Pikku-uutisia Suomesta

Mitä tästä Tiitisen listasta tiedetään varmuudella? Lista henkilöistä, jotka ovat olleet ? missä roolissa suhteessa DDR:aan? Agentteja, jolloin jäljet johtavat myös itään? Pintainformantteja? Kiinnostuneita symppaamaan derkkuja? Tehneet siis mitä? Entäs jos listalle on päätynyt ihmisiä, jotka ovat kiinnittäneet Stasin huomiota ja olleet seurannassa, potentiaaleja värvättäviä?

Entäs jos tämä kymmeniä vuosia listan ympärillä käynyt pöhinä peittää alleen jonkun paremman lapun....jokainen lespaava katse on kiinnittynyt tähän kassakaapitettuun listaan, salaiseen, jonka jokainen tietää. Onko kassakaapissa jotain mehevämpää, jota ei kukaan osaa edes kysyä?

Oliko derkkutiedustelu muuten ehdottoman alisteinen neukkutiedustelulle, miten se meni?
Ulkomuistista menee, joten pahoittelen epätarkkuutta, mutta samapa tuo. Lähteenä aiheesta kirjoitetut jutut vuosien varrella. Tiitisen listalla ei ole oikeita nimiä. Se on lista STASI:n koodinimistä saksan tiedustelupalvelujen suomalaisiksi epäilemistä kohteista. En tiedä onko listalla muita tietoja kohteista, mutta suurelta osin näiden kohteiden laatua ei tiedetä - Saksassakaan - joukossa voi olla omia agentteja, vastapuolen agenteiksi epäiltyjä, tuettavia tai mustamaalattavia hahmoja, värväystarkoituksessa tai muuten vain tarkkailtavia, ...
 
Ulkomuistista menee, joten pahoittelen epätarkkuutta, mutta samapa tuo. Lähteenä aiheesta kirjoitetut jutut vuosien varrella. Tiitisen listalla ei ole oikeita nimiä. Se on lista STASI:n koodinimistä saksan tiedustelupalvelujen suomalaisiksi epäilemistä kohteista. En tiedä onko listalla muita tietoja kohteista, mutta suurelta osin näiden kohteiden laatua ei tiedetä - Saksassakaan - joukossa voi olla omia agentteja, vastapuolen agenteiksi epäiltyjä, tuettavia tai mustamaalattavia hahmoja, värväystarkoituksessa tai muuten vain tarkkailtavia, ...

Jännä juttu, hirmu salainen lista, josta selviää mitä? Koodinimiä. Eikä niistä tiedetä onko kyseessä salaiset akentit, värvättävät vai musta-maalitettavat.

Joku tässä ei nyt täsmää.

Listaa pihdataan, kuin luostarin impi neitsyyttään 1200-luvulla. Ylläolevan kuvauksen perusteella lappu on about yhtä kiinnostava kuin pesulalasku. Listan tiedot ovat varmasti CIAn, KGBn, Sureten, Gestapon ja Ugandan tiedustelupalvelun käsissä tässä vaiheessa, eli tiedustelullista merkitystä sillä ei ole. Salaisilla tiedoilla, jotka kaikki tietävät, ei oikein voi pistää rahoiksi.

Jäljelle jää kotimaan politiikka; suojelu tai kiristys. Ja nämä molemmat edellyttävät, että yksityisillä kansalaisilla tai medialla on hallussa/saatavilla jotain materiaalia, jolla koodinimiä voidaan tunnistaa. Haastatteluja, lehtiartikkeleita, muistelmia, julkaistua tiedustelumateriaalia. Jotain.

Kuten sanoin, pelkät koodinimet ovat kiinnostavuudessaan pelkkää pesulalasku luokkaa.

Tiitisen listasta on tulossa pikkuhiljaa ihan oikea sisäpoliittinen ongelma. Kiinnostus ei vaan katoa ja keskustelua ei saa padottua. Yksi asia lisää, joka olisi pitänyt hoitaa aikoinaan heti kättelyssä pois.

Niin, paitsi jos listalta löytyy koodinimi "Puna-Noita", silloin Nyrösen Alpon on varmaan parempi kadottaa koko papru! :LOL: :LOL: :ROFLMAO:
 
Tämmöinen jäi pois: Tuleeko asioita pidempään seuranneille mieleen mikä materiaali voisi auttaa purkamaan koodinimet? Pitäisi olla jotain median saatavilla olevaa tavaraa.

Muussa tapauksessa lista voi olla se Baikalin Punakylkisilakka.
 
Tämmöinen jäi pois: Tuleeko asioita pidempään seuranneille mieleen mikä materiaali voisi auttaa purkamaan koodinimet? Pitäisi olla jotain median saatavilla olevaa tavaraa.

Muussa tapauksessa lista voi olla se Baikalin Punakylkisilakka.
Mahdolliset listalla tai muualla STASIn jäämistössä olevat merkinnät, etenkin tapaamisraportit. Tämä muuten tekee tästä eduskunnan ja sen jonkin ministeriön vierailijalistahommelista aika kiinnostavan...
 
Tota noin ,tyhmä kysymys. Voiko sakemanniinkaan tässä täysin luottaa? Kertovatko ne kaiken mitä tietävät vai jättävätkö jotain omaan käyttöön?
 
Mitä tästä Tiitisen listasta tiedetään varmuudella? Lista henkilöistä, jotka ovat olleet ? missä roolissa suhteessa DDR:aan? Agentteja, jolloin jäljet johtavat myös itään? Pintainformantteja? Kiinnostuneita symppaamaan derkkuja? Tehneet siis mitä? Entäs jos listalle on päätynyt ihmisiä, jotka ovat kiinnittäneet Stasin huomiota ja olleet seurannassa, potentiaaleja värvättäviä?

Entäs jos tämä kymmeniä vuosia listan ympärillä käynyt pöhinä peittää alleen jonkun paremman lapun....jokainen lespaava katse on kiinnittynyt tähän kassakaapitettuun listaan, salaiseen, jonka jokainen tietää. Onko kassakaapissa jotain mehevämpää, jota ei kukaan osaa edes kysyä?

Oliko derkkutiedustelu muuten ehdottoman alisteinen neukkutiedustelulle, miten se meni?

Tiitisen listasta Supo ilmoitti, että siinä on vain vihjeaineistoa eikä sen perusteella syytetä ketään, ei tehdä edes esitutkintaa vaan pannaan kaappiin. Kun Länsi-Saksan BND antoi sen, siihen oli kiireellisenä poimittu 20 nimeä, joista Stasi oli ollut "erityisen kiinnostunut".

Listan tehnyt mies oli BND:n Helsingin aseman päällikkö ja lista suodatettiin Rosenholz-operaatiossa. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu onnistui hankkimaan Stasin ulkomaantiedustelupalvelun (Hauptverwaltung Aufklärung, HVA) arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta. Stasi-lista voi hyvin olla Rosenholz-aineistosta. Stasi-lista on tullut reittiä CIA - BND. Helsingin Sanomat sotki tämän kerran artikkelissaan väittäen, että tässä on varmaan vain "DDR:n aikaisia kulttuurisuhdemerkintöjä". Hesarilla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tietoa listasta, jos kerran se tieto on suojelupoliisilla.

Listalla ei ole koodeja vaan fyysisiä nimiä. Ristiriitaa on kuitenkin jo ilmoitetussa lukumäärässä. Silloin kun asia tuli ensi kerran julkisuuteen, puhuttiin 20 nimestä ja nyt parin viime vuoden aikana virallisesti 18 nimestä.

En minäkään sitä oikein mullistavana jaksa pitää.

Mehevää voisi olla sekin, että kaapissa ei olisi yhtään mitään, mutta kai siellä on.

Stasille KGB oli isoveli. Tuossa on pohjatietoa Stasista:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/stasin-salaisuudet/
 
Tota noin ,tyhmä kysymys. Voiko sakemanniinkaan tässä täysin luottaa? Kertovatko ne kaiken mitä tietävät vai jättävätkö jotain omaan käyttöön?
Se mää vain tiedän että ne sakemannit on tosi täsmällisiä niiden listojensa kanssa - otetaan nyt vaikkapa kaikki ne listat kaasutettavista juutalaisista, mersun lisävarustelistat jne.
 
Tiitisen listasta Supo ilmoitti, että siinä on vain vihjeaineistoa eikä sen perusteella syytetä ketään, ei tehdä edes esitutkintaa vaan pannaan kaappiin. Kun Länsi-Saksan BND antoi sen, siihen oli kiireellisenä poimittu 20 nimeä, joista Stasi oli ollut "erityisen kiinnostunut".

Listan tehnyt mies oli BND:n Helsingin aseman päällikkö ja lista suodatettiin Rosenholz-operaatiossa. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu onnistui hankkimaan Stasin ulkomaantiedustelupalvelun (Hauptverwaltung Aufklärung, HVA) arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta. Stasi-lista voi hyvin olla Rosenholz-aineistosta. Stasi-lista on tullut reittiä CIA - BND. Helsingin Sanomat sotki tämän kerran artikkelissaan väittäen, että tässä on varmaan vain "DDR:n aikaisia kulttuurisuhdemerkintöjä". Hesarilla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään tietoa listasta, jos kerran se tieto on suojelupoliisilla.

Listalla ei ole koodeja vaan fyysisiä nimiä. Ristiriitaa on kuitenkin jo ilmoitetussa lukumäärässä. Silloin kun asia tuli ensi kerran julkisuuteen, puhuttiin 20 nimestä ja nyt parin viime vuoden aikana virallisesti 18 nimestä.

En minäkään sitä oikein mullistavana jaksa pitää.

Mehevää voisi olla sekin, että kaapissa ei olisi yhtään mitään, mutta kai siellä on.

Stasille KGB oli isoveli. Tuossa on pohjatietoa Stasista:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/stasin-salaisuudet/

Kiitos Vonka.

Aikoinaan jotkut väittivät, että listan nimet ovat peitenimiä, s.o. eivät viittaa suoraan fyysisiin henkilöihin. En vaan kuolemaksenikaan muista mistä tämä oli peräisin, radiojuttua tai juopunutta kommunistia baaritiskillä. Alkavaa dementiaa varmaan meikäläisellä.

Onko konsensus näkemys nykyään, että listalla on luonnolisten henkilöiden nimiä?
 
Kiitos Vonka.

Aikoinaan jotkut väittivät, että listan nimet ovat peitenimiä, s.o. eivät viittaa suoraan fyysisiin henkilöihin. En vaan kuolemaksenikaan muista mistä tämä oli peräisin, radiojuttua tai juopunutta kommunistia baaritiskillä. Alkavaa dementiaa varmaan meikäläisellä.

Onko konsensus näkemys nykyään, että listalla on luonnolisten henkilöiden nimiä?

Se on erillinen selkolista.

Rosenholz-aineisto on koodeja + erillinen nimikortisto. Markus Wolf kehitti monimutkaisen tietojärjestelmän vakoojiensa suojaksi. Kaikkien tiedot oli koottu keskusrekisteriin, jonka jokainen osasto sisälsi 60-100 ihmisen peitenimet, osoitteet ja toimipaikat. Agenttien oikeat nimet tallennettiin erilliseen kortistoon, johon vain harvoilla oli pääsy.

Kortisto tuhottiin, mutta osa magneettinauhalle otetuista varmuuskopioista pelastui. Tämä ns. Rosenholz-aineisto myytiin suurella rahalla Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle CIA:lle,jota kiinnosti erityisesti Stasin ja KGB:n toiminta Yhdysvalloissa. Rosenholz-kortistossa on yksityiskohtaiset tie~ dot DDRn värväämistä vakoilijoista länsimaissa.

Yhdysvallat lähetti Saksaan ja Suomeen niitä koskevia tiedostoja, jotka oli kopioitu cd-levyille. CIA on kuitenkin pitänyt alkuperäisen arkiston itsellään.
 
Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus"
Palkittu elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhönen on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti. Naiset kertovat Törhösen ehdottaneen seksiä muun muassa pääsykokeissa. Törhönen ei kommentoi väitteitä.

#Metoo
31.1.2018 klo 18:11

13-3-10051839.jpg


Lauri TörhönenIrene Stachon / Lehtikuva
13-3-6320478.jpg

Sara Rigatelli

Jaa artikkeli Facebookissa3014

Jaa artikkeli Twitterissä

Yle on haastatellut noin 20 naista, jotka kertovat yhdenmukaisesti Lauri Törhösen häiritsevää käytöstä koskevista kokemuksistaan. Käytös näyttää jatkuneen ainakin 1980-luvulta 2000-luvulle.

Naisten mukaan moni tiesi käytöksestä, mutta siihen ei puututtu.

Törhönen tunnetaan elokuva- ja tv-ohjaajana ja Taideteollisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun, elokuvataiteen ja lavastustaiteen osaston pitkäaikaisena johtajana. Törhösen professuuri päättyi vuonna 2006 kohun saattelemana. Osa henkilökunnasta ja opiskelijoista vaati julkisesti Törhösen eroamuun muassa huonon johtamisen ja luottamuspulan vuoksi.

Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat Raja 1918, Hylätyt talot, autiot pihat ja Vares-elokuvat. Hän on ohjannut myös Salatut elämät -tv-sarjaa.

Nykyään 70-vuotias Törhönen toimii hallituksen puheenjohtajana Helsingin kaupungin Kaapelitalo-kiinteistöyhtiössä, joka hallinnoi Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia. Hän on käynyt satunnaisesti myös opettamassa elokuva-alaa esimerkiksi Voionmaan opistossa.

Viimeksi Törhönen on suunnitellut elokuvaa Mannerheimin ja Hitlerin suhteesta, josta hän julkaisi viime vuonna Mannerheimin kuokkavieras -nimisen kirjan.

Törhönen palkittiin vuonna 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla pitkäaikaisesta työstään elokuvakoulutuksen kehittäjänä. Törhönen selvitti myös elokuvakoulutuksen ja elokuvarahoituksen tilaa opetusministeriön pyynnöstä vuosina 2006–2008.

Lue tästä, miksi Yle päätti julkaista Lauri Törhösen nimen.

Pääsykokelas: Emme hakeneet pornoelokuvalinjalle
Monet naiset kertovat Ylelle, että opiskelu elokuvataiteen ja lavastustaiteen osastolla oli ahdistavaa Törhösen käytöksen vuoksi. Osastoa johtanut Törhönen oli hyvin tuttavallinen opiskelijoita kohtaan, mikä johti naisten mukaan myös seksin ehdotteluun.

Useampi nainen kertoo Törhösen vihjanneen heille seksuaalisesta kanssakäymisestä muun muassa pääsykoeviikolla.

Esimerkiksi ohjaajalinjalle vuonna 2000 valittu Laura Tiainen kertoo Törhösen suudelleen häntä väkisin samana iltana, kun pääsykoetulokset julkistettiin.

– Hän tunki kieltä suuhuni kaikkien edessä. Tunsin suurta häpeää, mutta muut eivät olleet huomaavinaankaan, Tiainen sanoo.

Pari vuotta myöhemmin ohjaajalinjalle päässyt Mari Mantela kertoo, että hänen puhelimensa soi sen jälkeen, kun valinnoista oli ilmoitettu. Raadissa istunut Lauri Törhönen painosti Mantelaa kanssaan taksiin.

– Nyt ei kannata olla tyhmä, tule. Painostus jatkui koko illan, Mantela kertoo.

Hän sanoo miettineensä, voiko Törhönen perua opiskelupaikan, koska valintoja ei ollut julkistettu.

Tyypillisesti kullekin linjalle on valittu vain 1–3 opiskelijaa. Hakijoita karsitaan viikon kestäneiden pääsykokeiden eri vaiheissa.

Yksi pyrkijä kertoo Törhösen soittaneen ja toinen Törhösen ehdottaneen ryhmäseksiä kesken koeviikon. Usean pyrkijän mukaan kokeissa kysyttiin omituisia kysymyksiä.

Esimerkiksi vuonna 1999 ohjaajakandidaattien tehtävänä oli kertoa eroottinen tarina, joka kiihottaa, kertoo Laura Hyppönen.

– Törhönen ja toinen miesopettaja kutsuivat minut pieneen huoneeseen. Muistan että kerroin lesbotarinan, kun nimenomaan en halunnut kiihottaa heitä, Hyppönen sanoo.

– Emme hakeneet kuitenkaan pornoelokuvalinjalle. Haluaisin kuulla pedagogiset perustelut, miten tuollainen testaa 18-vuotiaan soveltuvuutta alalle, nykyään ulkomailla ohjaajana työskentelevä Hyppönen sanoo.

"Hän veti väkisin naistenvessaan"
Mantelan ja Tiaisen mukaan heidän koko opiskeluaikaansa 2000-luvulla leimasi Törhösen ahdistavalta tuntunut käytös.

Laura Tiainen kertoo, että Göteborgin elokuvajuhlilla 2003 Törhönen yritti juottaa häntä humalaan ja raahata hisseille kohti omaa hotellihuonettaan. Samana vuonna Tampereen elokuvajuhlilla Törhönen kävi Tiaisen mukaan häneen käsiksi.

– Silloin todella pelkäsin. Hän veti minut väkisin naistenvessan nurkkaan, Tiainen kertoo.

– Hän oli suuttunut, koska en ollut vastannut hänen puheluihinsa.

Puhelussa Törhönen oli ehdottanut Tiaisen mukaan muun muassa hotellihuoneen varaamista Helsingistä.

Lopulta Tiainen keskeytti opinnot, koska koulunkäynti alkoi tuntua liian raskaalta.

– En pystynyt edes tarkistamaan postejani lokerosta, koska ahdisti, että näen sen äijän, hän sanoo.

Tiainen ei pystynyt kertomaan Törhösen toiminnasta muille opiskelijoille saati opettajille.

– Käperryin itseeni ja tunsin syyllisyyttä, olenko antanut jotain vihjeitä. Olin silloin 21 ja hirveän haavoittuvainen, hän sanoo nyt.

Ohjaaja Mari Mantela kertoo vältelleensä tiettyjä tilanteita, jotta ei jäänyt Törhösen kanssa kaksin.

– En mennyt tiettyihin bileisiin enkä suostunut hänen kyytitarjouksiinsa. Olen häntä myös pakoon juossut, kun hän pyyhe päällä jahtasi minua humalassa koulun juhlissa, Mantela sanoo.

Viime syksynä alkaneen #metoo-liikkeen takia naiset ovat valmiita puhumaan asiasta.

– Nuorena koin, että Törhönen voisi hankaloittaa uraani, jos haluaisi. Hän vaikutti tuntevan kaikki, Mantela sanoo.

Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos on Suomen ainoa alan korkeakoulu, ja Törhöselle on oltu kiitollisia, koska hänen aikanaan elokuvakoulun asema ja määrärahat nousivat huomattavasti.

13-3-10051655.jpg
Lauri Törhönen vuonna 2007.Topi Roos / AOPMiesopiskelijoiden ruumiinosista ei keskusteltu
Häiritseviä tapauksia kerrotaan tapahtuneen jo 1980-luvulla, kun Törhönen oli TaiKin vieraileva opettaja.

Leikkaaja Outi Hyytinen muistaa Törhösen seuranneen häntä naistenhuoneeseen ja ottaneen peniksensä esiin, kun hän oli ykkösvuosikurssilaisena juhlissa. Hyytisen mukaan Törhönen antoi ymmärtää, että Hyytisen on suostuttava hänen seksikumppanikseen.

– Hän sanoi, että nyt kun olet elokuva-alalla, sinun täytyy oppia, millaista elämää se tarkoittaa, Hyytinen kertoo ja sanoo paenneensa vessasta.

Ohjaaja Taru Mäkelä toimi opiskeluaikanaan Törhösen elokuvan assistenttina ja kertoo saaneensa Törhöseltä vastenmielisiä ehdotuksia.

– Hän ja miesopettaja yrittivät saada minut ottamaan harjoituksessa paidan pois ja kyselivät, mihin laitan kädet, kun poikaystäväni panee minua takaapäin, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan kukaan ei puuttunut Törhösen käytökseen, vaikka sitä kauhisteltiin selän takana.

Ylen haastattelemat naiset kertovat Törhösen kommentoineen naisten ulkonäköä tauotta.

– Miesopiskelijat saivat esittää ideoitaan ja niistä keskusteltiin, eikä keskusteltu niiden esittäjien ruumiinosista, kertoo käsikirjoittaja Sussu Laaksonen. Hän opiskeli osastolla samaan aikaan, kun Törhönen aloitti professorina, 1990-luvun puolivälissä.

Laaksosen mukaan Törhönen muun muassa heitteli avainnippua hänen jalkoväliinsä.

– Muistan hyvin sen toivottomuuden tunteen. Energiaa meni siihen, kun piti koko ajan todistaa, ettei tunnu missään, hän sanoo.

Moni kuvaa osaston koko ilmapiiriä naisia halventavaksi. Koulussa korostettiin, kuinka rankalla elokuva-alalla eivät heikot pärjää.

– Jos siis jostakin valitan, olen varmasti heikko. Siitä vaan yritti selvitä huumorilla, ohjaaja Mari Mantela tiivistää.

Katsoiko koulu häirintää sormien läpi?
Opettajatkaan eivät säästyneet Törhösen käytökseltä. Esimerkiksi laitoksella opettanut Susanna Virtanen kertoo Törhösen tarttuneen häntä rintoihin julkisessa tilaisuudessa.

– Olen myös todistanut, kun Törhönen on huudellut, “hyvä että se opettajanainen lähtee työmatkalle, siltä ainakin saa”, Virtanen kertoo.

Vuosia Törhösen kollegana, lavastusosaston professorina toiminut Katriina Ilmaranta kertoo saaneensa Tampereen elokuvajuhlilla Törhöseltä yöllisen puhelun.

– Törhönen vaati väkisin päästä sisälle hotellihuoneeseeni. Tilanne oli painostava, Ilmaranta sanoo.

Hän on vakuuttunut, että opiskelijoiden reaktion taustalla on aitoja kokemuksia, vaikka kahdenkeskisiä tilanteita on opettajien ollut hankala todistaa.

– Häirinnästä on tullut oikein sukupolvikokemus. En usko, että sen ajan opettajakunta on käsittänyt, kuinka moneen vuosikurssiin Törhösen käytös on jättänyt jälkensä.

Ilmaranta korostaa, ettei kyse ole vain yhdestä yksilöstä, vaan yhteisöstä, joka sallii käytöksen. Ilmarannan sanojen mukaan häirintä on ollut yleisessä tiedossa, mutta koko silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa ei ollut valmiuksia puuttua siihen.

– TaiK on perinteisesti valmentanut oppilaitaan suuriin saavutuksiin, mutta inhimilliset ongelmat, stressi ja epäasiallisten tilanteiden sietäminen ja tuen puute ovat olleet tämän kulttuurin varjopuoli, hän sanoo.

Liisa Mustonen: Jos kukaan ei reagoi, se mahdollistaa häirinnän
Yle on keskustellut myös useiden näyttelijöiden ja muiden elokuva-alan ammattilaisten kanssa, joilla on kokemuksia Törhösen asiattomasta käytöksestä.

Yksi kertoo, että häntä pyydettiin esiintymään yläosattomissa Törhösen Hylätyt talot, autiot pihat-elokuvan koekuvauksessa. Kaksi mainitsee Törhösen suudelleen heitä pakolla.

– Hän vain otti minut ja antoi kunnon kielarin. Vieressäni ollut nainen nauroi, että “Lauri, aina sä olet tuollainen”, yksi tv-ohjaaja muistelee.

Kotikatu-sarjassa näytelleen Ria Katajan mukaan Törhönen tunkeutui pukuhuoneeseen kesken vaatteiden vaihdon ja napsutteli Katajan rintaliivejä.

– Hän seksualisoi työtilanteen täysin. En ole alalla vastaavaan törmännyt, Kataja sanoo.

Salattujen elämien näyttelijät puolestaan kertovat, että sarjaa ohjannut Törhönen kohteli naisia esineellistävästi. Henna Tanskanen sanoo Törhösen vieneen hänet lavasteisiin ja tiedustelleen, minkä ikäisenä nuori nainen oli menettänyt neitsyytensä. Anu Koskisen mukaan pusuttelun, halaamisen ja härskien puheiden yhdistelmä herätti huomiota molemmissa sukupuolissa.

– Kaduin jälkikäteen, etten mennyt puhumaan asiasta ylemmille pomoille. Miksi ei sanota ääneen työyhteisössä, että tämä ei käy? Koskinen pohtii

Teatteriohjaaja ja näyttelijä Liisa Mustosen kokemus Törhösestä on 1980-luvulta, kun Mustonen oli alaikäinen. Mustonen kertoo, että Törhönen halusi tarjota hänelle kuvauksista kyydin kotiin, mutta ajoikin omaan kotiinsa.

– Hänellä oli joku vaate, jota halusi minun kokeilevan. Autossa hän iski kätensä yläreidelleni ja ryhtyi hieromaan sitä, jolloin läimäytin häntä, Mustonen sanoo.

Toisella kertaa, mainoskuvauksissa, Törhönen tuli hiplaamaan Mustosen rintoja.

– Menin puihin enkä pystynyt sanomaan mitään miehisen kuvausryhmän edessä. Kukaan ei reagoinut, ja juuri tuo mahdollistaa sen, mitä tapahtuu, Mustonen sanoo.

Törhönen kieltäytyy kommentoimasta
Yle on ollut useaan otteeseen yhteydessä Lauri Törhöseen ja hänelle on tarjottu mahdollisuutta kommentoida naisten kertomuksia, mutta hän kieltäytyy kommentoimasta asiaa.

Vuoden 2006 lähtöpassiensa jälkeen Törhönen palasi vielä elokuvataiteen laitokselle selvittämään elokuvakoulutuksen uudistamista. Törhönen toimi myös elokuvarahoituksen selvitysmiehenä.

Vuodet 2010–2015 Törhönen sai valtion taiteilija-apurahaa.

Vuonna 2007, professoriuransa päätyttyä, Törhöselle myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto. Palkintoperustelujen mukaan(siirryt toiseen palveluun)“Lauri Törhönen on pyrkinyt omalla työllään takaamaan, että maassamme on tulevaisuudessa osaavia elokuvantekijöitä”.
https://yle.fi/uutiset/3-10051511
 
Aika seppä tämäkin. Näitä voi olla vielä lisääkin piilossa, se on kai ollut osa kulttuuria takavuosina. Ja kai tämä on sitten sen äärimmäinen taiteellinen lahjakkuus- kolikon toinen puoli? Ja sanotaan vielä lopuksi että en hyväksy tätä mitenkään. Ja toisaalta kysytään myös loppuun että kuinka paljon on näyttelijöiden uraa edistetty "vähän luontovisaa höyläämällä" ?
 
Koville ottaa isyyttömyys joillekin.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005547965.html

Hovioikeus määräsi: 34 vuotta vanha hauta avattava isyyden selvittämiseksi

34 vuotta sitten kuolleen miehen hauta avataan isyyden selvittämiseksi. Vainajasta otetaan DNA-näyte. Mies kiisti isyyden eläessään eikä suostunut verikokeisiin.

1966 syntyneen naisen mukaan hänen äitinsä oli 1994 kertonut naiselle, että kyseinen mies olisi naisen isä. Äiti oli työskennellyt ja viettänyt aikaa miehen taloudessa. Mies oli kieltänyt isyytensä ja kieltäytynyt verikokeista isyyden selvittämiseksi.

Miehen sisaresta ja sisarentyttärestä, naisesta ja naisen äidistä otetut verinäytteet osoittivat, että oli noin 30 prosentin todennäköisyys sille, että nainen oli miehen sisarentyttären serkku.

Naisen mukaan ainoa tapa varmistaa tai pois sulkea miehen isyys oli ottaa miehestä kudosnäyte eikä sitä ole saatavilla muualta kuin haudasta. Naisen mukaan hänellä oli tarve selvittää biologinen isänsä ja identiteettinsä.
 
Back
Top