Finnhemsin lääkärihelikopteri laskeutuu Helsinki-Vantaalla sijaitsevaan tukikohtaan. Video: Markku Rantala, editointi: Kimmo Hiltunen.
Hätäkeskusten uuden
Erica-hätäkeskustietojärjestelmän ongelmat on suurimmaksi osaksi saatu ratkaistua, ja lääkärihelikoptereiden saamien turhien hälytysten määrä on vähentynyt. Ericassa oleva riskianalyysityökalu ohjeistaa nyt päivystäjää selvittämään aiempaa tarkemmin potilaan tilaa.
– Puhelun aikana hätäkeskuspäivystäjä kysyy potilaan vointiin liittyviä kysymyksiä ja vasta tämän perusteella tehdään lääkärihelikopterille hälytys, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin ensihoidon ylilääkäri
Sanna Hoppu.
Tästä huolimatta lääkärihelikopterit saavat hälytyksen vain kymmeniä sekunteja myöhemmin kuin esimerkiksi onnettomuuspaikalle hälytettävä ensihoito tai pelastuslaitos. Potilas kuitenkin hyötyy uudistuksesta.
– Lääkärihelikopteriyksikön henkilökunnalla on paremmin mahdollisuus keskittyä käynnissä olevan tehtävän hoitamiseen, kun päällekkäisiä hälytyksiä tulee vähemmän.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tänä vuonna kaikkien Suomen lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden saamat tehtävämäärät ovat vähentyneet. Potilaita ensihoitolääkärit ovat kuitenkin kohdanneet lähes yhtä paljon kuin aiemminkin.
– Liikenneonnettomuuksia ja tapaturmia sattuu vähemmän, ja ensihoitopalveluiden tehtävämäärä on vähentynyt koronapandemian aikana, sanoo ylilääkäri Hoppu.
Lääkärihelikopterit valtion lentotoiminnaksi
Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava Finnhems on tähän asti tuottanut lentopalvelun kahden alihankkijan avulla. Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä operoi Babcock Scandinavian AirAmbulance AB ja Tampereen, Turun sekä Vantaan tukikohtien lentotoiminnasta vastaa Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab, jonka Finnhems osti lokakuussa.
Samalla Finnhems sai oman lentotoimintaluvan, ja eteläisen Suomen tukikohdat siirtyivät Finnhemsin ylläpidettäväksi. Kuopion, Oulun ja Rovaniemen koptereiden operointi siirtyy valtion omaksi lentotoiminnaksi vuoden 2022 alkupuolella.
Nykyiset operaattorit lentävät eri kopterityypeillä, mutta muutaman vuoden kuluessa tukikohdat saavat yhtenäisen kaluston.
– Etsimme sopivaa helikopterilaivastoa, joka palvelee koko maan lääkärihelikopteritoimintaa yhteistyössä muiden valtiollisten ilmailutoimijoiden kanssa, sanoo Finnhemsin toimitusjohtaja
Jari Huhtinen.
Nykyisillä Finnhemsin helikoptereilla ei saa lentää jäätävissä olosuhteissa, mutta uusiin koptereihin sellaista kykyä harkitaan. Tästä olisi hyötyä erityisesti lennettäessä Pohjois-Suomen talvisissa olosuhteissa.
Lue lisää:
"Pystyin vain makaamaan lattialla ja itkemään kivusta" – Aslak Länsmanin sairaalamatka kesti 11 tuntia, koska lääkintäkopteri jäi maahan Lapin jäätävissä oloissa
Uusien koptereiden hankinnassa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia Rajavartiolaitoksen ja maavoimien kanssa. Yhteistyötä voidaan tiivistää myös henkilökunnan koulutuksessa, varaosien hankinnassa ja helikopterilaivaston ylläpidossa.
Ensihoitolääkäri lähtee onnettomuuspaikalle helikopterin sijaan usein autolla, jos tehtävä on lähella tukikohtaa. Markku Rantala / Yle
Uusien tukikohtien avautuminen lykkääntyy
Suomessa avautuu lähivuosina myös kaksi uutta lääkärihelikopteritukikohtaa. Reformininisterityöryhmä päätti pari vuotta sitten, että uudet tukikohdat avautuvat vuonna 2022 Seinäjoella ja Kouvolan Utissa.
Käytännössä aikataulu on osoittautumassa mahdottomaksi toteuttaa, ja tukikohtien avautuminen lykkääntyy jopa vuosilla. Pisimmällä tukikohdan perustaminen on Seinäjoella, jossa tehdään rakennusprojektiselvitystä.
Sen sijaan Kaakkois-Suomen tukikohdan osalta valmistelu on käytännössä pysähtynyt, ja sosiaali- ja terveysministeriö käy vielä neuvotteluja sairaanhoitopiirien kanssa. Syynä on kopterin
sijoituspaikasta syntynyt erimielisyys.
– Työt etenevät hyvin Seinäjoella, ja Kaakkois-Suomessa toivomme pääsevämme etenemään asiassa lähiaikoina, sanoo Jari Huhtinen.
Lääkärihelikopterit sairaaloiden väliseen potilaskuljetukseen
Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu vuoden kestävä kokeilu, jossa selvitetään miten suuri hyöty saadaan aivovaltimon tukkeumasta kärsivän potilaan nopeasta siirtämisestä yliopistosairaalaan.
– Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa tukos voidaan poistaa mekaanisesti, mutta hoito on aloitettava nopeasti, sanoo TAYSin ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu.
Ennakkoon arvioitiin, että kiireellisiä potilaiden siirtolentoja tulisi kuukaudessa kahdesta viiteen, mutta kesän aikana tapauksia on ollut enemmän.
– Lääkärihelikopterilla tehtävästä potilassiirrosta hyötyvät kaikki potilaat, jotka tarvitsevat aikakriittistä hoitoa sairaalassa. Esimerkiksi sydäninfarktin saaneilla potilailla tästä voi olla hyötyä, sanoo Hoppu.
Lue lisää:
Tuore väitös: Tehohoito pitää saada käyntiin heti onnettomuuspaikalla – potilaiden kuolleisuus väheni selvästi, kun tehohoito alkoi paikan päällä
Erityisesti Pohjois-Suomessa toimiva Rovaniemen lääkintähelikopteri kuljettaa potilaan muita useammin hoitoon, koska pitkien välimatkojen takia ambulanssikuljetus kestäisi liian kauan.
– Lähellä oleva potilas on usein parempi kuljettaa ambulassilla, mutta helikopterilennoista saadaan hyötyä, kun potilas on pitkän matkan päässä sairaalasta.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Onnettomuuspaikalle menevä ensihoitolääkäri lähtee lähes joka toisessa tehtävässä saattamaan potilasta ambulanssin mukana sairaalaan. Lappia lukuunottamatta helikopteri kuljettaa harvoin potilaan sairaalaan.
https://yle.fi/uutiset/3-11643813
www.is.fi
yle.fi
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
