Pikku-uutisia Suomesta

[Vonka]

Tässä uutisessa ei häiritse muu kuin se että konsepti ei ole mikään "suomalaislöytö" ja sitä on jo testattukin maailmalla laboratorioissa. Juju on siinä että lähetin- ja vastaanotinpiirien pitäisi jutella saman antennin kanssa mutta niin ettei vastaanotin kuule mitä lähetin sinne tunkee. Tutkissa tämä on arkipäivää, se tehdään makroskooppisella komponentilla nimeltä "circulator" (en tiedä mitä on suomeksi). Tähän asti vastaavan komponentin kutistaminen käytännölliseen kokoon on ollut radiotaajuuksilla ylivoimaista, mutta tässä on tapahtunyt edistystä.

http://yle.fi/uutiset/uusi_suomalai...a_satojen_miljardien_eurojen_arvoinen/8467844

Uusi suomalaislöytö voi mullistaa langattomat verkot – "Jopa satojen miljardien eurojen arvoinen"
Suomalaisen tutkijan yksinkertainen oivallus saattaa ratkaista langattoman tiedonsiirron ruuhkat. Tekniikan alan järjestöt ennakoivat, että tutkimustulos saattaa vielä osoittautua satojen miljardien eurojen arvoiseksi innovaatioksi uusissa 5G-verkoissa.

Taneli Riihonen. Kuva: Mariia Riihonen
Mistä on kyse?

• Suomalaistutkijan oivallus saattaa ratkaista langattoman tiedonsiirron ruuhkat.
• Taneli Riihonen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että esimerkiksi langattoman verkon tukiaseman tiedonsiirtokyvyn voi kaksinkertaistaa.
• Keksinnön tie kaupalliseen käyttöön on vasta alussa, eikä tutkija odota rikastuvansa.

Ristijärveläissyntyisen Taneli Riihosen väitöskirja palkittiin 19.11. vuoden parhaana tekniikan alan opinnäytteenä. Palkinnon jakaneet Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF ennakoivat palkinnon perusteluissa, että Riihosen väitöstyössään esittämä oivallus voi osoittautua maailmanlaajuisesti satojen miljardien eurojen arvoiseksi ratkaisuksi ruuhkautuvien radiotaajuuksien tiedonvälityskyvyn ongelmaan.

Riihonen itse kuvailee asiaa yksinkertaiseksi.

– Kaikki nykyaikaiset tietoliikennejärjestelmät perustuvat joko taajuusjakoon tai aikajakoon. Se tarkoittaa, että esimerkiksi langattoman netin tukiasema lähettää yhdellä taajuudella ja vastaanottaa toisella, taikka lähetys ja vastaanottaminen tapahtuvat eri aikaan.

Taneli Riihonen löysi väitöstutkimuksessaan keinon saada sama tukiasema tekemään lähettämisen ja vastaanottamisen samanaikaisesti samalla taajuudella. Hänen saamansa väitöskirjapalkinnon arvo on 7 500 euroa.

– Väitöksen aihetta valitessani mietin, että miksei tätä ole tutkittu aiemmin. Aloin vain kyseenalaistaa, että miksi radiolaite ei voisi lähettää ja vastaanottaa tietoa yhtäaikaa.

Tutkija ei usko rikastuvansa löydöllä
Käytännössä saman taajuuden käyttäminen yhtä aikaa lähettämiseen ja vastaanottamiseen tuplaisi tiedonsiirtokyvyn. Kysymys on mullistavasta keksinnöstä, mutta tie kaupalliseen käyttöön on vasta alussa. Tekniikka toimisi viidennen sukupolven langattomissa verkoissa eli 5G-verkoissa.

Aloin vain kyseenalaistaa, että miksi radiolaite ei voisi lähettää ja vastaanottaa tietoa yhtäaikaa.

– Taneli Riihonen

– Sanoisin, että varteenotettavia perustutkimusvaiheen prototyyppejä on jo olemassa, ja näyttää, että tekniikka olisi kehitettävissä tuotteeksi, kunhan jokin yritys ottaa sen asiakseen.

Riihosen löydöksestä voidaan siis saada miljardihyötyjä, mutta tutkija itse ei odota rikastuvansa.

– En tule saamaan tästä rojalteja eikä mitään patentteja ole haettu. Tieteellinen työ on luonteeltaan täysin avointa.

Taneli Riihonen valmistui Kajaanin Lyseon lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi vuonna 2006 ja väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta viime vuonna. Nyt Riihonen on vierailevana tutkijana Columbian yliopistossa New Yorkissa.

Ei ehkä ilmiönä uusi mutta mahdollisuutena kyllä. Jos sama tukiasema tekee lähettämisen ja vastaanottamisen samanaikaisesti samalla taajuudella, se tuplaa tiedonsiirtokyvyn. Mutta kuka onnistuu kehittämään? Se firma tekee "nousu-Nokiat". Luultavasti amerikkalaiset.

Koulutuksesta ei kannattaisi säästää. Tämäkin poika kyllä karkaa maailmalle. Kuulin juuri, että yksin Minnesotan yliopiston rahoitus on suurempi kuin kaikkien 14 valtionyliopistomme yhteensä.

 

[Bushmaster]

Espanjalainen ihmeissään Suomessa: Miten tätä joka vessasta löytyvää kapinetta käytetään?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/119...a+vessasta+loytyvaa+kapinetta+kaytetaan+.html

 

[Rannari]

Ei nämä rangaistukset ihan kohdillaan ole. Tällä kertaa ihan täysi satanen korvausta piestylle ja kuristetulle uhrille jota hiuksista riuhtoen revittiin eessuntaas ja lopuksi vielä raiskattiin. Tekijälle tietysti ehdollista ja hiukan yhdyskuntapalvelua. Ihan sama kuin olisi jättänyt ilman korvausta ja rangaistusta.

 

[Geronimo]

Hyvää sapuskaa.
”Maistuu hyvältä myös oksennettuna” - tutkimus suomalaissotilaiden muonista
RuokaLifestyleTutkimusTyöelämä

Eniten varusmiehet moittivat ruoan rasvaisuutta ja mausteisuutta sekä tarkemmin määrittelemätöntä pahaa makua. KUVA: HEIKKI TYYNYSNIEMI
Väkisin syöminen ja siitä kirpoavat kipakat kommentit nousevat esiin sotatieteilijä, yliluutnantti Petra Koskensalon Pro gradu –taistelumuonatutkimuksesta.



”Maistuu hyvältä myös oksennettuna”. Tällaisen kaunistelemattoman nimen Maanpuolustuskorkeakoulussa maisteriopintojaan suorittava Petra Koskensalo on gradututkielmalleenantanut. Siinä on selitetty taistelumuonien käyttöä taisteluharjoituksissa ja kirjattu syömisen aiheuttamia kommentteja.

Laaja gradu kuuluu sotilaspedagogiikan ja tarkemmin sanottuna fyysisen kasvatuksen opintosuuntaan.

Tutkielman mukaan taistelumuonaa syödään puolustusvoimissa yli 100 000 pakkausta vuodessa, mutta lähes puolet tarjotusta energiasta jää käyttämättä.

Tutkimuksessa myös selvitettiin, mitkä ovat yleisimmät syyt jättää taistelumuonaa syömättä.

Varsinkin tämä osa kirvoitti kommentoijien kielenkannat.

Tutkimus toteutettiin kahdessa tiedusteluharjoituksessa, joissa koehenkilöinä olivat Reserviupseerikoulun Sissikomppanian varusmiehet. Heidät tunnetaan muutenkin ronskina väkenä.

Tutkimuksen mukaan taistelumuona on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä on johtanut tehokkaampaan ruoankäyttöön ja lisääntyneeseen energiansaantiin vanhaan taistelumuonaan verrattuna.




Yleisimmät syyt jättää ravintoa käyttämättä ovat huono maku ja se, että ei ole nälkä tai jano.

”Aivan perseestä”
Pääruokien, kuten aamupalojenkin avoin palaute sivusi taistelumuonalle tyypillistä ilmiötä: väkisin syömistä.

”Aivan perseestä. En kyllä syö kuin pakon edessä.”

Pääruokien saama avoin palaute osoitti, että ruoka on erittäin tärkeä asia maastossa ja herättää tunteita. Hyvänmakuisia ruokia ylistettiin vuolaasti.

”Vesi herahtaa kielelle kun ajattelenkin sitä!” Kommentti koski currykanaa.

Drytechin Pasta Bolognese oli ”kulinaarinen makunautinto” ja tuskapata ”maistui hyvältä myös oksennettuna”.

Fazerin Välimeren kanapasta oli ”harvinaisen suussa sulavaa ruokaa maastossa” ja Seikkalijan pasta Carbonaraa ”söisi jopa kotona”, koska se oli ”todella hyvän makuinen”.

Yksinkertaisuutta ja aitoja makuja arvostettiin.

”Riittävän simppeli, ei ole yritetty liikaa.”

Nautapata oli ”nautaisan hyvää”, koska ateria sisälsi ”hyviä isoja lihabiittejä”.

Kanapadassa ”kana on aidon makuista”.

Kuumalla säällä aterian valmistaminen kylmää veteen koettiin tärkeäksi ominaisuudeksi. ”Tuli kokeiltua valmistusta kylmänä ja hyvin toimi!”

Kaikki ateriat eivät kypsyneet vaaditussa ajassa: ”Olisi vissiin pitänyt hauduttaa kauemmin. Raakanakin hyvää.”

Epämieluisten aterioiden aiheuttama pettymys ja mielipaha purkautuivat ruokapäiväkirjoihin.

Palaute oli tutkijan mukaan tiukkaa, mutta rakentavaa, koska lähes jokaisessa kommentissa kerrottiin miksi ateriaa ei syöty kokonaan tai siitä ei pidetty.

Eniten moitetta tuli rasvaisuudesta ja mausteisuudesta, sekä tarkemmin määrittelemättömästä pahasta mausta.

”Paha maku ja inhottava koostumus, ei pystynyt syömään”.

”Ällörasvainen”.

”Liian mausteinen, ei meinaa pystyä syömään koko annosta.”

”Aika kitkerä, mauton ja hautu pitkään.”

Leijonan palmuöljyllä rikastetut ateriat kirvoittivat kommentteja.

”Rasva valui erillään, kesti kauan valmistaa.”

”Outo öljyinen maku jäi tuotteesta.” ”Liian rasvainen”.

”En syö toiste, todella pahaa.”

Tyydy siihen
Pääruokien, kuten aamupalojenkin avoin palaute sivusi taistelumuonalle tyypillistä ilmiötä: väkisin syömistä.

”En kyllä syö kuin pakon edessä.”

Tehokkaasta ruoankäytöstä ja runsaasta energiansaannista ei voi Koskensalon mukaan automaattisesti tehdä johtopäätöstä, että tarjotusta ravinnosta pidettäisi. Ruokaa syödään, vaikka ”tuotteen koostumus saa minut oksentamaan”, koska ei ole vaihtoehtoja.

”Ruokailuaika pitenee, kun ruoka pitää ̈taistella ̈ alas”.

Nesteenkäytön koettiin helpottavan pahanmakuisten ruokien syömistä.

”Vettä kun juo niin saa alas.”

”Karseaa nieleksittävää.”

 

[Bushmaster]

Hyvää sapuskaa.
”Maistuu hyvältä myös oksennettuna” - tutkimus suomalaissotilaiden muonista
RuokaLifestyleTutkimusTyöelämä

Eniten varusmiehet moittivat ruoan rasvaisuutta ja mausteisuutta sekä tarkemmin määrittelemätöntä pahaa makua. KUVA: HEIKKI TYYNYSNIEMI
Väkisin syöminen ja siitä kirpoavat kipakat kommentit nousevat esiin sotatieteilijä, yliluutnantti Petra Koskensalon Pro gradu –taistelumuonatutkimuksesta.



”Maistuu hyvältä myös oksennettuna”. Tällaisen kaunistelemattoman nimen Maanpuolustuskorkeakoulussa maisteriopintojaan suorittava Petra Koskensalo on gradututkielmalleenantanut. Siinä on selitetty taistelumuonien käyttöä taisteluharjoituksissa ja kirjattu syömisen aiheuttamia kommentteja.

Laaja gradu kuuluu sotilaspedagogiikan ja tarkemmin sanottuna fyysisen kasvatuksen opintosuuntaan.

Tutkielman mukaan taistelumuonaa syödään puolustusvoimissa yli 100 000 pakkausta vuodessa, mutta lähes puolet tarjotusta energiasta jää käyttämättä.

Tutkimuksessa myös selvitettiin, mitkä ovat yleisimmät syyt jättää taistelumuonaa syömättä.

Varsinkin tämä osa kirvoitti kommentoijien kielenkannat.

Tutkimus toteutettiin kahdessa tiedusteluharjoituksessa, joissa koehenkilöinä olivat Reserviupseerikoulun Sissikomppanian varusmiehet. Heidät tunnetaan muutenkin ronskina väkenä.

Tutkimuksen mukaan taistelumuona on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä on johtanut tehokkaampaan ruoankäyttöön ja lisääntyneeseen energiansaantiin vanhaan taistelumuonaan verrattuna.




Yleisimmät syyt jättää ravintoa käyttämättä ovat huono maku ja se, että ei ole nälkä tai jano.

”Aivan perseestä”
Pääruokien, kuten aamupalojenkin avoin palaute sivusi taistelumuonalle tyypillistä ilmiötä: väkisin syömistä.

”Aivan perseestä. En kyllä syö kuin pakon edessä.”

Pääruokien saama avoin palaute osoitti, että ruoka on erittäin tärkeä asia maastossa ja herättää tunteita. Hyvänmakuisia ruokia ylistettiin vuolaasti.

”Vesi herahtaa kielelle kun ajattelenkin sitä!” Kommentti koski currykanaa.

Drytechin Pasta Bolognese oli ”kulinaarinen makunautinto” ja tuskapata ”maistui hyvältä myös oksennettuna”.

Fazerin Välimeren kanapasta oli ”harvinaisen suussa sulavaa ruokaa maastossa” ja Seikkalijan pasta Carbonaraa ”söisi jopa kotona”, koska se oli ”todella hyvän makuinen”.

Yksinkertaisuutta ja aitoja makuja arvostettiin.

”Riittävän simppeli, ei ole yritetty liikaa.”

Nautapata oli ”nautaisan hyvää”, koska ateria sisälsi ”hyviä isoja lihabiittejä”.

Kanapadassa ”kana on aidon makuista”.

Kuumalla säällä aterian valmistaminen kylmää veteen koettiin tärkeäksi ominaisuudeksi. ”Tuli kokeiltua valmistusta kylmänä ja hyvin toimi!”

Kaikki ateriat eivät kypsyneet vaaditussa ajassa: ”Olisi vissiin pitänyt hauduttaa kauemmin. Raakanakin hyvää.”

Epämieluisten aterioiden aiheuttama pettymys ja mielipaha purkautuivat ruokapäiväkirjoihin.

Palaute oli tutkijan mukaan tiukkaa, mutta rakentavaa, koska lähes jokaisessa kommentissa kerrottiin miksi ateriaa ei syöty kokonaan tai siitä ei pidetty.

Eniten moitetta tuli rasvaisuudesta ja mausteisuudesta, sekä tarkemmin määrittelemättömästä pahasta mausta.

”Paha maku ja inhottava koostumus, ei pystynyt syömään”.

”Ällörasvainen”.

”Liian mausteinen, ei meinaa pystyä syömään koko annosta.”

”Aika kitkerä, mauton ja hautu pitkään.”

Leijonan palmuöljyllä rikastetut ateriat kirvoittivat kommentteja.

”Rasva valui erillään, kesti kauan valmistaa.”

”Outo öljyinen maku jäi tuotteesta.” ”Liian rasvainen”.

”En syö toiste, todella pahaa.”

Tyydy siihen
Pääruokien, kuten aamupalojenkin avoin palaute sivusi taistelumuonalle tyypillistä ilmiötä: väkisin syömistä.

”En kyllä syö kuin pakon edessä.”

Tehokkaasta ruoankäytöstä ja runsaasta energiansaannista ei voi Koskensalon mukaan automaattisesti tehdä johtopäätöstä, että tarjotusta ravinnosta pidettäisi. Ruokaa syödään, vaikka ”tuotteen koostumus saa minut oksentamaan”, koska ei ole vaihtoehtoja.

”Ruokailuaika pitenee, kun ruoka pitää ̈taistella ̈ alas”.

Nesteenkäytön koettiin helpottavan pahanmakuisten ruokien syömistä.

”Vettä kun juo niin saa alas.”

”Karseaa nieleksittävää.”

Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään valitettavaa PV:n ruoasta. .... Hyvvää ja ravitsevaa se on ja sitä on riittävästi !

 

[oml]

Armeija-aikaan oman tuvan huono-onninen lääkintämies joutui tahattoman ihmiskokeen uhriksi kun oli saanut viikon leirille ison pahvilaatikollisen TST-muonia joissa kaikissa oli pääruokana kanapataa (vai mitä kanaherkkua noissa oli 2000-luvun alussa?). Viikon ajan pelkän kanapadan syöminen näytti aiheuttaneen lievää v*tutusta.

 

[SJ]

Armeija-aikaan oman tuvan huono-onninen lääkintämies joutui tahattoman ihmiskokeen uhriksi kun oli saanut viikon leirille ison pahvilaatikollisen TST-muonia joissa kaikissa oli pääruokana kanapataa (vai mitä kanaherkkua noissa oli 2000-luvun alussa?). Viikon ajan pelkän kanapadan syöminen näytti aiheuttaneen lievää v*tutusta.

Onko tuo kanapata niin epäsuosittu, että kukaan ei suostunut vaihtamaan?

 

[oml]

En tiedä että eikö ruokia suostuttu vaihtamaan, vai eikö lääkintämies tajunnut että niitä kanapatoja voisi vaihtaa ehkä jonkun kanssa?

 

[Sardaukar]

Armeija-aikaan oman tuvan huono-onninen lääkintämies joutui tahattoman ihmiskokeen uhriksi kun oli saanut viikon leirille ison pahvilaatikollisen TST-muonia joissa kaikissa oli pääruokana kanapataa (vai mitä kanaherkkua noissa oli 2000-luvun alussa?). Viikon ajan pelkän kanapadan syöminen näytti aiheuttaneen lievää v*tutusta.

Itte sain kaverilta laatikon corned beef-tölkkejä ja nyt olen koukussa tuohon säilykkeeseen... Enää 20 isoa tölkkiä jäljellä...

 

[krd]

Tarkkaa:
"Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut rajusti, mutta Suomi ei ole reagoinut muutoksen räikeimpään ilmentymään. Näin toteaa historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja Venäjän voimapolitiillaa käsittelevässä kolumnissaan.
-Suomi on ainoa Venäjään rajoittuva Nato-rauhankumppani, joka ei ollut neuvostotasavalta, mutta Neuvostoliiton yya-kumppani se oli, ja paljon sitä ennen keisarikunnan suuriruhtinaskunta. Valko-Venäjä ja Suomi ovat ainoat Venäjään rajoittuvat Naton eurooppalaiset rauhankumppanimaat, joita ison naapurin voimapolitiikka ei ole koskettanut, Tarkka toteaa.
Hänen mukaansa Venäjä tekee nyt voimapolitiikkaa ja luo etupiiriä. Tarkka muistuttaa, että virallinen sotilasdoktriini antaa Venäjälle oikeuden vastata aseellisesti federaation rajojen ulkopuolella syntyviin uhkaaviin vaaratilanteisin, ja myös Venäjän liittolaisten rajojen pinnassa olevien alueiden tilanteisiin.
-Tämä oppi täyttää kaikki etupiiripolitiikan tunnusmerkit, hän kommentoi.
-Parinkymmenen vuoden aikana Venäjä on liittänyt valtioalueeseensa kaksi lähiympäristönsä hallinnollista yksikköä (Tsetsenia ja Krim), ja ottanut viisi aluetta sotilaalliseen hallintaansa (Transnistria, Abhasia, Etelä-Ossetia, Donetsk ja Luhansk). Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä hallitsee poliittinen kulttuuri, jossa kansainvälinen oikeus ja Etykin periaatteet eivät päde ja kansallinen ylimielisyys jyrää yli poliittisen järjen, Tarkka jatkaa.
Hän sanoo, että Suomi on yrittänyt sopeutua voimapolitiikan olosuhteisiin linnoittautumalla EU-suojamuurin taakse, hakeutumalla aktiiviseen Nato-rauhankumppanuuteen ja kehittämällä pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
-Suomi korostaa keskusteluyhteyden säilyttämistä Venäjän kanssa unionin asettamista sanktioita huolimatta ja yrittää vahvistaa puolustusmäärärahojen supistuksen pahiten rampauttamia puolustushaaroja. Tämä ei riitä voimapolitiikan hallitsemassa ympäristössä, mutta kansallisella tasolla ei ole enää juuri mitään muuta tehtävissä. Valtapolitiikalta suojaavaa vastavoimaa ei voi nykyisestään lisätä muuten kuin tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä, ja sitä mahdollisuutta ei ole muualla kuin Naton suunnassa, Tarkka arvioi.
Hän toteaa samalla, että mikään ei viittaa siihen, että Venäjän voimapolitiikka olisi kärjistymässä juuri nyt Suomen suuntaan.
-Mutta parin vuosikymmenen aikana koetut Venäjän voimapolitiikan seuraukset eivät katoa olemattomiin sillä, että ollaan ajattelematta niitä. Turvallisuuteen kuuluu myös varautuminen toteutumattomin uhkiin niiden toteutumisen estämiseksi."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/147...isto-muuttunut-rajusti-suomi-ei-ole-reagoinut
Pikku-uutisissa, ei saisi aiheesta otsikoihin sen suurempaa tullakaan. Voisi ehkä olla myös NATO-keskustelussakin, boldattu kohta.

 

[Bushmaster]

Tarkkaa:
"Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut rajusti, mutta Suomi ei ole reagoinut muutoksen räikeimpään ilmentymään. Näin toteaa historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja Venäjän voimapolitiillaa käsittelevässä kolumnissaan.
-Suomi on ainoa Venäjään rajoittuva Nato-rauhankumppani, joka ei ollut neuvostotasavalta, mutta Neuvostoliiton yya-kumppani se oli, ja paljon sitä ennen keisarikunnan suuriruhtinaskunta. Valko-Venäjä ja Suomi ovat ainoat Venäjään rajoittuvat Naton eurooppalaiset rauhankumppanimaat, joita ison naapurin voimapolitiikka ei ole koskettanut, Tarkka toteaa.
Hänen mukaansa Venäjä tekee nyt voimapolitiikkaa ja luo etupiiriä. Tarkka muistuttaa, että virallinen sotilasdoktriini antaa Venäjälle oikeuden vastata aseellisesti federaation rajojen ulkopuolella syntyviin uhkaaviin vaaratilanteisin, ja myös Venäjän liittolaisten rajojen pinnassa olevien alueiden tilanteisiin.
-Tämä oppi täyttää kaikki etupiiripolitiikan tunnusmerkit, hän kommentoi.
-Parinkymmenen vuoden aikana Venäjä on liittänyt valtioalueeseensa kaksi lähiympäristönsä hallinnollista yksikköä (Tsetsenia ja Krim), ja ottanut viisi aluetta sotilaalliseen hallintaansa (Transnistria, Abhasia, Etelä-Ossetia, Donetsk ja Luhansk). Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä hallitsee poliittinen kulttuuri, jossa kansainvälinen oikeus ja Etykin periaatteet eivät päde ja kansallinen ylimielisyys jyrää yli poliittisen järjen, Tarkka jatkaa.
Hän sanoo, että Suomi on yrittänyt sopeutua voimapolitiikan olosuhteisiin linnoittautumalla EU-suojamuurin taakse, hakeutumalla aktiiviseen Nato-rauhankumppanuuteen ja kehittämällä pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
-Suomi korostaa keskusteluyhteyden säilyttämistä Venäjän kanssa unionin asettamista sanktioita huolimatta ja yrittää vahvistaa puolustusmäärärahojen supistuksen pahiten rampauttamia puolustushaaroja. Tämä ei riitä voimapolitiikan hallitsemassa ympäristössä, mutta kansallisella tasolla ei ole enää juuri mitään muuta tehtävissä. Valtapolitiikalta suojaavaa vastavoimaa ei voi nykyisestään lisätä muuten kuin tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä, ja sitä mahdollisuutta ei ole muualla kuin Naton suunnassa, Tarkka arvioi.
Hän toteaa samalla, että mikään ei viittaa siihen, että Venäjän voimapolitiikka olisi kärjistymässä juuri nyt Suomen suuntaan.
-Mutta parin vuosikymmenen aikana koetut Venäjän voimapolitiikan seuraukset eivät katoa olemattomiin sillä, että ollaan ajattelematta niitä. Turvallisuuteen kuuluu myös varautuminen toteutumattomin uhkiin niiden toteutumisen estämiseksi."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/147...isto-muuttunut-rajusti-suomi-ei-ole-reagoinut
Pikku-uutisissa, ei saisi aiheesta otsikoihin sen suurempaa tullakaan. Voisi ehkä olla myös NATO-keskustelussakin, boldattu kohta.

eikös tää koske aika vahvasti NATO keskustelua?

 

[Umkhonto]

Kotimaa 6.12.2015 klo 10:26 | päivitetty 6.12.2015 klo 10:26
Suomi hukkaa veroeurosi maailmalle – tuhansia korkeakoulutettuja lähtee joka vuosi
Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin heitä lähtee pois, mutta tulijoiden koulutus on useimmiten matala. Suomesta pois lähtevien kasvattaminen ja koulutus on maksanut yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja.

Suomesta lähtee maailmalle nuoria, korkeastikoulutettuja ihmisiä. Kuva: Yle
Mistä on kyse?

• Suomen väkiluku kasvaa. Kantasuomalaisten osuus kasvusta on vain neljännes, loput tulee maahanmuutosta.
• Suomesta lähtee vuosittain vajaa 15 000 ihmistä, joista vain osa palaa myöhemmin takaisin.
• Lähtijät olisivat hyviä veronmaksajia, koska heillä on korkeatasoinen valtion maksama koulutus.
• Suurimmalla osalla maahan muuttavista ulkomaalaisista on puolestaan hyvin matala koulutus tai sitä ei ole lainkaan.

Suomen väkiluku kasvaa, koska Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Lokakuun loppuun mennessä väkimäärä on kasvanut tänä vuonna yli 13 000 henkilöllä. Väestönkasvusta 10 000 tuli maahanmuutosta, loput syntyvyydestä. Parina viime vuonna voittoa on tullut jopa 18 000 henkeä vuodessa. Länsi-Euroopasta tulleista jopa 80 prosenttia on viiden vuoden kuluttua lähtenyt.

Tiedossa on, että tämän vuoden aikana Suomeen on tullut 30 000 turvapaikanhakijaa, mutta Suomen väestöluvussa he eivät ole vielä mukana.

Maahanmuuttajaksi tulija luetaan pääsääntöisesti vasta, kun Suomeen tulevalla ulkomaalaisella on oleskelulupa. Lopullisiin maahantulotilastoihin vaaditaan vielä vakituinen asuinpaikka.

Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi.

Periaatteessa oikein hyvä, mutta ei kuitenkaan koko totuus, sanoo Tilastokeskuksen eläköitynyt kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä. Poismuuttaneiden suuren määrän ja varsinkin laadun pitäisi aiheuttaa huolestumista. Suomesta lähdetään työn perässä, sanoo Myrskylä.

Lähtijät ovat työvoiman kaikkein tuottavin osa ja laadukkain porukka, mikä meillä yleensäkin koulusta tulee.

– Pekka Myrskylä

– Lähtijät ovat hirveän hyvin koulutettuja ja nuoria, siis hyvin laadukasta työvoimaa. Lisäksi he ovat pääasiassa nuoria ihmisiä. Lähtijät ovat työvoiman kaikkein tuottavinta osaa ja laadukkainta porukkaa, mikä meillä yleensäkin koulusta valmistuu.

Lähtijät suuntaavat eniten EU:n alueelle tai Kaukoitään. Osa tulee takaisin myöhemmin, mutta eivät kaikki. Tilastokeskuksen tuoreisiin lukuihin pohjautuen tänä vuonna suomalaisia jää maailmalle arviolta vajaa 3 000 enemmän kuin sieltä palaa. Suunta on ollut tasaisesti kasvava, sanoo Myrskylä.

– Se on koko EU:n liittymisen jälkeisen ajan kasvanut. Niin sanottu globalisaatio koskee myös hyvin voimakkaasti myös suomalaisia työllisiä. Täältä lähdetään pois.

Lähtijöistä suurempi kustannus kuin tulijoista
Myrskylä sanoo, että vaikka Suomeen tulee kaiken kaikkiaan enemmän ihmisiä kuin lähtee, ongelma on laadullinen ja kansantaloudellinen. Kustannus on suuri – satojatuhansia euroja jokaista lähtijää kohden.

– Hänet on kasvatettu, peruskoulutettu, ruokittu, päiväkodissa hoidettu ja terveys on vaalittu lähtöön asti. Myös korkea-asteen koulutus on Suomessa valtion maksamaa. Jos 25–30-vuotias maisteri lähtee Suomesta, niin onhan häneen investoitu aika paljon rahaa, ennen kuin hän on niin laadukas, että voi lähteä.




Kuva: Yle
Myrskylän mukaan maasta poistuvan suomalaisen kustannus henkeä kohti yhteiskunnalle onkin paljon suurempi kuin maahan tulevan. Näin silti, vaikka suuri enemmistö Suomeen tulijoista on heikommin koulutettua ja osa joudutaan kouluttamaan uudelleen.
Tulijoiden koulutuksen ja työkyvyn kannalta tulovirta on kaksihuippuinen, mukana on toisaalta aivan huippuja, ja toisaalta suuri enemmistö heikosti koulutettuja nuoria, sanoo Myrskylä. Valtaosa tulijoista on työikäisiä.

– Valtaosa tulijoista työllistyy matalapalkkaisille aloille, muun muassa siivoukseen, kauppoihin, ravintoloihin, bussikuskeiksi ja sellaisiksi. Toki joukossa on ihan huippujohtajia ja esimerkiksi yliopistojen vierailuprofessoreita. Ikävä kyllä nämä huippuosaajat yleensä viihtyvän maassa vain muutaman vuoden.

Myrskylän mukaan keskustelua kaivattaisiin asiasta enemmän.

– Minua ihmetyttävät esimerkiksi maahanmuuttokriitikot, joiden mukaan tätä tulovirtaa ei saisi tulla, vaikka samaan aikaan Suomesta lähtee melko lailla puolet tulovirran määrästä muualle. Jos lähtömuutto saataisiin pysäytettyä, niin väestönkasvun plussa olisi melkein kaksinkertainen, sanoo Myrskylä.


http://yle.fi/uutiset/suomi_hukkaa_..._korkeakoulutettuja_lahtee_joka_vuosi/8502323

 

[Sardaukar]

Lähtijät ovat työvoiman kaikkein tuottavin osa ja laadukkain porukka, mikä meillä yleensäkin koulusta tulee.

– Lähtijät ovat hirveän hyvin koulutettuja ja nuoria, siis hyvin laadukasta työvoimaa. Lisäksi he ovat pääasiassa nuoria ihmisiä. Lähtijät ovat työvoiman kaikkein tuottavinta osaa ja laadukkainta porukkaa, mikä meillä yleensäkin koulusta valmistuu.

Lähtijät suuntaavat eniten EU:n alueelle tai Kaukoitään. Osa tulee takaisin myöhemmin, mutta eivät kaikki. Tilastokeskuksen tuoreisiin lukuihin pohjautuen tänä vuonna suomalaisia jää maailmalle arviolta vajaa 3 000 enemmän kuin sieltä palaa. Suunta on ollut tasaisesti kasvava, sanoo Myrskylä.

– Se on koko EU:n liittymisen jälkeisen ajan kasvanut. Niin sanottu globalisaatio koskee myös hyvin voimakkaasti myös suomalaisia työllisiä. Täältä lähdetään pois.

Itsekin jouduin tekemään tiettyjä valintoja niin yrittäjänä kuin duunarinakin. Suomessa kun ei ole elämiseen alalla mahdollisuuksia. Pakko oli muuttaa ulkomaille. Isänmaallisena ihmisenä ja entisenä kapiaisena en olisi halunnut, mutta vaihtoehdot olivat vähissä.

 

[Minuteman]

Kotimaa 7.12.2015 klo 14:18
Professori: Suomi on hyvä maa – "Ongelmat pelkkää pintakuohua"
Suomella menee huonosti. Vai meneekö? Pyysimme hyvinvointisosiologian professoria Juho Saarta nimeämään Suomesta myönteisiä asioita, jotka helposti unohtuvat. Millaisia hyviä asioita sinulle tulee mieleen?


Riitely turvapaikanhakijoista repii Suomea, yhteiskuntasopimus kaatui. Voisi kuvitella, että Suomi on matkalla kurjuuteen.

Sosiaalipoliitikasta, köyhyydestä ja eriarvoisuudesta kirjoittanut professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa, että moniin muihin verrattuna Suomella menee oikeastaan ihan hyvin.

– Kolikolla on kaksi puolta. Meillä on tämä pintakuohunta eli kovin paljon tällaisia negatiivisia uutisia, jotka huolestuttavat ihmisiä. Mutta sitä varten olisi hyvä muistaa ne perusasiat jotka Suomessa toimivat, Saari sanoo.

Näitä perusasioita löytyykin Saaren mukaan paljon: Korkea elintaso, kestävälle pohjalle uudistettu eläkejärjestelmä, oikeaan suuntaan menevä sote-uudistus. Saari ottaa esimerkin myös turvapaikanhakijoista.

– Suomeen on tullut hyvin lyhyessä ajassa 30 000 ihmistä. Heidät on asutettu, palvelujärjestelmä toimii, sisäasiainministeriö on hoitanut suurimman osan työstään erinomaisen hyvin.

Suomi on turvallinen
Samaan aikaan Suomessa puhutaan turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista. Professori muistuttaa, että isossa ihmisjoukossa on väistämättä mukana ongelmallisia tapauksia.

– 30 000 ihmisen joukossa ehkä 20 raiskaustapausta. Jokainen raiskaus- tai väkivaltatapaus on liikaa, mutta ne täytyy suhteuttaa tähän populaatioon.

Saari nostaakin yhdeksi myönteiseksi asiaksi turvallisuuden.

– Suurin osa suomalaisista luottaa toisiinsa. Osaamme säädellä konflikteja kohtuullisen hyvin ja suomalaiset kokevat olonsa poikkeuksellisen turvalliseksi. Yksinäisyyttä esiintyy kohtalaisen vähän, paljon vähemmän kuin monessa muussa maassa. Me olemme onnellinen kansa.

Suomi on vapaa korruptiosta
Suuri osa suomalaisista kokee, että emme ole kansana samassa veneessä. Viime aikoina on ilmennyt epäluottamusta julkisen vallan päätöksentekoon ja sen tasapuolisuuteen.

– Se on hyvin tunnepohjainen ilmiö ja perustuu kokemukseen, että meitä ei kohdella reilusti. Loppujen lopuksi tulo-ja elintasoerot ovat verrattain pieniä eri väestöryhmien välillä, jos jätetään tarkasteluista kaikkein köyhimmät ja rikkaimmat.

Saari pitää julkista valtaa Suomen etuna, vaikka monilla suomalaisilla on ehkä mennytkin siihen usko.

– Meillä on korruptoitumaton, hyvä, toimintakykyinen hallinto. Pystymme kollektiivisiin ratkaisuihin. Kunhan poliitikot pääsevät yhteisymmärrykseen, hallinto kyllä hoitaa tonttinsa.

Suomessa on vapaa liikkuvuus
Pyysimme professori Saarta nostamaan asioita, jotka ovat Suomessa muihin maihin verrattuna hyvin ja joita suomalaiset eivät ehkä itse huomaa.

Hän nostaa ensimmäisenä esiin vapaan liikkuvuuden.

– Ihmisillä on oikeus vaihtaa asuinpaikkaa ja työpaikkaa menettämättä oikeuksiaan. Ei ole eläkeorjuutta, eikä työpaikkasidonnaisia oikeuksia siinä mielessä.

Saaren mukaan tämä on valtava suhteellinen kilpailuetu Suomelle.

– Voi liikkua sinne missä on työtä.

Suomen järjestelmissä ei ole "parempia piirejä"
Saari muistuttaa myös siitä, että suomalaisilla on yksilöllistetyt oikeudet ja velvollisuudet.

– Ei ole perhekohtaisia etuuksia tai perhekohtaista verotusta. Tämä edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tämä on yksi luovuttamaton ja myönteinen asia, joka Suomessa on.

Tärkeää on Saaren mielestä myös koulutus- ja sosiaaliturvajärjestemän tasapuolisuus.

– Ei ole parempien piirien kouluja erikseen, ei parempien piirien etuusjärjestelmiä.

Suomen ministerit eivät hutki toisiaan
Saari nostaa esiin myös julkisen vallan politiikkakoordinaation, jossa tavoitteena on saada aikaan toimiva kokonaispaketti.

– Se on kansainvälisesti aika poikkeuksellista, vaikka voidaan narista että se tapahtuu valtiovarainministeriön johdolla. Kun katsoo muita maita, kukin ministeriö sählää vähän omalla tontillansa. Suomessa ei tehdä sellaista politiikkaa, joka yhdellä sektorilla hutkii toista korvaan.

Professorin mielestä taloudellinen kestävyys ei ole Suomen suurin haaste vaan sosiaalisen pohjan kestävyys. Sen varaan järjestelmät on rakennettu.

– Ennen kaikkea meidän täytyy pitää ihmisillä usko siitä, että tämä tapa hoitaa asioita on hyvä. Ja että siihen kannattaa jatkossakin investoida. Näiden kahden palikan yhteensovittaminen on nyt poliitikkojen tärkein tehtävä. Hyvinvointivaltio voi selviytyä.

____________________________________________________________________________________________

Ajattelemisen arvoisia ajatuksia. Monien hyvien ominaisuuksien vastapainona suomalaisia rasittaa masokistinen negatiivisissa asioissa rypeminen. Itku pitkästä ilosta, hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää. Mies tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.

Pahoin pelkään että Martti huuhaa Innanen oli oikeassa arvioidessaan suomalaisen olevan ihmisen ja ryssän risteytys. Suomalaisissa elää syvällä primitiivinen kuvitelma elämän nollasummapeliluonteesta jossa naapurin ilo, onni ja menestys on itseltä pois. Erilaiset välistävetäjät kertovat kernaasti pöljälle ugrille että tällä on syntymäoikeus siihen, tähän ja tuohon ja että on "jonkun" syytä jos mannaa ei sadakaan turakaisen laariin. Suomessahan omistaminen on todiste rikoksesta ja kateus kansanhuvi.

"Suuri osa suomalaisista kokee, että emme ole kansana samassa veneessä. Viime aikoina on ilmennyt epäluottamusta julkisen vallan päätöksentekoon ja sen tasapuolisuuteen.
– Se on hyvin tunnepohjainen ilmiö ja perustuu kokemukseen, että meitä ei kohdella reilusti. Loppujen lopuksi tulo-ja elintasoerot ovat verrattain pieniä eri väestöryhmien välillä, jos jätetään tarkasteluista kaikkein köyhimmät ja rikkaimmat."

Välistävetäjän mielestä tuloerot ovat räjähtämässä. Välistävetäjän mielestä ahkeruudesta ja osaamisesta pitää rangaista. Välistävetäjä lietsoo kateutta ja katkeruutta, osattomuuden tunnetta, vihaa ja suuttumusta koska kun ihminen saadaan pelkäämään ja/tai suuttumaan, järki sumenee ja ihminen saadaan taantumaan osaksi mölisevää massaa marssimaan välistävetäjän lipun alla.

 

[Magistra]

Edellä olevat prof. Juho Saaren ajatukset liittyvät itsenäisyyspäivän vuodatuksiin siitä, kannattaako itsenäisyyttä juhlia. Jos koetaan, että itsenäisyys on menetetty, voi silti nostaa maljan monille huippu seikoille tässä maassa. Vaihtaa vaan mielessään nimen sitten vaikka Suomi-päiväksi - ja keskittyy hyviin puoliin edes välillä eikä ainaseen valitukseen, vaikka kyllä tästä maasta paremmankin varmasti saisi.

 

[Vonka]

Minusta Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille. Mutta joskus olisi kirveellä töitä.

Uudenkaupungin rakennustarkastaja jahtaa saunalauttaa, koska se on hänen mukaansa rakennus eikä vene ja tunnustaa vielä reippaasti, että naapurin ilmiannon perusteella ollaan liikkeellä.

Virkamies tärkeän kommentti: "Rakennuslupaakin on hankala hakea jälkikäteen, sillä veden päälle lupia ei voida myöntää."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015120820799708_uu.shtml

 

[Umkhonto]

Otsikointi sukkaa, mutta muuten ihan asiallinen juttu. Varsinkin täällä eteläisellä rantamaalla ostovoimaa kutistaa kovasti nuo asumiskustannukset. Duunikaveri muutti Porista tänne ja kertoi että siellä 3-kymppiset duunaripariskunnat ihan yleisesti hankkivat uusia omakotitaloja. Täällä siihen ei helposti veny edes 5-kymppinen DI-/maisteripariskunta.


Pienituloisilla kaksinkertaiset asumismenot muihin verrattuna
Kotimaa Julkaistu 09.12.2015 08:52 (Päivitetty 09.12.2015 09:28)



Pienituloisilla menee asumiseen lähes kaksinkertainen osuus tuloista verrattuna muuhun väestöön, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Osuus on suuri erityisesti yksin asuvilla ja kaupungeissa asuvilla pienituloisilla.

Yksin asuvien pienituloisten tulotaso jää asumismenojen jälkeen alle kohtuullisen vähimmäistoimeentulon.

THL varoittaa, että hallitusohjelman toimet voivat johtaa nykyistä voimakkaampaan pienituloisten alueelliseen keskittymiseen ja pienituloisten kokemiin ongelmiin. Ongelmiksi koetaan muun muassa melu, rikollisuus, väkivalta ja ilkivalta.

Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvat pienituloiset kokevat esimerkiksi vähemmän ongelmia asuinympäristössään kuin muut vuokralla asuvat pienituloiset. THL olettaa, että hallitusohjelman toimet lisäävät pienituloisten kokemia asuinympäristöönsä liittyviä ongelmia.

– Haittojen minimoimiseksi tulorajoja ei tulisi asettaa liian alhaisiksi, ja tuloja tulisi tarkastella useammalta vuodelta, jotta hetkellisesti parantunut tilanne ei johtaisi asunnon menettämiseen, THL:n erikoistutkija Timo Kauppinen sanoi tiedotteessa.

Toisaalta hallitusohjelman toimet voivat tuoda THL:n mukaan myös helpotusta pienituloisten asumismenoihin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vuokrien laskeminen, asumistukea saavien ohjaaminen kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin sekä tulorajojen palauttaminen ja tulojen seuranta kohtuuhintaisissa vuokra-asunnoissa voi helpottaa pienituloisten asumismenojen osuutta tulotasosta.

Riskinä on kuitenkin kannustinloukkujen syntyminen.


Suomessa asuu yli puoli miljoonaa aikuista pienituloisissa kotitalouksissa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...rtaiset-asumismenot-muihin-verrattuna/5601432

 

[Umkhonto]

Kotimaa 9.12.2015 klo 12:56
Selvitys: Suomi sijoittui hyvin armeijoiden korruptiotutkimuksessa
Korruption vastainen Transparency International selvitti eri maiden armeijoiden ja puolustusteollisuuden välistä lahjontaa.

Transparency International raportissa Suomen puolustussektoriin kohdistuvat korruptioriskit arvioitiin alhaisiksi. Kuva: Puolustusvoimat

Suomi menestyi mainiosti korruption vastaisen Transparency Internationalin selvityksessä, jossa käytiin läpi eri maiden armeijoiden ja puolustusteollisuuden välistä lahjontaa. Raportissa Suomen puolustussektoriin kohdistuvat korruptioriskit arvioitiin alhaisiksi. Transparency International katsoo, että institutionaalinen läpinäkyvyys toteutuu hyvin, mutta riskianalyysissä sekä henkilöstön koulutuksessa Suomen tulisi ottaa paremmin huomioon korruptiota koskevat teemat.

Raportissa arvioidaan 33 Naton jäsenmaan sekä sen eurooppalaisen ja keskiaasialaisen kumppanimaan turvallisuussektoriin kohdistuvia korruptioriskejä. Raportissa vain puolet maista sai alhaisen tai erittäin alhaisen luokituksen korruptioriskistä puolustussektorilla. Ainoastaan Iso-Britannia sai erittäin alhaisen korruptioluokituksen. Suomen kanssa alhaisen korruptioriskin maiksi luokiteltiin muun muassa muut Pohjoismaat, Yhdysvallat, Kanada, Saksa, Puola, Latvia ja Hollanti.

Portugali, Turkki, Armenia ja Ukraina luokiteltiin korkean korruptioriskin maiksi ja tilanne on raportin mukaan vielä näitäkin huonompi Afganistanissa, Azerbaidzanissa ja Uzbekistanissa.

Raportti pitää huolestuttavana Ranskan saamaa korkean korruptioriskin luokitusta sotilasoperaatioiden osa-alueella. Ranskalla on yli 10 000 sotilasta eri sotilasoperaatioissa ympäri maailmaa. Raportti huomauttaa, että Ranskan tapaan myös Suomella suurin korruptioriski on operationaalinen puoli. Raportin mukaan tietoisuus korruptioriskeistä sotilasoperaatioissa ei ole ulottunut ohjeistukseen. Transparency Internationalin mukaan esimerkiksi Afganistanin operaatiossa on havahduttu korruption aiheuttavan kasvavaa epävakautta sekä heikentävän toimintakykyä.

http://yle.fi/uutiset/selvitys_suom...den_korruptiotutkimuksessa/8514709?origin=rss

 

[Lone Soldier]

Lähtijät ovat työvoiman kaikkein tuottavin osa ja laadukkain porukka, mikä meillä yleensäkin koulusta tulee.

– Lähtijät ovat hirveän hyvin koulutettuja ja nuoria, siis hyvin laadukasta työvoimaa. Lisäksi he ovat pääasiassa nuoria ihmisiä. Lähtijät ovat työvoiman kaikkein tuottavinta osaa ja laadukkainta porukkaa, mikä meillä yleensäkin koulusta valmistuu.

Lähtijät suuntaavat eniten EU:n alueelle tai Kaukoitään. Osa tulee takaisin myöhemmin, mutta eivät kaikki. Tilastokeskuksen tuoreisiin lukuihin pohjautuen tänä vuonna suomalaisia jää maailmalle arviolta vajaa 3 000 enemmän kuin sieltä palaa. Suunta on ollut tasaisesti kasvava, sanoo Myrskylä.

– Se on koko EU:n liittymisen jälkeisen ajan kasvanut. Niin sanottu globalisaatio koskee myös hyvin voimakkaasti myös suomalaisia työllisiä. Täältä lähdetään pois.

Itsekin jouduin tekemään tiettyjä valintoja niin yrittäjänä kuin duunarinakin. Suomessa kun ei ole elämiseen alalla mahdollisuuksia. Pakko oli muuttaa ulkomaille. Isänmaallisena ihmisenä ja entisenä kapiaisena en olisi halunnut, mutta vaihtoehdot olivat vähissä.

Tavallaan samasta syystä itsekin aikanaan "jouduin" lähtemään suomesta.
Ei ollut mahdollisuutta olla ja elää, puhumattakaan duunista. Joten poistuin tekemään työtä...

 

[Umkhonto]

No nyt se selvisi: Suomi on euroalueen kallein maa
Talouselämä 10.12. 11:14

Colourbox

Suomen Pankin Euro & Talous -katsauksessa kerrotaan, että Suomi on kuluttajahinnoilla mitattuna euroalueen kallein maa.

Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin muualla euroalueella aivan viime kuukausiin saakka. Suomen Pankin mukaan hintatason kalleus rapauttaa kuluttajien ostovoimaa ja hintojen nopea nousu heikentää Suomen vientialojen kustannuskilpailukykyä.

Yhdenmukaistettu kuluttajaindeksi vuodesta 2007 vuoteen 2015 on noussut euroalueella 15 prosenttia. Suomessa nousu on ollut 20 prosenttia. Keskiverto suomalaiskotitalous maksoi viime vuonna hyödykekorista 121 euroa, kun muualla euroalueella samaisen korin sai keskimäärin 100 eurolla.

Suomen Pankki huomauttaa tämän vaikutuksista myös kilpailukykyyn, kun saman ostovoiman saavuttamiseksi Suomessa työntekijän täytyy saada 21 prosenttia suurempaa nimellispalkkaa, kuin euroalueella keskimäärin.

Hyödykeryhmistä etenkin palveluiden hinnat ovat nousseet Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella.
Myös elintarvikkeiden ja energian kuluttajahinnat ovat kivunneet Suomessa ripeämmin kuin euroalueella.
Suomessa ainostaan teollisesti valmistettujen kuluttajatuotteiden hinnat ovat nousseet hitaammin kuin muualla euroalueella.

Hinnat ovat kohonneet nopeasti erityisesti hyödykkeissä, joiden työvoimakustannusten osuus on suuri, Suomen Pankki huomauttaa. Inflaatio on kiihtynyt Suomessa myös välillisen verotuksen kiristymisen tähden enemmän kuin euroalueella keskimäärin.

Elintarvikkeiden hinnat laskivat Suomessa pian EU:hun liittymisen jälkeen, mutta tämä oli vain väliaikaista, sillä 2000-luvun aikana ruoan reaalihinta on alkanut kohota uudelleen ja lähestyy jo tasoa, jolla oltiin ennen Suomen liittymistä.


Aiheesta lisää
10.12. 11:00
Suomen Pankin Liikanen: "Lisävelkaantuminen siirtää sen hoitamisen nuorille"
10.12. 11:00
Tässä on uusi kauhulaskelma: Mitä jos vienti ei kohta elvykään?
10.12. 09:00
Teollisuudesta julmat luvut: Uudet tilaukset -9,5%
Etenkin vuosina 2007-2015 elintarvikkeiden hinnat Suomessa ovat nousseet keskimäärin nopeammin kuin muualla euroalueella.

Ruoan hinta kohosi vuodesta 2009 eteenpäin aina viime vuoteen asti, jolloin kauppojen niin sanotut halpuutuskampanjat alkoivat näkyä elintarvikkeiden hinnoissa.


http://www.talouselama.fi/uutiset/no-nyt-se-selvisi-suomi-on-euroalueen-kallein-maa-6236459