. Sitä ei toki käy kieltäminen, että jos pyörillä liikkuisi 50 tonnia tavaraa, niin teloilla liikkuukin vain 5 tonnia... Mutta huollon "viimeinen kilometri" voi pohjoisessa olla "vähän" pidempi ja siihen voi olla syytä panostaa vähän eri tavalla kuin etelässä.
Ei täysin. Päämenetelmähän on se, että joukko hakee niillä maastokelpoisilla ajoneuvoillaan täydennykset tien suunnalta. Asia on huomioitavissa taistelujaotuksessa. Ja ihan kunnollinen poikkeuskin löytyy: KRH-Teka-komppanioille hankittiin aikanaan logistiikka-Nasut.

Mut pääsääntö on ettei joukkoa voida pitkään huoltaa jos samalta suunnalta ei löydy tieuraa huoltokuljetuksille. Merkittävien materiaalimäärien siirto ei vain onnistu suolla, tai ryteikössä.

Ei GTT tms huollon käytössä huono idea olisi, mutta määrä jäisi väistämättä melko vaatimattomaksi. Jo jääkärien saaminen ajoneuvoihin on haaste.
 
Mut pääsääntö on ettei joukkoa voida pitkään huoltaa jos samalta suunnalta ei löydy tieuraa huoltokuljetuksille.
Pitkälle yltävien dronejen aikakaudella melkoinen haaste. Ne kyllä päivystää tiedostettuja uria.
 
Back
Top