Pohjois-Karjalan Prikaati
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
Tvälups
Ylipäällikkö
Prikaati kotiuttaa suurimman osan viimeisistä varusmiehistään
Karjalainen 14.06.2013 12:52
Pohjois-Karjalan prikaati kotiuttaa suurimman osan viimeisen toimintavuotensa varusmiehistä ensi viikon torstaina. Yhteensä kotiutettavia on 492. Naisia heistä on kahdeksan.
Kotiutettavista viime vuoden toisen saapumiserän, 347 vuorokautta palvelleet ovat saaneet johtaja- tai kuljettajakoulutuksen. Tämän vuoden ensimmäisen saapumiserän kotiutettavat,165 vuorokautta palvelleet, on koulutettu miehistön tehtäviin.
Reservin upseereita kotiutuu 34. Aliupseeristoa reserviin siirtyy 101. Miehistöä kotiutuu yhteensä 357 varusmiestä.
Vuonna 2013 varusmiehiä kotiutetaan vielä syyskuussa ja joulukuussa. Kesäkuun kotiuttamisen jälkeen prikaatiin jäävät palvelemaan saapumiserän tämän vuoden ensimmäisestä saapumiserästä miehistön erikoiskoulutuksen saavat 255 vuorokautta palvelevat varusmiehet eli sotilaspoliisit, lääkintämiehet ja sotilassoittajat sekä saapumiserän 347 vuorokautta palvelevat johtajat ja sotilaskuljettajat.
Prikaatiin ei enää oteta koulutettavaksi uutta saapumiserää. Prikaatin viimeiset varusmiehet kotiutetaan 19.12.2013.
Karjalainen 14.06.2013 12:52
Pohjois-Karjalan prikaati kotiuttaa suurimman osan viimeisen toimintavuotensa varusmiehistä ensi viikon torstaina. Yhteensä kotiutettavia on 492. Naisia heistä on kahdeksan.
Kotiutettavista viime vuoden toisen saapumiserän, 347 vuorokautta palvelleet ovat saaneet johtaja- tai kuljettajakoulutuksen. Tämän vuoden ensimmäisen saapumiserän kotiutettavat,165 vuorokautta palvelleet, on koulutettu miehistön tehtäviin.
Reservin upseereita kotiutuu 34. Aliupseeristoa reserviin siirtyy 101. Miehistöä kotiutuu yhteensä 357 varusmiestä.
Vuonna 2013 varusmiehiä kotiutetaan vielä syyskuussa ja joulukuussa. Kesäkuun kotiuttamisen jälkeen prikaatiin jäävät palvelemaan saapumiserän tämän vuoden ensimmäisestä saapumiserästä miehistön erikoiskoulutuksen saavat 255 vuorokautta palvelevat varusmiehet eli sotilaspoliisit, lääkintämiehet ja sotilassoittajat sekä saapumiserän 347 vuorokautta palvelevat johtajat ja sotilaskuljettajat.
Prikaatiin ei enää oteta koulutettavaksi uutta saapumiserää. Prikaatin viimeiset varusmiehet kotiutetaan 19.12.2013.
Tvälups
Ylipäällikkö
Karjalainen 27.06.2013 08:48
Prikaati lakkauttaa kolme yksikköä
Pohjois-Karjalan prikaati lakkauttaa kolme perusyksikköä heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien.
Lakkautettavia yksiköitä ovat Jääkärikomppania, Kranaatinheitinkomppania ja Panssarintorjuntakomppania.
Yksiköiden lakkauttaminen liittyy puolustusvoimauudistuksen aiheuttamaan Pohjois-Karjalan prikaatin organisaatiomuutokseen.
Muutoksella sopeutetaan prikaatin perusyksiköiden määrä joukkotuotannon ja muiden tehtävien mukaiseksi.
Lakkaavien yksiköiden varusmiehet ovat kotiutuneet kesäkuun 20. Henkilökunta siirtyy suurilta osin syksyn aikana uusiin tehtäviin muualle Puolustusvoimiin.
Prikaatin jää yksi varusmiehiä kouluttava perusyksikkö, Esikunta- ja Huoltokomppania. Siihen keskitetään kaikki jäljelle jäävät varusmiehet sekä pataljoonan henkilökuntaan kuuluvat kouluttajat.
Prikaati lakkauttaa kolme yksikköä
Pohjois-Karjalan prikaati lakkauttaa kolme perusyksikköä heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien.
Lakkautettavia yksiköitä ovat Jääkärikomppania, Kranaatinheitinkomppania ja Panssarintorjuntakomppania.
Yksiköiden lakkauttaminen liittyy puolustusvoimauudistuksen aiheuttamaan Pohjois-Karjalan prikaatin organisaatiomuutokseen.
Muutoksella sopeutetaan prikaatin perusyksiköiden määrä joukkotuotannon ja muiden tehtävien mukaiseksi.
Lakkaavien yksiköiden varusmiehet ovat kotiutuneet kesäkuun 20. Henkilökunta siirtyy suurilta osin syksyn aikana uusiin tehtäviin muualle Puolustusvoimiin.
Prikaatin jää yksi varusmiehiä kouluttava perusyksikkö, Esikunta- ja Huoltokomppania. Siihen keskitetään kaikki jäljelle jäävät varusmiehet sekä pataljoonan henkilökuntaan kuuluvat kouluttajat.
Tvälups
Ylipäällikkö
"Arktisen koulutuksen keskus" Sodankylässä Kontiorannan sijaan:
yle Uutiset Ilmiöt 27.6.2013 klo 16:11
Siperia opettaa pohjoiskarjalaisia - helteellä ja pakkasella
Pohjois-Karjalassa tuntuu siltä, että kaikki niin sanotut äärisäät tulevat yleensä idästä. Kun maakunnan päälle jytkähtää parin viikon helleaalto, korkeapaineen ydin on Venäjällä. Samasta suunnasta tulevat usein myös kuivat, yli 30 asteen pakkaset.
Pohjois-Karjalaan virtaa kesäisin kuivaa ja kuumaa ilmaa idästä. Talvella samasta suunnasta tulevat kuivat pakkaset.
Mistä on kyse?
Suomi sijaitsee itäisen mannerilmaston ja läntisen meri-ilmaston rajalla
Mannerilmastoon kuuluvat kuivat ja kuumat kesät ja kylmät talvet
Kosteassa meri-ilmastossa on pienet lämpötilan vaihtelut
Monen pohjoiskarjalaisen mututuntuma on, että Siperia opettaa meitä niin kesällä kuin talvella.
Kesäiset pitkät hellejaksot juontavat juurensa Venäjän puolelle. Kun itärajan takaa jytkähtää kuumuus päälle, se ei hellitä vähään aikaan.
Talven kuivimmat ja ankarimmat pakkaset tuntuvat myös hiipivän Siperian suunnasta. Ja sitten kylmää riittääkin viikoiksi tai kuukausiksi.
Kuka muistaa keskellä helteistä suvea 2013, että helmikuussa 2012 Juuassa mitattiin -39,1 astetta?
Idästä kylmää tai kuumaa
Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta vahvistaa, että mututuntuma on oikeansuuntainen.
Siiskonen kertoo, että Suomen itäpuolella on mannermainen ilmasto, johon kuuluvat lämpimät kesät ja kylmät talvet eli suuret vaihtelut lämpötiloissa.
Virtaukset tuovat idästä tai kaakosta joko kylmää tai kuumaa mannerilmaa.
- Ville Siiskonen
- Pitkiin hellejaksoihin ja talvella pitkiin kylmiin jaksoihin liittyy se, että mannermaisen ilmaston piirteitä tulee Suomeen. Tällöin korkeapaineen alueita on Suomen itäpuolella. Virtaukset tuovat idästä tai kaakosta joko kylmää tai kuumaa mannerilmaa.
Juhannuksen jälkeen laajalti Suomessa vallinnut helteinen sääkin johtuu siitä, että maamme itäpuolelle on kehittynyt korkeapaineen alue ja virtaukset ovat tulleet idän suunnasta. Matalapaineet ovat kiertäneet Suomen.
Pohjois-Karjala rajamaakuntana saa nauttia Venäjän mannerilmaston iloista ja murheista aivan toisella tavalla kuin Keski-Pohjanmaan rannikkoseutu.
Talvella Siperiasta hiipii taasen kylmää. Ja kas kummaa, pohjoiskarjalaiset saavat jälleen hytistä koko rahan edestä.
Sateet tulevat ajallaan lännestä
Matalapaineet ja sateet tuntuvat puolestaan tulevan pääsääntöisesti lännestä. Meteorologi Ville Siiskonen sanoo, että Suomi on mannerilmaston ja meri-ilmaston rajalla. Meri-ilmasto tuo meille usein lännestä ja lounaasta matalapaineen mukana laajoja sadealueita.
Tulevat kuin juna Suomen yli ja aiheuttavat sateisen ja epävakaisen sään.
- Ville Siiskonen
- Suomi voi sattua näiden matalapaineiden kulkureitille, jolloin voi olla useampiakin matalapaineita, jotka tulevat kuin juna Suomen yli ja aiheuttavat sateisen ja epävakaisen sään, Siiskonen kertoo.
Pohjois-Karjalasta katsottuna tyypillistä vielä on se, että sateet ryöpsähtävät niin kesällä kuin talvella rajuimmin länsi- ja eteläsuomalaisten niskaan. Itärajalle saapuessaan sateet ovat yleensä jo rauhoittuneet.
- Alueellisilla tekijöillä on paljon vaikutusta. Kun Etelä-Suomessa on ollut viime talvet paljon lunta, siinä on vaikuttanut se, että meri on ollut avoimena, meteorologi Ville Siiskonen muistuttaa.
yle Uutiset Ilmiöt 27.6.2013 klo 16:11
Siperia opettaa pohjoiskarjalaisia - helteellä ja pakkasella
Pohjois-Karjalassa tuntuu siltä, että kaikki niin sanotut äärisäät tulevat yleensä idästä. Kun maakunnan päälle jytkähtää parin viikon helleaalto, korkeapaineen ydin on Venäjällä. Samasta suunnasta tulevat usein myös kuivat, yli 30 asteen pakkaset.
Pohjois-Karjalaan virtaa kesäisin kuivaa ja kuumaa ilmaa idästä. Talvella samasta suunnasta tulevat kuivat pakkaset.
Mistä on kyse?
Suomi sijaitsee itäisen mannerilmaston ja läntisen meri-ilmaston rajalla
Mannerilmastoon kuuluvat kuivat ja kuumat kesät ja kylmät talvet
Kosteassa meri-ilmastossa on pienet lämpötilan vaihtelut
Monen pohjoiskarjalaisen mututuntuma on, että Siperia opettaa meitä niin kesällä kuin talvella.
Kesäiset pitkät hellejaksot juontavat juurensa Venäjän puolelle. Kun itärajan takaa jytkähtää kuumuus päälle, se ei hellitä vähään aikaan.
Talven kuivimmat ja ankarimmat pakkaset tuntuvat myös hiipivän Siperian suunnasta. Ja sitten kylmää riittääkin viikoiksi tai kuukausiksi.
Kuka muistaa keskellä helteistä suvea 2013, että helmikuussa 2012 Juuassa mitattiin -39,1 astetta?
Idästä kylmää tai kuumaa
Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta vahvistaa, että mututuntuma on oikeansuuntainen.
Siiskonen kertoo, että Suomen itäpuolella on mannermainen ilmasto, johon kuuluvat lämpimät kesät ja kylmät talvet eli suuret vaihtelut lämpötiloissa.
Virtaukset tuovat idästä tai kaakosta joko kylmää tai kuumaa mannerilmaa.
- Ville Siiskonen
- Pitkiin hellejaksoihin ja talvella pitkiin kylmiin jaksoihin liittyy se, että mannermaisen ilmaston piirteitä tulee Suomeen. Tällöin korkeapaineen alueita on Suomen itäpuolella. Virtaukset tuovat idästä tai kaakosta joko kylmää tai kuumaa mannerilmaa.
Juhannuksen jälkeen laajalti Suomessa vallinnut helteinen sääkin johtuu siitä, että maamme itäpuolelle on kehittynyt korkeapaineen alue ja virtaukset ovat tulleet idän suunnasta. Matalapaineet ovat kiertäneet Suomen.
Pohjois-Karjala rajamaakuntana saa nauttia Venäjän mannerilmaston iloista ja murheista aivan toisella tavalla kuin Keski-Pohjanmaan rannikkoseutu.
Talvella Siperiasta hiipii taasen kylmää. Ja kas kummaa, pohjoiskarjalaiset saavat jälleen hytistä koko rahan edestä.
Sateet tulevat ajallaan lännestä
Matalapaineet ja sateet tuntuvat puolestaan tulevan pääsääntöisesti lännestä. Meteorologi Ville Siiskonen sanoo, että Suomi on mannerilmaston ja meri-ilmaston rajalla. Meri-ilmasto tuo meille usein lännestä ja lounaasta matalapaineen mukana laajoja sadealueita.
Tulevat kuin juna Suomen yli ja aiheuttavat sateisen ja epävakaisen sään.
- Ville Siiskonen
- Suomi voi sattua näiden matalapaineiden kulkureitille, jolloin voi olla useampiakin matalapaineita, jotka tulevat kuin juna Suomen yli ja aiheuttavat sateisen ja epävakaisen sään, Siiskonen kertoo.
Pohjois-Karjalasta katsottuna tyypillistä vielä on se, että sateet ryöpsähtävät niin kesällä kuin talvella rajuimmin länsi- ja eteläsuomalaisten niskaan. Itärajalle saapuessaan sateet ovat yleensä jo rauhoittuneet.
- Alueellisilla tekijöillä on paljon vaikutusta. Kun Etelä-Suomessa on ollut viime talvet paljon lunta, siinä on vaikuttanut se, että meri on ollut avoimena, meteorologi Ville Siiskonen muistuttaa.
larrythorn
Kersantti
Tvälups kirjoitti:
Täytyy kyllä sanoa sillä kokemuksella jota natiaisena siellä päin koin, niin kyllä oli joko ihan helvetin kylmä taikka sitten saakelin kuuma. Heinää seipääseen, ruisleipää ja kylmää maitoa tonkasta...kyllä kelpas =)
PS. Ja oli muuten pikku pojalle ukkosen ilmat saakelin pelottavan tuntuisia. Taivas ei mustempi olisi voinut olla ja ne siniset salamat, ihan kivoja muistoja. Tosin niitä täälläkin kerran nähnyt pari vuotta sitten. Koskaan ennen en ollut nähnyt pilviä niin matalalla, oli julman näköistä!
Sama se oli intissä koskaan ei ollut sopiva keli
Tvälups
Ylipäällikkö
Mallikasta toimintaa!
PKARPR:n ampumatarvikkeiden ja räjähteiden varastointilupa meni vanhaksi, joten varuskunnan varastot täytyi tyhjentää. Nyt hlökunnan PAK-ammunntoihin varatut kuulat lepäävät vartiopäällikön sängyn vieressä (alakerrassa entinen tvälvarasto).
Onneksi niitä ammunntoja ei ammuta varuskunnassa kun ampumaratojen ympäristöluvat menivät umpeen 01.08.2013 ja kiire on melkoinen kun ratoja lanataan maan tasalle.
Varusmiehet käytännössä suorittavat siis aseetonta palvelusta.
Eräs huoltomajuri ennakoi lakkauttamispäätöstä ja jätti anomatta ao. lupia. Nyt tämä sulkahattu todnäk vielä palkitaan tästä kaukonäköisestä toiminnastaan (lue virkatehtävien suorittamatta jättäminen).
PKARPR:n ampumatarvikkeiden ja räjähteiden varastointilupa meni vanhaksi, joten varuskunnan varastot täytyi tyhjentää. Nyt hlökunnan PAK-ammunntoihin varatut kuulat lepäävät vartiopäällikön sängyn vieressä (alakerrassa entinen tvälvarasto).
Onneksi niitä ammunntoja ei ammuta varuskunnassa kun ampumaratojen ympäristöluvat menivät umpeen 01.08.2013 ja kiire on melkoinen kun ratoja lanataan maan tasalle.
Varusmiehet käytännössä suorittavat siis aseetonta palvelusta.
Eräs huoltomajuri ennakoi lakkauttamispäätöstä ja jätti anomatta ao. lupia. Nyt tämä sulkahattu todnäk vielä palkitaan tästä kaukonäköisestä toiminnastaan (lue virkatehtävien suorittamatta jättäminen).
skärdis
Greatest Leader
baikal kirjoitti:
Anna kun arvaan, että Kontiorannan viimeiset varusmiehet avustavat varuskunnan alasajossa koulutuksesta karsien. Nämä viimeiset varusveijarit tulevat saamaan vielä kiitoksena ikuisen sijoittamattomuuden, kun koulutuskaan ei ole niin priimaa.
Asevelvolliset ovat ilmaista työvoimaa ja kun reserviläisistä on muutoinkin ylitarjontaa, niin tämä on win-win -tilanne, ainakin Puolustusvoimille..
Tvälups
Ylipäällikkö
[attachment=1224]
Karjalainen 16.08.2013 21:12
Kontiolahti tekee varuskunnan uuskäytöstä kokonaissuunnitelman
Kontiolahti tekee varuskunnan uuskäytöstä kokonaissuunnitelman
Kontiolahden kunta hakee Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta projektirahoitusta kokonaissuunnitelman laatimiseksi lakkautuvan Kontiorannan varuskunnan alueen uusiokäytöstä.
Tavoitteena on niin sanottu master plan, jonka pitäisi sisältää maankäytön ihanteellinen rakennemalli alueen kehittämiselle.
Varuskunnan toiminnan päättyessä vuodenvaihteessa siltä vapautuu 500 hehtaaria harjoitusmaastoja ja 200 hehtaarin kokoinen varuskunnan ydinalue. Tällä hetkellä vapautuvilla alueilla ei ampumahiihtokeskusta lukuun ottamatta ole juurikaan toimijoita.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 286 000 euroa, josta Kontiolahden kunnan osuus 86 000. Kunnanhallitus käsittelee projektihakemuksen tekemistä ja kunnan rahoitusosuutta maanantaina.
Karjalainen 16.08.2013 21:12
Kontiolahti tekee varuskunnan uuskäytöstä kokonaissuunnitelman
Kontiolahti tekee varuskunnan uuskäytöstä kokonaissuunnitelman
Kontiolahden kunta hakee Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta projektirahoitusta kokonaissuunnitelman laatimiseksi lakkautuvan Kontiorannan varuskunnan alueen uusiokäytöstä.
Tavoitteena on niin sanottu master plan, jonka pitäisi sisältää maankäytön ihanteellinen rakennemalli alueen kehittämiselle.
Varuskunnan toiminnan päättyessä vuodenvaihteessa siltä vapautuu 500 hehtaaria harjoitusmaastoja ja 200 hehtaarin kokoinen varuskunnan ydinalue. Tällä hetkellä vapautuvilla alueilla ei ampumahiihtokeskusta lukuun ottamatta ole juurikaan toimijoita.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 286 000 euroa, josta Kontiolahden kunnan osuus 86 000. Kunnanhallitus käsittelee projektihakemuksen tekemistä ja kunnan rahoitusosuutta maanantaina.
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
baikal kirjoitti:
Aikaisempien uutisten mukaan viimeinen lähiharjoitualueiden tst-harjoitus on pidetty huhtikuussa ja eipä meillä ainakaan tuossa vaiheessa koulutusta enää radoille mitään asiaa ollut.
Tvälups on lisäksi ihan itse linkittänyt tänne aijemmat uutiset joista selviää että varuskunnassa toimii enää yksi perusyksikkö jonne tuo "kourallinen porukkaa" joka toimii muutenkin enemmän tai vähemmän "varuskunnan ylläpidollisissa tehtävissä" varsinaisten SA-joukkojen koulutusta normaalisti tukien on sijoitettu. Eihän siellä palvele vuoden loppuun kuin spol, moot. ja lääkintä AU:t, vahvuuden pystyy laskemaan päivystävän upseerin jos ei ihan sormilla niin ainakin varpailla!
Joten kysymys kuuluu: MITÄ IHMEELLISTÄ TÄSSÄ NYT MUKA ON?
Miksei tuota porukkaa saisi käyttää varuskunnan alasajoon, olisiko tuokin työpanos pitänyt ostaa ulkoa?
PÄINVASTOIN JOPA ESIMERKILLISESTI HOIDETTU VARUSKUNNAN ALASAJO!
"Pohjois-Karjalan prikaatin viimeinen täysimääräinen aliupseerikurssi päättyy. Kurssin 47 päätösjuhlaa vietetään varuskunnassa Kontiorannan sotilaskodissa ensi perjantaina. Tammikuun saapumiserän 1/13 johtajakoulutus toteutetaan pääsääntöisesti Kainuun prikaatissa ja Karjalan prikaatissa, joihin johtajakoulutukseen valitut komennetaan ja he jatkavat kyseisissä joukko-osastoissa kotiutumiseensa saakka. Kontiorannassa koulutetaan johtajia tammikuun saapumiserästä vain moottorilinjalta ja sotilaspoliisilinjalta sekä lääkintäaliupseereiksi."
Lakkaavien yksiköiden varusmiehet ovat kotiutuneet kesäkuun 20. Henkilökunta siirtyy suurilta osin syksyn aikana uusiin tehtäviin muualle Puolustusvoimiin.
Prikaatin jää yksi varusmiehiä kouluttava perusyksikkö, Esikunta- ja Huoltokomppania. Siihen keskitetään kaikki jäljelle jäävät varusmiehet sekä pataljoonan henkilökuntaan kuuluvat kouluttajat.
"Kesäkuun kotiuttamisen jälkeen prikaatiin jäävät palvelemaan saapumiserän tämän vuoden ensimmäisestä saapumiserästä miehistön erikoiskoulutuksen saavat 255 vuorokautta palvelevat varusmiehet eli sotilaspoliisit, lääkintämiehet ja sotilassoittajat sekä saapumiserän 347 vuorokautta palvelevat johtajat ja sotilaskuljettajat"
Tvälups
Ylipäällikkö
Karjalainen 21.08.2013 08:28
Varuskunta-alue pois myynnistä
Lakkautettavan Kontiorannan varuskunta-alue on otettu pois avoimesta myynnistä, ja Senaatti-kiinteistöt neuvottelee Kontiolahden kunnan kanssa alueen kohtalosta.
Vahvana vaihtoehtona on kunnan ja Senaatti-kiinteistöjen yhteinen maankäyttösopimus. Sen jälkeen alue voidaan myydä osina asumiseen, yritystoimintaan ja matkailuun. Muun muassa kasarmit ja uimahalli joutunevat purettaviksi.
Senaatti-kiinteistöt on yrittänyt turhaan myydä Pohjois-Karjalan Prikaatilta vapautuvaa yli 150 hehtaarin aluetta, jossa on noin 50 000 vaikeasti hyödynnettävää rakennusneliötä.
Varuskunta-alue pois myynnistä
Lakkautettavan Kontiorannan varuskunta-alue on otettu pois avoimesta myynnistä, ja Senaatti-kiinteistöt neuvottelee Kontiolahden kunnan kanssa alueen kohtalosta.
Vahvana vaihtoehtona on kunnan ja Senaatti-kiinteistöjen yhteinen maankäyttösopimus. Sen jälkeen alue voidaan myydä osina asumiseen, yritystoimintaan ja matkailuun. Muun muassa kasarmit ja uimahalli joutunevat purettaviksi.
Senaatti-kiinteistöt on yrittänyt turhaan myydä Pohjois-Karjalan Prikaatilta vapautuvaa yli 150 hehtaarin aluetta, jossa on noin 50 000 vaikeasti hyödynnettävää rakennusneliötä.
skärdis
Greatest Leader
Tetra kirjoitti:
On siellä sentään jotain muutakin. Kilometritolkulla upeaa Höytiäisen rantaa ja satoja hehtaareja komiaa kangasmetsää. Kelpais mulle.. :a-cool:
Erilaiset varastot, korjaamot, autohallit ym. löytänevät käyttöä yritystoiminnasta. Muulla ei ehkä niin paljoa ole käyttöä ja nythän niitä väläyteltiin purettaviksi.