Pohjois-Karjalan Prikaati

[noska]

Jos Kontioranta ja Sodankylä kummatkin luiskataan, niin ei kannata ihmetellä, jos pohjoisen pojat tekevät suuremmassa määrin kuin nykyään muunlaisen valinnan kuin varusmiespalveluksen Suomen raskaassa.

Enpä usko.

Kajjaaniin on Kontiorannasta 200 km ja jostakin Ylä-Karjasta on jo sama matka niin Kontiorantaan kuin Kajaaniinkin. Kuopiolaisille ja muille savolaisille on myös Kajaaniin melkeinpä sama matka.

Entäs Pohjanmaan pojjaat? Onko Vaasassa tai Oulussa heittäydytty jotenkin laajasti sivareiksi, kun palvelus ei onnistu enää omassa kaupungissa?

Puhuinkin pohjoisen pojista. Tosin unohdin, että vielähän sinne sitten Kainuun prikaati jäisi. Pohjoisen pojilla on enemmän viahtoehtoja kuin oululaisilla, Sitä paitsi Oulusta pääsee kulkemaan helposti junalla, lentokoneella ja bussilla. Toisin kuin Utsjoelta tai Kilpisjärveltä. AIkoinaan katsottiin erittäin tärkeäksi pohjoisen miesten palvelusmotivaation kasvattajaksi se kun Ivalossa aloitettiin varusmieskoulutus. Ja olisihan se ihme jos ei lomamatkojen piteneminen useilla sadoilla kilometreillä vaikuttaisi kun Helsingissä olisi katastrofi jos ei lähimpään varuskuntaa pääsisi riitäävän lähelle metrolla tai raitiovaunulla.

 

[noska]

Laitoin sitten tänne tämän http://www.adressit.com/pohjois-karjalan_prikaatin_puolesta

aluepolitiikkaa...

ja pohjanmaalta on jo vuosikymmeniä pakkosiirretty ruotsinkieliset tammisaareen huonojen liikenneyhteyksien taakse. mitä se on vaikuttanut "muihin valintoihin". ei mitään.

Mitäs jos lakkautetaankin Dragsvikin varuskunta ja siirretään ruotsinkielinen joukko-osasto Kontionrantaan. Sitähän ei ole määritelty missä tuo ruotsinkielinen varuskunta on, kunhan se on Suomen rajojen sisäpuolella. Veikkaisinpa, että Pohjois-Karjalan koulujen ruotsinopettajat ainakin olisivat heti hankkeen takana, kun kielen opiskelumotivaatio kasvaisi tarpeen lisääntyessä. Ei pelkästään avautuvat siviilityöpaikat keilitaitovaatimuksineen, vaan myös nuorten naisten halu kommunikoida lomailevien varusmiesten kanssa nostaisi motivaatiota opiskeluun.

Puhdas win-win- tilanne. Kielivähemmistö saa pitää joukko-osaston ja entistä suuremmat tilat. Maakunta saa pitää varuskuntansa. Nuoret lisäävät opiskelumotivaatiotaan ja opettajat eivät turhaudu.

 

[noska]

Niin kuka jaksaa pitkät bussi tai junareissut etelään? tai Kajaaniin

paraskin asiantuntija...

taisi olla raskasta...

*sarkasm, under the belt*

Mistä me tiedämme paljonko Hejsan on joutunut bussilla matkustamaan ja kuinka pohjoisessa asumaan.

Jäämeren rannaltakin on pitkä matka Moskovaan, puhumattakaan Siperiasta.

 

[adam7]

Laitoin sitten tänne tämän http://www.adressit.com/pohjois-karjalan_prikaatin_puolesta

aluepolitiikkaa...

ja pohjanmaalta on jo vuosikymmeniä pakkosiirretty ruotsinkieliset tammisaareen huonojen liikenneyhteyksien taakse. mitä se on vaikuttanut "muihin valintoihin". ei mitään.

Mitäs jos lakkautetaankin Dragsvikin varuskunta ja siirretään ruotsinkielinen joukko-osasto Kontionrantaan. Sitähän ei ole määritelty missä tuo ruotsinkielinen varuskunta on, kunhan se on Suomen rajojen sisäpuolella. Veikkaisinpa, että Pohjois-Karjalan koulujen ruotsinopettajat ainakin olisivat heti hankkeen takana, kun kielen opiskelumotivaatio kasvaisi tarpeen lisääntyessä. Ei pelkästään avautuvat siviilityöpaikat keilitaitovaatimuksineen, vaan myös nuorten naisten halu kommunikoida lomailevien varusmiesten kanssa nostaisi motivaatiota opiskeluun.

Puhdas win-win- tilanne. Kielivähemmistö saa pitää joukko-osaston ja entistä suuremmat tilat. Maakunta saa pitää varuskuntansa. Nuoret lisäävät opiskelumotivaatiotaan ja opettajat eivät turhaudu.

esitin asioiden monen kymmen vuoden aikan toteutetun tilan. eli että pitkä matka ei ole velvollisuuden suorittamisen este.

en kohdistanut asiaa kielipolitiikkaan. vastasit tavalla jonka koen pottuiluna.

asiaa ei koske vain asevoimia koskeva lainsäädäntö vaan myös kielilaki, jossa velvoitetaan viranomaisia toteuttamaan yksilön kielellisiä oikeuksia. vaikka käsitän että postauksesi on jonkinnäköinen provo, totean asiallisesti, että näitä oikeuksia ei voisi kontionrannassa toteuttaa, koska sinne ei saataisi tarpeeksi ruotsinkielistä henkilökuntaa.

en haluaisi lähteä jonkinnäköiseen kieliväittelyyn, vaan pitäytyä esittämässäni, eli että suomessa suoritettavat henkilökohtaisen matkat eivät ole olleet eivätkä ole esteitä varusmieskolutuksen suorittamiselle.

huomautan myös että "kielivähemmistön" oikeuksia ei suojata kielilaissa, vaan yksilöiden oikeuksia suojataan. toistan, kyseessä ei ollut kieleen kohdistuva kommentti vaan matkaan kohdistuva. matka on kai meille samanpituinen, jos se on pitkä?

 

[adam7]

Mistä me tiedämme paljonko Hejsan on joutunut bussilla matkustamaan ja kuinka pohjoisessa asumaan.

Jäämeren rannaltakin on pitkä matka Moskovaan, puhumattakaan Siperiasta.

silloin joudumme odottamaan шкаф:ista tulemista

 

[noska]

esitin asioiden monen kymmen vuoden aikan toteutetun tilan. eli että pitkä matka ei ole velvollisuuden suorittamisen este.

en kohdistanut asiaa kielipolitiikkaan. vastasit tavalla jonka koen pottuiluna.

asiaa ei koske vain asevoimia koskeva lainsäädäntö vaan myös kielilaki, jossa velvoitetaan viranomaisia toteuttamaan yksilön kielellisiä oikeuksia. vaikka käsitän että postauksesi on jonkinnäköinen provo, totean asiallisesti, että näitä oikeuksia ei voisi kontionrannassa toteuttaa, koska sinne ei saataisi tarpeeksi ruotsinkielistä henkilökuntaa.

en haluaisi lähteä jonkinnäköiseen kieliväittelyyn, vaan pitäytyä esittämässäni, eli että suomessa suoritettavat henkilökohtaisen matkat eivät ole olleet eivätkä ole esteitä varusmieskolutuksen suorittamiselle.

huomautan myös että "kielivähemmistön" oikeuksia ei suojata kielilaissa, vaan yksilöiden oikeuksia suojataan. toistan, kyseessä ei ollut kieleen kohdistuva kommentti vaan matkaan kohdistuva. matka on kai meille samanpituinen, jos se on pitkä?

Kyynel. Adam otti tuon esitykseni taas pottuiluna ja henkilökohtaisesti. Surprise surprise surprise. Sitä ei ollut kohdistettu mitenkään henkilökohtaisesti sinuun vaikka idea saikin alkunsa sinun kirjoituksestasi. Tarkoitukseni oli esittää vain yksi mahdollinen vaihtoehto. En ymmärrä miksi ei Kontionrantaan saataisi ruotsinkielistä henkilökuntaa. Tunnen useita nykyään Dragsvikissä työskenteleviä, jotka ovat kotoisin vähintään saman pituisen matkan päästä. Pisimmillään käsivarresta. Turussa merivartiostossa työskentelee rajavartija Ivalosta saakka. Siis jopa niin että hänen pysyvä asuinpaikkansa on edelleen Ivalossa. Kun valtionhallintoa on alueellistettu viime vuosina on joka kerran toimintojen siirtämisessä pois Helsingistä esitetty sama väite, ettei henkilökuntaa saada. Monilla aloilla onkin tilanne että suurin osa alalle tulevasta väestä koulutetaan Helsingissä, mutta kun MPO ja MPKK eivät ole Dragsvikissa, niin tässä tapauksessa ei tuokaan peruste toimi. Kantahenkilökuntaa on siirrelty ympäri maata kautta aikain. Mikä erillisoikeus olisi Dragsvikin väellä siihen ettei heitä voida siirtää? Ainoastaan siviilityöntekijöiden kohdalla ei siirto-oikeutta ole, mutten usko hetkeäkään, ettei heidän jotka eivät halua siirtyä tilalle saataisi uutta väkeä.
Jos Pohjanmaan ruotsinkieliset voivat tulla Dragsvikiin asti, niin miksei Kontiorantaan. Matkassa ei ole juurikaan eroa. Vaikutusta on vain Uudenmaan ja Saariston ruotsinkielisille. Molemmilta alueilta palvelee nykyiselläänkin väkeä aina Sodankylää myöden. Jos matkan kokee ylitsepääsemättömäksi esteeksi, niin aina voi valita jonkun lähempänä olevan varuskunnan. Sama vaihtoehto on suomenkielisillä, joille määrätyn aselajin palveluspaikat ovat kaukana.

 

[Hejsan]

Niin kuka jaksaa pitkät bussi tai junareissut etelään? tai Kajaaniin

paraskin asiantuntija...

taisi olla raskasta...

*sarkasm, under the belt*

Mistä me tiedämme paljonko Hejsan on joutunut bussilla matkustamaan ja kuinka pohjoisessa asumaan.

Jäämeren rannaltakin on pitkä matka Moskovaan, puhumattakaan Siperiasta.

 

[Tvälups]

Armeijan lakkautuslistat julki huomenna - prikaati pitää infon
Karjalainen 07.02.2012 10:19

Armeijan lakkautuslistat julki huomenna - prikaati pitää infon

Itä-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jukka Pennanen saapuu paikalle, kun Pohjois-Karjalan prikaati pitää tiedotustilaisuuden puolustusvoimien uudistuksesta huomenna keskiviikkona.

Kello 12–12.30 pidettävä tilaisuus on tarkoitettu tiedotusvälineille.
Paikalla infossa on myös prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä, joka sanoi, ettei tiedä, mikä on uudistuksen lopputulema.

Presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelevät puolustusvoimien uudistusta kokouksessaan keskiviikkona aamulla kello 8 alkaen. Kokouksen jälkeen he pitävät tiedotustilaisuuden Helsingissä.

 

[Hande]

Armeijan lakkautuslistat julki huomenna - prikaati pitää infon
Karjalainen 07.02.2012 10:19

Armeijan lakkautuslistat julki huomenna - prikaati pitää infon

Itä-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jukka Pennanen saapuu paikalle, kun Pohjois-Karjalan prikaati pitää tiedotustilaisuuden puolustusvoimien uudistuksesta huomenna keskiviikkona.

Kello 12–12.30 pidettävä tilaisuus on tarkoitettu tiedotusvälineille.
Paikalla infossa on myös prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä, joka sanoi, ettei tiedä, mikä on uudistuksen lopputulema.

Presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelevät puolustusvoimien uudistusta kokouksessaan keskiviikkona aamulla kello 8 alkaen. Kokouksen jälkeen he pitävät tiedotustilaisuuden Helsingissä.

Moneenko varuskuntaan rantautuu sotilasläänin komentaja ihan perskohtaisesti?

 

[Tvälups]

Armeijan tapa suunnitella säästöt ärsyttää
YLE Pohjois-Karjala 7.2. klo 17:11

Prikaatissa koulutetaan vuosittain noin 1500 varusmiestä.

Kontiolahdella ollaan käärmeissään tavasta, jolla päätöksiä varuskuntien lakkauttamisista on valmisteltu. Pohjois-Karjalan Prikaatin luottamusmiehet ja kunnan johto paheksuvat, että päätöksiä on valmisteltu salassa ja osapuolia kuulematta. Prikaatissa ja muissakin varuskunnissa odotetaan jännittyneinä keskiviikkoa, jolloin julkistetaan lista lakkautettavista yksiköistä ja muista säästöistä.

Pohjois-Karjalan Prikaati on puolustautunut lakkautusuhkia vastaan kerta toisensa jälkeen. Nyt pelko on todellisempi kuin koskaan. Työntekijäjärjestöjen edustajat ovat tyrmistyneitä tavasta, jolla työntekijät on sivuutettu päätöksenteossa.

- Henkilöstöjärjestöjähän ei tässä asiassa ole kuultu vielä millään tavalla. Valmistelut on ilmeisesti tehty täysin viranomaistyönä ja muissa virastoissa ja laitoksissa, mutta paikallistasolla ei ole kuultu järjestöjä millään tavalla, kertoo luottamusmies Markku Voutilainen toteaa.

Sotilasmestari Voutilainen on Aliupseeriliittoon kuuluvia reilua puoltasataa työntekijää edustava luottamusmies Prikaatissa.

Järjestöjen mielestä menneistä kokemuksista on jo opittu ja sovitusta olisi pitänyt pitää kiinni.

- Vuonna 2009 olleessa selonteossa puolustusvaliokunta edellytti jo silloin, että tulevaisuudessa otetaan henkilöstöjärjestöt paremmin huomioon, mutta ainakaan vielä tässä vaiheessa ei näin ole tapahtunut, Voutilainen jatkaa.

Nykyinen lakkautusuhka tuntuu yhtä hämmentävältä kuin edeltävätkin. Työntekijät nyt lähinnä odottavat tietoa päätöksestä.

- Itsekin 25 vuotta palveluksessa olleena ja yhden joukko-osaston lakkautuksen kokeneena voi sanoa, että kyllä näiden kanssa voi elää mutta ei näihin totu koskaan.
Kunta haluaisi aikaa valmistautua muutoksiin

Myös Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Willman odottaa päätöstä epätietoisena.

- Meille ei ole tiedotettu asiasta oikein mitään, eikä yhteistä valmistelua ole ollut tässä asiassa, Willman toteaa.

Kun jotain suurta tapahtuu, siihen pitäisi olla aikaa varautua. Jos Prikaati lakkautetaan, seuraukset ovat valta.

- Kunta joutuu varautumaan näihin jälkihoitotoimenpiteisiin. Tottakai tässä on työllisyysvaikutuksia ja alueenkäyttövaikutuksia ja tämän tyylisiä. Nämä vievät vuosia ja siinä mielessä olisi ollut hyvä, jos mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisimme olleet valmistelussa mukana, Willman perustelee.

Kunnassa muistetaan hyvin muoviyhtiö Perloksen viiden vuoden takaiset valtavat irtisanomiset ja tuoreet pakolaisten vastaanottokeskusten lakkauttamiset. Prikaatista halutaan pitää kiinni.

- Työntekijöitä varuskunnassa on sellaiset 270, kerrannaisvaikutuksineen yli 500 ihmistä. Tämän kokoiselle kunnalle erittäin merkittävä työntantaja, Willman toteaa.

Pohjois-Karjalan Prikaati
- Itä-Suomen ainoa joukko-osasto
- Kontiolahden toiseksi suurin työllistäjä
- Varusmiehet pääosin Itä-Suomesta

 

[Touhottaja]

- Kunta joutuu varautumaan näihin jälkihoitotoimenpiteisiin. Tottakai tässä on työllisyysvaikutuksia ja alueenkäyttövaikutuksia ja tämän tyylisiä. Nämä vievät vuosia ja siinä mielessä olisi ollut hyvä, jos mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisimme olleet valmistelussa mukana, Willman perustelee.

Eihän se lappu luukulle ylihuomenna ilmesty, vaan muutaman vuoden sisään. Alkaa perusteetkin olla jo paniikissa revittyjä. :-/

 

[veffeade]

Armeijan tapa suunnitella säästöt ärsyttää
YLE Pohjois-Karjala 7.2. klo 17:11

Prikaatissa koulutetaan vuosittain noin 1500 varusmiestä.

Kontiolahdella ollaan käärmeissään tavasta, jolla päätöksiä varuskuntien lakkauttamisista on valmisteltu. Pohjois-Karjalan Prikaatin luottamusmiehet ja kunnan johto paheksuvat, että päätöksiä on valmisteltu salassa ja osapuolia kuulematta. Prikaatissa ja muissakin varuskunnissa odotetaan jännittyneinä keskiviikkoa, jolloin julkistetaan lista lakkautettavista yksiköistä ja muista säästöistä.

Pohjois-Karjalan Prikaati on puolustautunut lakkautusuhkia vastaan kerta toisensa jälkeen. Nyt pelko on todellisempi kuin koskaan. Työntekijäjärjestöjen edustajat ovat tyrmistyneitä tavasta, jolla työntekijät on sivuutettu päätöksenteossa.

- Henkilöstöjärjestöjähän ei tässä asiassa ole kuultu vielä millään tavalla. Valmistelut on ilmeisesti tehty täysin viranomaistyönä ja muissa virastoissa ja laitoksissa, mutta paikallistasolla ei ole kuultu järjestöjä millään tavalla, kertoo luottamusmies Markku Voutilainen toteaa.

Sotilasmestari Voutilainen on Aliupseeriliittoon kuuluvia reilua puoltasataa työntekijää edustava luottamusmies Prikaatissa.

Järjestöjen mielestä menneistä kokemuksista on jo opittu ja sovitusta olisi pitänyt pitää kiinni.

- Vuonna 2009 olleessa selonteossa puolustusvaliokunta edellytti jo silloin, että tulevaisuudessa otetaan henkilöstöjärjestöt paremmin huomioon, mutta ainakaan vielä tässä vaiheessa ei näin ole tapahtunut, Voutilainen jatkaa.

Nykyinen lakkautusuhka tuntuu yhtä hämmentävältä kuin edeltävätkin. Työntekijät nyt lähinnä odottavat tietoa päätöksestä.

- Itsekin 25 vuotta palveluksessa olleena ja yhden joukko-osaston lakkautuksen kokeneena voi sanoa, että kyllä näiden kanssa voi elää mutta ei näihin totu koskaan.
Kunta haluaisi aikaa valmistautua muutoksiin

Myös Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Willman odottaa päätöstä epätietoisena.

- Meille ei ole tiedotettu asiasta oikein mitään, eikä yhteistä valmistelua ole ollut tässä asiassa, Willman toteaa.

Kun jotain suurta tapahtuu, siihen pitäisi olla aikaa varautua. Jos Prikaati lakkautetaan, seuraukset ovat valta.

- Kunta joutuu varautumaan näihin jälkihoitotoimenpiteisiin. Tottakai tässä on työllisyysvaikutuksia ja alueenkäyttövaikutuksia ja tämän tyylisiä. Nämä vievät vuosia ja siinä mielessä olisi ollut hyvä, jos mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisimme olleet valmistelussa mukana, Willman perustelee.

Kunnassa muistetaan hyvin muoviyhtiö Perloksen viiden vuoden takaiset valtavat irtisanomiset ja tuoreet pakolaisten vastaanottokeskusten lakkauttamiset. Prikaatista halutaan pitää kiinni.

- Työntekijöitä varuskunnassa on sellaiset 270, kerrannaisvaikutuksineen yli 500 ihmistä. Tämän kokoiselle kunnalle erittäin merkittävä työntantaja, Willman toteaa.

Pohjois-Karjalan Prikaati
- Itä-Suomen ainoa joukko-osasto
- Kontiolahden toiseksi suurin työllistäjä
- Varusmiehet pääosin Itä-Suomesta

Vaikka Suomea ei varuskunnista puolustettetakaan, niin harmihan tuo on jos prikaati lakkeutetaan . Vaikutus kunnan talouteen on merkittävä, ainakin tässä tapauksessa....

Toisaalta on myös niin, että PV:n koulutustarjonta pitää katsoa koko maan laajuisesti; ne varuskunnat mitkä tarvitaan tulevan reservin tarpeisiin, koulutukseen ja jotka ovat järkevää ja kustannustehokasta sailyttää, säilytettäköön, ja turhat laitetaan luiskaan. Siinä sivussa menee kyllä kantapeikkojakin, mutta näin vaan on: Ei ole PV:llä rahaa/vaihtoehtoja ruukinpatruunan kaltaiseen kantahenkilökunnan huolenpitoon...

 

[Touhottaja]

Miten lienee käy Onttolan.. Kyllä jos karttaa katsoo ja huhuja uskoo, on Kajaanilla valtava lääni puolustettavana.. niin kuin on Sodankylälläkin. Toivon totisesti, että kalusto ei ole jemmassa pelkästään varuskunnissa...

 

[veffeade]

Miten lienee käy Onttolan.. Kyllä jos karttaa katsoo ja huhuja uskoo, on Kajaanilla valtava lääni puolustettavana.. niin kuin on Sodankylälläkin. Toivon totisesti, että kalusto ei ole jemmassa pelkästään varuskunnissa...

Edelleen, varuskunnista ei Suomea puolusteta; niissä vaan annetaan peruskoulutus sotapäiväkirjojen kirjoittamista varten...

 

[Touhottaja]

Miten lienee käy Onttolan.. Kyllä jos karttaa katsoo ja huhuja uskoo, on Kajaanilla valtava lääni puolustettavana.. niin kuin on Sodankylälläkin. Toivon totisesti, että kalusto ei ole jemmassa pelkästään varuskunnissa...

Edelleen, varuskunnista ei Suomea puolusteta; niissä vaan annetaan peruskoulutus sotapäiväkirjojen kirjoittamista varten...

Ei kun niinhän se olikin.. ..mutta ei sitä puolusteta ilman varuskuntiakaan. No, kalustohan siirtyy pelipaikoille täydessä taisteluvalmiudessa sekunneissa...:a-rolleyes: ..ukoilla ei niin väliä, ne otetaan muualta kuin varuskunnista.

Kyllähän vauskunnat on se alfa koko hommassa. Mobilisoitu ja taisteluvalmis armeija on sitten se omega. Kaikki alkaa alfasta, ja sinne omegaan on piirun verran pidempi matka, kun äkkiä luulis..

 

[veffeade]

Miten lienee käy Onttolan.. Kyllä jos karttaa katsoo ja huhuja uskoo, on Kajaanilla valtava lääni puolustettavana.. niin kuin on Sodankylälläkin. Toivon totisesti, että kalusto ei ole jemmassa pelkästään varuskunnissa...

Edelleen, varuskunnista ei Suomea puolusteta; niissä vaan annetaan peruskoulutus sotapäiväkirjojen kirjoittamista varten...

Ei kun niinhän se olikin.. ..mutta ei sitä puolusteta ilman varuskuntiakaan. No, kalustohan siirtyy pelipaikoille täydessä taisteluvalmiudessa sekunneissa...:a-rolleyes: ..ukoilla ei niin väliä, ne otetaan muualta kuin varuskunnista.

Kyllähän vauskunnat on se alfa koko hommassa. Mobilisoitu ja taisteluvalmis armeija on sitten se omega. Kaikki alkaa alfasta, ja sinne omegaan on piirun verran pidempi matka, kun äkkiä luulis..

Onhan se kyllä nuinkin...:-/

 

[Touhottaja]

Koulutuksen kannalta ymmärrän, vaikka olisi vain 1 varuskunta. Mutta avainsanoja sotahommissa nykypäivänä ovat valmius, nopeus ja tehokkuus. 2 ekaa jää minusta puuttumaan vähillä varuskunnilla, samoin "vikasietoisuus" häviää. Toivottavasti olen väärässä. Enempää ei tuosta oikein voi vääntää, menee LKP-hommiksi.

 

[Tvälups]

Tasa-arvon ja suvaitsevuuden nimessä koko sotalaitos on syytä ajaa alas virkoineen päivineen. Koko maa on sitten tasapuolisesti ilman mokomaa ja valtakunnassa kaikki on hyvin. Kootaan sitten halukkaista sellainen miliisijärjestelmä jos niitä halukkaita löytyy.

 

[Touhottaja]

Tasa-arvon ja suvaitsevuuden nimessä koko sotalaitos on syytä ajaa alas virkoineen päivineen. Koko maa on sitten tasapuolisesti ilman mokomaa ja valtakunnassa kaikki on hyvin. Kootaan sitten halukkaista sellainen miliisijärjestelmä jos niitä halukkaita löytyy.

Silmät kiiluen: "Saako RYNKYN kotiin?" :a-laugh:

 

[Tvälups]

Tasa-arvon ja suvaitsevuuden nimessä koko sotalaitos on syytä ajaa alas virkoineen päivineen. Koko maa on sitten tasapuolisesti ilman mokomaa ja valtakunnassa kaikki on hyvin. Kootaan sitten halukkaista sellainen miliisijärjestelmä jos niitä halukkaita löytyy.

Silmät kiiluen: "Saako RYNKYN kotiin?" :a-laugh:

Toki! ja haluamansa ryysyt lakkautetun pv:n ylijäämäshopista (jopa ne uutukaiset m/12 luukkupöksyt)