Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Hilan lukko
Ylipäällikkö
Tämä on juuri sellaista tuubaa, minkä takia asiat eivät etene. Politiikka on asioiden hoitamista, eteenpäin viemistä, eikä pelkkää maalitusta, juoruilua ja valitusta.
Koskee kaikkia puolueita. Ei sen, että USA:ssa hoidetaan asioita twiittailemalla, tee siitä fiksua. Voi, voi.
Koskee kaikkia puolueita. Ei sen, että USA:ssa hoidetaan asioita twiittailemalla, tee siitä fiksua. Voi, voi.
Pihatonttu
Respected Leader
1. Ilmeisesti pvl-johtaja tullut ps:sta erotetun varavaltuutettu Kieminkin avecina juhliin eikä tätä oltu tunnistettu (paitsi tietty Suomela).
2. Hieno maalitus. Kostikohan Kieminki potkunsa tässä?
Iiris Suomela kertoi perussuomalaisten juhlivan uusnatsijohtajan kanssa: Ajautui Halla-ahon kanssa sanasotaan
Tampereella vietettiin valtuuston pikkujouluja, joista leimahti Twitter-sanasota. Iiris Suomela kertoi paikalla olevan käräjäoikeuden päätöksellä kielletyn natsijärjestön johtajan, jonka yhdisti perussuomalaisiin.www.iltalehti.fi
1. Kellä helvetillä on aikaa opetella jonkin Pohjoismaiden Natsipellejärjestön tyhjänpönöttäjät naamalta ja ulkoa?
2. Tietenkin. Kohtalaisen onnistunut kosto.
Lisäksi on Kiemunki vaikuttaa kauniisti sanottuna erittäin huomiohakuiselta henkilöltä jolle huomion määrä ja välittömyys on tärkeämpää kuin sen sisältö.
Janne Riiheläinen
uudelleentwiittasi
Iiris Suomela
@iiris_suomela
·
5t
Moni on kysynyt miksi PS:n kytkökset äärioikeistoon pitää nostaa esiin. Ne on nostettava esiin, koska vain julkinen paine saa harkitsemaan äärioikeiston kanssa veljeilyä. Säännöt tai edes lait eivät näytä tehoavan. Suomen laki ja viranomaiset ovat PS:lle lähinnä pilkan kohde.
146
107
1,1 t.
Janne Riiheläinen
uudelleentwiittasi
Jari Tervo
@JariTervo1
·
5t
Persut pullistelevat natsien kanssa Eugen Schaumannin haudalla, marssivat natsien kanssa kulkueissa ja törräävät natsien kanssa Tampereen valtuuston pikkujouluissa. Mutta mitään tekemistä natsien kanssa persuilla ei ole. #natsit #Tampere #valtuusto
uudelleentwiittasi
Iiris Suomela
@iiris_suomela
·
5t
Moni on kysynyt miksi PS:n kytkökset äärioikeistoon pitää nostaa esiin. Ne on nostettava esiin, koska vain julkinen paine saa harkitsemaan äärioikeiston kanssa veljeilyä. Säännöt tai edes lait eivät näytä tehoavan. Suomen laki ja viranomaiset ovat PS:lle lähinnä pilkan kohde.
146
107
1,1 t.
Janne Riiheläinen
uudelleentwiittasi
Jari Tervo
@JariTervo1
·
5t
Persut pullistelevat natsien kanssa Eugen Schaumannin haudalla, marssivat natsien kanssa kulkueissa ja törräävät natsien kanssa Tampereen valtuuston pikkujouluissa. Mutta mitään tekemistä natsien kanssa persuilla ei ole. #natsit #Tampere #valtuusto
Saa olla tekemisissä. Se on eri asia miksi ihmeessä joku haluaisi olla?
Solidsnake
Respected Leader
Tervo on valkoista roskaväkeäJanne Riiheläinen
uudelleentwiittasi
Iiris Suomela
@iiris_suomela
·
5t
Moni on kysynyt miksi PS:n kytkökset äärioikeistoon pitää nostaa esiin. Ne on nostettava esiin, koska vain julkinen paine saa harkitsemaan äärioikeiston kanssa veljeilyä. Säännöt tai edes lait eivät näytä tehoavan. Suomen laki ja viranomaiset ovat PS:lle lähinnä pilkan kohde.
146
107
1,1 t.
Janne Riiheläinen
uudelleentwiittasi
Jari Tervo
@JariTervo1
·
5t
Persut pullistelevat natsien kanssa Eugen Schaumannin haudalla, marssivat natsien kanssa kulkueissa ja törräävät natsien kanssa Tampereen valtuuston pikkujouluissa. Mutta mitään tekemistä natsien kanssa persuilla ei ole. #natsit #Tampere #valtuusto
Jarihan on aikamoinen viinan tinttaaja.
Tarkoititko Alkon mannekiini...
Huvittunut sivullinen syö naksuja
Trollit olivat aluksi keskustelupalstojen konkareita, jotka höynäyttivät tulokkaita riitelemään ikuisuusaiheista – ja vetivät itse ”popparit esiin”. Popcorn on yksi Jussi Halla-ahon eniten käyttämistä kielikuvista, kirjoittaa Jussi Pullinen.
”Popparit esiin” on tapa sanoa, että popcornin syöjä on itse rationaalinen sivullinen, joka seuraa muiden köhkäämistä kauempaa lähinnä huvittuneena. (KUVA: LILLI KORHONEN / HS)
Jussi Pullinen HS
Julkaistu: 15.12. 2:00 , Päivitetty: 15.12. 6:22
KUN perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho viime sunnuntaina onnitteli Twitterissä tuoretta Sdp:n pääministeriehdokasta Sanna Marinia, oli onnitteluviestin perässä pieni lisä, popcorn-emoji:
Verkossa emoji luettiin heti piruiluksi. Emoji tulkittiin viittaukseksi yleiseen somesananlaskuun ”popparit esiin”. Sitä käytetään, kun joku haluaa kertoa seuraavansa sivusta juuri käynnistymässä olevaa erityisen herkullista draamaa, jossa muut somekäyttäjät ottavat yhteen. ”Popparit esiin” on tapa sanoa, että poppareiden syöjä on itse rationaalinen sivullinen, joka seuraa muiden köhkäämistä kauempaa lähinnä huvittuneena.
Halla-aho ei vastannut suoraan, kun Ilta-Sanomat myöhemmin kysyi häneltä popcornin merkityksestä. Hän halusi kuulemma onnitella kollegaa ja ilmaista juhlatunnelmaa. Kukin voi lukea twiittiä ”haluamallaan tavalla”, Halla-aho totesi lehden kysymykseen siitä, oliko mukana sarkasmia.
Tämä ei ollut Halla-ahon ensimmäinen popcorn-viittaus. ”Pop-fucking-corn”, hän kirjoitti marraskuun alussa twiitissään Alatyylinen viesti oli saate uutiseen, joka kertoi, että Sdp:n kaupunginvaltuutetun Abdirahim ”Husu” Husseinin tarina hänen taksinsa kyytiin nousseesta rasistista oli epäuskottava.
Popcorn on itse asiassa yksi Halla-ahon yleisimmistä kielikuvista. Tuolloinen europarlamentaarikko käytti sitä esimerkiksi tammikuussa 2015 kritisoidessaan Charlie Hebdo -iskun jälkeen käytyä julkista keskustelua.
”Tänään on ihan popcorn-päivä. Jostakin syystä toimittajien, päivystävien dosenttien ja poliitikkojen tapa analysoida tapahtumia ei muistuta juurikaan sitä keskustelua, jota käytiin Breivikin tekojen jälkeen vuonna 2011”, Halla-aho kirjoitti Facebookissa.
Miksi näkyvä poliitikko vetää toistuvasti popcornit esiin? Vastaus kertoo paljon siitä, millaista politiikasta on internetin ajassa tullut.
Popcorneilla voi tarttua huvittuneen sivullisen rooliin. Tuo rooli on verkon kuvalautojen ja keskustelupalstojen trollauskulttuurin ytimessä.
Nykyisin sanalla trolli on paha kaiku. Se liitetään jonkinlaiseen teeskentelyyn tai peräti vieraan vallan laskuun toimimiseen. Puhutaan Venäjän trolleista. Oikeasti trollauksen kulttuuri on monimutkaisempi asia.
Alun perin trollit muistuttivat satujen peikkoa. Se asuu sillan alla eikä päästä ketään yli, ellei otusta osaa jekuttaa. Varhaisilla keskustelupalstoilla tällaisiksi peikoiksi eli trolleiksi sanottiin kokeneita käyttäjiä, joka yrittivät opettaa internetin tulokkaita tavoille höynäyttämällä heitä.
Trollit tekivät avauksia ikuisuusaiheista, joista ei löydy sopua. Tulokkaat alkoivat tietysti riidellä niistä, ja vanhemmat käyttäjät seurasivat naureskellen sivusta. Vähitellen tulokkaat ymmärsivät virheensä ja opettelivat ”tavoille”. Trollaukseen haksahtaminen oli siis eräänlainen tervetuliaisriitti.
Tähän sisältyy kaksi ajatusta, joista tuli ajallemme ominaisia. Ensinnäkin trollaus tarkoitti höynäyttämistä. Sen kohteet provosoidaan uskomaan jotakin ihmeellistä tai ohjataan toimimaan kärkkäästi vastoin parempaa tietoaan.
Toiseksi jo varhaistrollaus piti sisällään ajatuksen siitä, että maailma jakautuu kahteen. Trollauksen kulttuurissa on olemassa ”valveutuneiden” internetin käyttäjien sisäpiiri, joka ymmärtää vitsin, ja tulokkaiden tai tavallisten ihmisten eli normien tai normojen joukko, joka ei sitä ymmärrä.
Verkossa nämä periaatteet kypsyivät omalaatuiseksi alakulttuuriksi marginaalin kuvalaudoilla ja palstoilla – sellaisilla kuin Reddit, 4chan, Ylilauta ja 8chan. Tuon kulttuurin ydinidea on esittää vitsejä, väitteitä tai vaikkapa kuvia, jotka aiheuttavat ulkopuolisissa suuttumusta, paheksuntaa tai muita äärimmäisiä reaktioita – vain siksi, että he eivät ymmärrä, mistä koko asiassa oikeastaan on kyse.
Trollauksen ydintä on jako meihin ja muihin. Se johtaa outoon logiikkaan. Verkon trollit saattavat ryhtyä käsittämättömän julmiin tai tunteettomiin tekoihin vain siksi, että he kuvittelevat, miten muut tyhmät reagoivat, kun me fiksut teemme jotakin näin älytöntä.
Trolli saattaa esittää älyttömiä salaliittoteorioita – esimerkiksi siitä, että maapallo olisi litteä ja että tätä totuutta salataan – vain nähdäkseen, että joku kuitenkin ottaa tämänkin todesta.
Taas yksi normo, jota on huijattu, ja taas yhdet hyvät naurut.
Tämän trollauksen kulttuurin on maailmalla ottanut omakseen erityisesti nouseva uusoikeisto. Esimerkkejä riittää, ja niistä useimmiten toistettu on tarina Pepe-sammakosta.
Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalien alla laitaoikeiston alt-right-liike kaappasi käyttöönsä erään verkkosarjakuvan sammakkohahmon ja alkoi julkaista tästä Pepe-hahmosta räävittömiä versioita, joiden tarkoitus oli tukea Donald Trumpia. Yritys onnistui niin hyvin, että vihasymboleja seuraava järjestö lisäsi aiemmin viattoman sammakon omalle mustalle listalleen.
Selvimmin trollauksen kulttuuri näkyy kuitenkin provokaatioissa, joiden on tarkoitus korostaa nousevan oikeiston ja ”vanhan” poliittisen valtavirran eroja. Uusoikeiston kannattaa tasaisin väliajoin sanoa jotakin, joka saa ”tavalliset” poliitikot (eli politiikan normot) pöyristymään.
Kun pöyristyminen on tapahtunut, uusoikeisto itse jää ”rationaaliseksi” sivustakatsojaksi, joka voi vetää popparit esiin.
Jostakin tämäntapaisesta oli ehkä kyse, kun perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti eduskunnassa puheenvuoron.
”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa”, Mäenpää sanoi.
Mäenpään lausunnosta syntyi ensin kohu ja sitten poliisitutkinta, joka on yhä kesken.
Trollauksen kulttuurista elävät puolueet esiintyvät mielellään ulkopuolisina. Jo perussuomalaisten luoja Timo Soini puhui mielellään ”vanhoista puolueista”, joita hän seurasi kuin sivullisena, vaikka teki politiikkaa siinä missä muutkin. Verkon logiikan vaistomaisesti tunteva Trump puolestaan twiittaa yhä säännöllisesti häntä vastaan olevasta järjestelmästä, vaikka on maailman vallakkain ihminen.
Nousijoiden sättimissä ”vanhoissa puolueissa” ei ymmärretä, että provosoinnin kulttuuria on vaikea toteuttaa sanoutumatta irti ”normojen” systeemistä, jossa pelataan tavanomaisilla tylsän politiikan säännöillä.
Kun keskustan kansanedustaja Anne Kalmari kirjoittaa verkkoon ”ilmastoahdistuksesta ja syömishäiriöistä kärsivistä helsinkiläisnuorista” tai vihreiden Iiris Suomela vaatii Twitterissä, että ”autoilulle ja autoille ei pitäisi antaa enää yhtään lisätilaa maailmassa”, provokaatio kyllä onnistuu.
Popcorn-voitot vain jäävät saamatta, koska vallassa olevat puolueet eivät voi jäädä naureskelemaan sivusta, koska niiden on – niin, hallittava. Silloin provokaatioista on tuloksena vain se, että provosoijille nauretaan.
Halla-ahon popcorn-viestissä voi myös tarttua emojiin itseensä. Se kertoo, miten monikerroksiseksi ja monitulkintaiseksi verkko viestintäympäristöä muuttaa.
Halla-ahon twiitin merkitys ei avautunut kaikille. Kun HS erehdyksessä painoi twiitin paperilehteen ilman emojia, jotkut Twitterissä hätkähtivät: merkityshän muuttuu!
Toiset taas lukivat viestin varmasti vain vilpittömänä onnitteluna.
Emojit sinänsä ovat monitulkintaisia. Yhdysvalloissa vuonna 2016 tehdyssä kokeessa huomattiin, että ihmiset tulkitsevat emojien välittämiä tunnetiloja ja merkityksiä hyvin eri tavoilla.
Maailman yleisin emoji on eli vedet silmissä naurava pallukka.
Kaikkien tuntema merkkikään ei kokeessa ollut yksiselitteinen. Toisille se merkitsi niin positiivista reaktiota kuin mahdollista. Toisille se taas oli pieni röhähdys. Sen voi tulkita jopa pahantahtoiseksi.
Kun tutkijat perehtyivät koehenkilöiden perusteluihin, he huomasivat, että kaikkein vaikeinta ihmisille oli löytää yhteisymmärrys negatiivisiksi tulkittujen emojien merkityksistä. Esimerkiksi samaa alakuloista emojia tulkittiin niin pettyneeksi, välinpitämättömäksi kuin masentuneeksikin.
Negatiivinen tunneilmaisu näyttäisi siis kääntyvän kuvaksi positiivista huonommin.
Taitavat nettipoliitikot tietävät kaiken tämän ja käyttävät monitulkintaisuutta hyväkseen.
Esimerkiksi popcorn-emojin lisääminen viattoman oloiseen onnitteluviestiin lisää siihen joidenkin mielessä selvän sarkastisen sävyn. Toiset eivät hahmota sellaista lainkaan.
Emojeilla, pienillä gif-animaatioilla ja muilla verkon visuaalisilla vihjeillä voi viestiä paljon sanomatta mitään. Niillä poliitikkokin voi tölväistä toista jäämättä suorasta loukkauksesta kiinni.
Entä jos hallitus olisi vastannut, että kiitos Jussi Halla-aholle hyvästä kirittämisestä oppositiossa ?
Kirjoitus pohjautuu Jussi Pullisen kirjaan Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS-kirjat 2019).
www.hs.fi
Trollit olivat aluksi keskustelupalstojen konkareita, jotka höynäyttivät tulokkaita riitelemään ikuisuusaiheista – ja vetivät itse ”popparit esiin”. Popcorn on yksi Jussi Halla-ahon eniten käyttämistä kielikuvista, kirjoittaa Jussi Pullinen.
”Popparit esiin” on tapa sanoa, että popcornin syöjä on itse rationaalinen sivullinen, joka seuraa muiden köhkäämistä kauempaa lähinnä huvittuneena. (KUVA: LILLI KORHONEN / HS)
Jussi Pullinen HS
Julkaistu: 15.12. 2:00 , Päivitetty: 15.12. 6:22
KUN perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho viime sunnuntaina onnitteli Twitterissä tuoretta Sdp:n pääministeriehdokasta Sanna Marinia, oli onnitteluviestin perässä pieni lisä, popcorn-emoji:
Verkossa emoji luettiin heti piruiluksi. Emoji tulkittiin viittaukseksi yleiseen somesananlaskuun ”popparit esiin”. Sitä käytetään, kun joku haluaa kertoa seuraavansa sivusta juuri käynnistymässä olevaa erityisen herkullista draamaa, jossa muut somekäyttäjät ottavat yhteen. ”Popparit esiin” on tapa sanoa, että poppareiden syöjä on itse rationaalinen sivullinen, joka seuraa muiden köhkäämistä kauempaa lähinnä huvittuneena.
Halla-aho ei vastannut suoraan, kun Ilta-Sanomat myöhemmin kysyi häneltä popcornin merkityksestä. Hän halusi kuulemma onnitella kollegaa ja ilmaista juhlatunnelmaa. Kukin voi lukea twiittiä ”haluamallaan tavalla”, Halla-aho totesi lehden kysymykseen siitä, oliko mukana sarkasmia.
Tämä ei ollut Halla-ahon ensimmäinen popcorn-viittaus. ”Pop-fucking-corn”, hän kirjoitti marraskuun alussa twiitissään Alatyylinen viesti oli saate uutiseen, joka kertoi, että Sdp:n kaupunginvaltuutetun Abdirahim ”Husu” Husseinin tarina hänen taksinsa kyytiin nousseesta rasistista oli epäuskottava.
Popcorn on itse asiassa yksi Halla-ahon yleisimmistä kielikuvista. Tuolloinen europarlamentaarikko käytti sitä esimerkiksi tammikuussa 2015 kritisoidessaan Charlie Hebdo -iskun jälkeen käytyä julkista keskustelua.
”Tänään on ihan popcorn-päivä. Jostakin syystä toimittajien, päivystävien dosenttien ja poliitikkojen tapa analysoida tapahtumia ei muistuta juurikaan sitä keskustelua, jota käytiin Breivikin tekojen jälkeen vuonna 2011”, Halla-aho kirjoitti Facebookissa.
Miksi näkyvä poliitikko vetää toistuvasti popcornit esiin? Vastaus kertoo paljon siitä, millaista politiikasta on internetin ajassa tullut.
Popcorneilla voi tarttua huvittuneen sivullisen rooliin. Tuo rooli on verkon kuvalautojen ja keskustelupalstojen trollauskulttuurin ytimessä.
Nykyisin sanalla trolli on paha kaiku. Se liitetään jonkinlaiseen teeskentelyyn tai peräti vieraan vallan laskuun toimimiseen. Puhutaan Venäjän trolleista. Oikeasti trollauksen kulttuuri on monimutkaisempi asia.
Alun perin trollit muistuttivat satujen peikkoa. Se asuu sillan alla eikä päästä ketään yli, ellei otusta osaa jekuttaa. Varhaisilla keskustelupalstoilla tällaisiksi peikoiksi eli trolleiksi sanottiin kokeneita käyttäjiä, joka yrittivät opettaa internetin tulokkaita tavoille höynäyttämällä heitä.
Trollit tekivät avauksia ikuisuusaiheista, joista ei löydy sopua. Tulokkaat alkoivat tietysti riidellä niistä, ja vanhemmat käyttäjät seurasivat naureskellen sivusta. Vähitellen tulokkaat ymmärsivät virheensä ja opettelivat ”tavoille”. Trollaukseen haksahtaminen oli siis eräänlainen tervetuliaisriitti.
Tähän sisältyy kaksi ajatusta, joista tuli ajallemme ominaisia. Ensinnäkin trollaus tarkoitti höynäyttämistä. Sen kohteet provosoidaan uskomaan jotakin ihmeellistä tai ohjataan toimimaan kärkkäästi vastoin parempaa tietoaan.
Toiseksi jo varhaistrollaus piti sisällään ajatuksen siitä, että maailma jakautuu kahteen. Trollauksen kulttuurissa on olemassa ”valveutuneiden” internetin käyttäjien sisäpiiri, joka ymmärtää vitsin, ja tulokkaiden tai tavallisten ihmisten eli normien tai normojen joukko, joka ei sitä ymmärrä.
Verkossa nämä periaatteet kypsyivät omalaatuiseksi alakulttuuriksi marginaalin kuvalaudoilla ja palstoilla – sellaisilla kuin Reddit, 4chan, Ylilauta ja 8chan. Tuon kulttuurin ydinidea on esittää vitsejä, väitteitä tai vaikkapa kuvia, jotka aiheuttavat ulkopuolisissa suuttumusta, paheksuntaa tai muita äärimmäisiä reaktioita – vain siksi, että he eivät ymmärrä, mistä koko asiassa oikeastaan on kyse.
Trollauksen ydintä on jako meihin ja muihin. Se johtaa outoon logiikkaan. Verkon trollit saattavat ryhtyä käsittämättömän julmiin tai tunteettomiin tekoihin vain siksi, että he kuvittelevat, miten muut tyhmät reagoivat, kun me fiksut teemme jotakin näin älytöntä.
Trolli saattaa esittää älyttömiä salaliittoteorioita – esimerkiksi siitä, että maapallo olisi litteä ja että tätä totuutta salataan – vain nähdäkseen, että joku kuitenkin ottaa tämänkin todesta.
Taas yksi normo, jota on huijattu, ja taas yhdet hyvät naurut.
Tämän trollauksen kulttuurin on maailmalla ottanut omakseen erityisesti nouseva uusoikeisto. Esimerkkejä riittää, ja niistä useimmiten toistettu on tarina Pepe-sammakosta.
Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalien alla laitaoikeiston alt-right-liike kaappasi käyttöönsä erään verkkosarjakuvan sammakkohahmon ja alkoi julkaista tästä Pepe-hahmosta räävittömiä versioita, joiden tarkoitus oli tukea Donald Trumpia. Yritys onnistui niin hyvin, että vihasymboleja seuraava järjestö lisäsi aiemmin viattoman sammakon omalle mustalle listalleen.
Selvimmin trollauksen kulttuuri näkyy kuitenkin provokaatioissa, joiden on tarkoitus korostaa nousevan oikeiston ja ”vanhan” poliittisen valtavirran eroja. Uusoikeiston kannattaa tasaisin väliajoin sanoa jotakin, joka saa ”tavalliset” poliitikot (eli politiikan normot) pöyristymään.
Kun pöyristyminen on tapahtunut, uusoikeisto itse jää ”rationaaliseksi” sivustakatsojaksi, joka voi vetää popparit esiin.
Jostakin tämäntapaisesta oli ehkä kyse, kun perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti eduskunnassa puheenvuoron.
”Täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: ’Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.’ Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa”, Mäenpää sanoi.
Mäenpään lausunnosta syntyi ensin kohu ja sitten poliisitutkinta, joka on yhä kesken.
Trollauksen kulttuurista elävät puolueet esiintyvät mielellään ulkopuolisina. Jo perussuomalaisten luoja Timo Soini puhui mielellään ”vanhoista puolueista”, joita hän seurasi kuin sivullisena, vaikka teki politiikkaa siinä missä muutkin. Verkon logiikan vaistomaisesti tunteva Trump puolestaan twiittaa yhä säännöllisesti häntä vastaan olevasta järjestelmästä, vaikka on maailman vallakkain ihminen.
Nousijoiden sättimissä ”vanhoissa puolueissa” ei ymmärretä, että provosoinnin kulttuuria on vaikea toteuttaa sanoutumatta irti ”normojen” systeemistä, jossa pelataan tavanomaisilla tylsän politiikan säännöillä.
Kun keskustan kansanedustaja Anne Kalmari kirjoittaa verkkoon ”ilmastoahdistuksesta ja syömishäiriöistä kärsivistä helsinkiläisnuorista” tai vihreiden Iiris Suomela vaatii Twitterissä, että ”autoilulle ja autoille ei pitäisi antaa enää yhtään lisätilaa maailmassa”, provokaatio kyllä onnistuu.
Popcorn-voitot vain jäävät saamatta, koska vallassa olevat puolueet eivät voi jäädä naureskelemaan sivusta, koska niiden on – niin, hallittava. Silloin provokaatioista on tuloksena vain se, että provosoijille nauretaan.
Halla-ahon popcorn-viestissä voi myös tarttua emojiin itseensä. Se kertoo, miten monikerroksiseksi ja monitulkintaiseksi verkko viestintäympäristöä muuttaa.
Halla-ahon twiitin merkitys ei avautunut kaikille. Kun HS erehdyksessä painoi twiitin paperilehteen ilman emojia, jotkut Twitterissä hätkähtivät: merkityshän muuttuu!
Toiset taas lukivat viestin varmasti vain vilpittömänä onnitteluna.
Emojit sinänsä ovat monitulkintaisia. Yhdysvalloissa vuonna 2016 tehdyssä kokeessa huomattiin, että ihmiset tulkitsevat emojien välittämiä tunnetiloja ja merkityksiä hyvin eri tavoilla.
Maailman yleisin emoji on eli vedet silmissä naurava pallukka.
Kaikkien tuntema merkkikään ei kokeessa ollut yksiselitteinen. Toisille se merkitsi niin positiivista reaktiota kuin mahdollista. Toisille se taas oli pieni röhähdys. Sen voi tulkita jopa pahantahtoiseksi.
Kun tutkijat perehtyivät koehenkilöiden perusteluihin, he huomasivat, että kaikkein vaikeinta ihmisille oli löytää yhteisymmärrys negatiivisiksi tulkittujen emojien merkityksistä. Esimerkiksi samaa alakuloista emojia tulkittiin niin pettyneeksi, välinpitämättömäksi kuin masentuneeksikin.
Negatiivinen tunneilmaisu näyttäisi siis kääntyvän kuvaksi positiivista huonommin.
Taitavat nettipoliitikot tietävät kaiken tämän ja käyttävät monitulkintaisuutta hyväkseen.
Esimerkiksi popcorn-emojin lisääminen viattoman oloiseen onnitteluviestiin lisää siihen joidenkin mielessä selvän sarkastisen sävyn. Toiset eivät hahmota sellaista lainkaan.
Emojeilla, pienillä gif-animaatioilla ja muilla verkon visuaalisilla vihjeillä voi viestiä paljon sanomatta mitään. Niillä poliitikkokin voi tölväistä toista jäämättä suorasta loukkauksesta kiinni.
Entä jos hallitus olisi vastannut, että kiitos Jussi Halla-aholle hyvästä kirittämisestä oppositiossa ?
Kirjoitus pohjautuu Jussi Pullisen kirjaan Mitä meille tapahtui? Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme (HS-kirjat 2019).
Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta
Trollit olivat aluksi keskustelupalstojen konkareita, jotka höynäyttivät tulokkaita riitelemään ikuisuusaiheista – ja vetivät itse ”popparit esiin”. Popcorn on yksi Jussi Halla-ahon eniten käyttämistä kielikuvista, kirjoittaa Jussi Pullinen.
www.hs.fi
Tarkoitat varmaan "left cunt".
lukkarinapulainen
Majuri
Se on troolausta ja sitä tekevä troolaaja. Ei mitään tekemistä peikon kanssa. Ihan vaan vinkkinä hesarin toimittelijalle.
Halla-aho siellä, Halla-aho täällä. Enpä ole ennen tällaista (vastustettavaan) henkilöön kohdistunutta pakkomiellettä toimittelijoilta havainnut.
Halla-aho siellä, Halla-aho täällä. Enpä ole ennen tällaista (vastustettavaan) henkilöön kohdistunutta pakkomiellettä toimittelijoilta havainnut.
Solidsnake
Respected Leader
Popcornit täytyy kieltää rasistisena ilmiönä
Coffee Man
Respected Leader
On kornia vetää esiin popcornia 
Tässähän alkaa ihan runosuoli pulputtamaan.
Se siitä popcornista. Se kyllä vähän näissä persujen touhuissa häiritsee, että aina kun veljeillään huonomaineisen kansalaisen kanssa, niin mitään ei ole nähty eikä kuultu...olihan paikalla muitakin kun persuja ja niin edelleen. Ihan sattumalta siinä vieressä istui joku outo hemmo viikinkikypärä päässä heiluttelemassa natsilippua ja huutelemassa heil hitlereitä.
Jos ollaan natsin kavereita, niin kai sen nyt voi julkisesti myöntää, ei sitä ole ainakaan vielä toistaiseksi kriminalisoitu.
Tässähän alkaa ihan runosuoli pulputtamaan.
Se siitä popcornista. Se kyllä vähän näissä persujen touhuissa häiritsee, että aina kun veljeillään huonomaineisen kansalaisen kanssa, niin mitään ei ole nähty eikä kuultu...olihan paikalla muitakin kun persuja ja niin edelleen. Ihan sattumalta siinä vieressä istui joku outo hemmo viikinkikypärä päässä heiluttelemassa natsilippua ja huutelemassa heil hitlereitä.
Jos ollaan natsin kavereita, niin kai sen nyt voi julkisesti myöntää, ei sitä ole ainakaan vielä toistaiseksi kriminalisoitu.
Viimeksi muokattu:
En epäile hetkeäkään etteikö persujen arvioit mamutuksen kuluista olisi paikkaansapitäviä. Mahtaako niissä olla edes sivukuluja laskettu mukaan? Koulunkäyntiavustajat, mamujen asioita hoitavien lakimiesten ökyliksat. Ne maksaa valtio. Jne jne....
Tuollainen arvio voi olla yliyksinkertainen ja siksi pahasti pielessä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö sekä humanitäärinen maahanmuutto että halpatyövoima tulisi Suomelle ja suomalaisille pitkällä aikajänteellä erittäin tyyriiksi. Niin rahassa kuin muillakin mittareilla.
Se että noita vaikutuksia ollaan haluttomia edes arvioimaan kertonee jostain.
Se että noita vaikutuksia ollaan haluttomia edes arvioimaan kertonee jostain.