Myös tämä asia olisi hyvä saattaa asiaa tutkivien tietoon. Olikohan se tässä nyt tietosuojavaltuutettu.
Myös tämä asia olisi hyvä saattaa asiaa tutkivien tietoon. Olikohan se tässä nyt tietosuojavaltuutettu.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Nolla kalaa mutta pikkuinen lasku. Tämä olisi varmaan sopinut myös kännitopiikkiin.
Kännisen ja märän kalamiehen käsittämättömälle päähänpistolle yli 573 000 euron hintalappu
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005934473.html
Kännisen ja märän kalamiehen käsittämättömälle päähänpistolle yli 573 000 euron hintalappu
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005934473.html
Falangi
Kenraali
Hieman huolestuttaavaa että voimalaitoksiin pääse känniääliötkin noin helposti sisällä kun vaan rikkoo ikkunan ovesta.
Ja jonkinlainen valvontajärjestelmä. Siis hälytin ja ehkä kameravalvonta.
”ANTELIAAT RUSKEAVERIKÖT”, “SULOISET
SILKKIPILLUT” JA “VAALEAT VENUKSET”
Suomalaisen pornografian rodullistavat representaatiot
.....
Sukupuolentutkimuksen seura palkitsi Ratto-lehden pornotekstejä analysoineen gradun – ”feministinen analyysi on oivaltavaa”
Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto myönnettiin tänä vuonna suomalaisen pornografian ”rodullistavia representaatioita” setvineelle pro gradu -tutkielmalle.
Gradun aineistona toimi kolme Ratto-lehden 2010 ilmestynyttä numeroa: Latinopimut, Aasian aarteet sekä Seksikkäät Suomi-naiset.
Seuran mukaan tutkielma osoittaa, miten niin sanotun rodun kategoriaa tuotetaan, ylläpidetään ja uusinnetaan pornografian kontekstissa.
Gradupalkinnon saajan valitsi yhdeksän ehdokkaan joukosta professori emerita Harriet Silius. Siliuksen mukaan gradun feministinen, antirasistinen ja intersektionaalinen analyysi on oivaltavaa ja hyvin teoriaan ankkuroitua. Työ on sujuvasti kirjoitettu ja tulkinnat vakuuttavia.
Noin satasivuinen gradu on luettavissa täällä >
SILKKIPILLUT” JA “VAALEAT VENUKSET”
Suomalaisen pornografian rodullistavat representaatiot
.....
Sukupuolentutkimuksen seura palkitsi Ratto-lehden pornotekstejä analysoineen gradun – ”feministinen analyysi on oivaltavaa”
Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto myönnettiin tänä vuonna suomalaisen pornografian ”rodullistavia representaatioita” setvineelle pro gradu -tutkielmalle.
Gradun aineistona toimi kolme Ratto-lehden 2010 ilmestynyttä numeroa: Latinopimut, Aasian aarteet sekä Seksikkäät Suomi-naiset.
Seuran mukaan tutkielma osoittaa, miten niin sanotun rodun kategoriaa tuotetaan, ylläpidetään ja uusinnetaan pornografian kontekstissa.
Gradupalkinnon saajan valitsi yhdeksän ehdokkaan joukosta professori emerita Harriet Silius. Siliuksen mukaan gradun feministinen, antirasistinen ja intersektionaalinen analyysi on oivaltavaa ja hyvin teoriaan ankkuroitua. Työ on sujuvasti kirjoitettu ja tulkinnat vakuuttavia.
Noin satasivuinen gradu on luettavissa täällä >
Emmä mittään lukee haluu, pillunkuvii mä haluun...
Itäkeskuksen peruskoulu luopui Enkeli taivaan laulamisesta – Oppilaista selvä enemmistö ei ole kristittyjä
Kristilliset perinteet pohdituttavat helsinkiläiskoulujen henkilökuntaa. Ratkaisut joulujuhlissa ovat kirjavia.
Enkelikoriste joulukuusessa. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Kaisu Moilanen HS
Julkaistu: 21.12. 2:00
USEISSA helsinkiläisissä kouluissa lauletaan edelleen joulujuhlissa uskonnollisia joululauluja.
HS:n soittokierros osaan Helsingin peruskouluista osoittaa, että uskonnolliset joululaulut eivät ole ainakaan kokonaan kadonneet koululaisten joulujuhlista.
PERINTEISTÄjoulujuhlaklassikkoa Enkeli taivaan lauletaan edelleen myös sellaisissa kouluissa, joissa on muuten pyritty poistamaan uskonnolliset piirteet tilaisuudesta.
Muu uskonnollisuus, kuten joulukuvaelma seimineen ja paimenineen, on jätetty koulun joulukirkkoon, johon osallistuminen riippuu oppilaan tahdosta ja uskonnollisesta taustasta.
Joulujuhla Aleksis Kiven koulussa vuonna 1963. (KUVA: PERTTI JENYTIN)
MONISSA kouluissa on valittu kompromissi: joulujuhla on muuten uskonnosta vapaa, mutta Enkeli taivaan kuitenkin lauletaan. Näin on esimerkiksi Töölön ala-asteen sekä Pohjois-Haagan ala-asteen kouluissa.
Tosin Pohjois-Haagassa jätettiin laulamatta kolmas säkeistö, missä lauletaan kunniaa jumalalle.
”Lauloimme kaksi ensimmäistä säkeistöä. Luovuimme kolmannesta säkeistössä, missä noustaan seisomaan”, kertoo koulun rehtori Esa Tammi.
Töölössä laulu laulettiin kaikkia säkeistöjä myöten, mutta ei kuitenkaan noustu seisomaan. ”Se ei ole tunnustuksellinen hetki, siksi emme nousseet seisomaan”, rehtori Paula Luopio-Lemetyinen sanoo
”Näitä [uskonnollisia koulujen juhliin liittyviä lauluja] on kaksi ylitse muiden: Suvivirsi ja Enkeli taivaan. Kyllä me tätä pohdimme ja tulimme tulokseen, että miksi ei.”
Lapinlahdenkadun kansakoulun joulujuhlan tunnelmaa vuodelta 1961.(KUVA: PERTTI JENYTIN)
JOIDENKIN uskonnollisten piirteiden säilyttäminen joulujuhlassa voi olla perusteltua, sanoo Esa Tammi. Ne liittyvät kuitenkin suomalaisiin perinteisiin ja myös kulttuurihistoriaan, Tammi huomauttaa.
”Vanhemmat ovat kyllä toivoneet tätä, ja mielestäni on kysymys suomalaisesta perinteestä ja historiasta. Aika ontoksi tämä jää jos riisutaan kaikista perinteistä pois.”
Tammi ei kuitenkaan muista, että koulussa olisi esitetty perinteistä joulukuvaelmaa enää vuosiin. ”Ehkä aika on vähän ajanut sen ohi, viime kerrasta on jo kauan.”
EDUSKUNNANperustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014, että koulujen juhlaperinteet saa säilyttää, vaikka ne olisivat uskonnollista alkuperää.
Kouluilla on kuitenkin melko vapaat kädet, ja eri kouluissa on aika erilaisia ratkaisuja. Ainakin kahdessa helsinkiläiskoulussa on säilytetty laajemmin vanhaa perinnettä ja esitetty perinteistä joulukuvaelmaa, joka kertoo Jeesuksen syntymäyön tapahtumista.
Enemmän on kuitenkin niitä, joissa uskonnollista sisältöä on rajoitettu tai jätetty kokonaan juhlan ulkopuolelle.
ITÄKESKUKSEN peruskoulun joulujuhlaan kuuluu koko joukko tonttuja, muttei yhtään uskonnollista joululaulua, kertoo koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen. Syynä linjaukseen on se, että koulun oppilaista selvä enemmistö kuuluu muuhun kuin kristinuskon uskontokuntaan tai ei kuulu kirkkoon lainkaan.
”Tonttuja meillä kyllä on, niihin lapset törmäävät niin helposti muuallakin vaikkapa ostoskeskuksissa. Ja keväisin lauletaan suvivirsi, se kuuluu mielestäni niin selvästi suomalaiseen kulttuuriperintöön, eikä sitä pääse välttämättä laulamaan muualla.”
Itäkeskuksen peruskoulussa järjestettiin jouluperinteiden mukainen joulukirkko, johon saivat osallistua kaikki halukkaat evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien rinnalla. Joulukirkossa pääsi laulamaan tutut jouluvirret.
Karhunen on saanut linjauksesta lähinnä myönteistä palautetta.
ALEKSIS KIVEN KOULUN JOULUJUHLA VUONNA 1969.(KUVA: HS/LEHTIKUVA)
MYÖS Munkkiniemen ala-asteen koulussa on luovuttu sellaisista joulujuhlan piirteistä, jotka liittyvät uskontoon.
”Kyllä me joululauluja laulamme, mutta yritämme välttää sellaisia, missä olisi uskonnollinen sisältö. Enkeli taivaan lauletaan sitten kirkossa”, sanoo koulun rehtori Antti Pesonen.
”Yleinen ilmapiiri on ollut sellainen ja vaikuttanut tähän. Tämä on sopinut kaikille tosi hyvin.”
Pesosen mukaan heidän koulussa ei ole poikkeuksellisen laajaa muiden uskontokuntien edustusta. Sen sijaan elämänkatsomustietoa opiskelevia on. Heidän lukumäärä on myös Pesosen mukaan nousussa.
”Tällä alueella ollaan aika tarkkana tällaisessa. Voisin kuvitella, että tällaisesta [uskonnollisista lauluista] voisi tulla kyllä palautetta.”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005942610.html
Kristilliset perinteet pohdituttavat helsinkiläiskoulujen henkilökuntaa. Ratkaisut joulujuhlissa ovat kirjavia.
Enkelikoriste joulukuusessa. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Kaisu Moilanen HS
Julkaistu: 21.12. 2:00
USEISSA helsinkiläisissä kouluissa lauletaan edelleen joulujuhlissa uskonnollisia joululauluja.
HS:n soittokierros osaan Helsingin peruskouluista osoittaa, että uskonnolliset joululaulut eivät ole ainakaan kokonaan kadonneet koululaisten joulujuhlista.
PERINTEISTÄjoulujuhlaklassikkoa Enkeli taivaan lauletaan edelleen myös sellaisissa kouluissa, joissa on muuten pyritty poistamaan uskonnolliset piirteet tilaisuudesta.
Muu uskonnollisuus, kuten joulukuvaelma seimineen ja paimenineen, on jätetty koulun joulukirkkoon, johon osallistuminen riippuu oppilaan tahdosta ja uskonnollisesta taustasta.
Joulujuhla Aleksis Kiven koulussa vuonna 1963. (KUVA: PERTTI JENYTIN)
MONISSA kouluissa on valittu kompromissi: joulujuhla on muuten uskonnosta vapaa, mutta Enkeli taivaan kuitenkin lauletaan. Näin on esimerkiksi Töölön ala-asteen sekä Pohjois-Haagan ala-asteen kouluissa.
Tosin Pohjois-Haagassa jätettiin laulamatta kolmas säkeistö, missä lauletaan kunniaa jumalalle.
”Lauloimme kaksi ensimmäistä säkeistöä. Luovuimme kolmannesta säkeistössä, missä noustaan seisomaan”, kertoo koulun rehtori Esa Tammi.
Töölössä laulu laulettiin kaikkia säkeistöjä myöten, mutta ei kuitenkaan noustu seisomaan. ”Se ei ole tunnustuksellinen hetki, siksi emme nousseet seisomaan”, rehtori Paula Luopio-Lemetyinen sanoo
”Näitä [uskonnollisia koulujen juhliin liittyviä lauluja] on kaksi ylitse muiden: Suvivirsi ja Enkeli taivaan. Kyllä me tätä pohdimme ja tulimme tulokseen, että miksi ei.”
Lapinlahdenkadun kansakoulun joulujuhlan tunnelmaa vuodelta 1961.(KUVA: PERTTI JENYTIN)
JOIDENKIN uskonnollisten piirteiden säilyttäminen joulujuhlassa voi olla perusteltua, sanoo Esa Tammi. Ne liittyvät kuitenkin suomalaisiin perinteisiin ja myös kulttuurihistoriaan, Tammi huomauttaa.
”Vanhemmat ovat kyllä toivoneet tätä, ja mielestäni on kysymys suomalaisesta perinteestä ja historiasta. Aika ontoksi tämä jää jos riisutaan kaikista perinteistä pois.”
Tammi ei kuitenkaan muista, että koulussa olisi esitetty perinteistä joulukuvaelmaa enää vuosiin. ”Ehkä aika on vähän ajanut sen ohi, viime kerrasta on jo kauan.”
EDUSKUNNANperustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014, että koulujen juhlaperinteet saa säilyttää, vaikka ne olisivat uskonnollista alkuperää.
Kouluilla on kuitenkin melko vapaat kädet, ja eri kouluissa on aika erilaisia ratkaisuja. Ainakin kahdessa helsinkiläiskoulussa on säilytetty laajemmin vanhaa perinnettä ja esitetty perinteistä joulukuvaelmaa, joka kertoo Jeesuksen syntymäyön tapahtumista.
Enemmän on kuitenkin niitä, joissa uskonnollista sisältöä on rajoitettu tai jätetty kokonaan juhlan ulkopuolelle.
ITÄKESKUKSEN peruskoulun joulujuhlaan kuuluu koko joukko tonttuja, muttei yhtään uskonnollista joululaulua, kertoo koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen. Syynä linjaukseen on se, että koulun oppilaista selvä enemmistö kuuluu muuhun kuin kristinuskon uskontokuntaan tai ei kuulu kirkkoon lainkaan.
”Tonttuja meillä kyllä on, niihin lapset törmäävät niin helposti muuallakin vaikkapa ostoskeskuksissa. Ja keväisin lauletaan suvivirsi, se kuuluu mielestäni niin selvästi suomalaiseen kulttuuriperintöön, eikä sitä pääse välttämättä laulamaan muualla.”
Itäkeskuksen peruskoulussa järjestettiin jouluperinteiden mukainen joulukirkko, johon saivat osallistua kaikki halukkaat evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien rinnalla. Joulukirkossa pääsi laulamaan tutut jouluvirret.
Karhunen on saanut linjauksesta lähinnä myönteistä palautetta.
ALEKSIS KIVEN KOULUN JOULUJUHLA VUONNA 1969.(KUVA: HS/LEHTIKUVA)
MYÖS Munkkiniemen ala-asteen koulussa on luovuttu sellaisista joulujuhlan piirteistä, jotka liittyvät uskontoon.
”Kyllä me joululauluja laulamme, mutta yritämme välttää sellaisia, missä olisi uskonnollinen sisältö. Enkeli taivaan lauletaan sitten kirkossa”, sanoo koulun rehtori Antti Pesonen.
”Yleinen ilmapiiri on ollut sellainen ja vaikuttanut tähän. Tämä on sopinut kaikille tosi hyvin.”
Pesosen mukaan heidän koulussa ei ole poikkeuksellisen laajaa muiden uskontokuntien edustusta. Sen sijaan elämänkatsomustietoa opiskelevia on. Heidän lukumäärä on myös Pesosen mukaan nousussa.
”Tällä alueella ollaan aika tarkkana tällaisessa. Voisin kuvitella, että tällaisesta [uskonnollisista lauluista] voisi tulla kyllä palautetta.”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005942610.html
Perusinfran myyntiä taas valmistellaan:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3c4e0b6c-cf97-4e20-971d-4edb376a9694
"Liikenteenohjausta varten perustettiin täysin valtion omistama osakeyhtiö, mutta miksi sillä on hankala englanninkielinen nimi?
Jatkossa tie-, rautatie- ja meriliikenteenohjauksesta ja -hallinnasta sekä lennonvarmistuksesta vastaa Traffic Management Finland Oy.
Kyseessä on täysin valtion omistama osakeyhtiö, jonka toiminnan aloittaminen hyväksyttiin lopullisesti joulukuussa."
Myyvä nimi, ja kuten Kemira, Digita, Caruna ym. on osoittaneet, me vielä tienataan tällä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3c4e0b6c-cf97-4e20-971d-4edb376a9694
"Liikenteenohjausta varten perustettiin täysin valtion omistama osakeyhtiö, mutta miksi sillä on hankala englanninkielinen nimi?
Jatkossa tie-, rautatie- ja meriliikenteenohjauksesta ja -hallinnasta sekä lennonvarmistuksesta vastaa Traffic Management Finland Oy.
Kyseessä on täysin valtion omistama osakeyhtiö, jonka toiminnan aloittaminen hyväksyttiin lopullisesti joulukuussa."
Myyvä nimi, ja kuten Kemira, Digita, Caruna ym. on osoittaneet, me vielä tienataan tällä!
Suomalaista korruptiota...
https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/
https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/
D
Deleted member 266
Guest
Jumaleisson: odotin joulurauhan julistusta, kun telkkarissa joku alkoi mouhuta kuin heikkopäinen ja olihan se, räppäri Kalpeanaama levittämässä joulumieltä
Jumaleisson: odotin joulurauhan julistusta, kun telkkarissa joku alkoi mouhuta kuin heikkopäinen ja olihan se, räppäri Kalpeanaama levittämässä joulumieltä
Paleface on ylennetty tasavallan presidentin toimesta valtakunnanbardiksi, joten alappa vain sovitella suvaitsevaisuusasetuksiasi.
D
Deleted member 266
Guest
I stand corrected
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Ulkomainen kaivosyhtiö leveili Hongkongin pörssissä: Tyhjennämme Valkeakosken kaivoksen, ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä valitukset
Dragon Mining vakuuttaa sijoittajilleen Hongkongin pörssissä, että yhtiö ehtii tyhjentää kultakaivoksensa ennen kuin Suomen viranomaisille tehdyt valitukset on saatu käsiteltyä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9237a1be-6922-4ece-99e4-4774daf6e1b4
Dragon Mining vakuuttaa sijoittajilleen Hongkongin pörssissä, että yhtiö ehtii tyhjentää kultakaivoksensa ennen kuin Suomen viranomaisille tehdyt valitukset on saatu käsiteltyä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9237a1be-6922-4ece-99e4-4774daf6e1b4
Taas yksi vihervassari haluaa päästä eroon historiasta. https://www.helsinginuutiset.fi/art...nakyvimpiin-yli-100-vuotisiin-perinteisiin-hs
kimmo.j
Respected Leader
Ja toimittaja on pihalla kuin lumiukko, jatkosodan JR7 on nimetty "Jääkärirykmentti 7".
Kumpa nämä vihervassarit kiinnittäisivät huomiota punalipun, siihen liittyvän tähden ja työkalujen roolista maailman suurimpaan kansanmurhan symboolina. Tai kokeilisivat kieltää kirkon ristin, se on ollut sorron, pakkokäännyttämisen ja ingvisition symbooli.
Eipä silti, tyolla saa varmasti ansaittua huomiota tiedostaviasa piireissä.
tulikomento
Supreme Leader
Mistä koloista näitä nykypäivän mielensäpahoittajia oikein ryömii esiin ? Nyt ilmeisesti pitäisi luopua jääkäri-nimikkeestä ja lakkauttaa kyseinen sotilasarvo sekä muuttaa Kaartin Jääkärirykmentin, Jääkäriprikaatin ym. joukko-osastojen nimet. Nämä kun viittaavat liikaa vapaussotaan. On tämä poliittinen korrektius uskomatonta.
Sitä odotellaan milloin hakaristi lähtee lopullisesti ilmavoimien joukko-osastolipuista ja tunnuksista.
Sitä odotellaan milloin hakaristi lähtee lopullisesti ilmavoimien joukko-osastolipuista ja tunnuksista.