Pohjois-Karjalan Prikaati

[Roope Ristintekijä]

Eikös tuollainen korvaus Savon Prikaatin osalta langennut maksettavaksi.
Miten on noiden Kontiorannan rakennusten laita. Onkohan oleamssa suojelupäätöksiä ja missä kunnossa ovat? Eli voiko niitä purkaa ja onko niillä mahdollista uudelleenkäyttömahdollisuutta? Purkaminen pysäyttää kulukertymät kerralla ja jos ei uudelleenkäyttömahdollisuutta ole, niin katkaisee vedet ja sähköt niin kulut on aika vähissä. Tosin rappeutuvat aika nopeasti mutta sehän ei ole ongelma kyseisessä tapauksessa. Päinvastoin jos rappeutuvat riittävästi voidaan mahdollinen suojelupäätöskin purkaa turvallisuus- ja terveysnäkökohtiin vedoten.
Jos hyötykäyttöä on löydettävissä, niin silloinhan kuluja tulee jo pelkästään peruslämmn ylläpitämisestä. Mitä nopeammin uusia käyttäjiä saadaan niin sitä pikemmin myös tuottavat kulunsa. Tosin uusiokäyttö saattaa edellyttää kuluja syöviä remontteja.

 

[skärdis]

Miten on noiden Kontiorannan rakennusten laita. Onkohan oleamssa suojelupäätöksiä ja missä kunnossa ovat? Eli voiko niitä purkaa ja onko niillä mahdollista uudelleenkäyttömahdollisuutta?

Ei ole Kontiorannassa sen ikäistä rakennuskantaa, että olisi suojeluarvoja. VKS lienee ainoa hieman vanhempi rakennus.

Uudelleenkäyttömahdollisuudet vaihtelevat tietysti jokaisen rakennuksen kohdalla, mutta onhan varuskunnan uimahalli nykyiselläänkin Kontiolahden kunnan uimahalli, joten tuskin sitä(kään) ollaan purkamassa.

Erilaiset korjaamot, varastohallit ym. löytävät taatusti helposti vuokralaisia erilaisista yrityksistä. Kasarmirakennukset lienevät haastavin osa uudelleen käytön löytämisessä.

Asuinalue on huonossa kunnossa, mutta se on jo nykyisellään Kruunuasuntojen hallussa, joten varuskunnan lakkauttaminen ei taida suoraan vaikuttaa siihen. Varmasti laittavat taloja myyntiin, kuten Ylämyllylläkin tapahtui, mutta nämä kulut eivät ole Pv:n päänsärky.

Lämpökeskus on tietysti yksi ongelma eli varuskunnalla on oma lämpökeskuksensa ja sen tuotantoa tuskin voi pysäyttää, vaikka osa taloista purettaisiinkin.

 

[Roope Ristintekijä]

Ei ole Kontiorannassa sen ikäistä rakennuskantaa, että olisi suojeluarvoja. VKS lienee ainoa hieman vanhempi rakennus.

Tiedän ainakin 80-luvun puolivälin jälkeen rakennettuja taloja, joilla on suojelupäätös. Onko todella Kontiorannan rakennuskanta sitä uudempaa kokonaisuudessaan?

 

[Tvälups]

Lauantaina torilla mielenilmaus prikaatin puolesta
Karjalainen 15.02.2012 09:14


Pohjoiskarjalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä Kontiolahden prikaatin lakkauttamisesta Joensuun torilla lauantaina 18.2. kello 10 järjestettävässä mielenilmauksessa.

Mielenilmauksen takana ovat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen (sd.), Kontiolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Kuusela (kesk.) sekä pohjoiskarjalainen kansanedustaja Eero Reijonen (kesk.).

– Maakunnan kansanedustajiin ja poliitikkoihin on vedottu monelta suunnalta mielenilmauksen järjestämiseksi, Kuusela perustelee.

Tarjolla on hernekeittoa.

 

[baikal]

Torilla tavataan.

 

[Tvälups]

Torilla tavataan.

Näin on.

 

[skärdis]

Ei ole Kontiorannassa sen ikäistä rakennuskantaa, että olisi suojeluarvoja. VKS lienee ainoa hieman vanhempi rakennus.

Tiedän ainakin 80-luvun puolivälin jälkeen rakennettuja taloja, joilla on suojelupäätös. Onko todella Kontiorannan rakennuskanta sitä uudempaa kokonaisuudessaan?

Ei ole, mutta ei myöskään mitenkään erityisen ansioitunutta arkkitehtoonisesti. Eivät ole Alvar Aallon piirtämiä.

Karjalaisessa oli eilen juttua, jossa Kontiolahden kunta vaati alueen luovuttamista korvauksetta kunnalle. Valtiokonttorin ylitirehtööri kielsi sellaisen olevan ylipäätään mahdollista. Valtion omaisuutta, olkoon sitten vaikka tarpeeton varuskunta, luovutetaan vain täydellä hinnalla.

 

[Roope Ristintekijä]

Ei se arkkitehtooninen ansioituneisuuskaan ole vaadittua. Aurajoen rannassa on 2000-luvulla rakennettu ladonrötiskö joka on suojeltu kulttuurimaisemallisista syistä.

 

[veffeade]

Ei ole Kontiorannassa sen ikäistä rakennuskantaa, että olisi suojeluarvoja. VKS lienee ainoa hieman vanhempi rakennus.

Tiedän ainakin 80-luvun puolivälin jälkeen rakennettuja taloja, joilla on suojelupäätös. Onko todella Kontiorannan rakennuskanta sitä uudempaa kokonaisuudessaan?

Ei ole, mutta ei myöskään mitenkään erityisen ansioitunutta arkkitehtoonisesti. Eivät ole Alvar Aallon piirtämiä.

Karjalaisessa oli eilen juttua, jossa Kontiolahden kunta vaati alueen luovuttamista korvauksetta kunnalle. Valtiokonttorin ylitirehtööri kielsi sellaisen olevan ylipäätään mahdollista. Valtion omaisuutta, olkoon sitten vaikka tarpeeton varuskunta, luovutetaan vain täydellä hinnalla.

Juuh, Höytiäisen (?) rannassa, käsittääkseni vielä hiekkaranta 100 metri tolkulla uudelleen rakennettavaa omakoti- tai mökkirantaa. Itsekin huolisin, jos mitää ei tarvitsisi maksaa.

Ei vaineskaan; oikeasti saattaa pitkässä juoksussa olla Kontiolahden kunnalle kultakaivos; toki edellytetään että kaikki varuskunnan rakennukset saadaan laittaa maan tasalle ja maaperä kunnostaa PV/Valtion piikkiin...

Toi "täydellä hinnalla" on vähän perseestä oleva ajatus; kyllä kuntakin on tuohon alueeseen satsannut... Eikä tarvitsisi niin paljoa laittaa valtion piikistä paikallista elvyttämisrahaa...

 

[skärdis]

Kyllä minäkin Höytiäisen rannalta oman pätkän hiekkarantaa halajaisin, mutta veikkaanpa hinnan olevan suolainen. Parikymmentä minuuttia Joensuun keskustasta ja sitä rantaa on kilometreittäin kun ranta jatkuu koko harjoitusalueenkin matkan kohti Jaamankangasta.

Ylämyllynkin varuskunta-alueelle rakennettu asuinalue on oikeastaan hieno. Sellainen hiekkapohjainen mäntykangas lampineen on hienoa maastoa. Kannattaa poiketa, jos siellä päin ajelee.

 

[noska]

Mites Kontionlahdella on sijoitettu sotku. On ollut niäämen kanssa juttua jos kierrettäis kaikki Suomen sotkut. AIka monta on jo tullut käytyä niin etusijalle pitäis nyt laittaa noi lopetettavat. Niistäkin kyllä on useempi jo ruksattuna käydyksi. Kontionlahdella en muista sodekahveita juoneeni.

 

[baikal]

Kun saavutte vk-alueelle niin se on kulkusuunnassanne oikealla, huomaatte sen varmasti, se on ensimmäisiä rakennuksia puomin jälkeen.

 

[skärdis]

Kun saavutte vk-alueelle niin se on kulkusuunnassanne oikealla, huomaatte sen varmasti, se on ensimmäisiä rakennuksia puomin jälkeen.

Eikös siinä oikealla ole ensin VKS ja vielä esikuntakin?

Sotku on kyllä siellä oikealla, mutta on sinne portista jonkin verran matkaa, kun pitää laskeutua rantaan. Vieressä on sitten vielä uimahalli, joka sekin on siviileille avoinna.

 

[baikal]

Kun saavutte vk-alueelle niin se on kulkusuunnassanne oikealla, huomaatte sen varmasti, se on ensimmäisiä rakennuksia puomin jälkeen.

Eikös siinä oikealla ole ensin VKS ja vielä esikuntakin?

Sotku on kyllä siellä oikealla, mutta on sinne portista jonkin verran matkaa, kun pitää laskeutua rantaan. Vieressä on sitten vielä uimahalli, joka sekin on siviileille avoinna.

Joo, mutta sen löytää helposti kun pitää katseen suunnattuna Höytiäiseen.

 

[Tvälups]

Seuraa Sotkaa, siellä pönöttää T-34 ja pari tykkiä. Kun sotkun ovi on nenän edessä niin vasemmalla (siinä kädessä peukalo osoittaa oikealle) näkyy Höytiäinen.

 

[skärdis]

Seuraa Sotkaa, siellä pönöttää T-34 ja pari tykkiä. Kun sotkun ovi on nenän edessä niin vasemmalla (siinä kädessä peukalo osoittaa oikealle) näkyy Höytiäinen.

Mikäs siellä varuskunnassa liikkumisen politiikka nykyisin on?

Saako omalla autolla pyyhkäistä mitään kyselemättä suoraan sotkun parkkipaikalle?

 

[Tvälups]

Koivumaa: Palautin sotilaspassini puolustusministerille
Verkko-Karjalainen Pasi Koivumaa 17.02.2012

Kerroin viime viikolla (9.2.) harkitsevani sotilaspassini palauttamista vastalauseena Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamiselle. Protestoin samalla sitä, että valtiovalta näyttää muutenkin kääntäneen selkänsä maakunnallemme.
Olen saanut kirjoituksestani valtavasti palautetta. Se on ollut valtaosin myönteistä, mutta on kirjoitustani toki paheksuttukin. Näyttää siltä, että monelle muullekin varuskuntapäätös on viimeinen pisara.
Monet – myös muualta Suomesta – ovat ilmoittaneet minulle palauttavansa sotilaspassinsa, etenkin jos järjestämme jonkin massatapahtuman, jossa keräämme passit pois ja luovutamme ne isolla joukolla protestina valtiovallan toimille.
Karjalainen ei sellaista passinkeruuoperaatiota järjestä, eikä mielenosoituksiakaan. Sellainen rooli ei kuulu medialle. Itsekin itselleni asettamani vaikuttamisen rajan olen nyt ylittänyt, mutta perustelen sitä asian merkityksellisyydellä sekä sillä, että maan hallituskin on astunut yli sille demokratiassa asetetun rajan.

Minä palautin sotilaspassini. Tämän kolumnin kirjoitettuani suljin sen kirjekuoreen, kirjoitin oheen lyhyen saatteen ja osoitin sen puolustusministeri Stefan Wallinille (r.) puolustusministeriöön.

En kuitenkaan ryhdy reservin kieltäytyjäksi, vaan passinpalautukseni on symbolinen ele. Kuten puolustusministeriö viime perjantaina muistutti, sotilaspassien palauttaminen ei vaikuta passinpalauttajan juridiseen asemaan eikä vapauta tätä mistään velvollisuuksista.
Sotilaspassi on enää pelkkä pahvinpalanen, eikä sen hävittäminen tai vahingoittaminen ole rangaistava teko. Ei oma sotilaspassini minulle silti arvoton ole. Olen käynyt armeijan, kerrannut sekä palvellut YK-sotilaana ja -sotilastarkkailijana, ja passin palauttaminen tuntuu minusta pahalta ja äärimmäiseltä teolta.

En tiedä, mihin sotilaspassini lopulta päättyy, eikä se ole oleellistakaan.
Oikea paikka passinpalautukselle on puolustusvoimien aluetoimisto, mikäli armeijan käynyt kieltäytyy reservistä. Sellaiseen en ketään kehota, eikä siihen ole minulla oikeuttakaan: kukin toimikoon oman vakaumuksensa mukaisesti.
Itse palautan passini puolustusministerille, koska koen prikaatin lakkautuksen ennen muuta poliittisena päätöksenä. Puolustusvoimat on pakkoraossa, koska sille ei poliittisin päätöksin ole osoitettu riittäviä määrärahoja vaan päinvastoin siltä on niitä leikattu niin paljon, että uskottava, itsenäinen puolustuksemme sekä yleinen asevelvollisuutemme alkavat olla pelkkiä tyhjiä fraaseja.

Hallitus–oppositioasetelma tämä ei ole. En usko, että varuskuntapäätös olisi tehdystä muuttunut, vaikka keskusta tai perussuomalaiset tai ne molemmat olisivat hallituksessa.
Tämä on kansalaiset vastaan poliittinen päätöksentekokoneisto. Siinä on paljon korjaamisen varaa, ja jaksan kaikesta huolimatta vielä uskoa, että se korjataankin.

Kirjoittaja on Karjalaisen päätoimittaja.

 

[Touhottaja]

Olisivat nyt järjestäneet massapalautuksen.. no, hyvä yritys. En usko, että sen symbolinen merkitys jää kovin pitkäksi aikaa elämään..

 

[noska]

Olisiko Kontionlahtea sopivampaa paikkaa löytynyt Wallinin kannalta. RKP:lla ei taida olla koskaan ollut yhtään paikkaa missään vaaleilla valitussa instanssi siltä seudulta. Minkäänlainen protesti siellä ei hetkauta Stefania. Ellei sitten Varsinais-Suomessa löydy protestiin osallistujia. Viiime vaaleissa ei Wallin vaan kyenyt enää vetämään ketään mukanaan eduskuntaan, ettei vaikutusta suurelti taida olla paitsi tulevissa kunnallisvaaleissa.

 

[Tvälups]

Presidentti Halonen lähetti karuja terveisiä Pohjois-Karjalan varuskuntaan
yle 18.02.2012 klo 10.27

Presidentti Tarja Halonen kertoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa mielipiteensä puolustusvoimien rajuista leikkauksista.


Halonen sanoi tienneensä ylipäällikön asemassaan jatkuvasti sen, että puolustusvoimien leikkauksista oli tulossa tuntuvat.

- Olen ollut pitkän aikaa mukana taustalla tekemässä näitä päätöksiä ja päättämässä puolustusvoimien suuntaviivoista. Viimeksi asia oli esillä viime syksynä, Halonen sanoi.

Presidentti puolusti rajuja leikkauksia sillä, että kyseessä on puolustusvoimien valtakunnallinen uudistus, johon säästötoimet on sovitettu mukaan. Halosen mielestä suomalaisista täytyy pitää huolta tasapuolisesti.

Haastattelija kysyi Haloselta, mitä terveisiä hän lähettäisi Pohjois-Karjalaan.

- Ei jonkin paikkakunnan elinkeinorakenne voi perustua yhden varuskunnan läsnäoloon, Halonen pamautti.

Hän myös tähdensi luottavansa puolustusvoimien omiin arvioihin puolustuksen tarpeellisuudesta.

- Emme maksaisi sotilaille palkkaa, jos emme uskoisi heidän näkemyksiin siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan.