Pohjois-Karjalan Prikaati
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
skärdis
Respected Leader
Niin se vaan Ylämyllyn paloaukeakin vaimeni ja se on sääli se.. Itse Ylyllä viimeisten joukossa ja varuskunnaksi se tuntui mukavalta paikalta. Kontiorantaan en tuntenut kotiutuvani, jos nyt ylipäätään varuskuntaan voi kotiutua. Osansa on varmaankin sillä, että Kontiorannassa oli huutava ahtaus ja entisistä 4 hengen tuvista siirtyminen jopa 16 hengen koppeihin oli melkolailla ikävä kokemus.
Nyttemmin siviilielämä on Ylämyllylläkin voittanut ja on varsin viihtyisä omakotitaloalue, joskaan ei vielä valmis. On se toisaalta hienoa nähdä, kuinka siviilit rakentavat hienoja taloja ja sotavaltion huonokuntoiset virka-asunnot ovat saaneet luvan väistyä Leinosen rannastakin. Ne olivat jo tuolloin huonokuntoisia, mutta eivät sentään sellaisessa lääväkunnossa, kuin Kontiorannassa. Käsittämätöntä, miten niin hienoina ja mahtavina itseään pitäneet upseerit, perheistä puhumattakaan, suostuivat sellaisissa asumaan.
Ylämyllyllä vanha sotilaskoti on saanut uuden elämän päiväkotina ja miljoonilla juuri ennen varuskunnan lakkauttamista peruskorjattu muonituskeskus on sekin Liperin kunnan käytössä. Eikä sotavaltio ole kokonaan paloaukeaa jättänyt, koska vanha varastoalue elektroniikkakorjaamoineen ja muine antenniosastoineen on jäänyt alueelle pystetyn panssariaidan taakse. Aitahan siirrettiin Joensuusta Marjalan asuntomessualueen ympäriltä Ylämyllylle.
Panssariaidan viertä kiertelin tässä muutama kesä sitten varuskunnan ampumaradalle, joka oli kyllä surkeassa jamassa. Radat kasvoivat ranteenpaksuista pajua eli toimintaa ei ollut ollut kymmeneen vuoteen. Ampumarata-alueen parakit tuikkasimme jo silloin lähtiessämme tuleen. Tetsailin takaisin varuskuntaan vanhaa pururadan pohjaa ja siellähän se vanha helikopteri edelleen säksätti ilmassa tai ainakin vaijereiden varassa. Hienoa. Siirryin urheilukentän kautta alueen toiselle laidalle ja siellähän ne viimeisten alokkaiden kaivamat poterot edelleen reilut 10 vuotta myöhemmin makasivat lähellä rautatietä. Mikäs niitä nyt olisikaan täyttänyt. Paloaukean ympäristön hiekkaharjut olivat kyllä erinomaisia kaivettavia. Jatkoin matkaa kohti Onttolaa ja kävin vielä katsastamassa nykyisen lentokentän takamaastossa olevat sota-aikaisen lentokentän jäänteet ja siellä(kin) oli aika pysähtynyt. Puutkin olivat kasvaneet vain nimeksi, jos niinkään paljoa ja vanhat lentokoneiden ristinmuotoiset naamiointikuopat olivat edelleen tallella. Sieltähän se lähti sekin lentokone viimeiselle lennolleen, jota nyt myydään prenikoina kansalle. Linnuntietähän Ylämyllyllä ei Rauanlahteen ole varmaankaan kymmentä kilometriä.
Joenkaupunkiin suunnatessani poikkesin vielä Onttolan varuskunnan "takapihalla". Siellä sorakuopilla kulkevalla rajalinjalla tuli joskus ajeltua pizzakuskina, kun rajajoukoissa palvelleilla kavereilla oli mukamas kovaakin koulutusta. Meillä vkv:t rullasivat ja tuli useamman kerran vietyä maastokätköön pizzaa, suffelia ja -niin- keskariakin. Minähän en siinä mitään väärää saati laitonta tehnyt. Onttolasta kiskaisin ratsuni vielä Marjalan asuntomessualueella sijaitsevalle bunkkerimuseolle, jota olin gonamiehenä kunnostamassa kevätauringon paisteessa. Kiinnihän sekin oli, mutta siitä oli hyvä jatkaa vielä kilometri tai pari sinne kanavan suulle. On meinaan niitä harvoja paikkoja sisämaassa, jossa pääsee näkemään rannatonta ulappaa.
Nyt maailmantilanne näyttää sellaiselta, että pääsemme pian seuraamaan Kontiorannankin hivuttautumista siviilielämän käyttöön. Aihe ei kyllä herätä tunteita puolesta eikä vastaan, enkä kirjoittele nimiä adressiin.
Nyttemmin siviilielämä on Ylämyllylläkin voittanut ja on varsin viihtyisä omakotitaloalue, joskaan ei vielä valmis. On se toisaalta hienoa nähdä, kuinka siviilit rakentavat hienoja taloja ja sotavaltion huonokuntoiset virka-asunnot ovat saaneet luvan väistyä Leinosen rannastakin. Ne olivat jo tuolloin huonokuntoisia, mutta eivät sentään sellaisessa lääväkunnossa, kuin Kontiorannassa. Käsittämätöntä, miten niin hienoina ja mahtavina itseään pitäneet upseerit, perheistä puhumattakaan, suostuivat sellaisissa asumaan.
Ylämyllyllä vanha sotilaskoti on saanut uuden elämän päiväkotina ja miljoonilla juuri ennen varuskunnan lakkauttamista peruskorjattu muonituskeskus on sekin Liperin kunnan käytössä. Eikä sotavaltio ole kokonaan paloaukeaa jättänyt, koska vanha varastoalue elektroniikkakorjaamoineen ja muine antenniosastoineen on jäänyt alueelle pystetyn panssariaidan taakse. Aitahan siirrettiin Joensuusta Marjalan asuntomessualueen ympäriltä Ylämyllylle.
Panssariaidan viertä kiertelin tässä muutama kesä sitten varuskunnan ampumaradalle, joka oli kyllä surkeassa jamassa. Radat kasvoivat ranteenpaksuista pajua eli toimintaa ei ollut ollut kymmeneen vuoteen. Ampumarata-alueen parakit tuikkasimme jo silloin lähtiessämme tuleen. Tetsailin takaisin varuskuntaan vanhaa pururadan pohjaa ja siellähän se vanha helikopteri edelleen säksätti ilmassa tai ainakin vaijereiden varassa. Hienoa. Siirryin urheilukentän kautta alueen toiselle laidalle ja siellähän ne viimeisten alokkaiden kaivamat poterot edelleen reilut 10 vuotta myöhemmin makasivat lähellä rautatietä. Mikäs niitä nyt olisikaan täyttänyt. Paloaukean ympäristön hiekkaharjut olivat kyllä erinomaisia kaivettavia. Jatkoin matkaa kohti Onttolaa ja kävin vielä katsastamassa nykyisen lentokentän takamaastossa olevat sota-aikaisen lentokentän jäänteet ja siellä(kin) oli aika pysähtynyt. Puutkin olivat kasvaneet vain nimeksi, jos niinkään paljoa ja vanhat lentokoneiden ristinmuotoiset naamiointikuopat olivat edelleen tallella. Sieltähän se lähti sekin lentokone viimeiselle lennolleen, jota nyt myydään prenikoina kansalle. Linnuntietähän Ylämyllyllä ei Rauanlahteen ole varmaankaan kymmentä kilometriä.
Joenkaupunkiin suunnatessani poikkesin vielä Onttolan varuskunnan "takapihalla". Siellä sorakuopilla kulkevalla rajalinjalla tuli joskus ajeltua pizzakuskina, kun rajajoukoissa palvelleilla kavereilla oli mukamas kovaakin koulutusta. Meillä vkv:t rullasivat ja tuli useamman kerran vietyä maastokätköön pizzaa, suffelia ja -niin- keskariakin. Minähän en siinä mitään väärää saati laitonta tehnyt. Onttolasta kiskaisin ratsuni vielä Marjalan asuntomessualueella sijaitsevalle bunkkerimuseolle, jota olin gonamiehenä kunnostamassa kevätauringon paisteessa. Kiinnihän sekin oli, mutta siitä oli hyvä jatkaa vielä kilometri tai pari sinne kanavan suulle. On meinaan niitä harvoja paikkoja sisämaassa, jossa pääsee näkemään rannatonta ulappaa.
Nyt maailmantilanne näyttää sellaiselta, että pääsemme pian seuraamaan Kontiorannankin hivuttautumista siviilielämän käyttöön. Aihe ei kyllä herätä tunteita puolesta eikä vastaan, enkä kirjoittele nimiä adressiin.
Tuossa juuri tänään oli naapurin kanssa juttua siitä kuinka varuskuntien lakkauttaminen on tune´teita herättävää ja niissä palvelleet voivat tuntea sentimentaalisia väreitä kulkiessaan vanhoilla palveluspaikoillaan. Eipä tuo kuitenkaan mikään ainut kertainen tapaus ole ollut tai tule olemaan, että varuskunnista luovutaan. Äkkiseltään turhan syvältä muistia kaivelematta muistimme heti ainakin parikymmentä sodan jälkeen suljettua varuskuntaa tai vastaavaa kolmen kaupungin alueelta. Kuinkahan paljon niitä kaikkiaan onkaan? Tietenkin isommat varuskunnat, etenkin jos ovat ainoita paikkakunnalla ja pitkään toimineita, vaikuttavat enemmän ja useampiin palvelussukupolviin.
skärdis
Respected Leader
noska kirjoitti:
Niinpä, kun mennään aikaan ennen sotia, oli melkein jokaisessa kaupungissa varuskunta ja varuskunnat olivat aitoja kaupunkivaruskuntia. Jättimäiset korpivaruskunnat ovat vasta 60 ja 70 -luvun satoa.
Varuskuntarakenteen muutokseen on varmasti vaikuttanut myös joukkojen mobilisointi eli suuria määriä miehiä ja kalustoa saadaan heitettyä tunneissa mihin tahansa valtakunnan kolkkaan. Sotia ei käydä enää varuskunnista (paitsi tietysti Santahaminasta).
Itse olen fiilistellyt mm. Uudenkaupungin varuskunnassa, Turussa yliopisto on levittäytynyt varuskunta-alueelle, Tampereella on moninpaikoin muistoja vanhoissta varuskunta-alueista jne.
skärdis
Respected Leader
Hejsan kirjoitti:
Pohjois-Karjalan prikaati ei ole mikään erikoisjoukkojen kouluttaja, joten baretit saavat olla vähän miten sattuu. Siellä koulutetaan syviä reservejä, jotka koostuvat tavallisista suomalaisista, ei mistään paraateihin keskittyneistä edustusmiehistä.
Siksi disciplinissä voi olla hieman huomautettavaakin, mutta on niillä sentään jotkut muut vermeet päällä kuin riemunkukertavat M62:t.
viesti-timo
Kersantti
Hejsan kirjoitti:
Nehän on kotiutumassa, ei niiden tarvi enää välittää. Enemmän kiinnitin huomiota siihen että missä on poikien aseet. Mitä sotilaita ne on jotka marssii ilman asetta, vaikka marssivatkin reserviin johonkin ö-mappiin odottamaan joskus ehkä perustettavia alueellisia joukkoja ja kh:ita joita ei ikinä tule.
Tvälups
Ylipäällikkö
Huolestumisen aihetta on mikäli prikaati laitetaan nurin. SA-vahvuuksien kannalta katsottuna katoaa sitten yksi PKARPR:ssa perutettava JPr, jonka toiminta-alue on Pohjois-Karjala. Kansa Karjalan alkaa vaatia verohelpotuksia koska valtiovalta ei aio maakuntaamme puolustaa...
Niin mutta joo; heko-komppania ryntää tänne perustettavien huru-ukkojoukkueiden iskander-kärjeksi jos pilliin vihelletään!
Niin mutta joo; heko-komppania ryntää tänne perustettavien huru-ukkojoukkueiden iskander-kärjeksi jos pilliin vihelletään!
Tvälups kirjoitti:
Ei vaan koko maakunta kylvetään täyteen rypäleaseilla uusilla kauaskantoisilla järjestelmillä Santahaminasta käsin. Kyllä P-Karjalaa kykenee helposti puolustamaan mistä tahansa ja sinne kouluttamaan joukkoja missäa tahansa toisin kuin Helsingin erityistoiminta-alueelle koulutettavia joukkoja, jotka on pakko kouluttaa Mellunmäen ja Tuusula-Hyvinkään alueella nimenomaan Santahaminasta käsin.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/pikkupoika_tuohtui_sotaharjoituksista/?ref=tf_iOKboksi_news_p1
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
Tvälups kirjoitti:
Nii, kaikki loput (2kpl) Jpr90 on jo päätetty poistaa tällä vuosikymmenellä, joten ei liene vaikea arvata mitä on luvassa... Toinen ääneen sanottu fakta on että koulutus keskittyy suurempiin yksiköihin, joten kun laittaa varuskunnat suuruusjärjestykseen ja alkaa lukea listaa alhaalta ylös + lisää yhtälöön poistettavat SA-joukkotyypit niin pääsee varmasti aika lähelle siitä mitkä lähtee ja mitkä ei...
Aina on tietty mahdollisuus että esim. tuolla aletaan kouluttamaan uusia alueellisia tst-osastoja, aika näyttää...
Jos Kontioranta ja sanotaan Sodankyläkin karsiutuvat niin se on mielenkiintoinen signaali, aivan armotta ja keskusteluitta. Nimittäin silloin on joko kehitteillä kokonaan uudenlainen sotaoppi kotimaan tarpeisiin tai alueellinen sotaoppi on luiskakamaa asiallisesti ottaen ilman korvaavaa oppia.
Oma perskutina on sellainen, että "yllättäen" säästötalkoot osuivat alueellisten joukkojen varustamiskierroksen kohdalle. Lopultakin on ihan sama, osuiko se yllättäen vai "yllättäen". Rahoitustarve on sellainen, ettei sitä kurota kiinni niukentuvien resurssien aikana mitenkään tulevina vuosina. Se tarkoittaa joko tai kahta asiaa: alueelliset varustetaan aikanaan operatiivisista valuvalla tavaralla tasoon ja määrään, joka sieltä jää tai sitten niitä ei entisessä mielessä varusteta enää lainkaan. Kukin arvioikoon ihan mieleisekseen mitä tuleman pitää, mutta mielenkiinnolla seuraan tulevaa ohjelmistoa.
Nyt kun Ilmavoimien yksi lennosto on koroitettu keskusteluun ihan valtakunnan tasolla niin se kertoo ainakin minulle sen, ettei säästöpäätöksien julkistamisen osalta ole saavutettu vielä TAVOITETILAA. Niin karulta kuin se kuulostaakin, oletan, että jatkoa seuraa jo ensi talvena. Veikkaukseni on satasen miljoonaa.
Oma perskutina on sellainen, että "yllättäen" säästötalkoot osuivat alueellisten joukkojen varustamiskierroksen kohdalle. Lopultakin on ihan sama, osuiko se yllättäen vai "yllättäen". Rahoitustarve on sellainen, ettei sitä kurota kiinni niukentuvien resurssien aikana mitenkään tulevina vuosina. Se tarkoittaa joko tai kahta asiaa: alueelliset varustetaan aikanaan operatiivisista valuvalla tavaralla tasoon ja määrään, joka sieltä jää tai sitten niitä ei entisessä mielessä varusteta enää lainkaan. Kukin arvioikoon ihan mieleisekseen mitä tuleman pitää, mutta mielenkiinnolla seuraan tulevaa ohjelmistoa.
Nyt kun Ilmavoimien yksi lennosto on koroitettu keskusteluun ihan valtakunnan tasolla niin se kertoo ainakin minulle sen, ettei säästöpäätöksien julkistamisen osalta ole saavutettu vielä TAVOITETILAA. Niin karulta kuin se kuulostaakin, oletan, että jatkoa seuraa jo ensi talvena. Veikkaukseni on satasen miljoonaa.
skärdis
Respected Leader
noska kirjoitti:
Enpä usko.
Kajjaaniin on Kontiorannasta 200 km ja jostakin Ylä-Karjasta on jo sama matka niin Kontiorantaan kuin Kajaaniinkin. Kuopiolaisille ja muille savolaisille on myös Kajaaniin melkeinpä sama matka.
Entäs Pohjanmaan pojjaat? Onko Vaasassa tai Oulussa heittäydytty jotenkin laajasti sivareiksi, kun palvelus ei onnistu enää omassa kaupungissa?
Tvälups kirjoitti:
aluepolitiikkaa...
Tvälups kirjoitti:
mitä kouluilla on tekemistä sodan ajan joukkojen kanssa? *retorinen kysymys*
ei mitään.
noska kirjoitti:
ja pohjanmaalta on jo vuosikymmeniä pakkosiirretty ruotsinkieliset tammisaareen huonojen liikenneyhteyksien taakse. mitä se on vaikuttanut "muihin valintoihin". ei mitään.
herää jo.
Hejsan kirjoitti:
paraskin asiantuntija...
taisi olla raskasta...
*sarkasm, under the belt*