tai vielä hieman vanhempaa..
tulikomento
Supreme Leader
Oho, poliitikkokin havahtui tilanteeseen.
https://yle.fi/uutiset/3-10352883
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) haluaa selvityksen Imatran Immolan varuskunta-alueen kiinteistöjen myyntiaikeista. Vehviläinen otti asiaan kantaa tiistaina keskustan johdon kokouksessa Lappeenrannassa.
– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Senaatti-kiinteistöjen ei pidä myydä strategisesti merkittäviä kohteita. Tässä pitää olla erittäin pidättyväinen. Tämä on otettu tutkittavaksi, sanoo ministeri Vehviläinen.
Erityisen mahdollisesti myyntiin tulevista Immolan kohteista tekee se, että niissä on näköyhteys varusmieskomppaniaan, jossa koulutetaan erikoisjoukkoja. Rajavartiolaitos kouluttaa Immolassa muun muassa erikoisrajajoukkoja.
Eversti Olli Lampinen rajavartiolaitokselta kertoo, että Senaatti-kiinteistöt voi myyjänä vaikuttaa kiinteistöjen ensimmäisen ostajan valintaan, mutta sen jälkeen vaikutusmahdollisuutta ei enää ole.
Suojeltujen rakennusten tulevaisuus on vielä täysin auki. Immolan varuskunta-alueella on rakennuksia, joita Rajavartiolaitos ei enää tarvitse.
Senaatti on jo aiemmin myynyt Immolan varuskunta-alueeseen kuuluneita rakennuksia, jotka ovat olleet kauempana koulutusalueesta.
https://yle.fi/uutiset/3-10352883
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) haluaa selvityksen Imatran Immolan varuskunta-alueen kiinteistöjen myyntiaikeista. Vehviläinen otti asiaan kantaa tiistaina keskustan johdon kokouksessa Lappeenrannassa.
– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Senaatti-kiinteistöjen ei pidä myydä strategisesti merkittäviä kohteita. Tässä pitää olla erittäin pidättyväinen. Tämä on otettu tutkittavaksi, sanoo ministeri Vehviläinen.
Erityisen mahdollisesti myyntiin tulevista Immolan kohteista tekee se, että niissä on näköyhteys varusmieskomppaniaan, jossa koulutetaan erikoisjoukkoja. Rajavartiolaitos kouluttaa Immolassa muun muassa erikoisrajajoukkoja.
Eversti Olli Lampinen rajavartiolaitokselta kertoo, että Senaatti-kiinteistöt voi myyjänä vaikuttaa kiinteistöjen ensimmäisen ostajan valintaan, mutta sen jälkeen vaikutusmahdollisuutta ei enää ole.
Suojeltujen rakennusten tulevaisuus on vielä täysin auki. Immolan varuskunta-alueella on rakennuksia, joita Rajavartiolaitos ei enää tarvitse.
Senaatti on jo aiemmin myynyt Immolan varuskunta-alueeseen kuuluneita rakennuksia, jotka ovat olleet kauempana koulutusalueesta.
Leaderdog
Kaukopartio
Selvitys: Suomalaisten asenteet eurooppalaisittain jyrkät – 62 prosenttia uskoo, että islam ei sovi yhteen suomalaisen kulttuurin kanssa
Pew tutki uskonnollisia asenteita 15 eurooppalaisessa maassa. Suomessa asenteet islamiin näyttävät arvojen ja kulttuurin osalta kaikkein jyrkimmiltä.
Uskonnot
16.8.2018 klo 12:35
Pew tutki viime vuonna ihmisten uskonnollisia asenteita 15 eurooppalaisessa maassa.
Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen mukaan peräti 62 prosenttia suomalaisista uskoo, että islam ei ole yhteensopiva suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa.
Kirkossa käyvät kristityt suhtautuivat asiaan vielä jyrkemmin. 67 prosenttia heistä uskoo, että islam ei sovi Suomeen. Myös enemmistö suomalaisista, jotka eivät ilmoita mitään uskonnollista suuntausta, sanoo, ettei islam ei sovi yhteen suomalaisten arvojen kanssa.
Vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat väitteestä, jonka mukaan "Islam on pohjimmiltaan yhteensopimaton suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa". Toisena vastausvaihtoehtona oli, että mitään ristiriitaa ei ole.
Vastaajia kehotettiin ottamaan kantaa asiaan, vaikka kumpikaan väite ei täysin vastaisi heidän mielipidettään.
Suomessa asenteet jyrkimmät – Ruotsi, Portugal ja Ranska toisessa laidassa
Pew selvitti asenteita 15 länsieuroopalaisessa maassa. Suomessa asenteet näyttävät kultturin ja arvojen osalta jyrkimmiltä. Portugalissa 31 prosenttia vastaajista sanoi, että islam ei sovi yhteen portugalilaisten arvojen ja kulttuurin kanssa. Ruotsissa ja Ranskassa vastaava luku oli 34 prosenttia.
Itävalta on mielenkiintoinen tapaus. Siellä on viime vuosina käyty kovaa islam- ja maahanmuuttokeskustelua, mutta silti asenteet islamiin vaikuttavat lievemmiltä kuin Suomessa. Itävallassa 48 prosenttia vastaajista sanoi, että islam ei sovi yhteen itävaltalaisten arvojen ja kulttuurin kanssa.
Suomalaistutkimuksissa samansuuntaisia tuloksia
Pew esitti laajassa tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun)useita kysymyksiä liittyen uskontoon. Selvä enemmistö suomalaisista, 83 prosenttia, on valmis hyväksymään muslimin naapurikseen.
Helsingin yliopiston uskontotieteeen dosentti Tuomas Martikainen sanoo, että tutkimustulos vastaa varsin hyvin suomalaisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia.
Italiassa asenteet musliminaapureihin olivat kaikkein kielteisimmät, vaikka sielläkin 65 prosenttia vastaajista hyväksyisi muslimin naapurikseen.
Suomalaisten asenteet vakaat
Siirtolaisinstituutin toimitusjohtajana toimiva Martikainen avusti Pew'tä ulkopuolisena asiantuntijana. Hänen mukaansa suomalaisten asenteet islamiin ovat pysyneet varsin vakaina.
– Suhtautuminen on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena 1980-luvulta lähtien, Martikainen sanoo.
Ajatuspaja Magman raportista(siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että vuonna 2008 noin puolella suomalaisista oli kielteinen mielikuva islamista. Raportin mukaan kyseessä on todennäköisesti suuressa määrin aivan maalliselta pohjalta nouseva ennakkoluuloisuus voimakasta ja näkyvää uskonnollisuutta kohtaan.
Suomessa näkyvä uskonollisuus on harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa.
Pew-tutkimuslaitoksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa kristittyjä, mutta eivät aktiivisesti harjoita uskontoaan. Luku on poikkeuksellisen suuri, eikä muualla löydy yhtä paljon passiivisia kristittyjä.
Suomessa käydään yhtä vähän kirkossa kuin Ruotsissa, eli vain yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä säännöllisesti kirkossa.
Pewin tutkimukseen osallistui Suomessa 1 500 ihmistä. Tutkimus tehtiin kevään ja kesän 2017 aikana. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.
https://yle.fi/uutiset/3-10355294
Pew tutki uskonnollisia asenteita 15 eurooppalaisessa maassa. Suomessa asenteet islamiin näyttävät arvojen ja kulttuurin osalta kaikkein jyrkimmiltä.
Uskonnot
16.8.2018 klo 12:35
Pew tutki viime vuonna ihmisten uskonnollisia asenteita 15 eurooppalaisessa maassa.
Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen mukaan peräti 62 prosenttia suomalaisista uskoo, että islam ei ole yhteensopiva suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa.
Kirkossa käyvät kristityt suhtautuivat asiaan vielä jyrkemmin. 67 prosenttia heistä uskoo, että islam ei sovi Suomeen. Myös enemmistö suomalaisista, jotka eivät ilmoita mitään uskonnollista suuntausta, sanoo, ettei islam ei sovi yhteen suomalaisten arvojen kanssa.
Vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat väitteestä, jonka mukaan "Islam on pohjimmiltaan yhteensopimaton suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa". Toisena vastausvaihtoehtona oli, että mitään ristiriitaa ei ole.
Vastaajia kehotettiin ottamaan kantaa asiaan, vaikka kumpikaan väite ei täysin vastaisi heidän mielipidettään.
Suomessa asenteet jyrkimmät – Ruotsi, Portugal ja Ranska toisessa laidassa
Pew selvitti asenteita 15 länsieuroopalaisessa maassa. Suomessa asenteet näyttävät kultturin ja arvojen osalta jyrkimmiltä. Portugalissa 31 prosenttia vastaajista sanoi, että islam ei sovi yhteen portugalilaisten arvojen ja kulttuurin kanssa. Ruotsissa ja Ranskassa vastaava luku oli 34 prosenttia.
Itävalta on mielenkiintoinen tapaus. Siellä on viime vuosina käyty kovaa islam- ja maahanmuuttokeskustelua, mutta silti asenteet islamiin vaikuttavat lievemmiltä kuin Suomessa. Itävallassa 48 prosenttia vastaajista sanoi, että islam ei sovi yhteen itävaltalaisten arvojen ja kulttuurin kanssa.
Suomalaistutkimuksissa samansuuntaisia tuloksia
Pew esitti laajassa tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun)useita kysymyksiä liittyen uskontoon. Selvä enemmistö suomalaisista, 83 prosenttia, on valmis hyväksymään muslimin naapurikseen.
Helsingin yliopiston uskontotieteeen dosentti Tuomas Martikainen sanoo, että tutkimustulos vastaa varsin hyvin suomalaisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia.
Suomalaiset suhtautuvat hvyin kriittisesti islamiin uskontona
Tuomas Martikainen, uskontotieteen dosentti
– Suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti islamiin uskontona. Sen sijaan suhtautuminen muslimeihin yksilöinä on merkittävästi myönteisempi, Martikainen sanoo.Tuomas Martikainen, uskontotieteen dosentti
Italiassa asenteet musliminaapureihin olivat kaikkein kielteisimmät, vaikka sielläkin 65 prosenttia vastaajista hyväksyisi muslimin naapurikseen.
Suomalaisten asenteet vakaat
Siirtolaisinstituutin toimitusjohtajana toimiva Martikainen avusti Pew'tä ulkopuolisena asiantuntijana. Hänen mukaansa suomalaisten asenteet islamiin ovat pysyneet varsin vakaina.
– Suhtautuminen on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena 1980-luvulta lähtien, Martikainen sanoo.
Ajatuspaja Magman raportista(siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että vuonna 2008 noin puolella suomalaisista oli kielteinen mielikuva islamista. Raportin mukaan kyseessä on todennäköisesti suuressa määrin aivan maalliselta pohjalta nouseva ennakkoluuloisuus voimakasta ja näkyvää uskonnollisuutta kohtaan.
Suomessa näkyvä uskonollisuus on harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa.
Pew-tutkimuslaitoksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa kristittyjä, mutta eivät aktiivisesti harjoita uskontoaan. Luku on poikkeuksellisen suuri, eikä muualla löydy yhtä paljon passiivisia kristittyjä.
Suomessa käydään yhtä vähän kirkossa kuin Ruotsissa, eli vain yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä säännöllisesti kirkossa.
Pewin tutkimukseen osallistui Suomessa 1 500 ihmistä. Tutkimus tehtiin kevään ja kesän 2017 aikana. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.
https://yle.fi/uutiset/3-10355294
J0h1F
Ylipäällikkö
Katselin vähän noita tutkimustuloksia, ja mielestäni yksi merkittävä niistä tehtävä huomio on, että Suomi on identiteetiltään kaikista Pohjoismaista selvästi voimakkaimmin kristitty yhteiskunta, ja nimenomaan tällaisella koetulla identiteettitasolla aivan voimakkaimmin kristitty koko Euroopan laajuisesti, samalla tasolla ovat vain muutamat perinteisesti hyvin voimakkaasti kristityt katoliset maat, esim. Espanja, jonka valtiollinen historiahan on nimenomaan kristinuskon puolesta käytyjen sotien historiaa, ja Portugali, edes Italia ei ollut ihan samalla tasolla. Tosin Suomen kohdalla tosiaan passiivisesti kristittyjen osuus oli suurempi, toisaalta täällä myös kaksinkertainen enemmistö ateisteista piti kristinuskon vaikutusta yhteiskuntaan positiivisena, toisin kuin katolisissa maissa.Selvitys: Suomalaisten asenteet eurooppalaisittain jyrkät – 62 prosenttia uskoo, että islam ei sovi yhteen suomalaisen kulttuurin kanssa
Pew tutki uskonnollisia asenteita 15 eurooppalaisessa maassa. Suomessa asenteet islamiin näyttävät arvojen ja kulttuurin osalta kaikkein jyrkimmiltä.
Uskonnot
16.8.2018 klo 12:35
Pew tutki viime vuonna ihmisten uskonnollisia asenteita 15 eurooppalaisessa maassa.
Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen mukaan peräti 62 prosenttia suomalaisista uskoo, että islam ei ole yhteensopiva suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa.
Kirkossa käyvät kristityt suhtautuivat asiaan vielä jyrkemmin. 67 prosenttia heistä uskoo, että islam ei sovi Suomeen. Myös enemmistö suomalaisista, jotka eivät ilmoita mitään uskonnollista suuntausta, sanoo, ettei islam ei sovi yhteen suomalaisten arvojen kanssa.
Vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat väitteestä, jonka mukaan "Islam on pohjimmiltaan yhteensopimaton suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa". Toisena vastausvaihtoehtona oli, että mitään ristiriitaa ei ole.
Vastaajia kehotettiin ottamaan kantaa asiaan, vaikka kumpikaan väite ei täysin vastaisi heidän mielipidettään.
Suomessa asenteet jyrkimmät – Ruotsi, Portugal ja Ranska toisessa laidassa
Pew selvitti asenteita 15 länsieuroopalaisessa maassa. Suomessa asenteet näyttävät kultturin ja arvojen osalta jyrkimmiltä. Portugalissa 31 prosenttia vastaajista sanoi, että islam ei sovi yhteen portugalilaisten arvojen ja kulttuurin kanssa. Ruotsissa ja Ranskassa vastaava luku oli 34 prosenttia.
Itävalta on mielenkiintoinen tapaus. Siellä on viime vuosina käyty kovaa islam- ja maahanmuuttokeskustelua, mutta silti asenteet islamiin vaikuttavat lievemmiltä kuin Suomessa. Itävallassa 48 prosenttia vastaajista sanoi, että islam ei sovi yhteen itävaltalaisten arvojen ja kulttuurin kanssa.
Suomalaistutkimuksissa samansuuntaisia tuloksia
Pew esitti laajassa tutkimuksessaan (siirryt toiseen palveluun)useita kysymyksiä liittyen uskontoon. Selvä enemmistö suomalaisista, 83 prosenttia, on valmis hyväksymään muslimin naapurikseen.
Helsingin yliopiston uskontotieteeen dosentti Tuomas Martikainen sanoo, että tutkimustulos vastaa varsin hyvin suomalaisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia.
Suomalaiset suhtautuvat hvyin kriittisesti islamiin uskontonaTuomas Martikainen, uskontotieteen dosentti– Suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti islamiin uskontona. Sen sijaan suhtautuminen muslimeihin yksilöinä on merkittävästi myönteisempi, Martikainen sanoo.
Italiassa asenteet musliminaapureihin olivat kaikkein kielteisimmät, vaikka sielläkin 65 prosenttia vastaajista hyväksyisi muslimin naapurikseen.
Suomalaisten asenteet vakaat
Siirtolaisinstituutin toimitusjohtajana toimiva Martikainen avusti Pew'tä ulkopuolisena asiantuntijana. Hänen mukaansa suomalaisten asenteet islamiin ovat pysyneet varsin vakaina.
– Suhtautuminen on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena 1980-luvulta lähtien, Martikainen sanoo.
Ajatuspaja Magman raportista(siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että vuonna 2008 noin puolella suomalaisista oli kielteinen mielikuva islamista. Raportin mukaan kyseessä on todennäköisesti suuressa määrin aivan maalliselta pohjalta nouseva ennakkoluuloisuus voimakasta ja näkyvää uskonnollisuutta kohtaan.
Suomessa näkyvä uskonollisuus on harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa.
Pew-tutkimuslaitoksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa kristittyjä, mutta eivät aktiivisesti harjoita uskontoaan. Luku on poikkeuksellisen suuri, eikä muualla löydy yhtä paljon passiivisia kristittyjä.
Suomessa käydään yhtä vähän kirkossa kuin Ruotsissa, eli vain yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä säännöllisesti kirkossa.
Pewin tutkimukseen osallistui Suomessa 1 500 ihmistä. Tutkimus tehtiin kevään ja kesän 2017 aikana. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.
https://yle.fi/uutiset/3-10355294
tulikomento
Supreme Leader
No hemmetti, minulla aina silloin tällöin operaattori vaihtuu itsestään venäläisen operaattorin verkkoon ja kun jonkin aikaa odottelen niin palautuu Saunalahdelle. Asunnoltani on matkaa Venäjälle n. 5 kilometriä.
Valtionvarainministeriö haluaa uudistaa kiinteistöverotusta − Rakennusten arvot perustuvat 70-luvun rakennuskustannuksiin
17.8.2018 16:14
Kiinteistöverotuksen verotusarvot halutaan saada vastaamaan paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.
Rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Nykyisessä verotusjärjestelmässä käytetty maapohjan arvostamistapa otettiin käyttöön vuonna 1993.
Rakennusten nykyisenkaltaiset arvostamisperusteet otettiin käyttöön vuoden 1979 alusta ja ne perustuvat Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) 1970-luvulla tekemät selvityksiin ja laskelmiin.
"Nykyiset rakennusten arvostamisperusteet perustuvat sen aikaisiin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin rakennustyypeittäin", kertoo Jukka Vanhanen, VM:n lainsäädäntöneuvos.
Jälleenhankinta-arvojen perusteita ei ole 1970-luvun jälkeen tarkistettu rakennuskustannusten muuttumista vastaavasti, vaan niitä on vuosittain tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Tonttihintoja on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.
Vuosikymmenten kuluessa maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää. Uuden järjestelmän on tarkoitus olla oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella ja koko maan laajuudella.
Rakennusten verotusarvo
Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Lisäksi verotusarvossa otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen.
Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin.
Tilastokeskus tuottaisi eri rakennustyypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
Tilastokeskus muodostaisi myös uusia hintaryhmiä, jotka sisältäisivät rakentamiskustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa olevat rakennustyypit.
Nyt verotuksessa on käytössä 40 eri rakennustyyppiä. Uuteen verotusjärjestelmään tulisi käyttöön Tilastokeskuksen käyttämä rakennusluokittelu, joka jakaa rakennukset 110 erilaiseen verotusluokkaan.
"Saadaan hienojakoisempi jaottelu ja oikeammat hinnat", kertoo Vanhanen.
Valtiovarainministeriö on tarkastellut vaikutuksia 470 000 rakennuksen otoksessa.
Verorasitus jakautuisi uudelleen siten, että asuinpientalojen kiinteistövero suurimmalta osin nousisi ja asuinkerrostalojen alenisi.
Ministeriö ennakoi, että asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta asettuisi suuruusluokaltaan 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa korkeammalle.
Maapohjan verotusarvo
Maanmittauslaitos muodostaisi maanpohjan verotusarvolle hinta-aluekartan, joka perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.
Maapohjan verotusarvot perustuisivat maapohjan keskimääräisiä aluehintoja, jotka tulisivat kaikille nähtäväksi Verohallinnon sähköiseen karttapalveluun. Vastaavasti Tilastokeskuksen sivustolta voisi tarkastella rakennustyyppikohtaisia rakentamiskustannuksia, joihin rakennusten verotusarvo perustuisi.
Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta, joka jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/d9dab07b-20b8-3e68-b156-ea9c8c7b8d10
17.8.2018 16:14
Kiinteistöverotuksen verotusarvot halutaan saada vastaamaan paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.
Rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Nykyisessä verotusjärjestelmässä käytetty maapohjan arvostamistapa otettiin käyttöön vuonna 1993.
Rakennusten nykyisenkaltaiset arvostamisperusteet otettiin käyttöön vuoden 1979 alusta ja ne perustuvat Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) 1970-luvulla tekemät selvityksiin ja laskelmiin.
"Nykyiset rakennusten arvostamisperusteet perustuvat sen aikaisiin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin rakennustyypeittäin", kertoo Jukka Vanhanen, VM:n lainsäädäntöneuvos.
Jälleenhankinta-arvojen perusteita ei ole 1970-luvun jälkeen tarkistettu rakennuskustannusten muuttumista vastaavasti, vaan niitä on vuosittain tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Tonttihintoja on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.
Vuosikymmenten kuluessa maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää. Uuden järjestelmän on tarkoitus olla oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella ja koko maan laajuudella.
Rakennusten verotusarvo
Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Lisäksi verotusarvossa otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen.
Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin.
Tilastokeskus tuottaisi eri rakennustyypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
Tilastokeskus muodostaisi myös uusia hintaryhmiä, jotka sisältäisivät rakentamiskustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa olevat rakennustyypit.
Nyt verotuksessa on käytössä 40 eri rakennustyyppiä. Uuteen verotusjärjestelmään tulisi käyttöön Tilastokeskuksen käyttämä rakennusluokittelu, joka jakaa rakennukset 110 erilaiseen verotusluokkaan.
"Saadaan hienojakoisempi jaottelu ja oikeammat hinnat", kertoo Vanhanen.
Valtiovarainministeriö on tarkastellut vaikutuksia 470 000 rakennuksen otoksessa.
Verorasitus jakautuisi uudelleen siten, että asuinpientalojen kiinteistövero suurimmalta osin nousisi ja asuinkerrostalojen alenisi.
Ministeriö ennakoi, että asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta asettuisi suuruusluokaltaan 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa korkeammalle.
Maapohjan verotusarvo
Maanmittauslaitos muodostaisi maanpohjan verotusarvolle hinta-aluekartan, joka perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.
Maapohjan verotusarvot perustuisivat maapohjan keskimääräisiä aluehintoja, jotka tulisivat kaikille nähtäväksi Verohallinnon sähköiseen karttapalveluun. Vastaavasti Tilastokeskuksen sivustolta voisi tarkastella rakennustyyppikohtaisia rakentamiskustannuksia, joihin rakennusten verotusarvo perustuisi.
Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta, joka jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/d9dab07b-20b8-3e68-b156-ea9c8c7b8d10
Nyt on 'tosivihreät' laatimassa verotusta. Ihmiset halutaan pakata kerrostaloihin ja omakotiasumisesta koitetaan tehdä niin kallista ettei siihen ole tavallisilla palkansaajilla varaa.
Toivottavasti luonnos ei mene läpi.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Vastaako metsä?
Valtio vastaa armeijan vuokrahuoliin - kiinteistöpääoman tuottovaatimuksia alennetaan
20.8.2018 16:28
ToimitilatPolitiikkaTurvallisuusTurvallisuuspolitiikkaValtiontalous
Valtio vastaa armeijan vuokrahuoliin - kiinteistöpääoman tuottovaatimuksia alennetaan
20.8.2018 16:28
ToimitilatPolitiikkaTurvallisuusTurvallisuuspolitiikkaValtiontalous
Armeija säästää miljoonia, jos Senaatti-kiinteistöt purkaa tyhjät kasarmit ja alentaa räjähdevarastojen vuokria.
https://www.talouselama.fi/uutiset/...ennetaan/bb96d993-3982-3b2c-8dbb-6f3c82feb271
kimmo.j
Respected Leader
MegaCity lienee haaveena.
Ainakin pääkaupunkiseudulla kehitys kuitenkin kulkee ilmeisestä halusta huolimatta toiseen suuntaa. Alue kasvaa leveyttä, ei korkeutta. Kun vaikeutetaan ihmisten vapaata liikkumista tahallisesti, äänestävät ihmiset jaloillaan(oikeasti autolla) ja alkavat käydä asioilla muualla kuin kantakaupungin alueella. Siksi Kehä III:n ympäristöön on rakennettu kauppakeskuksia johon pääsee helposti autolla ja josta löytyy ilmainen parkkipaikka.
Nyt sitten kaivetaan uusi aseita, joilla halutaan pakottaa ihmiset tekemään niin kuin Viherfasistit haluavat.
ajs178
Respected Leader
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...niiniston-puheen-joka-suututti-kansan/7032770
”Muistatko Niinistön puheen, joka suututti kansan”
VMP!!!! Niinistön puhe ei suututtanut muuta kuin vihervasemmistosuvakkivaltamedian - EI TODELLAKAAN KANSAA!!!!!
Eikö tälle asenteelliselle valevaltamedialle nyt voi tehdä jotain?
”Muistatko Niinistön puheen, joka suututti kansan”
VMP!!!! Niinistön puhe ei suututtanut muuta kuin vihervasemmistosuvakkivaltamedian - EI TODELLAKAAN KANSAA!!!!!
Eikö tälle asenteelliselle valevaltamedialle nyt voi tehdä jotain?
JR49
Respected Leader
Olipa hyvä uutinen!
Ja yllättävä.
Sodan pitää olla tosi lähellä, jos Senaatti ja VM määrätään moisiin toimiin... Täytyypä tarkkailla taivaita, siellä lehmät lentävät parhaillaan.
Hallitus myisi suomalaisten terveystietoja – Onko luvassa rahasampo vai tietosuojapommi?
Eduskunnan käsittelyssä on laki, joka sallisi kansalaisten sote-tietojen myymisen yrityksille. Pysyvätkö terveystietomme silloin enää salassa?
Terveydenhuolto kerää järjestelmällisesti tietoa sairauksista, hoidoista ja hoitojen toimivuudesta. Hallitus toivoo tienaavansa tällä. © MINNA RAITAVUO / LEHTIKUVA
Jaa
AJANKOHTAISTA 20.8.2018 19:39
Kuvitellaanpa, että yrityksen pyörittämä työvoimatoimisto saa käsiinsä asiakkaiden terveystietoja kuten mielenterveysdiagnooseja. Miten helppoa onkaan nyt seuloa A-luokan työnhakijat rupusakista!
Entä jos urheiluseuralle päätyy nuorten geenitietoja? Kenties niistä voidaan päätellä, kenellä on hyvä jääkiekkoilijaperimä ja kuka voi painua kotiin pelaamaan tietokonepelejä.
Jotkut asiantuntijat pelkäävät, että suomalaisten sosiaali- ja terveystietoja päätyy jatkossa tällaisiin outoihin tarkoituksiin. Huolen taustalla on Juha Sipilän (kesk) hallituksen esitys laiksi sote-tietojen toissijaisesta käytöstä. Se on parhaillaan eduskunnassa perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, ja kansanedustajat todennäköisesti äänestävät sen voimaantulosta syksyllä.
Tähän asti potilastietoja on saanut käyttää vain potilaan hoitamiseen eli siihen tarkoitukseen, mihin tiedot on vastaanotolla kerätty. Potilaalta on tarvittu erillinen suostumus tietojen käyttämiseen esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen.
SULJEMAINOS
Lue lisää
volume is gedempt
Juha Sipilän (kesk) hallitus saanee lakiesityksen jo syksyllä eduskunnan äänestettäväksi. © VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Uusi laki, lempinimeltään toisiolaki, lieventäisi sääntelyä merkittävästi.
Eniten on kritisoitu sitä, että laki sallisi sote-tietojen luovuttamisen kaupalliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Käytännössä Suomi myisi kansalaistensa tietoja eteenpäin. Myynnistä vastaisi kansallinen lupaviranomainen, joka toimisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa. Ostajina olisi monenlaisia koti- ja ulkomaisia yrityksiä, kuten lääketehtaita.
Koska tietoja olisi luvallista käyttää kaupallisiin keksintöihin, onnekkaat yritykset saattaisivat takoa suomalaisten sote-tiedoilla rahaa.
Tietoa myytäisiin pääasiassa anonymisoituna. Se merkitsee, että esimerkiksi geeni- tai verinäytteiden tulokset olisi erotettu henkilötiedoista, kuten sosiaaliturvatunnuksista. Myydyistä tiedoista ei periaatteessa voisi tunnistaa tai jäljittää yksittäistä suomalaista.
Periaatteessa.
Tieto on firmoille arvokasta
Vaikka lakia sote-tietojen toissijaisesta käytöstä on valmisteltu jo vuodesta 2015, harva kansalainen on kuullutkaan siitä. Asia kuitenkin koskee jokaista suomalaista. Myytävinä olisivat niin yksityisessä kuin julkisessa terveydenhuollossa kerätyt tiedot.
Perheenisä ja yrittäjä Niko Eskelinen, 47, paneutui aiheeseen Seuran pyynnöstä. Eskelinen on ammatiltaan it-asiantuntija. Hän käyttää terveyspalveluja keskimääräistä enemmän, noin kerran kuukaudessa.
Omasta puolestaan hän ei ole laista kovin huolissaan, koska hän ei epäröi paljastaa sairastavansa haavaista paksusuolentulehdusta ja sydämen sepelvaltimotautia.
”Jos terveystietoni vuotaisivat jonnekin, niistä näkyisi vain asioita, jotka voisin periaatteessa kertoa kenelle tahansa”, hän pohtii.
Eskelinen arvelee, että nuorelle ihmiselle haittaa voisi koitua enemmän, jos tietoja vuotaisi tai niitä hakkeroitaisiin vääriin tarkoituksiin. Hän uskoo, että pahimmassa tapauksessa ”heikompaa ainesta” voitaisiin karsia jo työpaikka- ja opiskelijavalinnoissa.
Eskelinen ei hyväksy tietojen myymistä innovaatiotarkoituksiin. Hänen mielestään hyöty valuisi ennen muuta yrityksille.
”Tieto ei ole valtion tai ministeriön, vaan meidän kansalaisten omaisuutta. Pitäisi lähteä siitä, mitä suomalaiset hyötyvät.”
Tällä hetkellä tietojamme saa käyttää hoitamiseen. Potilaalta pitää saada erillinen suostumus, jos tietoja halutaan tutkimuskäyttöön. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Mitä hyötyä kansalaisille?
Suomalaisten terveystiedoista on viime aikoina puhuttu ”aarrearkkuna” ja ”öljynä”. Tietojamme pidetään arvokkaina, koska suomalaisten sairaushistoriasta on järjestelmällistä tietoa pitkältä ajalta, ja väestön pienuus on eduksi esimerkiksi geenitutkimuksessa.
Uutta lainsäädäntöä tarvitaan nyt myös Suomen kilpailukyvyn vuoksi, sanoo vanhempi neuvonantaja Hannu Hämäläinen Sitrasta. Viime vuosina tutkimushankkeita on hänen mukaansa siirtynyt Suomesta ulkomaille, koska tiedon käyttölupien saaminen on ollut liian hidasta ja hankalaa.
Hämäläisen mukaan yritykset käyttäisivät suomalaisten terveystietoja tarkoituksiin, jotka hyödyttäisivät kansalaisia uusina, laadukkaampina palveluina, lääkkeinä ja hyvinvointia tukevina sovelluksina.
Laki auttaisi kehittämään monenlaisia tietokone- ja kännykkäsovelluksia. Joillain niistä voisi esimerkiksi vertailla terveyskeskusten laatua. Se nopeuttaisi myös tehokkaiden hoitojen, kuten täsmälääkkeiden kehittelyä ja käypä hoito -suositusten seurantaa. Se voisi myös alentaa harvinaissairauksien lääkekehityksen hintaa.
Hämäläisen mukaan lain valmistelu on ollut siitä poikkeuksellista, että terveys- ja teknologiayrityksiä, kuten myös tutkimuslaitosten edustajia, on kutsuttu mukaan alusta alkaen.
Silti monet asiantuntijat epäilevät, että valmistelussa lain tuomat mahdollisuudet ovat painottuneet liikaa, eikä esimerkiksi yksilönsuoja- ja tietoturvariskejä ole otettu kunnolla huomioon.
Kehittämistä vai syrjintää?
Käytännössä toisiolakia sovellettaisiin yhdessä monien muiden lakien kanssa. Valmisteilla ovat biopankkilain uudistus, genomilaki sekä soten valinnanvapauslainsäädäntö – siis kokonainen sillisalaatti.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä valmistelussa on jäänyt liian hämäräksi se, millaisiin keksintöihin terveystietoja kaikkiaan saisi hyödyntää.
”Vieno kysymykseni kollegoille ministeriössä ja eduskunnassa kuuluu, että kuka pysyy enää perässä siitä, mitä tässä tapahtuu.”
Esimerkiksi uusi biopankkilaki yhdessä toisiolain kanssa mahdollistaisi suomalaisten geenitietojen myymisen yrityksille. Laillista olisi myydä myös ennen lain voimaantuloa kerättyjä geenitietoja.
HUS:n hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonenon huolissaan suomalaisten tietosuojan murenemisesta.
Hän pohtii, olisiko työnhakijoiden seulominen terveystietojen perusteella jatkossa jopa ihan sallittua. Luettaisiinko se työvoimapalvelujen kehittämiseksi – eli lain mukaiseksi sote-tietojen tutkimus- ja kehittämiskäytöksi?
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pohtii, ovatko monimutkaisen lakiesityksen kaikki oheisvaikutukset varmasti selvillä ministeriössä ja eduskunnassa, tai edes jollain muulla asiantuntijalla. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Kiire lisää riskejä
Lehtonen huomauttaa, että nykyisin myös pankki- ja vakuutusala ovat mukana terveysbisneksessä. Esimerkiksi OP-Pohjola on perustanut oman Pohjola Sairaalan. Kuinka helposti tiedot siirtyisivät vastaavanlaisten konsernien sisällä? Jos esimerkiksi geenitiedoista paljastuisi perinnöllisen sairauden riski, miten se vaikuttaisi ihmisen vakuutus- ja lainaehtoihin?
Mahdollisia riskitilanteita ovat Lehtosen mukaan myös yritysten konkurssit. Mihin tiedot päätyvät esimerkiksi startupin kaaduttua? Islannissa vauhdikkaasti perustettu biopankki teki konkurssin vuonna 2009, minkä seurauksena islantilaisten geenitiedot ovat nyt kiinalaisen terveysyrityksen omaisuutta.
”Lain valmistelussa pitäisi mennä aidosti hitaammin, vaiheistaen, kokeillen ja varmistaen, ennen kuin tietomme ovat vuotaneet jonnekin Kiinaan”, Lasse Lehtonen vaatii.
Myös Tampereen kaupungin tietosuojavastaava Ari Andreasson perää vaiheittaista etenemistä.
”Varsinkin sosiaalihuollon puolella on koko perheen tietoja varallisuudesta lähtien. Jos tapahtuisi katastrofi, ja tietopaketti vuotaisi jonnekin pimeään internetiin myyntiin, pahin kauhukuva olisi se, etteivät ihmiset enää uskaltaisi kertoa tärkeitä asioita sote-asioinnissa.”
Terveysalan yritykset ovat usein osa monialayhtiöitä ja -konserneja. Säilyykö potilaiden tietosuoja varmasti niiden sisällä? © KALLE PARKKINEN / LEHTIKUVA
Luottamus koetuksella
Lakiesityksen mukaan kansalainen voisi kieltää omien tietojensa luovuttamisen. Sen voisi tehdä todennäköisesti ainakin internetin Omakanta-palvelussa. Mutta moniko osaisi tai ymmärtäisi hallinnoida tietojaan? STM:stä ei vielä osata sanoa, miten kiellon voisi antaa muualla kuin netissä.
Sote-asiointi voisi yhtä kaikki alkaa pelottaa. Lehtosen mielestä poliitikkojen pitää nyt pitää mielessä, että terveyspalvelut ovat potilaita varten.
”Luottamuksellinen hoitosuhde on hyvän hoidon edellytys, eikä kaupallinen yritystoiminta tai edes lääketieteellinen tutkimus saisi koskaan vaarantaa sitä”, Lasse Lehtonen linjaa.
Sote-valiokunnan jäsenen Martti Taljan(kesk) mukaan perustuslakivaliokunta ottanee selvän kannan siihen, tarvitseeko potilaalta kysyä erillinen suostumus, jos hänen sote-tietojaan käytetään kaupallisiin keksintöihin.
Suomalaisten tarkka terveysdata on arvokas tietopankki hoito- ja lääkealan tuotekehitykselle. © TIMO AALTO / LEHTIKUVA
Tietosuojavaltuutettu Aarnio sanoo, että EU-oikeuden ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan ihmisten sote-tietoja ei voi käyttää kaupalliseen toimintaan lupaa kysymättä, vaikka tiedot olisikin anonymisoitu.
”Se on semmoinen juttu, että siihen ei voida mennä”, Aarnio sanoo.
”Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan turvaamiseen löytyy myös muita instrumentteja kuin tämä toisiolaki.”
Iso houkutus varkaille
Lakia valmisteleva STM vakuuttaa, että tietoja käsiteltäisiin vain tietoturvallisessa ympäristössä. Kansalaisen tietoturva jopa paranisi, koska tutkija ei voisi tallentaa tietoja järjestelmästä ulos esimerkiksi omalle tietokoneelleen. Tietoja voisi kuitenkin käsitellä etäyhteydellä.
”Tuleva tietoympäristö on sellainen, ettei hakkerointi ole enää mahdollista”, väittää sote-valiokunnan jäsen Talja, joka on ammatiltaan erikoislääkäri.
Sotevaliokunnan jäsen, kansanedustaja Martti Talja (kesk) pitää hanketta hyvänä, vaikka ei usko, että tietokauppa olisi valtiolle automaattinen rahasampo. © HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
It-asiantuntija Eskelinen nauraa ajatukselle aukottomasta tietoturvasta. Sataprosenttista tietoturvaa ole olemassakaan, vahvistaa tietosuojavastaava Andreasson.
”Joku voi vaikka tulla tankkiautolla sisään ja viedä koko palvelimen.”
Andreasson arvioi, että salassapidettävien tietojen valtava määrä herättää halua tietomurtoihin. Maailmalta on useita esimerkkejä siitä, että yksityishenkilöiden piilotetut identiteetit on pystytty jälkeenpäin paljastamaan.
Tietoja voidaan haluta jopa väärentää.
”Esimerkiksi kriisi- tai sotatilanteessa olisi vakavaa, jos joku pääsisi käsiksi potilasdataan ja muuttaisi vaikkapa veriryhmätietoja”, Andreasson huomauttaa. Loukkaantuneet saisivat väärää hoitoa, ja sairaalat eivät voisi enää luottaa järjestelmiinsä.
Andreassonin mielestä toisiolaista pitäisi ehdottomasti tehdä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämä vaikutusten arviointi, niin sanottu DPIA (data protection impact assessment). Siinä käytäisiin läpi, mitä seurauksia suomalaisille voisi pahimmillaan koitua. Kun riskit olisivat selvästi tiedossa ja ne olisi dokumentoitu, myös tietoturva osattaisiin mitoittaa oikein.
”Tämä on olennaisin pointti, josta lakeja säätävän eduskunnankin pitäisi olla kiinnostunut”, Andreasson sanoo.
STM:stä kerrotaan, ettei varsinaista DPIA:ta ole tehty, vaikkakin riskejä on kartoitettu.
Andreasson arvioi, että tietoturvaratkaisujen pitäisi todennäköisesti olla järeitä. Se tulisi hyvin kalliiksi.
Sote-valiokunnan jäsen Talja helpottaisi lailla mieluusti suomalaisten tutkijoiden ja tuotekehittelijöiden työtä, mutta tietojen myymiseen ulkomaisille yrityksille hän suhtautuu kriittisesti.
”Hallituksen esityksessä nähdään, että terveystietojen myyminen voisi olla meidän rahasampomme. En tällaiseen toimintaan usko.”
https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...jen-kauppaamisen/?shared=1808254-427c0a47-500
Eduskunnan käsittelyssä on laki, joka sallisi kansalaisten sote-tietojen myymisen yrityksille. Pysyvätkö terveystietomme silloin enää salassa?
Terveydenhuolto kerää järjestelmällisesti tietoa sairauksista, hoidoista ja hoitojen toimivuudesta. Hallitus toivoo tienaavansa tällä. © MINNA RAITAVUO / LEHTIKUVA
Jaa
AJANKOHTAISTA 20.8.2018 19:39
Kuvitellaanpa, että yrityksen pyörittämä työvoimatoimisto saa käsiinsä asiakkaiden terveystietoja kuten mielenterveysdiagnooseja. Miten helppoa onkaan nyt seuloa A-luokan työnhakijat rupusakista!
Entä jos urheiluseuralle päätyy nuorten geenitietoja? Kenties niistä voidaan päätellä, kenellä on hyvä jääkiekkoilijaperimä ja kuka voi painua kotiin pelaamaan tietokonepelejä.
Jotkut asiantuntijat pelkäävät, että suomalaisten sosiaali- ja terveystietoja päätyy jatkossa tällaisiin outoihin tarkoituksiin. Huolen taustalla on Juha Sipilän (kesk) hallituksen esitys laiksi sote-tietojen toissijaisesta käytöstä. Se on parhaillaan eduskunnassa perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, ja kansanedustajat todennäköisesti äänestävät sen voimaantulosta syksyllä.
Tähän asti potilastietoja on saanut käyttää vain potilaan hoitamiseen eli siihen tarkoitukseen, mihin tiedot on vastaanotolla kerätty. Potilaalta on tarvittu erillinen suostumus tietojen käyttämiseen esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen.
SULJEMAINOS
Lue lisää
volume is gedempt
Juha Sipilän (kesk) hallitus saanee lakiesityksen jo syksyllä eduskunnan äänestettäväksi. © VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Uusi laki, lempinimeltään toisiolaki, lieventäisi sääntelyä merkittävästi.
Eniten on kritisoitu sitä, että laki sallisi sote-tietojen luovuttamisen kaupalliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Käytännössä Suomi myisi kansalaistensa tietoja eteenpäin. Myynnistä vastaisi kansallinen lupaviranomainen, joka toimisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa. Ostajina olisi monenlaisia koti- ja ulkomaisia yrityksiä, kuten lääketehtaita.
Koska tietoja olisi luvallista käyttää kaupallisiin keksintöihin, onnekkaat yritykset saattaisivat takoa suomalaisten sote-tiedoilla rahaa.
Tietoa myytäisiin pääasiassa anonymisoituna. Se merkitsee, että esimerkiksi geeni- tai verinäytteiden tulokset olisi erotettu henkilötiedoista, kuten sosiaaliturvatunnuksista. Myydyistä tiedoista ei periaatteessa voisi tunnistaa tai jäljittää yksittäistä suomalaista.
Periaatteessa.
Tieto on firmoille arvokasta
Vaikka lakia sote-tietojen toissijaisesta käytöstä on valmisteltu jo vuodesta 2015, harva kansalainen on kuullutkaan siitä. Asia kuitenkin koskee jokaista suomalaista. Myytävinä olisivat niin yksityisessä kuin julkisessa terveydenhuollossa kerätyt tiedot.
Perheenisä ja yrittäjä Niko Eskelinen, 47, paneutui aiheeseen Seuran pyynnöstä. Eskelinen on ammatiltaan it-asiantuntija. Hän käyttää terveyspalveluja keskimääräistä enemmän, noin kerran kuukaudessa.
Omasta puolestaan hän ei ole laista kovin huolissaan, koska hän ei epäröi paljastaa sairastavansa haavaista paksusuolentulehdusta ja sydämen sepelvaltimotautia.
”Jos terveystietoni vuotaisivat jonnekin, niistä näkyisi vain asioita, jotka voisin periaatteessa kertoa kenelle tahansa”, hän pohtii.
Eskelinen arvelee, että nuorelle ihmiselle haittaa voisi koitua enemmän, jos tietoja vuotaisi tai niitä hakkeroitaisiin vääriin tarkoituksiin. Hän uskoo, että pahimmassa tapauksessa ”heikompaa ainesta” voitaisiin karsia jo työpaikka- ja opiskelijavalinnoissa.
Eskelinen ei hyväksy tietojen myymistä innovaatiotarkoituksiin. Hänen mielestään hyöty valuisi ennen muuta yrityksille.
”Tieto ei ole valtion tai ministeriön, vaan meidän kansalaisten omaisuutta. Pitäisi lähteä siitä, mitä suomalaiset hyötyvät.”
Tällä hetkellä tietojamme saa käyttää hoitamiseen. Potilaalta pitää saada erillinen suostumus, jos tietoja halutaan tutkimuskäyttöön. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Mitä hyötyä kansalaisille?
Suomalaisten terveystiedoista on viime aikoina puhuttu ”aarrearkkuna” ja ”öljynä”. Tietojamme pidetään arvokkaina, koska suomalaisten sairaushistoriasta on järjestelmällistä tietoa pitkältä ajalta, ja väestön pienuus on eduksi esimerkiksi geenitutkimuksessa.
Uutta lainsäädäntöä tarvitaan nyt myös Suomen kilpailukyvyn vuoksi, sanoo vanhempi neuvonantaja Hannu Hämäläinen Sitrasta. Viime vuosina tutkimushankkeita on hänen mukaansa siirtynyt Suomesta ulkomaille, koska tiedon käyttölupien saaminen on ollut liian hidasta ja hankalaa.
Hämäläisen mukaan yritykset käyttäisivät suomalaisten terveystietoja tarkoituksiin, jotka hyödyttäisivät kansalaisia uusina, laadukkaampina palveluina, lääkkeinä ja hyvinvointia tukevina sovelluksina.
Laki auttaisi kehittämään monenlaisia tietokone- ja kännykkäsovelluksia. Joillain niistä voisi esimerkiksi vertailla terveyskeskusten laatua. Se nopeuttaisi myös tehokkaiden hoitojen, kuten täsmälääkkeiden kehittelyä ja käypä hoito -suositusten seurantaa. Se voisi myös alentaa harvinaissairauksien lääkekehityksen hintaa.
Hämäläisen mukaan lain valmistelu on ollut siitä poikkeuksellista, että terveys- ja teknologiayrityksiä, kuten myös tutkimuslaitosten edustajia, on kutsuttu mukaan alusta alkaen.
Silti monet asiantuntijat epäilevät, että valmistelussa lain tuomat mahdollisuudet ovat painottuneet liikaa, eikä esimerkiksi yksilönsuoja- ja tietoturvariskejä ole otettu kunnolla huomioon.
Kehittämistä vai syrjintää?
Käytännössä toisiolakia sovellettaisiin yhdessä monien muiden lakien kanssa. Valmisteilla ovat biopankkilain uudistus, genomilaki sekä soten valinnanvapauslainsäädäntö – siis kokonainen sillisalaatti.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä valmistelussa on jäänyt liian hämäräksi se, millaisiin keksintöihin terveystietoja kaikkiaan saisi hyödyntää.
”Vieno kysymykseni kollegoille ministeriössä ja eduskunnassa kuuluu, että kuka pysyy enää perässä siitä, mitä tässä tapahtuu.”
Esimerkiksi uusi biopankkilaki yhdessä toisiolain kanssa mahdollistaisi suomalaisten geenitietojen myymisen yrityksille. Laillista olisi myydä myös ennen lain voimaantuloa kerättyjä geenitietoja.
HUS:n hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonenon huolissaan suomalaisten tietosuojan murenemisesta.
Hän pohtii, olisiko työnhakijoiden seulominen terveystietojen perusteella jatkossa jopa ihan sallittua. Luettaisiinko se työvoimapalvelujen kehittämiseksi – eli lain mukaiseksi sote-tietojen tutkimus- ja kehittämiskäytöksi?
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pohtii, ovatko monimutkaisen lakiesityksen kaikki oheisvaikutukset varmasti selvillä ministeriössä ja eduskunnassa, tai edes jollain muulla asiantuntijalla. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Kiire lisää riskejä
Lehtonen huomauttaa, että nykyisin myös pankki- ja vakuutusala ovat mukana terveysbisneksessä. Esimerkiksi OP-Pohjola on perustanut oman Pohjola Sairaalan. Kuinka helposti tiedot siirtyisivät vastaavanlaisten konsernien sisällä? Jos esimerkiksi geenitiedoista paljastuisi perinnöllisen sairauden riski, miten se vaikuttaisi ihmisen vakuutus- ja lainaehtoihin?
Mahdollisia riskitilanteita ovat Lehtosen mukaan myös yritysten konkurssit. Mihin tiedot päätyvät esimerkiksi startupin kaaduttua? Islannissa vauhdikkaasti perustettu biopankki teki konkurssin vuonna 2009, minkä seurauksena islantilaisten geenitiedot ovat nyt kiinalaisen terveysyrityksen omaisuutta.
”Lain valmistelussa pitäisi mennä aidosti hitaammin, vaiheistaen, kokeillen ja varmistaen, ennen kuin tietomme ovat vuotaneet jonnekin Kiinaan”, Lasse Lehtonen vaatii.
Myös Tampereen kaupungin tietosuojavastaava Ari Andreasson perää vaiheittaista etenemistä.
”Varsinkin sosiaalihuollon puolella on koko perheen tietoja varallisuudesta lähtien. Jos tapahtuisi katastrofi, ja tietopaketti vuotaisi jonnekin pimeään internetiin myyntiin, pahin kauhukuva olisi se, etteivät ihmiset enää uskaltaisi kertoa tärkeitä asioita sote-asioinnissa.”
Terveysalan yritykset ovat usein osa monialayhtiöitä ja -konserneja. Säilyykö potilaiden tietosuoja varmasti niiden sisällä? © KALLE PARKKINEN / LEHTIKUVA
Luottamus koetuksella
Lakiesityksen mukaan kansalainen voisi kieltää omien tietojensa luovuttamisen. Sen voisi tehdä todennäköisesti ainakin internetin Omakanta-palvelussa. Mutta moniko osaisi tai ymmärtäisi hallinnoida tietojaan? STM:stä ei vielä osata sanoa, miten kiellon voisi antaa muualla kuin netissä.
Sote-asiointi voisi yhtä kaikki alkaa pelottaa. Lehtosen mielestä poliitikkojen pitää nyt pitää mielessä, että terveyspalvelut ovat potilaita varten.
”Luottamuksellinen hoitosuhde on hyvän hoidon edellytys, eikä kaupallinen yritystoiminta tai edes lääketieteellinen tutkimus saisi koskaan vaarantaa sitä”, Lasse Lehtonen linjaa.
Sote-valiokunnan jäsenen Martti Taljan(kesk) mukaan perustuslakivaliokunta ottanee selvän kannan siihen, tarvitseeko potilaalta kysyä erillinen suostumus, jos hänen sote-tietojaan käytetään kaupallisiin keksintöihin.
Suomalaisten tarkka terveysdata on arvokas tietopankki hoito- ja lääkealan tuotekehitykselle. © TIMO AALTO / LEHTIKUVA
Tietosuojavaltuutettu Aarnio sanoo, että EU-oikeuden ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan ihmisten sote-tietoja ei voi käyttää kaupalliseen toimintaan lupaa kysymättä, vaikka tiedot olisikin anonymisoitu.
”Se on semmoinen juttu, että siihen ei voida mennä”, Aarnio sanoo.
”Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan turvaamiseen löytyy myös muita instrumentteja kuin tämä toisiolaki.”
Iso houkutus varkaille
Lakia valmisteleva STM vakuuttaa, että tietoja käsiteltäisiin vain tietoturvallisessa ympäristössä. Kansalaisen tietoturva jopa paranisi, koska tutkija ei voisi tallentaa tietoja järjestelmästä ulos esimerkiksi omalle tietokoneelleen. Tietoja voisi kuitenkin käsitellä etäyhteydellä.
”Tuleva tietoympäristö on sellainen, ettei hakkerointi ole enää mahdollista”, väittää sote-valiokunnan jäsen Talja, joka on ammatiltaan erikoislääkäri.
Sotevaliokunnan jäsen, kansanedustaja Martti Talja (kesk) pitää hanketta hyvänä, vaikka ei usko, että tietokauppa olisi valtiolle automaattinen rahasampo. © HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
It-asiantuntija Eskelinen nauraa ajatukselle aukottomasta tietoturvasta. Sataprosenttista tietoturvaa ole olemassakaan, vahvistaa tietosuojavastaava Andreasson.
”Joku voi vaikka tulla tankkiautolla sisään ja viedä koko palvelimen.”
Andreasson arvioi, että salassapidettävien tietojen valtava määrä herättää halua tietomurtoihin. Maailmalta on useita esimerkkejä siitä, että yksityishenkilöiden piilotetut identiteetit on pystytty jälkeenpäin paljastamaan.
Tietoja voidaan haluta jopa väärentää.
”Esimerkiksi kriisi- tai sotatilanteessa olisi vakavaa, jos joku pääsisi käsiksi potilasdataan ja muuttaisi vaikkapa veriryhmätietoja”, Andreasson huomauttaa. Loukkaantuneet saisivat väärää hoitoa, ja sairaalat eivät voisi enää luottaa järjestelmiinsä.
Andreassonin mielestä toisiolaista pitäisi ehdottomasti tehdä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämä vaikutusten arviointi, niin sanottu DPIA (data protection impact assessment). Siinä käytäisiin läpi, mitä seurauksia suomalaisille voisi pahimmillaan koitua. Kun riskit olisivat selvästi tiedossa ja ne olisi dokumentoitu, myös tietoturva osattaisiin mitoittaa oikein.
”Tämä on olennaisin pointti, josta lakeja säätävän eduskunnankin pitäisi olla kiinnostunut”, Andreasson sanoo.
STM:stä kerrotaan, ettei varsinaista DPIA:ta ole tehty, vaikkakin riskejä on kartoitettu.
Andreasson arvioi, että tietoturvaratkaisujen pitäisi todennäköisesti olla järeitä. Se tulisi hyvin kalliiksi.
Sote-valiokunnan jäsen Talja helpottaisi lailla mieluusti suomalaisten tutkijoiden ja tuotekehittelijöiden työtä, mutta tietojen myymiseen ulkomaisille yrityksille hän suhtautuu kriittisesti.
”Hallituksen esityksessä nähdään, että terveystietojen myyminen voisi olla meidän rahasampomme. En tällaiseen toimintaan usko.”
https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...jen-kauppaamisen/?shared=1808254-427c0a47-500
OXPAHA
Kenraali
Tämä on suunnitelma, mutta ei sillä ole mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. Toinen asumismuoto sopii tukiriippuvaisille ja työn perässä helposti siirreltäville proleille. Toinen, vaikkakin kuohitussa ja standardisoidussa paketissa, edustaa omistamista, itsenäisyyttä, pysyvyyttä, sitoutumista paikkaan ja alueeseen ja tietysti omalla rahalla asumista.
Vihreät kannattavat enemmistölle toista näistä. Sen oma nomenklatuura asuu ihquissa puuhuviloissa ratikkareitin varrella. Lystin kustantajat - veronmaksajat - ja polttoaine - maahanmuuttajat - kiehukoon keskenään neukkukuutioissaan.
D
Deleted member 1381
Guest
Valtio säästää miljoonia, jos valtio ei peri valtion laitoksilta liian korkeaa vuokraa. Vittu mitä pelleilyä.
tulikomento
Supreme Leader
Mainio kommentti tuon uutisen perässä. Kuvaa mainiosti tätä siirretään valtion rahaa yhdestä taskusta toiseen -politiikkaa:
Senaatti-kiinteistö lienee jälleen yksi esimerkki siitä, miten yksi käsi käsi tekee toista ja toinen toista, vaikka molemmat on samassa päässä kiinni. Koska maanpuolustus ei kuulu Senaatti-kiinteistölle, sen näkökulmasta olisi loistavaa, jos kaikki maanpuolustusrahat menisivät sen omaan taskuun vuokrien kautta.
ja muunmuassa Reserviläisliitto syyttää Senaattia...