Jos se panssarivaunu ei ole vielä rekiteröity dekoaseeksi, niin sitä ei virannomaisten mukaan ole olemassa. Joten aika paha niiden on sanoa, että milloin se on vaihtanut käsiä. Tai vaihtaako se käsiä.
Jos se panssarivaunu ei ole vielä rekiteröity dekoaseeksi, niin sitä ei virannomaisten mukaan ole olemassa. Joten aika paha niiden on sanoa, että milloin se on vaihtanut käsiä. Tai vaihtaako se käsiä.
Geronimo
Ylipäällikkö
Nyt voi sanoa että hulluja nuo punavihreät kun elukatkin kärsii näiden kusipäisyydestä.
En muuten kadu ilmaisuani kusipääät sillä niitä nämä älykääpiöt ovat.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060721694000_uu.shtml
Vegaani-omistajan into siirtää ruokavalio lemmikille voi olla eläimelle kohtalokas
Keskiviikko 8.6.2016 klo 07.00
Erityisruokavalioiden noudattaminen näkyy myös lemmikkien lautasilla. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
En muuten kadu ilmaisuani kusipääät sillä niitä nämä älykääpiöt ovat.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060721694000_uu.shtml
Vegaani-omistajan into siirtää ruokavalio lemmikille voi olla eläimelle kohtalokas
Keskiviikko 8.6.2016 klo 07.00
Erityisruokavalioiden noudattaminen näkyy myös lemmikkien lautasilla. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
No tuota vastaan on olemassa lakejakin ja todisteeksi riittänee eläilääkärin lausunto. Tuomion päälle lätkäistäköön vielä eläintenpitokielto.
Geronimo
Ylipäällikkö
Vähä älyistä toimintaa se on jokatapauksessa. aikuiset syököön tai olkoon syömättä ihan miten haluavat, mutta jättäköön lapset ja eläimet rauhaan hölmöilyltään.
Bushmaster
Greatest Leader
Älyvapaa idioottien vetämä "Vihreäliike vankkuri" tekee enemmän tuhoa europpanmaille kuin hunnilauma muinoon...
Älyvapaa idioottien vetämä "Vihreäliike vankkuri" tekee enemmän tuhoa europpanmaille kuin hunnilauma muinoon...
Mutta jos hunnilauma päästettäisiin viheridioottien kimppuun, niin kaikki olisi tyytyvätisiä, kun ihmiskunnan hiilidioksiidijalanjälki paranisi.
Vääpeli
Greatest Leader
Aprillipäivästä tuli kuukausi ja näyttäisi tulevan vuosi...
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/...llikko-paivi-nerg-palkittiin-vuoden-johtajana
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/...llikko-paivi-nerg-palkittiin-vuoden-johtajana
Bushmaster
Greatest Leader
Valtionhallintokulttuurin lyhyt määritelmä meni muistaakseni jotenkin näin:
"kyvyttömät johtavat haluttomia tekemään typeriä" ?
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Asiaa sotilasmuseotoiminnan tilasta Suomessa.
http://museoliitto.blogspot.fi/2016/06/eiko-sotahistoriassamme-ole-mitaan.html?spref=fb
Sotahistoria, veteraanien perinnön vaaliminen ja tähän liittyvä maanpuolustustahdon ylläpito eivät ole ilmeisestikään päättäjien mielestä vaalimisen arvoisia asioita. Juuri äsken Sotamuseo joutui sulkemaan Liisankadun näyttelynsä, toivovat löytävänsä uudet tilat, Ilmavoimien museo Tikkakoskella on yrittänyt vuosikausia käynnistellä omaa museorakennuksen laajennushanketta kun sekä näyttely- ja varastotilat ovat ääriään myöten täynnä, Panssarimuseo taas yrittää kansalaiskeräyksellä saada aikaan edes jonkinlaista sääsuojaa / katosta museon rinteessä säiden armoilla kyhjöttäville vaunuharvinaisuuksille.
Ja sitten meillä päättäjät ovat enemmän tai vähemmän valmiita syytämään rahaa johonkin Kukkenhaimiin!
Honcho
SMLNKO M/83
Surkeaa, ettei edes taskurahoja irtoa tuohon toimintaan. Siellä sitten vapaaehtoisten huolella pitämät harvinaiset koneet ym. seisovat useinkin ulkona sään armoilla. Surullista.
Bushmaster
Greatest Leader
En oikeen tienny mihnä tämä jutun tuuppaisi mutta kertoo miten "maan tapaa" on noudatettu urheilupomojen toimesta oikeen huolella...
tulikomento
Supreme Leader
Joo, enpä puhunut omiani. Parolan panssariväki on hattu kourassa ja tarvitsee ymmärtäväisten kansalaisten apua.
http://tankkikatos.fi/
Ajattelin itsekin parikymppiä antaa hyvälle asialle, varsinkin kun isoisä-vainaan T-34/85 makaa siinä samassa rinteessä talvisin tuulessa ja tuiskussa ja kesällä auringon paahteessa.
EDIT: Huoh, tavoitteena näyttää olevan saada kasaan 200000 euroa syksyyn mennessä. Minimissään 60000 euroa. Nyt on kasassa vajaa neljä tonnia. No p*rkele, vaikka menis vituralleen, niin meneepähän ainakin järkevään kohteeseen omakin pikku avustus.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Menee Suomessa niin, että ylimmäisenä keikkuu Sotamuseo, joka on suoraan PV:n osa. Se sitten ohjaa ns. aselajimuseoita, tai yhteistyömuseoita kuten niitä vissiin nykyisin kutsutaan. Käytännössä johtunee ihan siitä, että valtaosa materiaalista, eli laivat, tykit, panssarit ja lentokoneet ovat valtion omistuksessa.
http://puolustusvoimat.fi/web/sotamuseo/yhteistyomuseot
Sen verran satun tietämään aiheesta, että muistaakseni joskus vuoden 2010 tienoilla julkaistiin sotilasmuseokenttää analysoiva tutkimus. Luin paperin tuolloin ja jotenkin jäi mieleen, että muistaakseni tuolloin valtion eli Sotamuseon kanavoima vuosittainen rahallinen avustus näille aselajimuseoille oli jotain 700000 euron luokkaa. Tämä sitten jaettiin kaikkien kesken. Nykytilannetta en sen tarkemmin tiedä, mutta oletan vahvasti ettei summa ainakaan ole lisääntynyt.
Toki museot pyrkivät myös itse kattamaan toimintakulujaan (pääsylipputulot, muu myynti jne), mutta sitten on tietysti maksettava henkilökunnan palkat ja tilavuokrat. Eli moni museo elää kädestä suuhun. Ja kun parannusta asioihin ei ole näköpiirissä, niin ymmärrän hemmetin hyvin tuon Panssarimuseon oma-aloitteisen varainkeräyksen.
Mahtoiko johtua siitä, että saadakseen valtioltakin avustusta on museon harjoitettava tutkimustoimintaa. Ja kun tätä on vaikeaa kontrolloida, edellytetään, että museolla riittävän tieteellisen
pätevyyden omaava tutkimusjohtaja. Muuten luulisin ettei Valtiolla ole mitään sitä vastaan, että amatöörivoimin ylläpidettävä Taka-Hikiän kotiseutumuseokin kutsuu itseään museoksi.
Minuteman
Eversti
Näkökulma: Kuka uskaltaa puhua Natosta?
Ulkoministeri Timo Soini (ps) tiivisti keväällä Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen: "Kriisi Venäjän ja lännen välisissä suhteissa on heittänyt Euroopan turvallisuuden epätasapainoon." Soini totesi muun muassa, ettei Venäjä luovu Krimin laittomasta valtauksesta ja haluaa pysäyttää Naton laajentumisen.
Venäjä antaa ymmärtää, että se on valmis sotilaallisen voiman käyttöön katsoessaan sen tarpeelliseksi. Ennakoimattomuus ja ajoittain jopa holtiton puhe ydinaseista esiintyvät jatkuvasti Venäjän repertuaarissa.
Soinin huoli on monella muullakin, vaikka keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta leimaa tapa kuolettaa eriävät mielipiteet. Yhä useammin käy selväksi, että Suomen johto haluaa moderoida turvallisuuspoliittista keskustelua pienen eliitin oikeudeksi. Päätöksenteossa on noudatettava lainsäädäntöä, mutta keskustelua ei saa tappaa.
Tapasin toukokuussa Kiovassa ukrainalaisen kustantajan, joka seuraa ahkerasti Suomessa käytävää turvallisuuspoliittista keskustelua. Hän hämmästeli laajaa suomettumisen ilmapiiriä. Hän ei ymmärrä niin sanotun vanhan polven poliitikkojen nihkeää suhtautumista Suomen Nato-jäsenyyspohdiskeluun. Hän on oikeassa. Nato-keskustelu halutaan vaientaa vähättelemällä, luomalla uhkakuvia ja vaientamalla.
Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi totesi vastikään, että valtavirran kyseenalaistajat ajetaan Suomessa nopeasti marginaaliin. Kansallisen turvallisuuden etua pidetään oikeutuksena sille, että tietoa voidaan pimittää.
Äänessä ovat tällä hetkellä voimakkaan suomettumisen puolesta puhujat. Suomessa käydään keskustelua jopa Venäjän vastaisten talouspakotteiden purkamisesta, vaikkei tilanne pakotteiden asettamisen syistä ole muuttunut miksikään. Suhteita itänaapuriin yritetään pitää yllä keinolla millä hyvänsä.
Kun tietoa pimitetään tai väistellään asioista puhumista niiden oikeilla nimillä, alkaa spekulointi. Etenkin Nato-jäsenyyskysymyksessä oikeanlaista ja täsmällistä tietoa on haasteellista saada. Rivienvälistä lukemisen taito kasvaa.
Suomessa on väläytelty mahdollista kansanäänestystä Nato-jäsenyyden hakemisesta. Uskallan väittää, ettei kovin monella suomalaisella ole selkeää käsitystä siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomelle merkitsisi. Tavan kansalaiset eivät saa selkeää ja oikeaa tietoa Nato-vaihtoehdoista, vaan viittauksia erilaisiin tekeillä oleviin ja jo julkaistuihin selontekoihin, kiistelyä siitä, uhkaako Venäjä länttä vai ei sekä voimakkaasti värittynyttä propagandaa idän suunnalta.
Venäjä-suhteissa maltillisesti esiintynyt ulkoministeri Soini yllätti ainakin allekirjoittaneen vastatessaan Moskovan vierailullaan varsin suorasukaisesti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville, että Suomi tekee itse omat päätöksensä maan turvallisuuspolitiikassa. Lavrov oli aiemmin kovin sanakääntein kritisoinut Naton harjoitustoimintaa Itämerellä. Soinin vastauksesta tuli etäisesti mieleen ex-puolustusministeri Carl Haglund (r), joka alkuvuodesta 2015 käytännössä ainoana suomalaisministerinä uskalsi sanoa suoraan, itään kumartelematta, mistä päin uhka tulee.
Kreml on milloin Lavrovin, milloin lehdistövastaava Dmitri Peskovin, milloin presidentti Vladimir Putinin suulla tuominnut Naton harjoitukset Itämeren ja liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin alueilla. Myös pienimuotoinen Nato-joukkojen sijoittaminen Baltian maihin ja Puolaan on kirvoittanut Venäjän uhkailemaan vastatoimilla. Vastatoimilla mihin? Siihen, että suvereenit maat ottavat alueelleen joukkoja puolustusliitosta, johon ne kuuluvat?
Venäläinen liikemies Mihail Hodorkovski kirjoittaa Politicossa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että Venäjän kanssa on pohdittava tulevaa, mutta ei millä kustannuksella hyvänsä. Hän muistuttaa, ettei Venäjä ole normaali valtio. Sen johdon kanssa ei voi neuvotella ja sopia samalla tavoin kuin läntisen demokratioiden.
[email protected]
Ulkoministeri Timo Soini (ps) tiivisti keväällä Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen: "Kriisi Venäjän ja lännen välisissä suhteissa on heittänyt Euroopan turvallisuuden epätasapainoon." Soini totesi muun muassa, ettei Venäjä luovu Krimin laittomasta valtauksesta ja haluaa pysäyttää Naton laajentumisen.
Venäjä antaa ymmärtää, että se on valmis sotilaallisen voiman käyttöön katsoessaan sen tarpeelliseksi. Ennakoimattomuus ja ajoittain jopa holtiton puhe ydinaseista esiintyvät jatkuvasti Venäjän repertuaarissa.
Soinin huoli on monella muullakin, vaikka keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta leimaa tapa kuolettaa eriävät mielipiteet. Yhä useammin käy selväksi, että Suomen johto haluaa moderoida turvallisuuspoliittista keskustelua pienen eliitin oikeudeksi. Päätöksenteossa on noudatettava lainsäädäntöä, mutta keskustelua ei saa tappaa.
Tapasin toukokuussa Kiovassa ukrainalaisen kustantajan, joka seuraa ahkerasti Suomessa käytävää turvallisuuspoliittista keskustelua. Hän hämmästeli laajaa suomettumisen ilmapiiriä. Hän ei ymmärrä niin sanotun vanhan polven poliitikkojen nihkeää suhtautumista Suomen Nato-jäsenyyspohdiskeluun. Hän on oikeassa. Nato-keskustelu halutaan vaientaa vähättelemällä, luomalla uhkakuvia ja vaientamalla.
Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi totesi vastikään, että valtavirran kyseenalaistajat ajetaan Suomessa nopeasti marginaaliin. Kansallisen turvallisuuden etua pidetään oikeutuksena sille, että tietoa voidaan pimittää.
Äänessä ovat tällä hetkellä voimakkaan suomettumisen puolesta puhujat. Suomessa käydään keskustelua jopa Venäjän vastaisten talouspakotteiden purkamisesta, vaikkei tilanne pakotteiden asettamisen syistä ole muuttunut miksikään. Suhteita itänaapuriin yritetään pitää yllä keinolla millä hyvänsä.
Kun tietoa pimitetään tai väistellään asioista puhumista niiden oikeilla nimillä, alkaa spekulointi. Etenkin Nato-jäsenyyskysymyksessä oikeanlaista ja täsmällistä tietoa on haasteellista saada. Rivienvälistä lukemisen taito kasvaa.
Suomessa on väläytelty mahdollista kansanäänestystä Nato-jäsenyyden hakemisesta. Uskallan väittää, ettei kovin monella suomalaisella ole selkeää käsitystä siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomelle merkitsisi. Tavan kansalaiset eivät saa selkeää ja oikeaa tietoa Nato-vaihtoehdoista, vaan viittauksia erilaisiin tekeillä oleviin ja jo julkaistuihin selontekoihin, kiistelyä siitä, uhkaako Venäjä länttä vai ei sekä voimakkaasti värittynyttä propagandaa idän suunnalta.
Venäjä-suhteissa maltillisesti esiintynyt ulkoministeri Soini yllätti ainakin allekirjoittaneen vastatessaan Moskovan vierailullaan varsin suorasukaisesti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville, että Suomi tekee itse omat päätöksensä maan turvallisuuspolitiikassa. Lavrov oli aiemmin kovin sanakääntein kritisoinut Naton harjoitustoimintaa Itämerellä. Soinin vastauksesta tuli etäisesti mieleen ex-puolustusministeri Carl Haglund (r), joka alkuvuodesta 2015 käytännössä ainoana suomalaisministerinä uskalsi sanoa suoraan, itään kumartelematta, mistä päin uhka tulee.
Kreml on milloin Lavrovin, milloin lehdistövastaava Dmitri Peskovin, milloin presidentti Vladimir Putinin suulla tuominnut Naton harjoitukset Itämeren ja liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin alueilla. Myös pienimuotoinen Nato-joukkojen sijoittaminen Baltian maihin ja Puolaan on kirvoittanut Venäjän uhkailemaan vastatoimilla. Vastatoimilla mihin? Siihen, että suvereenit maat ottavat alueelleen joukkoja puolustusliitosta, johon ne kuuluvat?
Venäläinen liikemies Mihail Hodorkovski kirjoittaa Politicossa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että Venäjän kanssa on pohdittava tulevaa, mutta ei millä kustannuksella hyvänsä. Hän muistuttaa, ettei Venäjä ole normaali valtio. Sen johdon kanssa ei voi neuvotella ja sopia samalla tavoin kuin läntisen demokratioiden.
[email protected]
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001199171.html
Haluaisitko ”agentiksi”? Puolustusvoimat hakee nyt reserviläisiä tiedusteluun
Puolustusvoimat hakee reserviläisiä henkilötiedustelukurssille.
Puolustusvoimat hakee parhaillaan reserviläisiä henkilötiedustelukurssille.
Kurssi antaa valmiudet toimia kriisinhallintaoperaatioiden henkilötiedustelutehtävissä ja sillä opetetaan tiedustelun perusteet.
Puolustusvoimien mukaan hakijalta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia pienryhmässä. Lisäksi tehtävään tarvitaan hyvä englannin kielen taito ja hyväksytysti suoritettu valintakoe.
Valintaperusteet ovat kuitenkin salassa pidettävää tietoa, eikä hakijoille tiedoteta valitsemiseen tai valitsematta tulemiseen liittyviä syitä.
Paljon salattavaa
Tiedustelutoimintaan liittyy muutenkin paljon salattavaa. Asiantuntija Jens Säynäjärvi kertoo, että henkilötiedustelu voidaan ymmärtää myös vakoiluna.
Säynäjärvi on työskennellyt it-palveluyritys CGI:ssä aiemmin kyberturvallisuus- ja tiedusteluasiantuntijana, ja johtaa nykyään yrityksen kyberturvallisuuskonsultointia.
– Tässä tapauksessa kysymys on kuitenkin meidän näkökulmastamme tiedustelusta, sillä vakoilu tarkoittaa laitonta toimintaan. Jos ulkomaan edustaja tiedustelee Suomessa, se on meidän näkökulmastamme vakoilua. Nämä termithän kuitenkin menevät aina ristiin rastiin, hän selittää.
Säynäjärvi valottaa henkilötiedustelua yleisellä tasolla: se on henkilöltä henkilölle tapahtuvaa tiedonhankintaa, eli käytännössä keskustelemista. Keskustelun perusteella tiedustelija tekee myös havaintoja kohdehenkilöstään.
– Henkilötiedustelua mystifioidaan erittäin paljon, mutta loppujen lopuksi siinä vain käytetään menetelmiä, jotka perustuvat henkilöiden väliseen kanssakäymiseen. Henkilötiedustelun päämäärä on värvätä agentti, joka tuottaa tietoa, Säynäjärvi valottaa.
Myös peitetoimintaa
Tehtävästä riippuen henkilötiedustelija voi toimia myös peitteellä, eli jossain muussa näennäisessä tehtävässä, vaikkapa toimittajana ja tavata peitetehtävässään erilaisia ihmisiä.
Peitteen turvin hän voi esimerkiksi esittää peitetehtävälle luontevia kysymyksiä ilman, että herättää epäilyksiä.
– Eri ihmisten kanssa keskustellaan eri tavoin. Ihan kuten normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä huomaa, että yhdelle kaverille putoaa tämän tyyppinen retoriikka ja toiselle tällainen, hän konkretisoi.
Ihan kuten normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä huomaa, että yhdelle kaverille putoaa tämän tyyppinen retoriikka ja toiselle tällainen.
Lisäksi henkilötiedusteluun liittyy varsinaisen keskustelun ympärillä tapahtuvia asioita, esimerkiksi oman tiedustelutoiminnan suojaamista.
Yksittäinen tiedustelija on aina osa isompaa koneistoa, joten pienistäkin tiedonmurusista kyetään kokoamaan iso kuva.
– Jos karrikoidaan, niin tiedustelukysymys voi olla, että minkälainen käyttöjärjestelmä tutkijaryhmän tietokoneissa on. Yhdistämällä tämä tieto muuhun kerättyyn tietoon voidaan päätellä jotain tärkeää, Säynäjärvi selittää.
Tiedustelutoiminta voidaan jakaa kolmeen päälajiin.
OSINT – eli open source intelligence – tarkoittaa julkisten lähteiden tiedustelua. Siinä aineistona hyödynnetään julkisesti saatavilla olevaa materiaali, vaikkapa sosiaalista mediaa, nettikirjoituksia tai viranomaisten julkisia asiakirjoja. Tällainen toiminta on täysin laillista.
TECHINT – eli tekninen tiedustelu – tapahtuu teknisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen. Sitä harjoittavat muun muassa asevoimat. Tekniseen tiedusteluun sisältyy kymmeniä alalajeja: esimerkiksi signaalitiedustelu, kuvatiedustelu, karttatiedustelu, eri aallonpituuksien tiedustelu. Tekninen tiedustelu voi tapahtua lain puitteissa tai laittomasti, esimerkiksi hakkeroinnin ja haittaohjelmien avulla. Suomi ei itse vakoile ja vakoilu on määritelty laissa rikokseksi.
HUMINT – eli henkilötiedustelu – on henkilöltä henkilölle tapahtuvaa tiedonhankintaa. Sen piirissä tapahtuvaa toimintaa on romantisoitu populaarikulttuurissa, esimerkiksi James Bond -elokuvissa. Henkilötiedustelua voidaan tehdä kuitenkin täysin laillisia keinoja käyttäen, esimerkiksi vain keskustelemalla kohdehenkilön kanssa, vaikka päämääränä onkin henkilön värvääminen agentiksi. James Bond on siis tiedustelu-upseeri ja hänen värväämänsä henkilö agentti.
Haluaisitko ”agentiksi”? Puolustusvoimat hakee nyt reserviläisiä tiedusteluun
Puolustusvoimat hakee reserviläisiä henkilötiedustelukurssille.
Puolustusvoimat hakee parhaillaan reserviläisiä henkilötiedustelukurssille.
Kurssi antaa valmiudet toimia kriisinhallintaoperaatioiden henkilötiedustelutehtävissä ja sillä opetetaan tiedustelun perusteet.
Puolustusvoimien mukaan hakijalta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia pienryhmässä. Lisäksi tehtävään tarvitaan hyvä englannin kielen taito ja hyväksytysti suoritettu valintakoe.
Valintaperusteet ovat kuitenkin salassa pidettävää tietoa, eikä hakijoille tiedoteta valitsemiseen tai valitsematta tulemiseen liittyviä syitä.
Paljon salattavaa
Tiedustelutoimintaan liittyy muutenkin paljon salattavaa. Asiantuntija Jens Säynäjärvi kertoo, että henkilötiedustelu voidaan ymmärtää myös vakoiluna.
Säynäjärvi on työskennellyt it-palveluyritys CGI:ssä aiemmin kyberturvallisuus- ja tiedusteluasiantuntijana, ja johtaa nykyään yrityksen kyberturvallisuuskonsultointia.
– Tässä tapauksessa kysymys on kuitenkin meidän näkökulmastamme tiedustelusta, sillä vakoilu tarkoittaa laitonta toimintaan. Jos ulkomaan edustaja tiedustelee Suomessa, se on meidän näkökulmastamme vakoilua. Nämä termithän kuitenkin menevät aina ristiin rastiin, hän selittää.
Säynäjärvi valottaa henkilötiedustelua yleisellä tasolla: se on henkilöltä henkilölle tapahtuvaa tiedonhankintaa, eli käytännössä keskustelemista. Keskustelun perusteella tiedustelija tekee myös havaintoja kohdehenkilöstään.
– Henkilötiedustelua mystifioidaan erittäin paljon, mutta loppujen lopuksi siinä vain käytetään menetelmiä, jotka perustuvat henkilöiden väliseen kanssakäymiseen. Henkilötiedustelun päämäärä on värvätä agentti, joka tuottaa tietoa, Säynäjärvi valottaa.
Myös peitetoimintaa
Tehtävästä riippuen henkilötiedustelija voi toimia myös peitteellä, eli jossain muussa näennäisessä tehtävässä, vaikkapa toimittajana ja tavata peitetehtävässään erilaisia ihmisiä.
Peitteen turvin hän voi esimerkiksi esittää peitetehtävälle luontevia kysymyksiä ilman, että herättää epäilyksiä.
– Eri ihmisten kanssa keskustellaan eri tavoin. Ihan kuten normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä huomaa, että yhdelle kaverille putoaa tämän tyyppinen retoriikka ja toiselle tällainen, hän konkretisoi.
Ihan kuten normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä huomaa, että yhdelle kaverille putoaa tämän tyyppinen retoriikka ja toiselle tällainen.
Lisäksi henkilötiedusteluun liittyy varsinaisen keskustelun ympärillä tapahtuvia asioita, esimerkiksi oman tiedustelutoiminnan suojaamista.
Yksittäinen tiedustelija on aina osa isompaa koneistoa, joten pienistäkin tiedonmurusista kyetään kokoamaan iso kuva.
– Jos karrikoidaan, niin tiedustelukysymys voi olla, että minkälainen käyttöjärjestelmä tutkijaryhmän tietokoneissa on. Yhdistämällä tämä tieto muuhun kerättyyn tietoon voidaan päätellä jotain tärkeää, Säynäjärvi selittää.
Tiedustelutoiminta voidaan jakaa kolmeen päälajiin.
OSINT – eli open source intelligence – tarkoittaa julkisten lähteiden tiedustelua. Siinä aineistona hyödynnetään julkisesti saatavilla olevaa materiaali, vaikkapa sosiaalista mediaa, nettikirjoituksia tai viranomaisten julkisia asiakirjoja. Tällainen toiminta on täysin laillista.
TECHINT – eli tekninen tiedustelu – tapahtuu teknisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen. Sitä harjoittavat muun muassa asevoimat. Tekniseen tiedusteluun sisältyy kymmeniä alalajeja: esimerkiksi signaalitiedustelu, kuvatiedustelu, karttatiedustelu, eri aallonpituuksien tiedustelu. Tekninen tiedustelu voi tapahtua lain puitteissa tai laittomasti, esimerkiksi hakkeroinnin ja haittaohjelmien avulla. Suomi ei itse vakoile ja vakoilu on määritelty laissa rikokseksi.
HUMINT – eli henkilötiedustelu – on henkilöltä henkilölle tapahtuvaa tiedonhankintaa. Sen piirissä tapahtuvaa toimintaa on romantisoitu populaarikulttuurissa, esimerkiksi James Bond -elokuvissa. Henkilötiedustelua voidaan tehdä kuitenkin täysin laillisia keinoja käyttäen, esimerkiksi vain keskustelemalla kohdehenkilön kanssa, vaikka päämääränä onkin henkilön värvääminen agentiksi. James Bond on siis tiedustelu-upseeri ja hänen värväämänsä henkilö agentti.
http://puolustusvoimat.fi/henkilotiedustelukurssi
Hakijoilta edellytetään kriisinhallintatehtäviin määritettyjen yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi 2500 metrin tulosta 12 minuutin juoksutestissä.
Hakijan tulee omata
Hakijoilta edellytetään kriisinhallintatehtäviin määritettyjen yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi 2500 metrin tulosta 12 minuutin juoksutestissä.
Hakijan tulee omata
- hyvät sosiaaliset taidot
- kyky toimia pienryhmässä
- hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen (YKI 3)
- ATK-taidot (Microsoft Office)
- valintakokeen ja kurssin ajan voimassa oleva toimintavalmiussitoumus.
- aiempi kokemus kriisinhallintatehtävistä
- koulutus ensihoidon tehtävissä.
krd
Ylipäällikkö
Yksi vaatimuksista on cooperissa 2500m. Tietyn ruumiinrakenteen omaavat eivät todennäköisesti ole ko. kategoriaan kuuluvia. Erottuuko joukosta?http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001199171.html
Haluaisitko ”agentiksi”? Puolustusvoimat hakee nyt reserviläisiä tiedusteluun
Puolustusvoimat hakee reserviläisiä henkilötiedustelukurssille.
Puolustusvoimat hakee parhaillaan reserviläisiä henkilötiedustelukurssille.
Kurssi antaa valmiudet toimia kriisinhallintaoperaatioiden henkilötiedustelutehtävissä ja sillä opetetaan tiedustelun perusteet.
Puolustusvoimien mukaan hakijalta vaaditaan hyviä sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia pienryhmässä. Lisäksi tehtävään tarvitaan hyvä englannin kielen taito ja hyväksytysti suoritettu valintakoe.
Valintaperusteet ovat kuitenkin salassa pidettävää tietoa, eikä hakijoille tiedoteta valitsemiseen tai valitsematta tulemiseen liittyviä syitä.
Paljon salattavaa
Tiedustelutoimintaan liittyy muutenkin paljon salattavaa. Asiantuntija Jens Säynäjärvi kertoo, että henkilötiedustelu voidaan ymmärtää myös vakoiluna.
Säynäjärvi on työskennellyt it-palveluyritys CGI:ssä aiemmin kyberturvallisuus- ja tiedusteluasiantuntijana, ja johtaa nykyään yrityksen kyberturvallisuuskonsultointia.
– Tässä tapauksessa kysymys on kuitenkin meidän näkökulmastamme tiedustelusta, sillä vakoilu tarkoittaa laitonta toimintaan. Jos ulkomaan edustaja tiedustelee Suomessa, se on meidän näkökulmastamme vakoilua. Nämä termithän kuitenkin menevät aina ristiin rastiin, hän selittää.
Säynäjärvi valottaa henkilötiedustelua yleisellä tasolla: se on henkilöltä henkilölle tapahtuvaa tiedonhankintaa, eli käytännössä keskustelemista. Keskustelun perusteella tiedustelija tekee myös havaintoja kohdehenkilöstään.
– Henkilötiedustelua mystifioidaan erittäin paljon, mutta loppujen lopuksi siinä vain käytetään menetelmiä, jotka perustuvat henkilöiden väliseen kanssakäymiseen. Henkilötiedustelun päämäärä on värvätä agentti, joka tuottaa tietoa, Säynäjärvi valottaa.
Myös peitetoimintaa
Tehtävästä riippuen henkilötiedustelija voi toimia myös peitteellä, eli jossain muussa näennäisessä tehtävässä, vaikkapa toimittajana ja tavata peitetehtävässään erilaisia ihmisiä.
Peitteen turvin hän voi esimerkiksi esittää peitetehtävälle luontevia kysymyksiä ilman, että herättää epäilyksiä.
– Eri ihmisten kanssa keskustellaan eri tavoin. Ihan kuten normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä huomaa, että yhdelle kaverille putoaa tämän tyyppinen retoriikka ja toiselle tällainen, hän konkretisoi.
Ihan kuten normaalissa sosiaalisessa kanssakäymisessä huomaa, että yhdelle kaverille putoaa tämän tyyppinen retoriikka ja toiselle tällainen.
Lisäksi henkilötiedusteluun liittyy varsinaisen keskustelun ympärillä tapahtuvia asioita, esimerkiksi oman tiedustelutoiminnan suojaamista.
Yksittäinen tiedustelija on aina osa isompaa koneistoa, joten pienistäkin tiedonmurusista kyetään kokoamaan iso kuva.
– Jos karrikoidaan, niin tiedustelukysymys voi olla, että minkälainen käyttöjärjestelmä tutkijaryhmän tietokoneissa on. Yhdistämällä tämä tieto muuhun kerättyyn tietoon voidaan päätellä jotain tärkeää, Säynäjärvi selittää.
Tiedustelutoiminta voidaan jakaa kolmeen päälajiin.
OSINT – eli open source intelligence – tarkoittaa julkisten lähteiden tiedustelua. Siinä aineistona hyödynnetään julkisesti saatavilla olevaa materiaali, vaikkapa sosiaalista mediaa, nettikirjoituksia tai viranomaisten julkisia asiakirjoja. Tällainen toiminta on täysin laillista.
TECHINT – eli tekninen tiedustelu – tapahtuu teknisiä apuvälineitä hyväksi käyttäen. Sitä harjoittavat muun muassa asevoimat. Tekniseen tiedusteluun sisältyy kymmeniä alalajeja: esimerkiksi signaalitiedustelu, kuvatiedustelu, karttatiedustelu, eri aallonpituuksien tiedustelu. Tekninen tiedustelu voi tapahtua lain puitteissa tai laittomasti, esimerkiksi hakkeroinnin ja haittaohjelmien avulla. Suomi ei itse vakoile ja vakoilu on määritelty laissa rikokseksi.
HUMINT – eli henkilötiedustelu – on henkilöltä henkilölle tapahtuvaa tiedonhankintaa. Sen piirissä tapahtuvaa toimintaa on romantisoitu populaarikulttuurissa, esimerkiksi James Bond -elokuvissa. Henkilötiedustelua voidaan tehdä kuitenkin täysin laillisia keinoja käyttäen, esimerkiksi vain keskustelemalla kohdehenkilön kanssa, vaikka päämääränä onkin henkilön värvääminen agentiksi. James Bond on siis tiedustelu-upseeri ja hänen värväämänsä henkilö agentti.
2500 m on sellainen jonka suorittaa vaikka olisikin ylipainoinen.
Voisi olla mielenkiintoisia hommia. @Huhta
Viimeksi muokattu: