Ensihoitaja kertoo vanhusten hädästä: Hoitajat laittoivat oven takalukkoon jotta muistisairas ei karkaisi kodistaan, patjalla mönki matoja... ”Ihmiset ovat yksin ja heitteillä”
Monet kotona asuvat vanhukset ovat heitteillä omissa kodeissaan, sanoo ensihoitaja, Helsingin Seudun Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtaja Heidi Koivisto. Hänen mukaansa kukaan ei ota vastuuta asiakkaan kokonaishoidosta. Helsingin kaupungin edustajat ovat väitteistä toista mieltä.
Heidi Koiviston mukaan Helsingin Seudun Sairaankuljetus Oy:n ensihoitajat törmäävät viikoittain tilanteisiin, jotka kertovat murheellisista tarinaa kotona asuvien vanhusten tilanteesta.
Koiviston mukaan on aika puhua tilanteesta, koska mitta on nyt tullut täyteen.
- Ihmiset ovat yksin ja heitteillä. Etenkin, jos heillä ei ole omaisia tai sukulaiset eivät välitä, avun piiriin ei löydetä, Koivisto sanoo.
Koivisto on työskennellyt alalla 20 vuotta, ensin sairaanhoitajana muun muassa kotihoidossa ja terveysasemalla, myöhemmin ensihoitajana ambulanssissa.
Viimeiset 11 vuotta hän on toiminut Helsingin Seudun Sairaankuljetus Oy:n toimitusjohtajana.
Yhtiö ei aja 112-ajoja, vaan kuljettaa potilaita ennalta sovittuihin hoitoihin.
Koivisto epäilee, että juuri siksi yhtiön ensihoitajat huomaavat tarkemmin, mitä kodeissa tapahtuu.
- Kiireellisessä ensihoidossa hoidetaan akuutit tilanteet, ei siinä ehdi tarkastella niin hyvin ympäristöä.
Ovet lukkoon muistisairaalta
Koiviston mukaan yhdessä tapauksessa kotihoito oli laittanut muistisairaan asunnosta ovet lukkoon, jotta hän ei pääse karkaamaan. Koiviston mukaan tämä on äärimmäisen huolestuttavaa, koska tulipalon sattuessa asunnosta ulos pääseminen on käytännössä mahdotonta.
- Tällainen toiminta kertoo kotihoidon hädästä, kun ei enää keksitä, mitä muuta voisi tehdä, uskoo Koivisto.
Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluiden johtajan sijainen Arja Peiponen ei tunne tapausta.
- Ainakaan minun tietääkseni Helsingin kotihoidon työntekijöillä ei ole oikeutta lukita asiakasta kotiin. Tiedän kyllä, että sitä tehdään joskus omaisten toimesta.
Peiposen mukaan niiden kotihoidon asiakkaiden turvallisuus, joilla on vaeltelutaipumusta öisin, pyritään varmistamaan muilla keinoin.
- Heille voidaan järjestää GPS-paikannin, johon on mahdollista operoida alue, jolla voi turvallista liikkua. On myös olemassa turvapalvelu, jonka kautta on mahdollisuus saada kuvallinen yhteys asiakkaan kotiin ja esimerkiksi kertoa hänelle, että on yö eikä ole syytä lähteä mihinkään.
Koiviston mukaan vastaan tulee myös viikoittain tapauksia, joissa asiakas löytyy asunnosta, jonka lattioita valtaavat vuosia vanhat sanomalehdet ja viemättä jääneet roskapussit. Näissä asunnoissa jääkaappi saattaa olla täynnä homeista ruokaa.
- Tämä ruoka sitten sairastuttaa. On paikkoja, joissa asiakkaan sängyn patja on ulosteessa, oksennuksessa ja virtsassa. Joskus patjalla on mönkinyt matoja.Emme voi mitään muuta kuin viedä viestin sairaalapäivystykseen.
Koiviston mukaan ongelmana on, ettei esimerkiksi siivous kuulu kenellekään, jos asiakkaalla ei ole siihen varaa.
- Siivous ei kuulu kotihoidon tehtäviin, eikä heillä ole siihen aikaa. Monella vanhuksilla ole rahaa ostaa palvelua muualtakaan.
Peiposen mukaan siivouspalvelu- ja kauppapalvelu pyritään järjestämään asiakkaalle heti, kun hän tulee kotihoidon piiriin. Kaupungin siivouspalvelu on tarkoitettu ainoastaan vähävaraisille. Muussa tapauksessa sen järjestämisessä autetaan, mutta tulojen ollessa riittävät asiakas maksaa siivouspalvelun itse ja valitsee haluamansa siivouspalvelujen tuottajista.
- Varmasti on ollut sellaisia koteja, joissa on siivotonta. Ihmiset tekevät kuitenkin itse ratkaisujaan eivätkä kaikki halua käyttää rahaa siivouspalveluihin. He saavat elää niin sanotusti oman näköistä elämää, kunhan se ei mene ihan mahdottomuuksiin. En allekirjoita missään tapauksessa, että he olisivat heitteillä, Peiponen toteaa.
Hoitajat käyvät kaupassa
Koivisto kertoo, että ensihoitajat käyvät joskus kaupassa asiakkaalle, jonka jääkaapissa ei ole mitään. Tämä ei kuulu heidän tehtäviinsä.
Kotihoidon Peiposen mukaan kauppapalvelu tai ateriapalvelu pyritään käynnistämään heti, kun asukas tulee kotiin.
- Kotihoidon työntekijätkin käyvät hätätilanteessa kaupassa ja ostavat omilla rahoillaan ruokaa, joka ei ole tarkoitus, mutta välillä asiakkailla ei ole ollenkaan rahaa.
Peiposen mukaan kotihoidon työntekijöillä on aina aikaa tarkistaa jääkaapin sisältö. Siivous sen sijaan ei kuulu tehtäviin.
- Jos asiakas on kykenemätön huolehtimaan itsestään niin, kotihoito ei kyllä katso sitä pitkään. Kyllähän meillä on raivaus- ja siivouspartioita, kun huushollit ovat sellaisessa kunnossa, ettei niissä voi asua.
Koiviston mukaan moni ensihoitajien kohtaama asiakas ei ole aina saanut tarvitsemaansa apua. Hän kertoo tapauksesta, jossa keski-ikäinen mies oli asunut vuosia yksin äitinsä kuoleman jälkeen. Kun lasi oli tippunut lattialle vuosia sitten, sirpaleet olivat jääneet siihen.
- Lisäksi hellan päällä ja kaikilla muillakin pinnoilla oli monen sentin pölykerros.Oli kuin olisi katsellut mustavalkoista elokuvaa, koko asunnon värit olivat kadonneet.
Kun mies viestiin päivystykseen, vastaanotto oli Koiviston mukaan törkeän välinpitämätön.
- Miten asiakkaat voisivat päästä tuen piiriin, jos jo ensimmäinen ja usein se ainoa paikka, jossa tilannetta voidaan lähteä selvittämään, suhtautuu välinpitämättömästi, Koivisto pohtii.
Asenteet ovat muuttuneet
Koiviston mukaan sairaaloiden henkilökunnan asenteet ovat muuttuneet tyystin viimeisten 20 vuoden aikana. Hänen mielestään henkilökunta oli lämmintä, kunnes joku muuttui. Hän uskoo, että ainainen kiire on väsyttänyt hoitajat.
- En keksi muuta syytä. Tuskin henkilökuntakaan on ihan kokonaan vaihtunut. Kun hoitajat ovat väsyneitä, he muuttuvat välinpitämättömiksi ja ovat ilkeitä sekä potilaille että kollegoille. Kotihoidon hoitajien kanssa yhteistyö sujuu ja välittäminen näkyy, mutta turhautumisen ja väsymyksen aistii heistäkin, Koivisto kertoo.
Koivisto kertoo ymmärtävänsä väsymyksen hyvin.
- Mutta sitä en hyväksy, että sitä sairaaloissa puretaan potilaisiin. Siinä vaiheessa pitää vaihtaa ammattia.
Peiponen ei allekirjoita asenteiden muuttumista ainakaan kotihoidon osalta.
- Valtaosa hoitajista on erittäin sitoutuneita ja asiakkaat hyvin hoitavia. Väliin mahtuu toki aina jokunen, jolla asenne ei ole kohdallaan.
Myöskään Helsingin kaupungin vs. päivystyksen johtajalääkäri Laura Pikkarainenei usko henkilökunnan käyttäytymisessä tapahtuneen suurta muutosta.
Hänen mukaansa päivystyksen asiakasmäärät eivät ole merkittävästi kasvaneet.
- Henkilökuntaa on saman verran tai jopa vähän enemmän potilaita kohtaan.Kiire ei ole siis olennaisesti kasvanut.
Sen sijaa kotihoidon asiakaskunta on muuttunut täysin, huomauttaa Peiponen.Ennen suurin osa tarvitsi vain kevyempää kotipalvelua, nyt kotisairaanhoidon palveluja tarvitsee yhä useampi. Asiakkaat ovat Peiposen mukaan paljon huonokuntoisempia, ja se näkyy myös sairaankuljetushenkilöstölle, hän uskoo.
Yksinäisyys huolettaa
Peiposen mukaan yli 90 prosenttia Helsingin kotihoidon asiakkaista on tyytyväisiä saamansa hoitoon. Asiakkaita on 8000.
Helsingin kotihoito sai heinäkuussa huomautuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (avi). Syynä nuhteluille on se, että kotihoidon asiakkaiden turvallisuus on vaarantunut valvonnan laiminlyönnin ja puutteellisten resurssien vuoksi. Peiposen mukaan henkilökuntaa palkataan lisää 40 henkilöä.
- Lisäksi kehitetään palveluja. Esimerkiksi yli 700 käyttää jo nyt etäpalvelua, joilla joitakin käyntejä voidaan korvata. Ei tarvitse joka kerta mennä fyysisesti käymään asiakkaan luona, Peiponen toteaa.
Koiviston mukaan asiakkaat ovat usein kotonaan täysin yksin. Yhdessä tapauksessa asiakas painoi jatkuvasti turvapuhelinranneketta. Koska hän ei vastannut puheluun, ambulanssin oli joka kerta lähdettävä katsomaan, mikä asiakkaalla oli hätänä.
- Hän halusi vain peiton jaloilleen. Hän oli tottunut sairaalassa painamaan soittokelloa eikä ymmärtänyt, ettei turvapuhelin toimi samalla tavalla.
Pikkarainen kertoo, että yksinäisyys näkyy kyllä päivystyksessä. Helsingissä erityisesti ikääntyneet naiset asuvat yksin.
- On muistettava, että yksinäisyyden tunne ei vähene tutkimusten mukaan laitoksessa. Esimerkiksi vanhainkodissa podetaan enemmän yksinäisyyttä kuin kotona.
Koivisto painottaa, että jotta kotona olisi hyvä olla, siellä pärjäämistä olisi tuettava paljon entistä tehokkaammin.
- Nyt ihminen voi olla lukittuna asuntoonsa ja pääsee ulos vain silloin, kun ambulanssihenkilökunta kantaa hänet terveyskeskuskäynnille.
.
