Pohjois-Karjalan Prikaati
- Viestiketjun aloittaja Tvälups
- Aloitus PVM
Touhottaja
Majuri
Hejsan kirjoitti:
Noinhan se on nytkin.. valtiot rakastavat toistensa kansalaisia jopa niin paljon, että haluavat ottaa heidät oman hallintonsa ja kulttuurinsa syleilyyn... :heart:
Tvälups
Ylipäällikkö
Aliupseeriliiton puheenjohtaja: Poliitikot kaatoivat Kontiorannan
IL Torstai 9.2.2012 klo 13.06
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino arvioi, että Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttaminen oli puhtaasti poliittinen päätös.
- Tuntuu omituiselta, että Kontioranta lopetetaan ja Uudenmaan Prikaati jää. En usko siihen, että Kontiorannan lakkauttaminen on ollut maavoimien tai pääesikunnan suunnittelussa.
Leino muistuttaa, että Pohjois-Karjalan Prikaati on ollut olennainen lenkki maavoimien uuden taistelutavan kehittämisessä.
- Uutta hajautettua taistelutapaa on kehitetty ja rakennettu kolme vuotta nimenomaan Kontiolahdella. Siellä on valmis konsepti.
Kontiorannan lakkauttaminen tuo hänen mielestään sotilaalliselta kannalta loven maavoimien uuteen taistelutapaan.
Maavoimat on siirtymässä pienempiin taisteluyksiköihin, mikä tarkoittaa vanhamuotoista sissitoimintaa. Oppia on haettu 2000-luvun sodista.
IL Torstai 9.2.2012 klo 13.06
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino arvioi, että Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttaminen oli puhtaasti poliittinen päätös.
- Tuntuu omituiselta, että Kontioranta lopetetaan ja Uudenmaan Prikaati jää. En usko siihen, että Kontiorannan lakkauttaminen on ollut maavoimien tai pääesikunnan suunnittelussa.
Leino muistuttaa, että Pohjois-Karjalan Prikaati on ollut olennainen lenkki maavoimien uuden taistelutavan kehittämisessä.
- Uutta hajautettua taistelutapaa on kehitetty ja rakennettu kolme vuotta nimenomaan Kontiolahdella. Siellä on valmis konsepti.
Kontiorannan lakkauttaminen tuo hänen mielestään sotilaalliselta kannalta loven maavoimien uuteen taistelutapaan.
Maavoimat on siirtymässä pienempiin taisteluyksiköihin, mikä tarkoittaa vanhamuotoista sissitoimintaa. Oppia on haettu 2000-luvun sodista.
Touhottaja
Majuri
Tvälups kirjoitti:
Riemastuttavaa.. :a-grin:
Käsittääkseni Kontiolahdella oli oleellinen rooli uuden homman kehittämisessä ja niiden simulaattoreidenkin käytössä.. Taisi olla siinä niiden Korpisoturi-lehdessä juttuakin tuosta. Mutta ei jonkun asian kehittäminen yksinään ole peruste jonkun joukon säilyttämiselle tai hävittämiselle.
Aika monelta suunnalta ja monin perustein saa kyllä kuulla, että Pohjois-Karjala kärsi Dragsvikin kustannuksella..
KorpiSISSI
Kenraali
Touhottaja kirjoitti:
Kehitys jatkunee ja jalostunee Kajaanissa :a-cool: ..mutta harmi tuo kontiolahti jos vielä dragsvikin kustannuksella. Rajalle ei onneksi (vielä) muutoksia.
..ja SORI Ohjustelija, tuo "sissi" sana näkyy jo yleistyneen. MUTTA toiminta lienee lopulta jotain aivan uutta ja mullistavaa
Tvälups
Ylipäällikkö
Julkaistu: 09.02.2012 07:10 | Päivitetty: 09.02.2012 08:51
Koivumaa kolumnissaan: Tämä ei kerta kaikkiaan käy päinsä!
Maan hallitus kuittasi eilen pelkkänä ilmoitusasiana sen, mitä puolustusvoimat joutuu tekemään saavuttaakseen sille asetetut säästötavoitteet. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan. Lahtipenkkiin joutuvat myös Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa, Lentosotakoulu Kauhavalla, Kotkan rannikkopataljoona sekä Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä.
Lakkautukset tarkoittavat yhteensä noin 2·200 työpaikan vähentymistä puolustusvoimissa. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen tarkoittaa suoranaisesti 270 työpaikan ja kerrannaisvaikutuksineen noin 500 työpaikan katoamista maakunnasta.
Päätös on tyrmistyttävä. Väli- ja etenkin koko Itä-Suomi tyhjenee varuskunnista. Itä-Suomeen tulee suuri sotilaallinen tyhjiö, jossa kansanarmeijaa ei näy eikä kuulu. Lähin varuskuntamme on rajantakainen Sortavalan varuskunta.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti eilen, että hän antaa eduskunnalle tästä teurastuksesta pääministerin ilmoituksen. Näin varmistetaan se, ettei eduskunta käytännössä pääse ottamaan asiaan äänestämällä kantaa.
Tähänkö eduskunta todella tyytyy?
Puolustusvoimien syytä tämä ei todellakaan ole, eivätkä poliittiset päättäjät voi piiloutua sen taakse. Tämä on nimenomaan hallituksen aikaansaannosta: budjettileikkaus vuosina 2012–2015 puolustuksesta on vuoden 2011 rahoitustasoon verrattuna 575,3 miljoonaa euroa ja säästötarve kaikkinensa 825,3 miljoonaa euroa.
Nämä karmeat luvut puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen iski eilen pöytään – siis lähes miljardin euron leikkaus puolustuksestamme!
Nämä rätingit ovat puolustusvoimien eteen lyöneet poliittiset päättäjämme. Katseet kääntyvät erityisesti kokoomukseen, sillä se on ainakin olevinaan johtava hallituspuolue. Kukapa olisi uskonut, että nimenomaan kokoomuksen johdolla armeijastamme tehdään nilkuttava raakki?
Prikaatin lakkauttamisen aluetaloudellinen merkitys Pohjois-Karjalalle on valtaisa. Puolustusvoimat sen luonnollisesti sivuuttaa, mutta poliittisilta päättäjiltä sitä ei uskoisi. On myös turha väheksyä kattavan varuskuntaverkoston maanpuolustuksellista merkitystä.
On surullista olla näinä päivinä Karjalaisen päätoimittaja ja uutisoida, kuinka maakuntaamme ajetaan alas. Liki päivittäin Karjalaisessa kerrotaan, kuinka koulutusyksiköt, hätäkeskukset, vastaanottokeskukset ja nyt myös armeija täältä katoavat.
Missä ovat edusmiehemme ja -naisemme? Eikö heillä ole mitään vaikutusvaltaa?
Tämän lahtauksen tulos ei ole enää se armeija, jossa itse suoritin asepalvelukseni ja jolle vannoin sotilasvalani.
Raskain mielin joudunkin toteamaan, että harkitsen tässä tilanteessa vakavasti sotilaspassini palauttamista. Kehotan kaikkia pohjoiskarjalaisia pohtimaan tätä samaa.
Kirjoittaja on Karjalaisen päätoimittaja ja reservin yliluutnantti.
Koivumaa kolumnissaan: Tämä ei kerta kaikkiaan käy päinsä!
Maan hallitus kuittasi eilen pelkkänä ilmoitusasiana sen, mitä puolustusvoimat joutuu tekemään saavuttaakseen sille asetetut säästötavoitteet. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan. Lahtipenkkiin joutuvat myös Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa, Lentosotakoulu Kauhavalla, Kotkan rannikkopataljoona sekä Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsässä.
Lakkautukset tarkoittavat yhteensä noin 2·200 työpaikan vähentymistä puolustusvoimissa. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen tarkoittaa suoranaisesti 270 työpaikan ja kerrannaisvaikutuksineen noin 500 työpaikan katoamista maakunnasta.
Päätös on tyrmistyttävä. Väli- ja etenkin koko Itä-Suomi tyhjenee varuskunnista. Itä-Suomeen tulee suuri sotilaallinen tyhjiö, jossa kansanarmeijaa ei näy eikä kuulu. Lähin varuskuntamme on rajantakainen Sortavalan varuskunta.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti eilen, että hän antaa eduskunnalle tästä teurastuksesta pääministerin ilmoituksen. Näin varmistetaan se, ettei eduskunta käytännössä pääse ottamaan asiaan äänestämällä kantaa.
Tähänkö eduskunta todella tyytyy?
Puolustusvoimien syytä tämä ei todellakaan ole, eivätkä poliittiset päättäjät voi piiloutua sen taakse. Tämä on nimenomaan hallituksen aikaansaannosta: budjettileikkaus vuosina 2012–2015 puolustuksesta on vuoden 2011 rahoitustasoon verrattuna 575,3 miljoonaa euroa ja säästötarve kaikkinensa 825,3 miljoonaa euroa.
Nämä karmeat luvut puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen iski eilen pöytään – siis lähes miljardin euron leikkaus puolustuksestamme!
Nämä rätingit ovat puolustusvoimien eteen lyöneet poliittiset päättäjämme. Katseet kääntyvät erityisesti kokoomukseen, sillä se on ainakin olevinaan johtava hallituspuolue. Kukapa olisi uskonut, että nimenomaan kokoomuksen johdolla armeijastamme tehdään nilkuttava raakki?
Prikaatin lakkauttamisen aluetaloudellinen merkitys Pohjois-Karjalalle on valtaisa. Puolustusvoimat sen luonnollisesti sivuuttaa, mutta poliittisilta päättäjiltä sitä ei uskoisi. On myös turha väheksyä kattavan varuskuntaverkoston maanpuolustuksellista merkitystä.
On surullista olla näinä päivinä Karjalaisen päätoimittaja ja uutisoida, kuinka maakuntaamme ajetaan alas. Liki päivittäin Karjalaisessa kerrotaan, kuinka koulutusyksiköt, hätäkeskukset, vastaanottokeskukset ja nyt myös armeija täältä katoavat.
Missä ovat edusmiehemme ja -naisemme? Eikö heillä ole mitään vaikutusvaltaa?
Tämän lahtauksen tulos ei ole enää se armeija, jossa itse suoritin asepalvelukseni ja jolle vannoin sotilasvalani.
Raskain mielin joudunkin toteamaan, että harkitsen tässä tilanteessa vakavasti sotilaspassini palauttamista. Kehotan kaikkia pohjoiskarjalaisia pohtimaan tätä samaa.
Kirjoittaja on Karjalaisen päätoimittaja ja reservin yliluutnantti.
veffeade
Eversti
Itä-Suomen pojille taitaa tulla pitkät lomamatkat kun Kontioranta suljetaan . Ottavatkohan vielä ens vuonna aloikkaita sisään?. Saas nähdä...
Mikkelissä muistaakseni Savon Prikaatin lopettamisen kanssa kävi niin, että porukkaa otettiin vielä operatiivisen lopettamisen aikaan sisään, mutta joutuivat vaihtamaan Vekaralle kesken palveluksen. Tais koskea AU-oppilaita, ihan sata varma en ole... Sen jälkeen Vekaralta vissiin tuli SPOL porukkaa komennukselle Karkialammille jotta väijyt saatiin hoidettua. Mikä tilanne on Mikkelissä ny, epäilen tuota komennus SPOL:eja...
. Ottavatkohan vielä ens vuonna aloikkaita sisään?. Saas nähdä...Mikkelissä muistaakseni Savon Prikaatin lopettamisen kanssa kävi niin, että porukkaa otettiin vielä operatiivisen lopettamisen aikaan sisään, mutta joutuivat vaihtamaan Vekaralle kesken palveluksen. Tais koskea AU-oppilaita, ihan sata varma en ole... Sen jälkeen Vekaralta vissiin tuli SPOL porukkaa komennukselle Karkialammille jotta väijyt saatiin hoidettua. Mikä tilanne on Mikkelissä ny, epäilen tuota komennus SPOL:eja...
Roope Ristintekijä
Kersantti
Olisikin mielenkiintoinen tilanne, kun vaikka muutama tuhat pohjois-arjalaista kävisi palauttamassa sotilaspassit. Heidäthän pitäisi kurssittaa sen jälkeen sillä viiden päivän kurssilla sivareiksi. Vaan olisiko moisen määrän kurssittamiseen kapasiteettia.
Tvälups
Ylipäällikkö
Pidentyvät matkat armeijaan uhka varusmiehille
yle 10.2. klo 11:49
Varuskuntien lakkautukset pidentävät varusmiesten matkoja kodin ja palvelupaikkakunnan välillä. Tämän pelätään rasittavan varusmiehiä ja heidän läheisiään. Pidempi matka on myös suurempi riski liikenteessä.
Ongelmat tulevat todeksi muun muassa Itä-Suomessa, jossa valtaosa asevelvollisista suorittaa palveluksensa Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella. Prikaatissa palvelee kerrallaan vajaa 1 000 varusmiestä.
Itä-Suomen sotilasläänin komentaja Jukka Pennanen kertoo, että kun Prikaati lakkautetaan vuoden 2013 lopussa, suurin osa itäsuomalaisista nuorista ohjataan palvelukseen Kainuun Prikaatiin Kajaanin. Matkaa prikaatien välillä on 220 kilometriä.
Kun aiemmin varusmiehelle tuli tutuksi esimerkiksi Nauha-Sisun tai Maasto-Sisun kyydissä matkustaminen, jatkossa itäsuomalaisista varusmiehistä tulee linja-automatkustamisen erikoisjoukkoja. Jos vuoden mittaisen varusmiespalveluksen aikana käy joka viikonloppu Kajaanista kotona Joensuussa, soturi ehtii vuoden aikana istua bussissa lähes 300 tuntia. Kuopiolaisvarusmiehen vuosisaldoksi tulee 200 tuntia.
Huolena ihmissuhteet, opiskelu ja liikenneturvallisuus
Anne Mattila on toiminut Pohjois-Karjalan Prikaatin sosiaalikuraattorina 14 vuoden ajan. Hän on huolissaan siitä, että varusmiesten lepo- ja vapaa-aikaa kuluu liikaa viikonloppulomien matkustamiseen.
- Se näkyy monella tapaa ja ne tavat ovat valitettavasti negatiivisia. Palvelus on jo tänä päivänä tiivistahtinen ja vaatisi lepoa että jaksaa seuraavan palvelusviikon, Mattila summaa.
Moni varusmies kestää varmasti matkan ongelmitta, eikä reissaaminen aiheuta murhetta. Silti monelle raskas koettelemus tulee olemaan ero läheisistä.
- Kun varusmiespalvelusta suoritetaan kaukana kotoa, ei ole mahdollista esimerkiksi viikolla iltavapailla nähdä läheisiä. Ei voi nähdä tyttöystäviä, vaimoja tai lapsia joita joilla varusmiehillä jo on. Samoin läheiset eivät voi käydä sotilaskodissa tervehtimässä läheisiä.
Asia koskettaa erityisesti perheellisiä.
- Perhe jää tosi yksin, kun mies lähtee kauas kotoa varusmiespalvelusta suorittamaan, Mattila toteaa.
Asioiden hoito vaikeutuu myös varusmiehillä, jotka opiskelevat tai tekevät töitä. Varusmiesten joukossa on muun muassa yrittäjiä.
Yksi merkittävä riski on liikenne. Kun henkilöauto pakkautuu täyteen varusmiehiä, joilla on kiire kotiin, riskit liikenteessä kasvavat jos kuski ei malta ajaa rauhassa.
- Minua huolestuttaa se, jos varusmiehet ajavat pitkiä matkoja autoillaan, kuinka siinä voi pahimmillaan käydä, Mattila kertoo.
Turvallisin kyyti olisi yhteinen bussikyyti, joita nytkin järjestetään.
- Varusmiestoimikunta on huolehtinut ilmaiset lomakyydit busseilla varusmiehille Kuopioon, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Varkauteen ja Mikkeliin. Kyyti lähtee suoraan varuskunnan pihasta ja menee paikkakunnan linja-autoasemalle, Hirvonen kertoo.
Palvelusmotivaatio laskee ja keskeytysprosentti nousee
On riski, että matkan pidentyminen laskee varusmiesten palvelusmotivaatiota.
- Pahoin pelkään, että näin voi käydä. Aina on parempi, jos varusmiespalveluksen voi suorittaa siinä kotimaakunnassa, Mattila arvioi.
Mielipiteeseen yhtyy Pohjois-Karjalan Prikaatin varusmiestoimikunnan sihteeri Miika Hirvonen.
-Kyllähän tuo aika totta on. Kotona vietetyn viikonlopun jälkeen monella voi olla, että ei ole niin kova motivaatio lähteä takaisin sinne palvelukseen, jos tietää että joutuu istumaan monta tuntia bussissa tai junassa, Hirvonen kertoo.
Varusmiesten palveluksen keskeytysprosentti on asia, josta on oltu huolissaan jo pitkään.
- Pahoin pelkään, että keskeytysprosentit pysyvät tai luultavasti tulevat kasvamaan vielä. Kun ne läheiset verkostot, harrastukset ja kaikki jää satojen kilometrin päähän, voi olla vaikeampaa sopeutua suorittamaan varusmiespalvelusta, Mattila kertoo
yle 10.2. klo 11:49
Varuskuntien lakkautukset pidentävät varusmiesten matkoja kodin ja palvelupaikkakunnan välillä. Tämän pelätään rasittavan varusmiehiä ja heidän läheisiään. Pidempi matka on myös suurempi riski liikenteessä.
Ongelmat tulevat todeksi muun muassa Itä-Suomessa, jossa valtaosa asevelvollisista suorittaa palveluksensa Pohjois-Karjalan Prikaatissa Kontiolahdella. Prikaatissa palvelee kerrallaan vajaa 1 000 varusmiestä.
Itä-Suomen sotilasläänin komentaja Jukka Pennanen kertoo, että kun Prikaati lakkautetaan vuoden 2013 lopussa, suurin osa itäsuomalaisista nuorista ohjataan palvelukseen Kainuun Prikaatiin Kajaanin. Matkaa prikaatien välillä on 220 kilometriä.
Kun aiemmin varusmiehelle tuli tutuksi esimerkiksi Nauha-Sisun tai Maasto-Sisun kyydissä matkustaminen, jatkossa itäsuomalaisista varusmiehistä tulee linja-automatkustamisen erikoisjoukkoja. Jos vuoden mittaisen varusmiespalveluksen aikana käy joka viikonloppu Kajaanista kotona Joensuussa, soturi ehtii vuoden aikana istua bussissa lähes 300 tuntia. Kuopiolaisvarusmiehen vuosisaldoksi tulee 200 tuntia.
Huolena ihmissuhteet, opiskelu ja liikenneturvallisuus
Anne Mattila on toiminut Pohjois-Karjalan Prikaatin sosiaalikuraattorina 14 vuoden ajan. Hän on huolissaan siitä, että varusmiesten lepo- ja vapaa-aikaa kuluu liikaa viikonloppulomien matkustamiseen.
- Se näkyy monella tapaa ja ne tavat ovat valitettavasti negatiivisia. Palvelus on jo tänä päivänä tiivistahtinen ja vaatisi lepoa että jaksaa seuraavan palvelusviikon, Mattila summaa.
Moni varusmies kestää varmasti matkan ongelmitta, eikä reissaaminen aiheuta murhetta. Silti monelle raskas koettelemus tulee olemaan ero läheisistä.
- Kun varusmiespalvelusta suoritetaan kaukana kotoa, ei ole mahdollista esimerkiksi viikolla iltavapailla nähdä läheisiä. Ei voi nähdä tyttöystäviä, vaimoja tai lapsia joita joilla varusmiehillä jo on. Samoin läheiset eivät voi käydä sotilaskodissa tervehtimässä läheisiä.
Asia koskettaa erityisesti perheellisiä.
- Perhe jää tosi yksin, kun mies lähtee kauas kotoa varusmiespalvelusta suorittamaan, Mattila toteaa.
Asioiden hoito vaikeutuu myös varusmiehillä, jotka opiskelevat tai tekevät töitä. Varusmiesten joukossa on muun muassa yrittäjiä.
Yksi merkittävä riski on liikenne. Kun henkilöauto pakkautuu täyteen varusmiehiä, joilla on kiire kotiin, riskit liikenteessä kasvavat jos kuski ei malta ajaa rauhassa.
- Minua huolestuttaa se, jos varusmiehet ajavat pitkiä matkoja autoillaan, kuinka siinä voi pahimmillaan käydä, Mattila kertoo.
Turvallisin kyyti olisi yhteinen bussikyyti, joita nytkin järjestetään.
- Varusmiestoimikunta on huolehtinut ilmaiset lomakyydit busseilla varusmiehille Kuopioon, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Varkauteen ja Mikkeliin. Kyyti lähtee suoraan varuskunnan pihasta ja menee paikkakunnan linja-autoasemalle, Hirvonen kertoo.
Palvelusmotivaatio laskee ja keskeytysprosentti nousee
On riski, että matkan pidentyminen laskee varusmiesten palvelusmotivaatiota.
- Pahoin pelkään, että näin voi käydä. Aina on parempi, jos varusmiespalveluksen voi suorittaa siinä kotimaakunnassa, Mattila arvioi.
Mielipiteeseen yhtyy Pohjois-Karjalan Prikaatin varusmiestoimikunnan sihteeri Miika Hirvonen.
-Kyllähän tuo aika totta on. Kotona vietetyn viikonlopun jälkeen monella voi olla, että ei ole niin kova motivaatio lähteä takaisin sinne palvelukseen, jos tietää että joutuu istumaan monta tuntia bussissa tai junassa, Hirvonen kertoo.
Varusmiesten palveluksen keskeytysprosentti on asia, josta on oltu huolissaan jo pitkään.
- Pahoin pelkään, että keskeytysprosentit pysyvät tai luultavasti tulevat kasvamaan vielä. Kun ne läheiset verkostot, harrastukset ja kaikki jää satojen kilometrin päähän, voi olla vaikeampaa sopeutua suorittamaan varusmiespalvelusta, Mattila kertoo
Tvälups
Ylipäällikkö
Päätoimittaja: Ihmiset valmiita sotilaspassien massapalautukseen
Karjalainen 10.02.2012
Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa tyrmistyi keskiviikkona tulleesta Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautusuutisesta niin suuresti, että hän ilmoitti torstain Karjalaisessa harkitsevansa vakavasti sotilaspassinsa palauttamista. Hän myös kehotti kaikkia pohjoiskarjalaisia pohtimaan samaa vaihtoehtoa.
Ajatus nousi maakunnan kuumimpien puheenaiheiden listalle, mikä on näkynyt myös Koivumaan saamassa palautteessa.
– Puhelin soi koko ajan, ja moneen puheluun en ehdi edes vastaamaan. Sähköpostia on tullut paljon. Ihmiset ilmoittavat olevansa valmiita palauttamaan sotilaspassinsa ja mieluiten massatapahtuman kautta. Maakunnasta tulee palautetta, että tämän asian vuoksi tulisi järjestää vähintään pieni mielenosoitus, Koivumaa kertoi.
Karjalainen 10.02.2012
Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa tyrmistyi keskiviikkona tulleesta Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautusuutisesta niin suuresti, että hän ilmoitti torstain Karjalaisessa harkitsevansa vakavasti sotilaspassinsa palauttamista. Hän myös kehotti kaikkia pohjoiskarjalaisia pohtimaan samaa vaihtoehtoa.
Ajatus nousi maakunnan kuumimpien puheenaiheiden listalle, mikä on näkynyt myös Koivumaan saamassa palautteessa.
– Puhelin soi koko ajan, ja moneen puheluun en ehdi edes vastaamaan. Sähköpostia on tullut paljon. Ihmiset ilmoittavat olevansa valmiita palauttamaan sotilaspassinsa ja mieluiten massatapahtuman kautta. Maakunnasta tulee palautetta, että tämän asian vuoksi tulisi järjestää vähintään pieni mielenosoitus, Koivumaa kertoi.
koponen
Kenraali
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Tässä olisi hyvä hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvarautumista. On luonteva pyytää virka-apua kun oma suorituskyky ei riitä. Lapinjärveltä voitaisiin siis soittaa sotilasläänin esikuntaan - hups, lopetettu, no vaikka lähimpään valmiusprikaatiin sitten - ja pyytää koulutustukea. Kyllä siellä kapasiteettia ja osaamista löytyy, erityisesti nyt kun kertausharjoituksista ei ole riesaa työsuunnittelulle.
Hyvänä puolena olisi vielä se, että nämä täydennyskurssilaiset osaisivat toimia luonnostaan oikein kouluttajien komentojen mukaan, toisin kuin suoraan sivariin siirtyvät. "Ylös! Ilmoitan kansalaisoikeusoppitunnin pitäjälle. Huomio!"
KorpiSISSI
Kenraali
:a-smiley: Kyllä herra kansalaisoikeuskouluttajakoponen kirjoitti:
"Sivarit kolmiriviin jrrjesss...TY!" Hyvin pelittää :a-cool:Roope Ristintekijä
Kersantti
Ehtiikö valmiusprikaateistakaan kukaan kouluttamaan kun pitää suunnitella säästöjä niin maan perusteellisesti ja vielä uutta taistelutapaakin ajaa sisään.
Tvälups
Ylipäällikkö
Kontiorantaan jää 51 turhaa rakennusta
Karjalainen 11.02.2012 06:00
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen jättää Kontiorantaan liki 200 hehtaarin varuskunta-alueen, jolle jää 51 turhaa rakennusta.
Varuskunta-alueen omistaja Senaatti-kiinteistöt ei vielä ole ehtinyt miettiä uutta käyttöä rakennuksille ja hehtaareille.
Jaamankankaan runsaan 500 hehtaarin harjoitusalueesta Puolustusvoimat luopuu, mutta Sotinpuro pysyy harjoituskäytössä.
Myös Pohjois-Karjalan ase- ja ammusvarastot tyhjennetään. Varastot siirretään toisiin joukko-osastoihin. Minne, siitä ei vielä ole varmuutta.
Karjalainen 11.02.2012 06:00
Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen jättää Kontiorantaan liki 200 hehtaarin varuskunta-alueen, jolle jää 51 turhaa rakennusta.
Varuskunta-alueen omistaja Senaatti-kiinteistöt ei vielä ole ehtinyt miettiä uutta käyttöä rakennuksille ja hehtaareille.
Jaamankankaan runsaan 500 hehtaarin harjoitusalueesta Puolustusvoimat luopuu, mutta Sotinpuro pysyy harjoituskäytössä.
Myös Pohjois-Karjalan ase- ja ammusvarastot tyhjennetään. Varastot siirretään toisiin joukko-osastoihin. Minne, siitä ei vielä ole varmuutta.
skärdis
Respected Leader
juhapar kirjoitti:
Se lienee poliittinen päätös.
juhapar kirjoitti:
Riippuu varmasti alueen jatkokäytöstä. Varuskunta on hienolla paikalla ja lähellä Joensuuta, joten asumiskäyttöönhän se tullee. Edessä on tietysti kaavoitusprosessi, kunnallistekniikan rakentaminen ym. valmistelevat toimenpiteet, jotka kuuluvat Kontiolahden kunnalle. Kaikkien osapuolten etu lienee, että varuskunta luovutettaisiin mahdollisimman pian Kontiolahden kunnalle.
Jos naapuri varuskuntaa eli Ylämyllyn Paloaukeata verrataan tähän, niin kyllähän se lähemmäksi 10 vuotta otti ennen kuin siviilielämä voitti. Valtion kustannusvastuu toki päättyi paljon aikaisemmin ja siirtyi Liperin kunnalle.
Mitenkähän nämä sopimusten purkamiset Pv:n osalta menevät? Siviilipuolella tuollainen johtaisi vähintäänkin siihen, että vuokralainen joutuisi korvaamaan vuokralleantajan jäljellä olevalla sopimuskaudella menettävän katteen. Jos se on ollut Kontiorannan osalta esim. puolii milliä vuodessa, niin Senaatti voisi saada Pv:ltä kahden vuosikymmenen jaksolta esim. 10 miljoonaa Euroa.